Sairausloma
Sairausajan palkka
Sairastuneilla työntekijöillä on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.
Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.
Kymmenennen päivän jälkeen voi hakea Kelasta sairauspäivärahaa. Se korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Työehtosopimuksissa on usein taattu kolmen tai neljän kuukauden palkka sairausajalta. Mikäli työnantaja maksaa palkkaa, saa se Kelan korvauksen. Kelalta voi saada myös osapäiväistä sairauspäivärahaa.
Korvauksien suuruus riippuu tuloista. Päiväraha on yleensä noin 70 prosenttia palkasta. Isoimissa palkoissa korvaus on pienempi. Korvaus riippuu myös työntekijän tilanteesta (opiskelija, hoidossa, sairas tai työtön). Vähimmäiskorvaus on 23.93 euroa päivässä.
Terveydenhoito
Työnantajan vakuuttamat työntekijät saavat lääkäripalveluja. Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista ja yksityislääkärin määräämistä tutkimus- ja hoitokuluista, osan yksityisen hammaslääkärin ja suuhygienistin palkkioista sekä hammaslääkärin määräämistä tutkimuskuluista, osan lääkekuluista ja osan matkakuluista sairaanhoitoon.
Työn pysyvyys sairausaikana
Vaikkakaan sitä ei ole selvästi sanottu laeissa, irtisanominen sairausaikana (erityisesti ensimmäisen 300 päivän kuluessa) on perusteeton. Työsopimuslaki sanoo, että asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. (Luku 7, §2)
Työkyvyttömyyseläke alkaa vasta 300 päivän sairauspäivärahan jälkeen. Tänä aikana työntekijän irtisanominen ei ole perusteltua.
Säädökset
- Työsopimuslaki, 2001 / Employment Contracts Act, 2001
- Sairausvakuutuslaki, 2004 / Health Insurance Act, 2004
Sairausajan palkka
Sairastuneilla työntekijöillä on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.
Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.
Kymmenennen päivän jälkeen voi hakea Kelasta sairauspäivärahaa. Se korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Työehtosopimuksissa on usein taattu kolmen tai neljän kuukauden palkka sairausajalta. Mikäli työnantaja maksaa palkkaa, saa se Kelan korvauksen. Kelalta voi saada myös osapäiväistä sairauspäivärahaa.
Korvauksien suuruus riippuu tuloista. Päiväraha on yleensä noin 70 prosenttia palkasta. Isoimissa palkoissa korvaus on pienempi. Korvaus riippuu myös työntekijän tilanteesta (opiskelija, hoidossa, sairas tai työtön). Vähimmäiskorvaus on 23.93 euroa päivässä.
Terveydenhoito
Työnantajan vakuuttamat työntekijät saavat lääkäripalveluja. Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista ja yksityislääkärin määräämistä tutkimus- ja hoitokuluista, osan yksityisen hammaslääkärin ja suuhygienistin palkkioista sekä hammaslääkärin määräämistä tutkimuskuluista, osan lääkekuluista ja osan matkakuluista sairaanhoitoon.
Työn pysyvyys sairausaikana
Vaikkakaan sitä ei ole selvästi sanottu laeissa, irtisanominen sairausaikana (erityisesti ensimmäisen 300 päivän kuluessa) on perusteeton. Työsopimuslaki sanoo, että asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. (Luku 7, §2)
Työkyvyttömyyseläke alkaa vasta 300 päivän sairauspäivärahan jälkeen. Tänä aikana työntekijän irtisanominen ei ole perusteltua.
Säädökset
- Työsopimuslaki, 2001 / Employment Contracts Act, 2001
- Sairausvakuutuslaki, 2004 / Health Insurance Act, 2004
