Tietojen käyttäjät

Miljoonat ihmiset käyttävät alustojamme. Työntekijät, palkansaajat, itsenäiset ammatinharjoittajat ja työnhakijat – vain muutamia mainitaksemme – luottavat tietoihimme. He haluavat ymmärtää työoikeuksiaan, tuntea ihmisarvoisen työn standardit ja tietää, miten heidän palkkansa suhteutuu muiden palkkoihin omalla alallaan. Ihmiset käyttävät tietoja usein apuna palkkaneuvotteluissa tai parempien oikeuksien puolustamisessa.

Ammattiliitot ja työntekijöiden edustajat tekevät kanssamme yhteistyötä elinkustannusten tason ja työntekijöiden prioriteettien analysoimiseksi. Teemme yhteistyötä vahvistaaksemme näyttöön perustuvaa sosiaalista vuoropuhelua, neuvotteluja ja työehtosopimuksia. Ammattiliitot käyttävät CBA-tietokantaamme, joka sisältää esimerkkejä sopimusehdoista – mukaan lukien uusista aiheista, kuten tekoälystä –, arvioita elinkustannuksista ja työntekijöiden prioriteetteja koskevia kyselyitä.

Teemme yhteistyötä hallitusten kanssa läpinäkyvyyden ja näyttöön perustuvan päätöksenteon parantamiseksi. Elinkustannuksiin perustuvia palkkoja koskevia arvioitamme, työoikeusindeksiä, minimipalkkatietoja sekä ihmisarvoisen työn tarkastusten kautta kerättyjä tietoja käytetään usein seurannassa ja lainsäädännön uudistamisessa.

WageIndicatorin perustamisesta lähtien yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat olleet tärkeitä kumppaneita tietojen keräämisessä ja analysoinnissa. Lisäksi teemme yhteistyötä työehtosopimusten, minimipalkkojen, palkkojen, taitojen ja ammateiden, elinkustannusten ja elinkustannuksiin riittävien palkkojen tutkimiseksi akateemista ja poliittista tutkimusta varten.

Monet kansalliset ja kansainväliset yritykset käyttävät tietojamme varmistaakseen vähimmäispalkkojen noudattamisen ja suunnitellakseen elinkustannuksiin perustuvia palkkapolitiikkoja omille työntekijöilleen, toiminnoilleen ja monimutkaisille toimitusketjuilleen. Työnantajien tasolla vahvistamme myös sosiaalisen vuoropuhelun prosesseja jakamalla Decent Work Checks -tarkastusten tietoja, jotka ovat työntekijän näkökulmasta tehtyjä vaatimustenmukaisuustarkastuksia. Näin voidaan tunnistaa riskien keskittymisalueet, määrittää, mihin työpaikalla on syytä keskittää toimet, ja miten sidosryhmiä voidaan sitouttaa merkityksellisellä tavalla osana vastuullista liiketoimintaa.