Perhevelvollisuudet
Isyysvapaa
Isyysvapaa annetaan kuudesta kahteentoista arkipäivää synnytksen yhteydessä ja kuusi päivää myöhemmin, yhteen 18 päivää. Tältä ajalta maksetaan korvaus. Mikäli isä ottaa vähintään 12 arkipäivää lisää isyysvapaata vanhempainloman 158 päivän määrästä, hän saa ylimääräiset 12 työpäivää isyysvapaata (isyyskuukausi). Isät voivat ottaa neljänlaisia lomia, kun lapsi syntyy: i. Isyysvapaan, joka on korkeintaan 54 päivää, isyysvapaan 18 päivää ja isäkuukauden ii. Hoitovapaan 158 päivää äitiysloman päättymisen jälkeen (jaettavissa äidin kanssa) iii. Hoitovapaan vanhempainvapaan jälkeen siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta; ja iv. Osa-aikaisen lastenhoitovapaan, jos työntekijä palaa osa-aikatyöhön Isyysrahan määrä on sama kuin äitiysrahan ja se riippuu verotettavasta tulosta. Lähde: Työsopimuslaki, 4. luvun 1 §, sairausvakuutuslaki 2004, 9.7–10 § ja http://www.kela.fi/web/en/paternal-leave
Vanhempainvapaa
Vanhempainvapaa alkaa äitiysvapaan jälkeen. Vanhempainrahaa maksetaan lapsen syntymän ja adoption perusteella yhteensä enintään 320 arkipäivältä.
Molemmilla vanhemmilla on nyt oikeus yhtäläiseen vanhempainvapaaseen (160 arkipäivää). Vanhemmat voivat ottaa vapaata useana ajanjaksona, kunnes heidän lapsensa täyttää kaksi vuotta, ja he voivat siirtää osan omista vapaapäivistään (enintään 63 arkipäivää) toiselle vanhemmalle, toiselle huoltajalle, puolisolleen tai toisen vanhemman puolisolle.
Työsuhteessa olevilla vanhemmilla on oikeus jakaa vapaa enintään neljään osaan ja he voivat pitää osa-aikaista vanhempainvapaata.
Lähde: Vuoden 2001 työsopimuslain 4 luku; vuoden 2004 sairausvakuutuslain 9 luku; https://www.kela.fi/parental-allowance-and-partial-parental-allowance
Työajan joustot pienten lasten vanhemmille
Isä ja äiti voivat pitää osittaista vanhempainvapaan samaan aikaan, jolloin molemmat saavat Kelasta osittaista vanhempainrahaa. Tällöin edellytyksenä on, että molemmat tekevät työnantajiensa kanssa sopimuksen osa-aikatyöstä vanhempainrahakaudella vähintään 2 kuukaudeksi.
Osittaisen vanhempainvapaan saaminen edellyttää, että vanhemmat lyhentävät työaikaansa niin, että työaika ja palkka ovat 40–60 prosenttia kokoaikaisesta työajasta ja palkasta. Myös yrittäjä voi jäädä osittaiselle vanhempainvapaalle, kun hän vähentää työaikaansa ja palkkaansa vastaavalla tavalla.
Osittaista vanhempainrahaa saa enintään 158 arkipäivältä eli reilut puoli vuotta. Osittaiselle vanhempainrahalle voi jäädä myös lyhyemmäksi aikaa esimerkiksi niin, että toinen vanhemmista on ensin vanhempainvapaalla 3 kuukautta, jonka jälkeen vanhemmat jakavat toiset 3 kuukautta keskenään. (Kela)
Työnantaja voi kieltäytyä pätevällä syyllä työajan lyhentämisestä. Asiasta on aina sovittava osapuolten kesken. Mikäli osapuolten kesken ei päästä sopimukseen, työaika lyhenee kuuteen tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa. Työantajan velvollisuus on taata sekä miehille että naisille mahdollisuus sovittaa yhteen työ ja perhe työajan järjestelyin.
