METSÄKONEALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1.2.2024–31.1.2026

Metsäkonealan työehtosopimus

1§ Sopimuksen soveltamisala

1.1 Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan Koneyrittäjät ry:n ja sen jäsenyhdistysten jäsenyritysten (jäljempänä jäsenyritykset) ja näiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin metsäkonealan töissä.

1.2 Tässä työehtosopimuksessa luetaan metsäkonealan töiksi seuraavat työt:

1)

•puun korjuu, puun käsittely ja energiapuun talteenotto sekä sen urakointikuljetukset muualla kuin teollisuuslaitosten yhteydessä

•puutavaran ja hakkeen purkaus, kuljetus, kuormaus sekä muu käsittely teollisuuslaitoksissa, varastoilla, satamissa tai hake- ja puutavaraterminaaleissa

•suometsien hoito ja muu metsäojien kaivu sekä kunnossapito ja soiden ennallistaminen

•metsäojien kaivuu ja kunnossapito

•metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito

•metsänviljely ja maan muokkaus sekä kasvinsuojelu ja torjunta-aineiden sekä lannoitteiden levitys

•puun haketus ja murskaus

•metsurityöt em. jäsenyrityksissä

•kausi- tai tilapäisluontoisesti suoritettavat muut työt

2)1-kohdan töissä käytettävän kaluston asennus-, huolto- ja korjaustyöt sekä mainitun kaluston siirtokuljetukset

3)työntekijöiden, jotka pääasiassa suorittavat edellä määriteltyä metsäkonealan työtä tai muuta metsätyötä tai näitä palvelevaa suunnittelu- tai avustavaa työtä, suorittamat työt.

1.3 Sopijapuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.

1.4 Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan sopijaosapuolten välistä:

1.Luottamusmiessopimusta

2.Pöytäkirjaa työajoista puutavaraterminaaleissa

2§ Työsuhde ja järjestäytymisvapaus

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

3§ Työsopimuksen tekeminen ja päättyminen

Työsopimuksen tekeminen

3.1Työnantajalla on oikeus ottaa työhön, erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työsopimus tehdään kirjallisesti tai sähköisesti joko määräajaksi, määrättyä työtä varten tai toistaiseksi jatkumaan tarkoitetuksi. Määräaikaisen työsopimuksen käyttö työnantajan aloitteesta edellyttää perusteltua syytä, ellei laista muuta johdu.

Mikäli työsopimus tehdään suullisesti on riittävän selkeästi todettava, onko sopimus määräaikainen, määrättyä työtä varten vai toistaiseksi jatkumaan tarkoitettu. Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys viimeistään ensimmäiseen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.

Työsopimuksen päättyminen

3.2Työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa, mikäli työsopimus on tehty määräajaksi tai jos työntekijä on otettu suorittamaan määrätty työ, mistä hänelle on selvästi ilmoitettu työhön otettaessa.

Toistaiseksi jatkumaan tarkoitetun työsopimuksen irtisanomisajat ovat työnantajan irtisanoessa seuraavat:

Työsuhde jatkunut irtisanomisaika keskeytyksettä
enintään yhden vuoden	2 viikkoa
yli yhden vuoden, mutta enintään 5 vuotta	1 kuukausi
yli 5 vuotta, mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 vuotta	4 kuukautta

 

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi, kun työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta. Enintään 5 vuoden työsuhteessa irtisanomisaika on kaksi viikkoa.

Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää eroamisiän, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Työntekijän saadessa täyden työkyvyttömyyseläkkeen työsuhde raukeaa seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun eläkepäätös on eläkelaitoksen toimesta postitettu.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanotulla työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimi- seen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uu- delleensijoitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:

1)enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2)enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

Täydellä palkalla tarkoitetaan henkilökohtaista aikapalkkaa työssä oltaessa.

Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä.

Työntekijää ei voida irtisanoa työsopimuslain 7 luvun 2 § 2 momentissa todetuilla perusteilla.

Muutoinkin työsopimuksen päättämisessä noudatetaan sen perusteiden ja menettelytapojen osalta työsopimuslain määräyksiä.

Lomautus

3.3Työsopimuslain 5 luvun 2 §1 momentissa säädettyjen perusteiden täyttyessä työnantajalla on oikeus kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen lomauttaa työntekijä siten, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen muutoin pysyessä voimassa.

Työn suorittamisen estyessä pakkasen, metsäpalovaroituksen määrittämän kuivuuden tai urapainau- tumia synnyttävän märkyyden aiheuttaman luonnonolosuhteen takia työnantaja voi lomauttaa työntekijän ilman edellä sanottua ilmoitusaikaa. Noudatettavat pakkasraja tai vastaavat reunaehdot tulee jäsenyrityksessä määritellä etukäteen. Tällöin voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia jäsen-yrityksessä työajan lyhennyspäivien käytöstä ilman ennakkoilmoitusaikaa.

Työnantaja voi antaa palkatonta vapaata työntekijälle määräajaksi erityistä ilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi lomautuksen syy, alkamisaika sekä lomautuksen kesto tai arvioitu kesto.

Mikäli lomautuksen kestäessä työnantaja voi tarjota työntekijälle lyhytaikaisesti työtä, työnantaja voi keskeyttää lomautuksen kahden päivän ilmoitusajalla. Lomautus jatkuu tällaisen työn päätyttyä ilman uutta lomautusilmoitusta. Ellei työntekijä lomautuksen kestäessä ottamansa satunnaisen työn tai muun pätevän esteen takia voi ottaa vastaan tarjottua lyhytaikaista työtä, tulee hänen ilmoittaa esteestä välittömästi. Tällöin lomautus voi jatkua keskeytyksettä.

Lyhytaikaisena on pidettävä enintään kaksi viikkoa kestävää työtä.

Lomautusta voidaan siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa, mistä työnantaja saa vähentää työntekijän hyväkseen saaman kahden viikon lomautusilmoitusajan palkan. Samoin menetellään työntekijän irtisanoessa työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli työsopimuslain 5 luvun 7 §:ssä todetun ajan.

Muutoin lomautuksen perusteiden sekä menettelytapojen osalta noudatetaan työsopimuslain määräyksiä.

Työvoiman vähentämisjärjestys

3.4Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että näiden lisäksi otetaan huomioon työntekijän työsuhteen kestoaika ja huoltovelvollisuuden määrä. Viimeksi irtisanottaviin tai lomautettaviin ammattityöntekijöihin luetaan myös työntekijät, jotka käyttävät tai kuljettavat työkoneita, jotka työnantaja viimeksi voi pitää työllistettynä.

Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

3.5Silloin, kun kyseessä on 3.3 § mukaiset luonnonolosuhteista johtuvat lomautukset, ne eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin.

Pöytäkirjamerkintä. Yksittäistä työntekijää koskevan asian osalta voidaan aina menetellä työsopimuslain 9 luvun 2 ja 3 §: n säännöksiä noudattaen.

4§ Työaika

4.1Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä: Työaikamääräyksistä on Koneyrittäjät ry:n jäsenyritysten osalta sovittu erilliset Etelä- ja Pohjois-Suomea koskevat sopimukset jaksotyöjärjestelmästä, jotka eivät ole osa tätä valtakunnallista työehtosopimusta.

Työaika alkaa erityisellä työntekemispaikalla.

Mikäli työntekijä työmatkaansa liittyen suorittaa työmaan huoltoon, koneiden korjaamiseen tai siir¬toon liittyvää kuljetusta tai muita tehtäviä, joita ei voida katsoa tavanomaiseen työmatkaan liittyviksi, luetaan näihin käytetty aika työaikaan.

Työaikaan luetaan myös työnantajan määräyksestä tehdyt poikkeamat normaalilta työmatkareitiltä siltä osin kuin ne pidentävät työmatkaan käytettävää aikaa.

4.4Aikapalkkaisissa töissä ylityö- ja 4.3 kohdan mukaiset korotukset lasketaan 6.2 kohdan mukaisesta henkilökohtaisesta aikapalkasta palkanmaksukaudella, jonka aikana aikana kyseinen työ on tehty.

Suoritepalkkaisissa töissä ylityö- ja 4.3 kohdan mukaiset korotukset lasketaan edellisen palkanmak¬sukauden keskituntiansiosta, jonka aikana aikana kyseinen työ on tehty.

Jäsenyrityksessä voidaan sopia edellisen kappaleen mukaisten korvausten laskemisesta toisin. Sopimus tehdään kirjallisesti ja on irtisanottavissa kuukauden irtisanomisajalla. Perusteen tulee kuitenkin täyttää 6.2 §:n mukainen henkilökohtaisen aikapalkan määritelmä.

