Työterveys ja - Turvallisuus
Työntekijän turvallisuus
Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään; 2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla; 3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja 4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Uusi laki työturvallisuus- ja työterveysyhteistyön edustajien rekisteröinnistä tulee voimaan huhtikuussa 2026, jolloin rekisteröinti- ja ilmoitusvastuu siirtyy sosiaali- ja terveysministeriöltä työturvallisuuskeskukselle. Lain mukaan työnantajat ovat velvollisia ilmoittamaan työpaikkoja koskevat tiedot ja voivat toimittaa nämä tiedot vapaaehtoisesti työturvallisuuden ja työterveyden edistämiseksi. Lähde: Työturvallisuuslaki 2002, 8 §; Laki työsuojeluyhteistyöhenkilöstön rekisteröinnistä 215/2025
Ilmaiset suojavarusteet
Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä. Työntekijöillä on velvollisuus käyttää suojausvarusteita asianmukaisesti. (Työturvallisuuslaki, 2002, §15 ja 19)
Opetus ja ohjaus
Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen: 1) työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista; 2) työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi; 3) työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta. (Työturvallisuuslaki, 2002, §14)
Työsuojelutarkastus
Suomessa työsuojelutarkastusta säännellään pääasiassa työturvallisuuslailla (738/2002), työturvallisuuden ja työterveyden valvonnasta ja yhteistyöstä työpaikoilla annetulla lailla (44/2006) sekä työturvallisuuslain täytäntöönpanosta annetulla lailla (16/1993) säätelevät, ja niitä täydentävät alakohtaiset lait, kuten työterveyshuoltolaki (1383/2001) ja työaikalaki (872/2019), joissa nimetään työturvallisuusviranomaiset lainvalvojiksi. Näissä laeissa säädetään, että sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa ja 1.1.2026 alkaen Suomen valvontavirastossa (Lupa- ja valvontavirasto) toimivat työturvallisuusviranomaiset valvovat työturvallisuutta ja siihen liittyviä työsuojelusäännöksiä, parantavat työympäristöä ja työoloja sekä edistävät työturvallisuusyhteistyötä työpaikoilla. Täytäntöönpanolaissa määritellään ”työturvallisuus- ja työterveysviranomainen” ja ”tarkastaja” ja annetaan tarkastajille valvontatehtävien hoitamiseen tarvittavat lailliset valtuudet: he voivat päästä työpaikoille, tutkia olosuhteita, tarkastaa ja kopioida asiakirjoja (mukaan lukien työaika- ja lomakirjanpito sekä työterveyshuollon asiakirjat), haastatella työntekijöitä yksityisesti ja ottaa näytteitä ja tehdä mittauksia tarpeen mukaan. Heidän on suoritettava tarkastuksia niin usein kuin tehokas täytäntöönpano edellyttää, erityisesti jos on olemassa vakavia riskejä, tutkittava heidän tietoonsa saatetut työtapaturmat ja laadittava tarkastuksen jälkeen kirjallinen raportti ja tarvittaessa annettava kirjallisia neuvoja, parannuskehotuksia määräajoineen sekä ehdotettava sitovia päätöksiä, joihin liittyy sakko tai kielto, jos säännöksiä ei noudateta tai jos on olemassa vakava vaara. Lain mukainen tarkastusten laajuus kattaa kaiken työ- tai vastaavan julkisen palvelussuhteen puitteissa tehdyn työn ja tietyt vastaavat toiminnot (kuten opiskelijat ja kuntoutustyö) ja ulottuu työturvallisuus- ja työterveysolosuhteiden lisäksi myös työturvallisuus- ja työterveysviranomaisten valvonnan alaisiksi nimenomaisesti asetettuihin seikkoihin, kuten työaika- ja vuosilomakirjanpitoon, palkanlaskentaan ja työterveyshuollon velvoitteisiin. Lähteet: Työturvallisuuslaki (738/2002); Työturvallisuuden valvonnasta ja yhteistyöstä työpaikoilla annetun lain (44/2006); Työturvallisuus- ja työterveyshallintolaki (16/1993); Suomen valvontavirastosta annettu laki (530/2025) ja sitä muuttava laki 776/2025
Säädökset
- Työturvallisuuslaki, 2002 / Occupational Safety and Health Act, 2002