”Joustotyöaika” on laissa määritelty käsite, jolla tarkoitetaan sellaista työehtoa, jonka mukaan ”työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta”. Puolet työajasta on sellaista, josta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Viikoittainen säännöllinen työaika saa joustotyöajassa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana ja lisätyö mukaan luettuna 40–48 tuntia.
Työntekijä voi pyytää lyhennettyä työaikaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä. Työnantajan on järjestettävä työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Osa-aikatyöstä on tehtävä määräaikainen enintään 26 viikkoa kerrallaan voimassa oleva sopimus, josta käy ilmi vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituus.
Lähde: Työaikalaki, 12–15 §
Erityisistä syistä myönnettävä loma
Isyysvapaa annetaan kuudesta kahteentoista arkipäivää synnytksen yhteydessä ja kuusi päivää myöhemmin, yhteen 18 päivää. Tältä ajalta maksetaan korvaus. Mikäli isä ottaa vähintään 12 arkipäivää lisää isyysvapaata vanhempainloman 158 päivän määrästä, hän saa ylimääräiset 12 työpäivää isyysvapaata (isyyskuukausi). Isät voivat ottaa neljänlaisia lomia, kun lapsi syntyy: i. Isyysvapaan, joka on korkeintaan 54 päivää, isyysvapaan 18 päivää ja isäkuukauden ii. Hoitovapaan 158 päivää äitiysloman päättymisen jälkeen (jaettavissa äidin kanssa) iii. Hoitovapaan vanhempainvapaan jälkeen siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta; ja iv. Osa-aikaisen lastenhoitovapaan, jos työntekijä palaa osa-aikatyöhön Isyysrahan määrä on sama kuin äitiysrahan ja se riippuu verotettavasta tulosta. Lähde: Työsopimuslaki, 4. luvun 1 §, sairausvakuutuslaki 2004, 9.7–10 § ja http://www.kela.fi/web/en/paternal-leave
Säädökset
- Työsopimuslaki, 2001 / Employment Contracts Act, 2001
- Sairausvakuutuslaki, 2004 / Health Insurance Act, 2004
Isyysvapaa
Isyysvapaa annetaan kuudesta kahteentoista arkipäivää synnytksen yhteydessä ja kuusi päivää myöhemmin, yhteen 18 päivää. Tältä ajalta maksetaan korvaus. Mikäli isä ottaa vähintään 12 arkipäivää lisää isyysvapaata vanhempainloman 158 päivän määrästä, hän saa ylimääräiset 12 työpäivää isyysvapaata (isyyskuukausi). Isät voivat ottaa neljänlaisia lomia, kun lapsi syntyy: i. Isyysvapaan, joka on korkeintaan 54 päivää, isyysvapaan 18 päivää ja isäkuukauden ii. Hoitovapaan 158 päivää äitiysloman päättymisen jälkeen (jaettavissa äidin kanssa) iii. Hoitovapaan vanhempainvapaan jälkeen siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta; ja iv. Osa-aikaisen lastenhoitovapaan, jos työntekijä palaa osa-aikatyöhön Isyysrahan määrä on sama kuin äitiysrahan ja se riippuu verotettavasta tulosta. Lähde: Työsopimuslaki, 4. luvun 1 §, sairausvakuutuslaki 2004, 9.7–10 § ja http://www.kela.fi/web/en/paternal-leave
Vanhempainvapaa
Vanhempainvapaa alkaa äitiysvapaan jälkeen. Vanhempainrahaa maksetaan lapsen syntymän ja adoption perusteella yhteensä enintään 320 arkipäivältä.
Molemmilla vanhemmilla on nyt oikeus yhtäläiseen vanhempainvapaaseen (160 arkipäivää). Vanhemmat voivat ottaa vapaata useana ajanjaksona, kunnes heidän lapsensa täyttää kaksi vuotta, ja he voivat siirtää osan omista vapaapäivistään (enintään 63 arkipäivää) toiselle vanhemmalle, toiselle huoltajalle, puolisolleen tai toisen vanhemman puolisolle.