4.6Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikoittain. Vuorojen vaihtumisesta voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia toisin, mikäli se töiden järjestelyjen tai työmaaolosuhteiden kannalta on tarkoituksenomaista.

4.7Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle on annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Muista tauoista voidaan sopia jäsenyrityksessä.

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Jaksotyössä vuorokausilepo saadaan kuitenkin työn järjestelyihin liittyvistä syistä lyhentää yhdeksään tuntiin.Tästä voidaan poiketa vain työaikalaissa mainituissa tapauksissa ja mainituin määrin.

4.8Muutoin noudatetaan työaikalakia (872/2019).

4.9Työnantajan tulee kertoa työntekijälle noudatettavana oleva työaikajärjestely ja sen keskeinen sisältö kuten työajan tasoittumisjakson pituus ja palkanmaksu.

5§ Vuotuisen työajan lyhentäminen

5.1Työntekijä ansaitsee vapaata kahdeksan (8) tuntia jokaista tehtyä 20 työpäivää kohti, kuitenkin enintään 11 vapaapäivää kalenterivuodessa.

Näitä vapaapäiviä koskevia määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työ¬aika on 40 tuntia viikossa.

Tehdyiksi työpäiviksi luetaan niiden lisäksi ne poissaolopäivät, jotka aiheutuvat osallistumisesta Teollisuusliiton liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin sekä metsäkonealan tes-neuvottelukunnan ja sen asettamien yhteisten työryhmien kokouksiin.

5.2Työnantaja antaa 5.1-kohdan mukaan kertyneet vapaapäivät ilmoitettuaan siitä vähintään viikon etukäteen, elleivät työnantaja ja työntekijä ole vapaapäivien ajankohdasta tai pitämisestä muuta sopineet. Kerrallaan vapaata annetaan vähintään yksi päivä.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että vapaapäiviä voidaan käyttää myös ammattitaidon kehittämiseen tai ylläpitämiseen tähtäävään koulutukseen sekä työkykyä ylläpitävään toimintaan.

Vapaapäivät annetaan viimeistään niiden kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden toukokuun loppuun mennessä, minkä jälkeen pitämätön vapaa mitätöityy.

5.3Ansaitut vapaapäivät maksetaan kunkin ansaitun vapaapäivän osalta seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä siitä riippumatta, milloin vapaapäivä pidetään. Palkka lasketaan henkilökohtaisen aikapalkan mukaan.

Jäsenyrityksessä sopien ansionmenetys voidaan korvata maksamalla annetulta vapaapäivältä kahdeksan tunnin henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin vapaa pidetään.

Jos 5.2-kohdan mukaisesti työntekijälle annettujen vapaapäivien määrä ylittää 5.1-kohdan mukaan kertyneiden vapaapäivien määrän, vähennetään ylitys seuraavana kalenterivuonna kertyvien vapaapäivien määrästä tai, jos niin sovitaan, vähennetään ylitystä vastaavien vapaapäivien palkka seuraa- van palkanmaksukauden tilistä.

Työsuhteen päättyessä työnantaja pidättää työntekijän lopputilistä palkan tämän pykälän tarkoittamilta liikaa annetuilta vapaapäiviltä.

5.4Pidetyt työajanlyhennyspäivät ovat tehtyjen työpäivien veroisia vuosiloman pituutta määrättäessä.

6§ Palkat

Metsäkonealan peruspalkat määräytyvät työn vaativuuden ja työntekijän ammattikokemuksen perusteella, missä huomioidaan täydet työskentelykuukaudet tehtävänään olevassa työssä. Toisen työnantajan palveluksessa olon huomioimiseksi työntekijän tulee esittää siitä hyväksyttävä selvitys työsuhteen alkaessa, jotta se voidaan ottaa huomioon.

Ammattiin opiskelevat ja työhön harjaantuvat työntekijät:

Ensimmäisen vuoden osalta palkka on aina vähintään 80 % palkkaryhmän A mukaisesta palkasta. Toisen vuoden osalta se on palkkaryhmä A.

Työskentely palkkaryhmässä A ei kerrytä ammattikokemuskuukausia 1.2.2024 jälkeen.

Metsäkonealan ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät:

Metsäkonealan ammattitutkinnon suorittanut työntekijä voi kuulua palkkaryhmään A enintään puolen vuoden ajan, minkä jälkeen hän kuuluu palkkaryhmään I enintään vuoden ajan.

A Oppisopimuskoulutuksessa olevat, ammattiin opiskelevat ja työhön harjaantuvat työntekijät

I Työt, jotka eivät edellytä ammatillista koulutusta ja joissa työ on vastuultaan ja kuormituksiltaan normaalia. Työt ovat hyvin samansisältöisinä toistuvia. Palkkaryhmään I kuuluu tavanomaisesti varastointialueella tapahtuva puutavaran lastaus, lumenauraus ja muu teiden kunnossapito.

II Työt, jotka edellyttävät ammatillista koulutusta tai pitkähköä työkokemusta tästä työstä. Työt ovat tyypillisesti sellaisia, jotka edellyttävät yksintyöskentelyä ja itsenäisten ratkaisujen tekoa sekä vastuuta niistä. Työ on luonteeltaan itsenäistä ja vastuullista. Palkkaryhmään II kuuluu tavanomaisesti metsäkuljetus, puuenergian korjuu, kaivinkonetyöt, haketus, koneellinen istutus ja taimikonhoito sekä miestyönä tehtävä hakkuu- ja metsänhoitotyöt.

III Työt, jotka vaativat erityisen pitkän oppimisajan sekä sisältävät erittäin suuren vastuun. Työt ovat tyypillisesti sellaisia, jotka edellyttävät yksintyöskentelyä ja monipuolisten ratkaisujen itsenäistä tekemistä sekä vastuuta niistä. Työn kuormittavuus on suurta. Palkkaryhmään III kuuluu tavanomaisesti hakkuukonetyö, metsäkoneiden erityisammattitaitoa vaativat asennustyöt, teollisuuslaitoksen jatkuvan puunsyötön työt edellyttäen niiden monipuolista hallitsemista sekä työt, joissa edellytetään yhdistelmäajoneuvon ajokorttia.

Ammattikokemus	yli 2 v	yli 4v	yli 6 v	yli 8v	yli 10 v
Palkkaryhmä A              10,57
Palkkaryhmä I                11,97	12,38	12,77	13,18	13,58	13,98
Palkkaryhmä II               13,30	13,75	14,19	14,65	15,09	15,54
Palkkaryhmä III              14,29	14,77	15,24	15,73	16,20	16,70
Perustuntipalkat (€/h) 1.5.2024
Ammattikokemus	yli 2 v	yli 4v	yli 6 v	yli 8v	yli 10 v
Palkkaryhmä A              11,00
Palkkaryhmä I                12,47	12,89	13,30	13,73	14,14	14,56
Palkkaryhmä II               13,85	14,32	14,78	15,25	15,71	16,18
Palkkaryhmä III              14,88	15,38	15,87	16,39	16,88	17,39
Perustuntipalkat(€/h) 1.5.2025
Ammattikokemus	yli 2 v	yli 4v	yli 6 v	yli 8v	yli 10 v
Palkkaryhmä A              11,40
Palkkaryhmä I                12,99	13,35	13,78	14,22	14,65	15,09
Palkkaryhmä II               14,35	14,84	15,31	15,81	16,28	16,77
Palkkaryhmä III              15,42	15,94	16,45	16,98	17,49	18,02

Työn ohjaajana toiminen

Työssäoppijoiden, oppisopimusoppilaiden sekä perehdytettävien työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja perehdyttävän työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työpaikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, perehdyttämisen tavoitteet, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkaukseensa.

Ammattitutkintoraha

Kun työntekijä työsuhteensa aikana suorittaa metsäkonealan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon, ja toimittaa työnantajalle siitä todistuksen, maksaa työnantaja hänelle kertakorvauksena ammattitutkinnosta 275 euron suuruisen ja erikoisammattitutkinnosta 375 euron suuruisen ammattitutkintorahan.

6.2Henkilökohtainen aikapalkka

Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on hänen 6.1 kohdan mukainen perustuntipalkka ammattikokemus huomioiden. Mikäli työntekijän säännöllisen työajan käytännön tuntipalkka on tätä korkeampi sovelletaan kuitenkin tätä korkeampaa vaihtoehtoa.

