Sopimukset ja irtisanomiset
Kirjalliset työsopimukset
Työsopimus voi olla suullinen, kirjallinen, sähköinen. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.
Mikäli suullisesti sovitty työsuhde kestää yli kuukauden, työnantajan on annettava kirjallinen asiakirja työsuhteen ehdoista palkkakauden sisällä. Sen tulee sisältää ainakin: 1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka; 2) työnteon alkamisajankohta; 3) määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste; 4) koeaika; 5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa; 6) työntekijän pääasialliset työtehtävät; 7) työhön sovellettava työehtosopimus; 8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi; 9) säännöllinen työaika; 10) vuosiloman määräytyminen; 11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste; 12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot (Työaikalaki, luku 2, §4).
Määräaikaiset työsuhteet
Suomen laki kieltää määräaikaisten työsuhteiden käytön luonteeltaan pysyvissä töissä. Määräaikaiselle työsuhteelle ei ole määrättyä enimmäiskestoa. Laki kuitenkin määrää, että määräaikaisuuksien ketjuttaminen ilman syytä tulkitaan toistaiseksi voimassaolevaksi työsuhteeksi. Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työnantajalle annetaan oikeus määräaikaisen, enintään 12 kuukauden mittaisen sopimuksen solmimiseen uuden työntekijän kanssa, mikäli työtekijä on ollut yhtäjaksoisesti työtön edeltävien kahdentoista kuukauden ajan. Tätä sopimusta varten työnantajan ei tarvitse esittää mitään perusteluja. Vuoden 2023 muutoksen mukaan, jos työnantaja palkkaa työntekijän, joka on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti viimeiset 12 kuukautta, voidaan tehdä enintään yhden vuoden määräaikainen työsopimus ilman perusteluja. Tuon yhden vuoden aikana sopimus voidaan uusia kahdesti, mutta kaikkien tällaisten sopimusten yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää 12 kuukautta. Lähde: 01 luvun 3 §; Luvun 06 §: n mukainen työsopimuslain mukainen, viimeksi muutettu vuonna 2023
Koeaika
Koeajan enimmäispituus on yleensä neljä kuukautta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi.
Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.
Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.
Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa epäasiallisilla perusteilla.
Työlainsäädännön uudistusten mukaan, jotka ovat voimassa alkaen tammikuusta 2017, koeajan enimmäiskesto pitenee neljästä (4) kuuteen (6) kuukauteen. Koeaikaa voidaan pidentää sairaudesta tai perhevapaista johtuvien poissaolojen vuoksi.
(Työaikalaki, luku 4, §1)
Työsuhteen päättäminen
Työsuhteen päättymisen syyt
-
Työnantajan tai työntekijän irtisanominen.
-
Irtisanominen ilman irtisanomisaikaa.
-
Työntekijän kuolema.
Yhteisölliset irtisanomiset
Yhteisölliset irtisanomiset tai joukkovähentämiset perustuvat taloudellisiin ja tuotantoon liittyviin syihin. Työnantaja on velvollinen:
-
Arvioi, onko työ vähentynyt merkittävästi ja pysyvästi, ja tarjoa vaihtoehtoista työtä tai koulutusta.
-
Kuuntele työntekijöitä ennen irtisanomista.
-
Selitä perusteet ja vaihtoehdot yksilöllisesti tai kollektiivisesti edustajien kautta.
-
Toimita irtisanominen henkilökohtaisesti, kirjeitse tai sähköisesti.
-
Toimita pyynnöstä kirjallinen ilmoitus irtisanomispäivästä ja perusteista.
-
Tarjoa työnhakuloma irtisanomisaikana.
-
Tarjoa valmennusta/koulutusta työnantajille, joilla on vähintään 30 työntekijää ja vähintään 5 vuoden palvelusaika, ja harkitse 4–6 kuukauden uudelleenpalkkaamisvelvoitteita.
Vakava rikkomus
Välitön irtisanominen koskee erittäin painavia syitä, kuten rikkomuksia, joilla on vakavia seurauksia ja jotka tekevät työsuhteen jatkamisen kohtuuttomaksi jopa irtisanomisaikana. Irtisanomiseen perustuvassa irtisanomisessa vähemmän vakavat rikkomukset ovat asianmukaisia ja painavia syitä, mutta ne edellyttävät varoitusta ja mahdollisuutta korjata tilanne.
Epäoikeudenmukaiset irtisanomiset
-
Asianmukaisen ja painavan syyn puuttuminen
-
Menettelyjen, kuten kuulemisten tai vaihtoehtojen tarjoamisen, noudattamatta jättäminen
-
Kielletyistä syistä tehdyt irtisanomiset
-
Perustelemattomat määräaikaiset irtisanomiset
-
Työehtojen heikkeneminen liiketoiminnan siirron vuoksi
-
Raskaana olevien tai perhevapaalla olevien työntekijöiden irtisanominen
Korvaukset
Työnantaja maksaa 3–24 kuukauden palkan korvauksena perusteettomasta irtisanomisesta. Hallitus aikoo muuttaa työsopimuslakia siten, että irtisanomiseen riittää perusteltu syy. Muutos tulee voimaan 1.1.2026.
Lähde: Työsopimuslain (55/2001) 1, 6, 7, 8, 9 ja 12 §, viimeksi muutettu vuonna 2018.
Työolojen säätely
- Työaikalaki, 1996 / Working Hours Act, 1996
- Vuosilomalaki, 2005 / Annual Holidays Act, 2005
- Laki nuorista työntekijöistä, 1993 / Young Workers Act, 1993
Kirjalliset työsopimukset
Työsopimus voi olla suullinen, kirjallinen, sähköinen. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.