Työsuhteessa olevilla vanhemmilla on oikeus jakaa vapaa enintään neljään osaan ja he voivat pitää osa-aikaista vanhempainvapaata.
Lähde: Vuoden 2001 työsopimuslain 4 luku; vuoden 2004 sairausvakuutuslain 9 luku; https://www.kela.fi/parental-allowance-and-partial-parental-allowance
Työajan joustot pienten lasten vanhemmille
Isä ja äiti voivat pitää osittaista vanhempainvapaan samaan aikaan, jolloin molemmat saavat Kelasta osittaista vanhempainrahaa. Tällöin edellytyksenä on, että molemmat tekevät työnantajiensa kanssa sopimuksen osa-aikatyöstä vanhempainrahakaudella vähintään 2 kuukaudeksi.
Osittaisen vanhempainvapaan saaminen edellyttää, että vanhemmat lyhentävät työaikaansa niin, että työaika ja palkka ovat 40–60 prosenttia kokoaikaisesta työajasta ja palkasta. Myös yrittäjä voi jäädä osittaiselle vanhempainvapaalle, kun hän vähentää työaikaansa ja palkkaansa vastaavalla tavalla.
Osittaista vanhempainrahaa saa enintään 158 arkipäivältä eli reilut puoli vuotta. Osittaiselle vanhempainrahalle voi jäädä myös lyhyemmäksi aikaa esimerkiksi niin, että toinen vanhemmista on ensin vanhempainvapaalla 3 kuukautta, jonka jälkeen vanhemmat jakavat toiset 3 kuukautta keskenään. (Kela)
Työnantaja voi kieltäytyä pätevällä syyllä työajan lyhentämisestä. Asiasta on aina sovittava osapuolten kesken. Mikäli osapuolten kesken ei päästä sopimukseen, työaika lyhenee kuuteen tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa. Työantajan velvollisuus on taata sekä miehille että naisille mahdollisuus sovittaa yhteen työ ja perhe työajan järjestelyin.
”Joustotyöaika” on laissa määritelty käsite, jolla tarkoitetaan sellaista työehtoa, jonka mukaan ”työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta”. Puolet työajasta on sellaista, josta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Viikoittainen säännöllinen työaika saa joustotyöajassa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana ja lisätyö mukaan luettuna 40–48 tuntia.
Työntekijä voi pyytää lyhennettyä työaikaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä. Työnantajan on järjestettävä työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Osa-aikatyöstä on tehtävä määräaikainen enintään 26 viikkoa kerrallaan voimassa oleva sopimus, josta käy ilmi vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituus.
Lähde: Työaikalaki, 12–15 §
Erityisistä syistä myönnettävä loma
Isyysvapaa annetaan kuudesta kahteentoista arkipäivää synnytksen yhteydessä ja kuusi päivää myöhemmin, yhteen 18 päivää. Tältä ajalta maksetaan korvaus. Mikäli isä ottaa vähintään 12 arkipäivää lisää isyysvapaata vanhempainloman 158 päivän määrästä, hän saa ylimääräiset 12 työpäivää isyysvapaata (isyyskuukausi). Isät voivat ottaa neljänlaisia lomia, kun lapsi syntyy: i. Isyysvapaan, joka on korkeintaan 54 päivää, isyysvapaan 18 päivää ja isäkuukauden ii. Hoitovapaan 158 päivää äitiysloman päättymisen jälkeen (jaettavissa äidin kanssa) iii. Hoitovapaan vanhempainvapaan jälkeen siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta; ja iv. Osa-aikaisen lastenhoitovapaan, jos työntekijä palaa osa-aikatyöhön Isyysrahan määrä on sama kuin äitiysrahan ja se riippuu verotettavasta tulosta. Lähde: Työsopimuslaki, 4. luvun 1 §, sairausvakuutuslaki 2004, 9.7–10 § ja http://www.kela.fi/web/en/paternal-leave
Säädökset
- Työsopimuslaki, 2001 / Employment Contracts Act, 2001
- Sairausvakuutuslaki, 2004 / Health Insurance Act, 2004