Siirtyminen tehtävästä toiseen

Työntekijän työkohtainen peruspalkka määräytyy kulloinkin tehtävän työn vaativuuden mukaisesti. Mikäli työntekijä siirretään aikapalkkaisessa työssä muutoin kuin tilapäisesti toiseen työhön, määritetään hänen henkilökohtainen aikapalkkansa tässä työssä. Alle 4 viikon siirto katsotaan tilapäiseksi.

6.3Tuotantopalkkio

Työssä voidaan sopia maksettavasta tuotantopalkkiosta, jonka suuruus määräytyy esimerkiksi tehdyn työsuoritteen määrän ja/tai laadun saavutetun kustannussäästön tai muun jäsenyrityksessä sovitun tekijän perusteella. Tuotantopalkkio voidaan maksaa palkanmaksukausittain tai muutoin sovittuina ajankohtina. Tuotantopalkkiota ei oteta huomioon työehtosopimuksen 8.6 kohdan mukaisen keskituntiansion laskennassa.

6.4Kannustava palkka

Työantaja ja työntekijä voivat sopia työn tekemisestä kannustavalla palkalla. Tällöin palkan suuruus määräytyy työtuntien sekä tehdyn työsuoritteen määrän ja/tai laadun taikka muun jäsenyrityksessä sovitun tekijän perusteella.

Työntekijän näin muodostuvan kokonaistuntipalkan tulee ylittää työntekijän henkilökohtainen aikapalkka kalenterikuukausittain tarkasteltuna. Kannustavaan palkkaan sovelletaan aikapalkkaukseen sovellettavia sopimusmääräyksiä.

Ellei kannustavan palkkauksen käytöstä päästä sopimukseen tai työnantaja taikka työntekijä on irtisanonut siitä tehdyn sopimuksen noudattaen kuukauden irtisanomisaikaa, tehdään työ henkilökohtaisella aikapalkalla.

6.5Suoritepalkat

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työn tekemisestä suoritepalkalla. Suoritepalkkauksen käytön tulee olla tehtävänä olevaan työhön ja olosuhteisiin soveltuva sekä perustua tekijöihin, joihin työntekijä voi itse vaikuttaa. Työntekijän suoritepalkan tulee ylittää työntekijän henkilökohtainen aikapalkka kalenterikuukausittain tarkasteltuna. Ellei suoritepalkkauksen käytöstä päästä sopimukseen tai työnantaja taikka työntekijä on irtisanonut siitä tehdyn sopimuksen noudattaen kuukauden irtisanomisaikaa, tehdään työ henkilökohtaisella aikapalkalla.

Työntekijän ja työnantajan on sovittava ennen työn aloittamista työstä maksettava palkka tai palkkaperusteet. Edellä mainitut tiedot on työntekijän sitä vaatiessa ilmoitettava hänelle kirjallisesti. Huomautukset palkanmaksuperustetta vastaan on tehtävä viipymättä aiheen ilmaantuessa ja viimeistään työtä koskevan tilinmaksun yhteydessä.

Jos suoriteperusteista työtä suorittava työntekijä joutuu työnantajasta johtuvasta syystä keskeyttämään työnsä, järjestetään hänelle keskeytyksen ajaksi muuta työtä, josta hänelle maksetaan joko ko. työn edellyttämä suoritepalkka, mikäli työ suoritetaan suoritetyönä, tai työehtosopimuksen 6 §:ssä määritelty henkilökohtainen aikapalkka kysymykseen tulevine lisineen, mikäli työ suoritetaan aikapalkalla.

7§ Vuorotyölisät 1.2.2024 lukien

Iltavuorossa työskentelevälle työntekijälle maksetaan vuorotyölisänä 1,11 euroa jokaiselta iltavuorossa tehdyltä työtunnilta ja yövuorossa vuorotyölisänä 2,22 euroa tunnilta jokaiselta yövuorossa tehdyltä työtunnilta.

Vuorotyölisät 1.5.2024 lukien

Iltavuorolisä 1,15 euroa/h

8§ Palkan maksaminen

8.1Palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa. Palkanmaksu tapahtuu kuukauden 15. ja viimeinen päivä, ellei jäsenyrityksessä ole toisin sovittu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia palkan maksamisesta tiettynä palkkapäivänä kerran kuukaudessa tapahtuvaksi.

Palkanlaskenta-aika on pääsääntöisesti 5 työpäivää mutta enintään 7 työpäivää.

Käytettäessä jaksotyöaikaa tavoitteena on tasainen palkanmaksu, mitä koskevat määräykset löytyvät erillisistä jaksotyöjärjestelmää koskevista sopimuksista.

Ylitöiden korotusosat maksetaan jaksotyössä tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Työntekijälle annetaan kirjallinen selvitys hänelle maksetuista palkoista ja korvauksista.

8.2Muistutukset palkanmaksusta on tehtävä välittömästi aiheen ilmaannuttua, kuitenkin viimeistään seuraavaan palkanmaksutapahtumaan mennessä sekä nostetun rahamäärän osalta palkanmaksutilaisuudessa.

8.3Mikäli palkka on työnantajasta johtuvasta syystä työsuhteen kestäessä työntekijän käytettävissä myöhemmin kuin edellä 1. kohdassa on sovittu, maksaa työnantaja työntekijälle korvauksena maksamatta olevalle määrälle viivästysajalta korkolain mukaisen viivästyskoron.

8.4Työntekijän työsuhteen päättyessä lopputili erääntyy maksettavaksi työsuhteen päättymistä lähinnä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

8.5Jos edellä mainittua palkanmaksujärjestystä ei voida noudattaa suoritepalkkatyön kestäessä yhtä palkanmaksukautta kauemmin, maksetaan työntekijälle kultakin palkanmaksukaudelta ennakkoa arvioitua työmäärää vastaava määrä. Työn valmistuttua lopputilitys tehdään edellä 1. kohdassa olevaa määräystä noudattaen.

8.6Keskituntiansio

Työntekijän keskituntiansio lasketaan jakamalla työntekijän edellisen kahden palkanmaksukauden tehdyn työajan palkka ilman yli- ja sunnuntaityökorotuksia sekä 6.3 kohdan mukaisia tuotantopalkkioita ko. palkanmaksukausiin sisältyvillä tehdyillä työtunneilla. Vaihtoehtoisesti voidaan keskituntiansio laskea kalenterivuosittain jakamalla edellisen kalenterivuoden tehdyn työajan palkka ilman yli- ja sunnuntaityökorotuksia sekä 6.3 kohdan mukaisia tuotantopalkkioita ko. kalenterivuoden tehdyillä työtunneilla ja lisäämällä näin saatuun mahdollinen työehtosopimuksen mukainen tuntipalkan yleiskorotus.

9§ Matkakustannus- ja työvälinekorvaus 1.2.2024 lukien

9.1Työnantaja määrittää, miten työmatkat kuljetaan. Työntekijän tulee ilmoittaa asuinpaikkansa työsopimusta solmittaessa, mikä paikka on päivittäisten työmatkojen alkamispaikka ja mitä pitemmältä matkalta matkakustannusten korvauksia ei suoriteta asuinpaikan myöhemmin muuttuessa, ellei toisin sovita.

Mikäli työntekijä, jolla ei ole varsinaista työpaikkaa, sovittuaan siitä työnantajan kanssa kulkee työmatkat hallinnassaan olevalla autolla hänelle maksetaan kilometrikorvauksena auton käytöstä 0,53 euroa kilometriltä ja kultakin kyydissä olevalta lisähenkilöltä 0,04 euroa/km.

Mikäli työntekijä suorittaa koneen korjaukseen liittyviä varaosien hankinta- yms. huoltoajoja omalla autollaan, hänelle maksetaan korvauksena tällöin kilometrikorvaus korotettuna 0,04 eurolla/km. Huoltoajoksi katsotaan autoa likaavien tai kooltaan hankalien koneenosien tai voiteluaineiden kuljetus.

9.2Kun työntekijä sovittuaan siitä työnantajan kanssa yöpyy vakituisen asuinpaikkansa ulkopuolella asianmukaisessa työmaamajoituksessa taikka työmaata varten järjestetyssä asunnossa, maksetaan hänelle ylläpitokorvausta 39,50 euroa/yöpymisvuorokausi. Ylläpitokorvaus sisältää ateriakorvauksen.

Pöytäkirjamerkintä: Sovittiin, että työehtosopimuksen 9 §:n 2 kohdassa sanotussa asianmukaisessa ma-joituksessa on lämpö, valaistus ja vesi, makuusija vuodevaatteineen, mahdollisuus ruoan valmistukseen sekä peseytymismahdollisuus saunassa tai suihkussa.

