Oikeudenmukainen Kohtelu
Samapalkkaisuus
Suomen perustuslaki edellyyttää, että “sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä” (pykälä kuusi). Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta takaa saman palkan samanarvoisesta työstä. Laki edellyttää työnantajan edistävän sukupuolten tasa-arvoa työoloissa ja erityisesti palkassa. Työnantaja ei saa asettaa sukupuolen perusteella ketään huonompaan asemaan palkan tai työolojen suhteen mikäli työntekijtä tekevät samanarvoista työtä. Syrjinnän kieltoa rikkonut on velvollinen maksamaan loukatulle hyvitystä, enintään 3 240 euroa. Lähde: Tasa-arvolaki 1986, 6., 8., 10. ja 11. §; https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/tyoryhman-esitys-palkka-avoimuusdirektiivin-taytantoonpanoksi-etenee
Yhdenvertaisuus
Perustuslain 6. pykälän mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Työsopimuslaki (Luku 2, pykälä 2) säätää, että työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta kieltää sukupuolisen syrjinnän ja yhdenvertaisuuslaki muun syrjinnän. Tammikuussa 2015 voimaanastuneen syrjinnänvastaisen lain myötä aiempi syrjinnänvastainen laki (21/2004) on kumottu. Uuden lain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, uskomusten, mielipiteiden, poliittisen toiminnan, ammattiliittotoiminnan, perhesuhteiden, terveyden, seksuaalisen suuntautumisen tai muiden henkilökohtaisten piirteiden perusteella. Suoran ja epäsuoran syrjinnän lisäksi syrjinnäksi katsotaan häirintä, kohtuullisen hyväntahdon epääminen sekä syrjintään kehottaminen tai käskeminen. Syrjintä käsittää paitsi suoran ja epäsuoran syrjinnän myös häirinnän, kohtuullisten mukautusten epäämisen sekä syrjintää koskevien ohjeiden tai käskyjen antamisen paitsi yksilöille myös ryhmille. Säännösten noudattamista valvovat syrjimättömyysasiamies, tasa-arvoasiain lautakunta sekä työturvallisuus- ja työterveysviranomaiset. Lähde: Syrjimättömyyslain 1192/202 muuttavan lain 14 ja 18 §; naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan lain 7 § (1329/2014)
Oikeus työhön
Suomen perustuslain pykälän 18 mukaan “jokaisella on lain määräämä oikeus ansaita elantonsa itse valitsemallaan ansiotyöllä, ammatinharjoittamisella tai kaupallisella toiminnalla. Julkinen valta ottaa vastuulleen työvoiman suojelun”.
Naiset voivat työskennellä samoissa töissä kuin miehetkin, sillä laeissa ei aseteta sille rajoituksia.
Tasa-arvoista kohtelua työssä koskevat säädökset
- Työsopimuslaki, 2001 / Employment Contracts Act, 2001
- Suomen perustuslaki, 1999 / The Constitution Of Finland, 1999
- Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, 1986 / The Act on Equality between Men and Women 1986
- Yhdenvertaisuuslaki, 2004 / Non-Discrimination Act, 2004
Aiheeseen liittyvää
Seksuaalinen Häirintä Äitiys ja Työ Työ ja Palkat Pakkotyö Alaikäiset ja Nuoret MinimipalkkaSamapalkkaisuus
Suomen perustuslaki edellyyttää, että “sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä” (pykälä kuusi). Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta takaa saman palkan samanarvoisesta työstä. Laki edellyttää työnantajan edistävän sukupuolten tasa-arvoa työoloissa ja erityisesti palkassa. Työnantaja ei saa asettaa sukupuolen perusteella ketään huonompaan asemaan palkan tai työolojen suhteen mikäli työntekijtä tekevät samanarvoista työtä. Syrjinnän kieltoa rikkonut on velvollinen maksamaan loukatulle hyvitystä, enintään 3 240 euroa. Lähde: Tasa-arvolaki 1986, 6., 8., 10. ja 11. §; https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/tyoryhman-esitys-palkka-avoimuusdirektiivin-taytantoonpanoksi-etenee
Yhdenvertaisuus
Perustuslain 6. pykälän mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Työsopimuslaki (Luku 2, pykälä 2) säätää, että työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta kieltää sukupuolisen syrjinnän ja yhdenvertaisuuslaki muun syrjinnän. Tammikuussa 2015 voimaanastuneen syrjinnänvastaisen lain myötä aiempi syrjinnänvastainen laki (21/2004) on kumottu. Uuden lain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, uskomusten, mielipiteiden, poliittisen toiminnan, ammattiliittotoiminnan, perhesuhteiden, terveyden, seksuaalisen suuntautumisen tai muiden henkilökohtaisten piirteiden perusteella. Suoran ja epäsuoran syrjinnän lisäksi syrjinnäksi katsotaan häirintä, kohtuullisen hyväntahdon epääminen sekä syrjintään kehottaminen tai käskeminen. Syrjintä käsittää paitsi suoran ja epäsuoran syrjinnän myös häirinnän, kohtuullisten mukautusten epäämisen sekä syrjintää koskevien ohjeiden tai käskyjen antamisen paitsi yksilöille myös ryhmille. Säännösten noudattamista valvovat syrjimättömyysasiamies, tasa-arvoasiain lautakunta sekä työturvallisuus- ja työterveysviranomaiset. Lähde: Syrjimättömyyslain 1192/202 muuttavan lain 14 ja 18 §; naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan lain 7 § (1329/2014)
Oikeus työhön
Suomen perustuslain pykälän 18 mukaan “jokaisella on lain määräämä oikeus ansaita elantonsa itse valitsemallaan ansiotyöllä, ammatinharjoittamisella tai kaupallisella toiminnalla. Julkinen valta ottaa vastuulleen työvoiman suojelun”.
Naiset voivat työskennellä samoissa töissä kuin miehetkin, sillä laeissa ei aseteta sille rajoituksia.
Tasa-arvoista kohtelua työssä koskevat säädökset
- Työsopimuslaki, 2001 / Employment Contracts Act, 2001
- Suomen perustuslaki, 1999 / The Constitution Of Finland, 1999
- Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, 1986 / The Act on Equality between Men and Women 1986
- Yhdenvertaisuuslaki, 2004 / Non-Discrimination Act, 2004