Työntekijän turvallisuus
Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään; 2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla; 3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja 4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Uusi laki työturvallisuus- ja työterveysyhteistyön edustajien rekisteröinnistä tulee voimaan huhtikuussa 2026, jolloin rekisteröinti- ja ilmoitusvastuu siirtyy sosiaali- ja terveysministeriöltä työturvallisuuskeskukselle. Lain mukaan työnantajat ovat velvollisia ilmoittamaan työpaikkoja koskevat tiedot ja voivat toimittaa nämä tiedot vapaaehtoisesti työturvallisuuden ja työterveyden edistämiseksi. Lähde: Työturvallisuuslaki 2002, 8 §; Laki työsuojeluyhteistyöhenkilöstön rekisteröinnistä 215/2025
Ilmaiset suojavarusteet
Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä. Työntekijöillä on velvollisuus käyttää suojausvarusteita asianmukaisesti. (Työturvallisuuslaki, 2002, §15 ja 19)
Opetus ja ohjaus
Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen: 1) työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista; 2) työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi; 3) työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta. (Työturvallisuuslaki, 2002, §14)
Työsuojelutarkastus
Suomessa työsuojelutarkastusta säännellään pääasiassa työturvallisuuslailla (738/2002), työturvallisuuden ja työterveyden valvonnasta ja yhteistyöstä työpaikoilla annetulla lailla (44/2006) sekä työturvallisuuslain täytäntöönpanosta annetulla lailla (16/1993) säätelevät, ja niitä täydentävät alakohtaiset lait, kuten työterveyshuoltolaki (1383/2001) ja työaikalaki (872/2019), joissa nimetään työturvallisuusviranomaiset lainvalvojiksi. Näissä laeissa säädetään, että sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa ja 1.1.2026 alkaen Suomen valvontavirastossa (Lupa- ja valvontavirasto) toimivat työturvallisuusviranomaiset valvovat työturvallisuutta ja siihen liittyviä työsuojelusäännöksiä, parantavat työympäristöä ja työoloja sekä edistävät työturvallisuusyhteistyötä työpaikoilla. Täytäntöönpanolaissa määritellään ”työturvallisuus- ja työterveysviranomainen” ja ”tarkastaja” ja annetaan tarkastajille valvontatehtävien hoitamiseen tarvittavat lailliset valtuudet: he voivat päästä työpaikoille, tutkia olosuhteita, tarkastaa ja kopioida asiakirjoja (mukaan lukien työaika- ja lomakirjanpito sekä työterveyshuollon asiakirjat), haastatella työntekijöitä yksityisesti ja ottaa näytteitä ja tehdä mittauksia tarpeen mukaan. Heidän on suoritettava tarkastuksia niin usein kuin tehokas täytäntöönpano edellyttää, erityisesti jos on olemassa vakavia riskejä, tutkittava heidän tietoonsa saatetut työtapaturmat ja laadittava tarkastuksen jälkeen kirjallinen raportti ja tarvittaessa annettava kirjallisia neuvoja, parannuskehotuksia määräajoineen sekä ehdotettava sitovia päätöksiä, joihin liittyy sakko tai kielto, jos säännöksiä ei noudateta tai jos on olemassa vakava vaara. Lain mukainen tarkastusten laajuus kattaa kaiken työ- tai vastaavan julkisen palvelussuhteen puitteissa tehdyn työn ja tietyt vastaavat toiminnot (kuten opiskelijat ja kuntoutustyö) ja ulottuu työturvallisuus- ja työterveysolosuhteiden lisäksi myös työturvallisuus- ja työterveysviranomaisten valvonnan alaisiksi nimenomaisesti asetettuihin seikkoihin, kuten työaika- ja vuosilomakirjanpitoon, palkanlaskentaan ja työterveyshuollon velvoitteisiin. Lähteet: Työturvallisuuslaki (738/2002); Työturvallisuuden valvonnasta ja yhteistyöstä työpaikoilla annetun lain (44/2006); Työturvallisuus- ja työterveyshallintolaki (16/1993); Suomen valvontavirastosta annettu laki (530/2025) ja sitä muuttava laki 776/2025
Säädökset
- Työturvallisuuslaki, 2002 / Occupational Safety and Health Act, 2002