9.3Mikäli työntekijän yhdensuuntainen työmatka hänen vakituiselta asunnoltaan työmaalle on yli 35 kilometriä ja työpäivän pituus edellyttää ruokailua työpaikalla, hänelle maksetaan ateriakorvausta 12 euroa päivässä.

Mikäli työntekijän yhdensuuntainen työmatka hänen vakituiselta asunnoltaan työmaalle kestää yli 75 minuuttia tai on yli 75 kilometriä ja työpäivän pituus ruokailutauot huomioon ottaen ylittää 11 tuntia, maksetaan korotettuna ateriakorvauksena 21,05 euroa päivässä.

Matkakustannuskorvaukset 1.3.2024 lukien

Henkilöauto 0,57 euroa/km

Lisähenkilö 0,04 euroa/km

Huoltoajo 0,61 euroa/km

Yäpitokorvaus 42 euroa/yöpymisvrk

Ateriakorvaus 12,75 euroa/päivä

Korotettu ateriakorvaus 22,35 euroa/päivä

9.4Kun työntekijä käyttää työssään omaa moottori- tai raivaussahaa, suoritetaan tästä työvälinekorvauksena 5,30 euroa käyttötunnilta.

10§ Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivä

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden ennen pitkäperjan- taita, toista pääsiäispäivää, vapunpäivää, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää tai jouluaattoa, maksetaan arkipyhäkorvauksena henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka kahdeksalta tunnilta, kuitenkin vain mikäli mainittu arkipyhä muutoin olisi ollut hänen työpäivänsä.

Mikäli arkipyhäviikolla työntekijä työskentelee esityksestään ja sovittuaan siitä työnantajan kanssa siten, että arkipyhä on työpäivä, arkipyhältä ei makseta sunnuntaityökorotusta.

11§ Vuosiloma

Oikeus vuosilomaan ja lomapalkka

Työntekijän oikeus vuosilomaan, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain (162/2005) mukaan. Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän maaliskuun 31. päivään mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Työntekijän vuosilomapalkka on hänen keskimääräinen päiväpalkkansa kerrottuna lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella. Työntekijän keskimääräinen päiväpalkka on hänen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen kalenterivuoden keskituntiansionsa mukainen palkka kahdeksalta tunnilta.

Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksissä voidaan paikallisesti sopia vuosilomapalkan laskemisesta toisin. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Laskentatavan tulee kuitenkin täyttää vuosilomalain 9 §:n yleissäännös, jonka mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Tällainen sopimus tulee olla irtisanottavissa kuukauden irtisanomisajalla päättymään irtisanomista seuraavan lomanmääräytymisvuoden alussa.

Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
2	1,8
3	2,7
4	3,6
5	4,5
6	5,4
7	6,3
8	7,2
9	8,1
10	9,0
11	9,9
12	10,8
13	11,8
14	12,7
15	13,6
16	14,5
17	15,5
18	16,4
19	17,4
20	18,3
21	19,3
22	20,3
23	21,3
24	22,2
25	23,2
26	24,1
27	25,0
28	25,9
29	26,9
30	27,8

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 0,9 lomapäivää kohden.

Osa-aikaeläkkeellä olevien osalta vuosilomapalkkaetuudet määräytyvät siinä suhteessa, kun työsopimuksessa sovittu säännöllinen työaika on kokoaikaisen työn säännölliseen työaikaan.

Muutoin noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.

Vuosilomalain mukaiselta vuosilomalta työhön palanneelle työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahana puolet hänen lomapalkastaan työhönpaluuta seuraavan ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä.

Mikäli lomautus alkaa tai jatkuu välittömästi vuosiloman päätyttyä, lomaltapaluuraha maksetaan työntekijälle lomautuksen päättyessä välittömästi tapahtunutta työhön palaamista seuraavan ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä.

Lomaltapaluuraha maksetaan työhön palanneelle työntekijälle myös, mikäli työntekijä välittömästi vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai lomautuksen, sairauden taikka tapaturman takia.

12§ Reservin kertausharjoitukset sekä väestönsuojelukoulutus

12.1Reservin kertausharjoituksiin sekä väestönsuojelulain mukaan koulutettavaksi kutsutuille työntekijöille työnantaja maksaa henkilökohtaisen aikapalkan mukaisen palkan kertausharjoituksiin tai väestönsuojelukoulutukseen käytetyltä päivältä, joka muuten olisi ollut työntekijän työpäivä.

12.2Palkan maksamisen edellytyksenä on, että

•työntekijä on ollut vähintään yhden kuukauden työsuhteessa ko. työnantajaan ennen ker-tausharjoituksen tai väestönsuojelukurssin alkamista,

•työntekijä ilmoittaa työnantajalleen hyvissä ajoin heti kutsun saatuaan kertausharjoituksiin lähdöstään ja

•työntekijä palaa kertausharjoitusten jälkeen entiseen työpaikkaansa.

12.3Työnantaja voi vähentää edellä 1 kohdassa mainitusta, työntekijälle maksettavasta palkasta valtion maksaman reserviläispalkan.

12.4Työntekijän osallistuessa ensimmäisen kerran varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan tai valintatilaisuuteen, työnantaja maksaa hänelle henkilökohtaisen aikapalkan mukaisen palkan kutsuntapäivältä, joka muuten olisi ollut työntekijän työpäivä.

13§ Henkilökohtaiset merkkipäivät ja lähiomaisen hautajaiset

Työntekijälle myönnetään vapaapäivä hänen avioliittoon vihkimispäivänään, lähiomaisen hautajaispäivänä sekä työntekijän täyttäessä 50 tai 60 vuotta, milloin edellä mainittu päivä sattuu hänen työ- päiväkseen. Edellä mainitulta päivältä maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka.

Lähiomaisena pidetään työntekijän puolisoa, lasta ja ottolasta, vanhempia, veljiä ja sisaria sekä aviopuolison vanhempia.

14§ Tapaturma ja sairaustapaukset

Tapaturma ja sairaustapauksesta on niin pian kuin se on mahdollista tehtävä ilmoitus työnantajalle.

Puunkorjuutyömaalla on oltava asianmukainen ensiapuvalmius. Lisäksi työntekijällä on moottorisa- hatyössä oltava mukanaan tarpeellinen ensisidepakkaus.

Työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on riittävä ensiaputaito ja tiedot avunsaantimahdol- lisuuksista onnettomuus- ja sairaustapauksissa.

Kun puunkorjuutyötä tehdään syrjäisissä olosuhteissa, on erityisesti huolehdittava siitä, että ensiapu- ja hoitopaikalle on asianmukainen kuljetusmahdollisuus. Tällaisen ensiavun ja kuljetuksen kustantaa työnantaja. Milloin kuljetus joudutaan järjestämään työnantajan voimatta todeta sen tarpeellisuutta, tulee työntekijän työnantajan sitä vaatiessa kuljetuskorvauksen saadakseen esittää asianmukainen lääkärintodistus sairaudestaan. Tällaisen lääkärintodistuksen hankinnasta aiheutuvat lääkärinkulut suorittaa työnantaja.

Menettelytavoista

Sairausajan palkan maksaminen edellyttää työntekijän viivyttelemättä työnantajalle toimittamaa ja työnantajan hyväksymää selvitystä sairaudesta tai tapaturmasta, joka estää työntekijän työnteon.

Hyväksyttävänä selvityksenä työkyvyttömyydestä pidetään työntekijän omaa ilmoitusta lyhytkestoisissa (esimerkiksi flunssa tai ripuli) enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa, ellei ole työntekijän ja työnantajan kesken ole toisin sovittu.

Tällöin voidaan sopia myös:

•ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan

•rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissaolojen määrään

•hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua

•työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut hyväksyttävät perusteet taan-nehtivuudelle.

Työnantajan järjestämän työterveyshuollon käyttö on ensisijaista. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää selvitystä tai lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi.Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, työkyvyt- tömyysajalta sairausajan palkkaa seuraavin edellytyksin alla mainituilta työsuhteen yhdenjaksoisesta kestosta riippuvilta ajanjaksoilta:

Työsuhteen kesto	Ajanjakson pituus
vähintään 1 kuukauden	10 päivää
vähintään 1 vuosi	28 päivää
vähintään 5 vuotta	42 päivää
vähintään 10 vuotta	56 päivää

Sairausajan palkan maksaminen edellyttää työntekijän viivyttelemättä työnantajalle toimittamaa ja työnantajan hyväksymää selvitystä sairaudesta tai tapaturmasta, joka estää työntekijän työnteon.