Mikäli suullisesti sovitty työsuhde kestää yli kuukauden, työnantajan on annettava kirjallinen asiakirja työsuhteen ehdoista palkkakauden sisällä. Sen tulee sisältää ainakin: 1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka; 2) työnteon alkamisajankohta; 3) määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste; 4) koeaika; 5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa; 6) työntekijän pääasialliset työtehtävät; 7) työhön sovellettava työehtosopimus; 8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi; 9) säännöllinen työaika; 10) vuosiloman määräytyminen; 11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste; 12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot (Työaikalaki, luku 2, §4).
Määräaikaiset työsuhteet
Suomen laki kieltää määräaikaisten työsuhteiden käytön luonteeltaan pysyvissä töissä. Määräaikaiselle työsuhteelle ei ole määrättyä enimmäiskestoa. Laki kuitenkin määrää, että määräaikaisuuksien ketjuttaminen ilman syytä tulkitaan toistaiseksi voimassaolevaksi työsuhteeksi. Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työnantajalle annetaan oikeus määräaikaisen, enintään 12 kuukauden mittaisen sopimuksen solmimiseen uuden työntekijän kanssa, mikäli työtekijä on ollut yhtäjaksoisesti työtön edeltävien kahdentoista kuukauden ajan. Tätä sopimusta varten työnantajan ei tarvitse esittää mitään perusteluja. Vuoden 2023 muutoksen mukaan, jos työnantaja palkkaa työntekijän, joka on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti viimeiset 12 kuukautta, voidaan tehdä enintään yhden vuoden määräaikainen työsopimus ilman perusteluja. Tuon yhden vuoden aikana sopimus voidaan uusia kahdesti, mutta kaikkien tällaisten sopimusten yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää 12 kuukautta. Lähde: 01 luvun 3 §; Luvun 06 §: n mukainen työsopimuslain mukainen, viimeksi muutettu vuonna 2023
Koeaika
Koeajan enimmäispituus on yleensä neljä kuukautta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi.
Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.
Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.
Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa epäasiallisilla perusteilla.
Työlainsäädännön uudistusten mukaan, jotka ovat voimassa alkaen tammikuusta 2017, koeajan enimmäiskesto pitenee neljästä (4) kuuteen (6) kuukauteen. Koeaikaa voidaan pidentää sairaudesta tai perhevapaista johtuvien poissaolojen vuoksi.
(Työaikalaki, luku 4, §1)
Työsuhteen päättäminen
Työsuhteen päättymisen syyt
-
Työnantajan tai työntekijän irtisanominen.
-
Irtisanominen ilman irtisanomisaikaa.
-
Työntekijän kuolema.
Yhteisölliset irtisanomiset
Yhteisölliset irtisanomiset tai joukkovähentämiset perustuvat taloudellisiin ja tuotantoon liittyviin syihin. Työnantaja on velvollinen:
-
Arvioi, onko työ vähentynyt merkittävästi ja pysyvästi, ja tarjoa vaihtoehtoista työtä tai koulutusta.
-
Kuuntele työntekijöitä ennen irtisanomista.
-
Selitä perusteet ja vaihtoehdot yksilöllisesti tai kollektiivisesti edustajien kautta.
-
Toimita irtisanominen henkilökohtaisesti, kirjeitse tai sähköisesti.
-
Toimita pyynnöstä kirjallinen ilmoitus irtisanomispäivästä ja perusteista.
-
Tarjoa työnhakuloma irtisanomisaikana.
-
Tarjoa valmennusta/koulutusta työnantajille, joilla on vähintään 30 työntekijää ja vähintään 5 vuoden palvelusaika, ja harkitse 4–6 kuukauden uudelleenpalkkaamisvelvoitteita.
Vakava rikkomus
Välitön irtisanominen koskee erittäin painavia syitä, kuten rikkomuksia, joilla on vakavia seurauksia ja jotka tekevät työsuhteen jatkamisen kohtuuttomaksi jopa irtisanomisaikana. Irtisanomiseen perustuvassa irtisanomisessa vähemmän vakavat rikkomukset ovat asianmukaisia ja painavia syitä, mutta ne edellyttävät varoitusta ja mahdollisuutta korjata tilanne.
Epäoikeudenmukaiset irtisanomiset
-
Asianmukaisen ja painavan syyn puuttuminen
-
Menettelyjen, kuten kuulemisten tai vaihtoehtojen tarjoamisen, noudattamatta jättäminen
-
Kielletyistä syistä tehdyt irtisanomiset
-
Perustelemattomat määräaikaiset irtisanomiset
-
Työehtojen heikkeneminen liiketoiminnan siirron vuoksi
-
Raskaana olevien tai perhevapaalla olevien työntekijöiden irtisanominen
Korvaukset
Työnantaja maksaa 3–24 kuukauden palkan korvauksena perusteettomasta irtisanomisesta. Hallitus aikoo muuttaa työsopimuslakia siten, että irtisanomiseen riittää perusteltu syy. Muutos tulee voimaan 1.1.2026.
Lähde: Työsopimuslain (55/2001) 1, 6, 7, 8, 9 ja 12 §, viimeksi muutettu vuonna 2018.
Työolojen säätely
- Työaikalaki, 1996 / Working Hours Act, 1996
- Vuosilomalaki, 2005 / Annual Holidays Act, 2005
- Laki nuorista työntekijöistä, 1993 / Young Workers Act, 1993