Sairausajan palkkaa maksetaan yllämainittuihin ajanjaksoihin sisältyviltä työpäiviltä. Sairausajan palkkaa maksetaan toisen sairauspäivän alusta tai, mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta ensimmäisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu niin kauan, että sairausvakuutuslain mukainen oikeus sairauspäivärahaan on alkanut, maksetaan sairausajan palkka myös ensimmäiseltä sairauspäivältä.

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kaksi vuotta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Milloin työntekijän työsuhde työkyvyttömyyden alkaessa on kestänyt vähemmän kuin kuukauden, maksaa työnantaja hänelle 50 % edellä määritellystä sairausajan palkasta niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sitä seuraavien yhdeksän arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä, lukuunottamatta ajanjakson ensimmäistä työpäivää, joka on työntekijän omavastuupäivä.

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluustaan maksetaan sairausajan palkka laskemalla poissaolojaksot yhteen ja maksamalla palkka siten kuin kyseessä olisi ollut yksi sairastumisjakso.

14.3Milloin työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia korvausta ansion menetyksestä sai-rausvakuutuslain, tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuutuslain nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan palkasta. Jos palkka on jo maksettu, työnantajalla on oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

Pöytäkirjamerkintä: Sopijapuolet toteavat 14 §:n 3 kohdan osalta meneteltäväksi siten, että työnantaja maksaa työntekijälle hänelle kuuluvan täyden sairausajan palkan ja perii sitten itselleen työntekijän antaman valtakirjan nojalla tälle 3 kohdan mukaan mahdolliset tulevat muut korvaukset.

Mikäli korvaus työntekijästä johtuvasta syystä evätään tai maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan palkasta se, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

14.4Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai vamman tahallisesti tai aiheuttanut sen rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla tuottamuksella. Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.

14.5Työntekijän sairausajan palkka määräytyy hänen henkilökohtaisen aikapalkkansa mukaan.

Suoritepalkalla työskentelevien osalta sairausajan palkka maksetaan keskituntiansion mukaan.

14.6Lääkärintarkastukset

Työterveydenhuoltolain (1383/2001) 3 luvun 12 § 1 momentin 2-kohdan mukaisiin työhöntulo- ja määräaikaistarkastuksiin sekä niistä johtuviin lääkärin määräämiin, työssä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä johtuviin valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) 4 §:n mukaisiin lisätar- kastuksiin työaikana osallistuvalle työntekijälle maksetaan menetetyltä työajalta ansionmenetys kuten sairausajan palkka.

Työhöntulotarkastuksen tapahtuessa ennen työsuhteen alkamista suoritetaan ansionmenetyskorvaus tarkastuspäivältä työkohtaisen peruspalkan mukainen palkka.

Tarkastuksiin osallistumisesta aiheutuvat matka- ja muut välittömät kustannukset maksaa työnantaja.

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus hänen huollettavanaan olevan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta, kuitenkin enintään kolmelta työpäivältä.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen huoltajat ovat ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan sekä, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuvan puolison lapsiin.

Tätä kohtaa sovellettaessa opiskelu toisella paikkakunnalla rinnastetaan ansiotyöhön. Saman sairastumisen takia korvausta maksetaan vain yhdelle lapsen huoltajalle.

Sopijapuolet suosittelevat, että tämän kohdan mukaisessa työstä poissaolon järjestelyssä otetaan huomioon metsäkonealan työntekijän työstä poissaolon mahdollisesti tuotannolle aiheuttamat haittavaikutukset. Tämä koskee erityisesti työntekijää, joka toimii metsäkoneen ainoana käyttäjänä.

14.8Vaikeasti sairaan lapsen hoito

Työntekijällä, jonka lapsella on sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 § 2 momentin 2 kohdan mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

14.9Perhevapaat

Vapaan pitämisestä on ilmoitettava työnantajalle vähintään kahta kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.

Maksamismenettelyn osalta noudatetaan soveltuvin osin sairausajanpalkanmaksua koskevia määräyksiä.

15§ Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä sovittu.

16§ Työturvallisuus ja suojavaatetus

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvallisuuteen ja ammattitautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten päätöksiä noudatetaan. Työntekijän velvollisuutena on noudattaa annettuja ohjeita. Työnantaja antaa työntekijälle hänen käytettäväkseen henkilökohtaisen suojapuvun, suojakypärän tarvittavine varusteineen, turvajalkineet, turvakäsineet ja lämpösuojapuvun.

Raivaus- tai moottorisahatyöt

Mikäli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä työskentelee vain moottori- ja rai- vaussahatöissä, hankkii työnantaja hänen käyttöönsä seuraavat turva- ja suojavarusteet:

• moottorisahatöissä CE-hyväksytty metsuripuku	1–2 kpl
• raivaussahatöitä tekevälle työntekijälle raivaus-
sahatyöntekijän housut ja metsuripusero	1 kpl
• moottori- ja raivaussahatöissä CE-hyväksytty kypäräpaketti sisältäen kypärän, kuulosuojaimet, silmäsuojan, alusmyssyn ja niskasuojan	1 kpl
• moottorisahatöissä CE-hyväksytyt metsurin
turvajalkineet: kumi- ja nahkajalkineet	1+1 pr
• muissa töissä muut jäsenyrityksessä sovittavat
työhön soveltuvat suojajalkineet	1 pr
• sadeviitta ja sadeasu	1 kpl
• suojakäsineet	3 pr
• välipuku	1 kpl
• hakkuutöissä konkeloliina	1 kpl

Määräaikaisesti tai muutoin tilapäisesti raivaus- tai moottorisahalla työskentelevän työntekijän käyttöön työnantaja hankkii tarvittavat edellä mainitun luettelon mukaiset turva- ja suojavarusteet.

Mikäli jokin edellä mainittu varuste tulee käyttökelvottomaksi tavanomaisessa käytössä korvaa työnantaja vaurioituneen varusteen uudella vastaavalla varusteella tai korjauttaa sen.

Kasvinsuojelu- ja torjunta-aineita käsiteltäessä ja levitettäessä työnantaja hankkii työntekijän käyttöön työsuojelumääräysten mukaiset henkilönsuojaimet.

Jäsenyrityksessä sopien voidaan ottaa käyttöön muitakin tarkoituksenmukaisia tehtävien töiden edellyttämiä turva- ja suojavarusteita. Tällaiset varusteet ovat vaihtoehtoisia edellä mainituille varusteille.

Työnantaja hankkii toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan työntekijän käyttöön taukotakin.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän käyttöön työnantaja hankkii taukotakin sää- tai työ- maaolosuhteiden sitä edellyttäessä.

Mikäli taukotakki tulee tavanomaisessa käytössä käyttökelvottomaksi korvaa työnantaja käyttökelvottoman takin uudella tai korjauttaa sen.

Tämän pykälän määräykset vastaavat Valtioneuvoston asetuksen puunkorjuutyön turvallisuudesta säädöksiä taukovarustuksesta.

Jos työ on lyhytaikaista ja työntekijällä on edellä mainitut asianmukaiset varusteet, voidaan jäsenyrityksessä sopia niiden käyttämisestä näissä töissä 2,50 euroa/työpäivä suuruista varustekorvausta vastaan.

17§ Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun osalta noudatetaan lakia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyh- teistoiminnasta (44/2006) ja tämän palkkio on samansuuruinen ja suoritetaan samoin edellytyksin kuin luottamusmiehen palkkio työajan ulkopuolella tehtävästä työstä. Työsuojeluvaltuutetun palkkio sisältyy työsuojeluvaltuutettuna toimivalle luottamusmiehelle maksettavaan palkkioon, mistä voidaan jäsenyrityksessä sopia toisin ottaen huomioon tehtävien vaatima ajankäyttö.

18§ Työmaaohjeita

Työntekijän tulee suorittaa työnsä ahkerasti ja huolellisesti sekä noudattaa työnjohdon antamia ohjeita. Työnantajan työntekijän käytettäväksi luovuttamia työkoneita ja muita työvälineitä tulee hoitaa ja säilyttää huolellisesti.

Työnantajan ja työntekijän etujen mukaista on molemminpuolisella siivolla ja inhimillisellä esiintymisellä välttää riitaisuuksia.

19§ Luottamusmiehet

Luottamusmiesten osalta noudatetaan, mitä siitä on osapuolten välillä erikseen sovittu.

20 § Asiamiehet

Tämän sopimuksen täytäntöönpanon paikallista valvontaa sekä sopimusta sovellettaessa ehkä syntyvien erimielisyyksien selvittelyä varten asettaa kumpikin sopijapuoli erikseen määrättävillä alueilla toimivia asiamiehiä. Asiamiehillä on oikeus tarvittaessa käydä työmaalla ilmoitettuaan siitä ensin työnantajalle.

Työnantajan tulee pyydettäessä näyttää ja selostaa asiamiehille palkkaukseen liittyviä asioita, jollaisiksi on katsottava palkkauksen perusteet, keskimääräinen ansiotaso ja palkkalistat.

21§ Erimielisyyksien käsittely

21.1Mikäli työntekijällä on muistutettavaa tämän sopimuksen tai siihen liittyvien muiden sopimusten tulkintaa tai soveltamista vastaan, tulee hänen viipymättä ilmoittaa siitä työnantajalle.

21.2Erimielisyydet on pyrittävä selvittämään jäsenyrityksessä työntekijän, mahdollisen luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Selvittelyssä yhteisesti todetut virheet on oikaistava.

Jäsenyrityksessä ratkaisematta jäänyt erimielisyys voidaan saattaa sopijapuolten asettamien asiamiesten käsiteltäväksi.

21.3Mikäli asiamiehet pääsevät yksimielisyyteen asian ratkaisemisesta, jättävät he esityksensä osapuolille. Palkkausta koskevasta paikallisesta erimielisyydestä näin annettu ratkaisu on molempia osapuolia sitova. Jos kyseessä on muu erimielisyys eikä jompikumpi osapuoli esitystä hyväksy, saatetaan asia sopijapuolten käsiteltäväksi. Samoin on meneteltävä, milloin asiamiehet eivät pääse yksimielisyyteen. Asiamiehet laativat asiasta muistion, jossa kerrotaan lyhyesti erimielisyyden aihe sekä osapuolten kannat asiassa.

Sopijapuolten väliset erimielisyysneuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa niitä koskevan esityksen tekemisestä.

21.4Edellä tarkoitettujen neuvottelujen kestäessä ei asian johdosta saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin.

21.5Sopijapuolten välisestä erimielisyysneuvottelusta on laadittava kummallekin muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta.

21.6Sopijapuolet toteavat, ettei työntekijän tässä pykälässä tarkoitettu toiminta saa olla aiheena hänen työsuhteensa huonontamiseen.

22§ Jäsenyrityksissä tapahtuva sopiminen

Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksessä voidaan sopia tässä työehtosopimuksessa erikseen mainituista määräyksistä niissä sovituin tavoin.

Sopiminen on tehtävä ensisijaisesti kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Sopimus on oltava irtisanottavissa enintään kahden kuukauden irtisanomisajalla, ellei sopimus ole tehty määräaikaiseksi.

23§ Työrauha

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun, joukkoirtisanomiseen ja -sanoutumiseen tai muuhun näihin verrattavaan työn kulkua estävään toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi tai lisäyksen saamiseksi siihen, on sen voimassaoloaikana kielletty.

24§ Sopimukseen yhtyminen

Työnantaja tai työnantajayhdistys, joka tämän sopimuksen voimassa ollessa tahtoo yhtyä siihen ilmoittakoon siitä kirjallisesti käsittelyä ja päätöksentekoa varten Koneyrittäjät ry:lle ja Teollisuusliitolle.

Sopimukseen yhtyneeseen työnantajaan tai työnantajayhdistykseen sekä työnantajan taikka työnan- tajayhdistyksen jäsenten palveluksessa oleviin työntekijöihin noudatetaan sopimuksen määräyksiä yhtymisilmoituksen allekirjoituspäivämäärästä lukien.

25§ Voimassaolo ja irtisanominen

25.1Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2024 ja päättyy 31.1.2026, minkä jälkeen se on voimassa edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota viimeistään kahta kuukautta ennen päättymisaikaa.

25.2Jos tämä sopimus kokonaisuudessaan tai joiltakin osiltaan irtisanotaan, on irtisanovan puolen esitettävä vastapuolelle täydellinen muutosehdotus viimeistään sopimuksen voimassaolon päättyessä tai ensimmäisessä uutta sopimusta koskevassa neuvottelussa silloin, kun neuvottelut uudesta sopimuksesta aloitetaan aikaisemmin.

25.3Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän sopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

25.4Tämän sopimuksen alaan kuuluvien liitepöytäkirjojen voimassa oloon ja irtisanomiseen nähden on voimassa, mitä niissä on erikseen määrätty.

Helsingissä, 21. helmikuuta 2024

Koneyrittäjät

Teollisuusliitto

Luottamusmiessopimus

1§ Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

1Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2Tätä sopimusta sovelletaan sellaisissa metsäkonealan työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa yrityksissä, joiden palveluksessa on vähintään kymmenen mainitun työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa työntekijää.

2§ Luottamusmiehen valitseminen

1Jäsenyrityksen palveluksessa olevat työntekijät valitsevat loka-marraskuussa kahdeksi vuodeksi kerrallaan keskuudestaan luottamusmiehen. Luottamusmiesvaali ja sen ehdokasasettelu on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.

2Luottamusmiehen, joka on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työssä oleva Teollisuusliiton ammattiosaston jäsen, tulee olla perehtynyt yrityksen olosuhteisiin sen työntekijänä.

3Ammattiosaston on vahvistettava valinta ja saatettava se kirjallisesti työnantajan tietoon, minkä jälkeen luottamusmies saavuttaa tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiesaseman.

4Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuusliiton rekisteröityä jäsenyhdistystä.

3§ Luottamusmiehen työsuhde

1Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin muut työntekijät. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmies- tehtävän takia.

3Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Luottamusmies- tehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

5Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan luottamusmiehen normaalilla työntekoalueella. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

6Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

7Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun säännöksiä.

8Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan luot-tamusmiehelle suoritettava korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun säännösten mukaisesti.

9Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

4§ Luottamusmiehen tehtävät

1Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

3Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5§ Luottamusmiehelle annettavat ansio-, yms. tiedot

1Luottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada seuraavat yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä koskevat tiedot:

•Työntekijän suku- ja etunimet sekä osoite

•Palkkausperusteet

•Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä

Tiedot on annettava työnantajan saatua tiedon luottamusmiehen valinnasta ja työntekijämäärän muuttuessa. Tiedot on annettava tarvittaessa kirjallisesti. Luottamusmiehelle annetaan kaikista yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevista työntekijöistä palvelukseentuloaikatieto irtisanomis- ja lomauttamistapauksissa.

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden kulloinkin voimassa oleviin palkkausperusteisiin.

2Luottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

6§ Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa vapautusta työstään.

Arvioitaessa vapaa-ajan tarvetta on huomiota kiinnitettävä mm.

• yrityksen tämän sopimuksen piirin kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, toiminnan luonteeseen ja alueelliseen laajuuteen

•yrityksessä tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osalta käytössä olevien palk-kausjärjestelmien sekä niiden edellyttämään neuvottelutarpeeseen

•muiden luottamusmiehelle tämän sopimuksen mukaan kuuluvien tehtävien määrään.

2 Jäsenyrityksessä voidaan sopia työnantajan yhteydenpitovälineiden käytöstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

7§ Ansiomenetyksen korvaaminen

1Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2Työnantaja korvaa luottamusmiehelle myönnetystä vapautuksesta johtuvan ansiomenetyksen. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Luottamusmiehelle maksetaan korvauksena työajan ulkopuolella tehtävistä töistä 40 €/kk tai, mikäli luottamusmiehen työpaikalla on yli 50 vakituista työntekijää, 80 €/kk sopimuskauden ajan.

3Ansiomenetyksen korvaus suoritetaan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaan.

4Työnantajan kanssa sovittujen luottamustehtävien yhteydessä tehdyistä matkoista suoritetaan korvaus metsäkonealan työehtosopimuksen 9.1-, 9.2- ja 9.3-kohtien mukaan.

8§ Luottamusmiehen koulutus

1Luottamusmiehellä on tilaisuus osallistua, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle käy päinsä, osapuolten hyväksymälle työsuhdeasioita käsittelevälle, enintään 5 työpäivän mittaiselle kurssille, jolta ajalta työnantaja korvaa hänen ansiomenetyksensä tämän sopimuksen 7.3 kohdassa määritellyllä tavalla.

2Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on annettava työnantajalle vähintään 4 viikkoa ennen kurssin alkua. Mikäli työnantaja epää luottamusmiehen osallistumisen kurssille, niin hänen on ilmoitettava luottamusmiehelle viimeistään 2 viikkoa ennen kurssin alkamista epäämisen syy.

9§ Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2024 ja on voimassa 31.01.2026 saakka, minkä jälkeen edelleen vuoden kerrallaan ellei sitä irtisanota viimeistään kahta kuukautta ennen päättymisaikaa. Muutoin noudatetaan osapuolten välillä tehdyn metsäkonealan työehtosopimuksen sopimuksen irtisanomista koskevia määräyksiä.

Helsingissä 21. helmikuuta 2024

KoneyrittäjätTeollisuusliitto

METSÄKONEALAN TYÖSOPIMUS

[...]

Pöytäkirja työajoista puutavaraterminaaleissa

1§ Soveltamisala

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan Koneyrittäjät ry:n ja sen jäsenyhdistysten jäsenyritysten puutavaratermi- naaleissa työskentelevien työntekijöiden työssä.

Paikallisesti sopimalla tämän työaikapöytäkirjan mukaiset työaikajärjestelmät voidaan ottaa käyttöön muissakin metsäkonealan työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa töissä.

2§ Työaika

2.1Työaikaan nähden noudatetaan voimassaolevaa metsäkonealan työehtosopimusta liitepöytä- kirjoineen ja työaikalakia, ellei jäljempänä toisin määrätä tai Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksessä ole toisin sovittu.

Käytettäessä jaksotyöaikaa jakson pituus voi olla enintään 26 viikkoa.

Vuorokautista työaikaa voidaan työnantajan ja työntekijän kesken sopien pidentää työaikalain 11 §:n 1 momentissa todetulla tavoin.

2.2Työaika jatkuvassa kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimäärin enintään 36,6 tuntia viikossa ja 1720 tuntia vuodessa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työaika on keskimäärin enintään 34,5 tuntia viikossa ja 1621 tuntia vuodessa.

Jäsenyrityksessä käytettävä työaikajärjestelmä voidaan sopia vastaamaan tehdaslaitoksen osastossa, jota terminaali palvelee, noudatettavaa työaikajärjestelmää.

Työajan tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi.

2.3Työajan lyhentämisestä johtuva ansion vähentyminen jatkuvassa kaksivuorotyössä, keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä korvataan työntekijälle maksamalla työntekijälle annetulta vapaapäivältä palkka kahdeksalta tunnilta. Palkka lasketaan keskituntiansion mukaan.

Jatkuvassa kaksivuorotyössä (2/7) tämä tarkoittaa seuraavaa:

 

Työaikamuoto	Viikkotyöaika keskimäärin	Vuosityöaika	Korvattava työajan lyhentäminen	Vuosiloma
2/7	36,6 tuntia	1720 tuntia	20 päivää	30 päivää
2/7	36,6 tuntia	1757 tuntia	20 päivää	24 päivää

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä (3/5) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaikamuoto	Viikkotyöaika keskimäärin	Vuosityöaika	Korvattava työajan lyhentäminen	Vuosiloma
3/5	36,6 tuntia	1720 tuntia	20 päivää	30 päivää
3/5	36,6 tuntia	1757 tuntia	20 päivää	24 päivää

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (3/7) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaikamuoto

Viikkotyöaika keskimäärin

Vuosityöaika

Korvattava työajan lyhentäminen

Vuosiloma

3/7	34,5 tuntia	1621 tuntia	32,5 päivää	30 päivää
3/7	34,5tuntia	1656 tuntia	32,5 päivää	24 päivää

Korvattava työajan lyhentäminen pitää sisällään metsäkonealan työehtosopimuksen 5 ja 10 §:ien mukaiset vapaapäivät.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä todettu vapaapäivien lukumäärä voi vaihdella vuodesta toiseen johtuen vuotuisten työpäivien ko-konaismäärästä ilman, että se johtaisi erilliskorvauksiin.

Jos työntekijälle työajan lyhentämiseksi annettujen vapaapäivien määrä ylittää 2.5-kohdan mukaan kertyneiden vapaapäivien määrän, vähennetään ylitys seuraavana kalenterivuonna kertyvien vapaapäivien määrästä tai, jos niin sovitaan, vähennetään ylitystä vastaavien vapaapäivien palkka seuraa- van palkanmaksukauden tilistä.

Vapaapäivät annetaan viimeistään niiden kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden toukokuun loppuun mennessä, minkä jälkeen pitämätön vapaa mitätöityy.

Työsuhteen päättyessä työnantaja pidättää työntekijän lopputilistä palkan tämän pykälän tarkoittamilta liikaa annetuilta vapaapäiviltä. Työsuhteen päättyessä työnantaja maksaa työntekijälle palkan tämän pykälän tarkoittamilta antamatta jääneiltä vapaapäiviltä.

2.4Työajan määräytyessä kohdan 2.2 mukaan maksetaan säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Keskimääräisen viikkotyöajan ylittäessä 40 tuntia viikossa, maksetaan kuudelta ensimmäiseltä keskimääräiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Työajan määräytyessä kohdan 2.2 mukaan maksetaan työntekijälle hänen juhannusaattona, juhannuspäivänä, jouluaattona, ensimmäisenä joulupäivänä tai toisena joulupäivänä tekemiltään työtunneilta muutoin maksettavan palkan lisäksi korvauksena 50 prosenttia hänen henkilökohtaisesta aikapalkastaan.

Työajan ylittäminen toistuvasti 10 tuntia vuorokaudessa taikka 50 tuntia viikossa edellyttää työntekijän suostumusta.

2.5Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia annettavaksi osaksi tai kokonaan vapaa-aikana työntekijän säännöllisenä työaikana noudattaen rahakorvauksesta sovittua laskentasääntöä.

2.6Kun on sovittu työskentelystä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä työntekijöille lain mukaan kuuluvina vapaapäivinä, tehdyiltä työtunneilta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

2.7Työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana.

2.8Tämän pöytäkirjan mukaiset korotetut palkat lasketaan keskituntiansion mukaan.

Jäsenyrityksessä voidaan sopia tämän kohdan mukaisten korvausten laskemisesta toisin. Sopimus tehdään kirjallisesti ja on irtisanottavissa kuukauden irtisanomisajalla. Perusteen tulee kuitenkin täyttää metsäkonealan työehtosopimuksen 6.2 §:n mukainen henkilökohtaisen aikapalkan määritelmä.

2.9Puutavaraterminaaleissa työskenteleville työntekijöille suoritetaan lauantaityökorotuksena 1,04 euroa/h säännöllisen työajan lauantaityötunneilta.

3§ Muut työaika- ja palkanmaksumääräykset

3.1Varsinaisen työajan ja työhöntulojärjestyksen määrää työnantaja tämän työehtosopimuksen ja työaikalain puitteissa.

3.2Työviikko alkaa maanantaina kello 06.00 ja työvuorokausi vaihtuu kello 06.00. Viikoittainen kes-keytymätön vapaa-aika on 35 tuntia viikossa, mikä on pyrittävä sijoittamaan sunnuntain yhteyteen ja mistä voidaan poiketa työaikalaissa määritellyin tavoin. Säännöllisen vuorokausilevon on oltava vähintään 11 tuntia.

3.3Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikoittain. Vuorojen vaihtumisesta voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia toisin, mikäli se töiden järjestelyn kannalta on tarkoituksenmukaista.

3.4Pysyvästä työtuntijärjestelmän tai työaikamuodon muutoksesta on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään seitsemän vuorokautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoitetusta muutoksesta kahta työvuoroa aikaisemmin, mikäli se on mahdollista.

3.5Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle on annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Muista tauoista voidaan sopia jäsenyrityksessä.

Työntekijälle annetaan kaksi 10 minuutin pituista, työaikaan luettavaa taukoa, toinen työvuoron alkuja toinen työvuoron loppupuolella, ellei jäsenyrityksessä ole sovittu muuta käytäntöä.

3.6Palkan maksaminen ja matkakustannusten korvaukset

Palkka maksetaan tasoittumisjakson kestäessä palkanmaksukausittain keskimääräisen 40 tuntia/viik- ko mukaan riippumatta palkanmaksukaudella tehtyjen viikkotyötuntien määrästä, mistä aiheutuva mahdollinen poikkeama oikaistaan tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä, ellei jäsenyrityksessä ole toisin sovittu.

Työnantaja määrittää, miten työmatkat kuljetaan. Kiinteällä työpaikalla puutavaraterminaalissa työskentelevän työntekijän työnantajan määräyksestä erityiselle työntekemispaikalle suorittama työmatka korvataan kulloinkin voimassa olevan verohallituksen verovapaista matkakustannusten korvausista antaman päätöksen mukaisesti.

3.7Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksessä voidaan sopia tässä pöytäkirjassa erikseen mainituista määräyksistä niissä sovituin tavoin.

Sopiminen on tehtävä ensisijaisesti kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Sopimus on oltava irtisanottavissa enintään kahden kuukauden irtisanomisajalla, ellei sopimus ole tehty määräaikaiseksi.

4§ Voimassaolo

Pöytäkirja tulee voimaan 1.2.2024 ja on voimassa kuten metsäkonealan työehtosopimus 1.2.2024 - 31.1.2026.

5§ Pöytäkirjan tarkastus

Sovittiin pöytäkirja tarkastettavaksi siten, että osapuolet tarkistavat sen allekirjoittaessaan.

Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Helsingissä, 21. helmikuuta 2024

Koneyrittäjät

Teollisuusliitto

Sopimus metsäkonealan jaksotyöjärjestelmästä Etelä-Suomessa

1§ Soveltamisala ja määritelmä

Tätä sopimusta sovelletaan Koneyrittäjät ry:n jäsenyhdistykseen kuuluvissa jäsenyrityksissä, joiden kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa taikka manner-Suomessa poislukien Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat.

Jaksotyöllä tarkoitetaan työaikalain (872/2019) mukaista jaksotyötä. Jaksotyössä työntekijän viikoittainen työaika voi ylittää 40 tuntia viikossa ja työaika tasoitetaan sovitun jakson aikana keskimääräiseen 40 tuntiin viikossa. Tämä tapahtuu antamalla 40 tuntia/viikossa ylittäneet työtunnit palkallisena vapaana jakson aikana (tasoittumisvapaa).

2§ Sopimismenettely

Jaksotyön käytöstä sovitaan työsopimuksella tai työsuhteen aikana muutoin. Mikäli jaksotyöajan käy¬töstä ei sovita, työnantaja voi ottaa jaksotyön käyttöön ilmoittamalla siitä työntekijälle vähintään kah¬den viikon ilmoitusaikaa noudattaen.

3§ Tasoittumisjakso

Työnantaja voi päättää enintään 26 viikon mittaisen tasoittumisjakson käytöstä. Mikäli tasoittumis- jakson pituudesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä, niin tällöin jakson pituus voi olla perustellusta syystä enintään 52 viikkoa.

4§ Työaika, sen sijoittaminen ja lepoajat

Työaika alkaa erityisellä työntekemispaikalla. Mikäli työntekijä työmatkaansa liittyen suorittaa työmaan huoltoon, koneiden korjaamiseen tai siirtoon liittyvää kuljetusta tai muita tehtäviä, joita ei voida katsoa tavanomaiseen työmatkaan liittyviksi, luetaan näihin käytetty aika työaikaan. Työmatkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei jäsenyrityksessä muuta sovita.

Vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituudesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Sovittaessa on otettava huomioon, että työaikalain mukaiset jaksotyötä koskevat vuorokautista ja viikoittaista lepoaikaa koskevat määräykset toteutuvat. Mikäli työajan pituudesta ei sovita, voi työantaja ottaa omalla päätöksellään käyttöön enintään kymmenen tunnin vuorokautisen ja enintään 50 tunnin viikoittaisen työajan huomioiden, että työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana.

Työviikko alkaa maanantaina kello 06.00, ellei jäsenyrityksessä toisin sovita. Viikottainen keskeytymätön vapaa-aika on 35 tuntia viikossa, mikä on pyrittävä sijoittamaan sunnuntain yhteyteen ja mistä voidaan poiketa työaikalaissa määritellyin tavoin.

Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikoittain. Vuorojen vaihtumisesta voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia toisin, mikäli se töiden järjestelyjen tai työmaaolosuhteiden kannalta on tarkoituksenmukaista.

Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

Jos vuorokautinen työaika on kuutta (6) tuntia pidempi, työntekijälle on annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Muista tauoista voidaan sopia jäsenyrityksessä.

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Jaksotyössä vuorokausilepo saadaan kuitenkin työn järjestelyihin liittyvistä syistä lyhentää yhdeksään tuntiin.Tästä voidaan poiketa vain työaikalaissa mainituissa tapauksissa ja mainituin määrin.

Tasoittumisjakson ei katsota katkeavan työaikalain 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jos työntekijä ei ole voinut olla työssä loman, sairauden, työajan lyhentämisvapaan taikka muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Näitä aikoja ennaltasuunniteltuja vapaapäiviä lukuun ottamatta ei kuitenkaan lueta tasoit- tumisjaksoon kuuluvaksi ajaksi.

5§ Työajan kirjaaminen ja palkanmaksu

Työntekijän tulee kirjata työaikansa jäsenyrityksessä tarkemmin sovitulla tavalla. Työntekijälle maksetaan palkka säännöllisen työajan (40 h/viikko) mukaan ja säännöllisen työajan ylittävät tunnit tasoitetaan vapaapäivinä joilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka.

Mikäli työtä on tehty sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä, itsenäisyyspäivänä tai jouluaattona, maksetaan näiden mukaiset korotusosat normaalin palkanmaksun yhteydessä. Vuorotyössä vuorotyölisät maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

Työajan tasoittamisen määrä lasketaan jakamalla jakson aikana keskimääräisen 40 h/vko ylittäneet työtunnit luvulla kahdeksan jolloin saadaan tasoittamiseen käytettävien työpäivien määrä.

Työajan tasoittamiseen käytetään arkipäiviä maanantaista perjantaihin mainitut päivät mukaan lukien. Mikäli tasoittumisjaksoon sisältyvissä arkipäivissä (ma-pe) on lain tai työehtosopimuksen mukaan palkallisia päiviä, maksetaan niistä palkka sen mukaan, mitä niistä on sovittu eikä näitä päiviä käytetä työajan tasoittamiseen.

6§ Työajan tasoittaminen

Työajan tasoittumisesta jakson aikana sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Mikäli asiasta ei ole sovittu, voi työnantaja määrätä tasoittumisvapaan pidettäväksi viikon ilmoitusaikaa noudattaen. Tasoittuminen voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa erässä, pyrkien siihen että tasoittumisjakso on kuitenkin vähintään yhden työvuoron mittainen. Mikäli työt joudutaan keskeyttämään luonnon¬olosuhteen takia, voidaan keskeytysjaksoon käyttää kertynyttä jaksotyöaikaa ilman edellä sanottua ilmoitusaikaa.

7§ Tasoittumisvapaan suhde työssäoloon, sairausaikaan ja lomauttamiseen

Tasoittumisvapaa on kaikilta osin työssäolon veroista aikaa.

Jos työntekijä sairastuu tasoittumisvapaan aikana ja työkyvyttömyys jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle tasoittumisvapaajaksolle ajoittuvasta työky- vyttömyysajasta ei pidetä tasoittumisvapaana, jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Työnantaja ei voi lomauttaa työntekijää ennen kuin kaikki tasoittumisvapaat on käytetty, ellei tästä erikseen työnantajan ja työntekijän välillä sovita.

8§ Palkanmaksu

Palkka maksetaan tasoittumisjakson kestäessä palkanmaksukausittain keskimääräisen 40 tuntia/viik- ko mukaan riippumatta palkanmaksukaudella tehtyjen viikkotyötuntien määrästä, mistä aiheutuva mahdollinen poikkeama oikaistaan tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Ylitöiden korotusosat maksetaan jaksotyössä tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Tasoittumisvapaata pidettäessä palkka määräytyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan säännöllisen työajan palkan mukaisesti ja maksetaan yrityksen normaalin palkanmaksujärjestelmän mukaisesti.

9§ Tasoittumaton työaika

Mikäli työaikaa ei ole tasoitettu tasoittamisjakson aikana, maksetaan keskimääräisen 40 h/vko ylittävät työtunnit 50 %:lla korotetulla palkalla tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

10§ Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson

Mikäli työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson, niin tällöin myös tasoittumisjakso päättyy. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi, ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus.

11§ Muut sopimusmääräykset

Työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana.

Suoritepalkkaisissa töissä ylityö- ja 5 §:n mukaiset korotukset lasketaan edellisen palkanmaksukauden keskituntiansiosta, minkä aikana kyseinen työ on tehty.

Jäsenyrityksessä voidaan sopia edellisen kohdan mukaisten korvausten laskemisesta toisin. Sopimus tehdään kirjallisesti ja on irtisanottavissa kuukauden irtisanomisajalla. Perusteen tulee kuitenkin täyttää metsäkonealan työehtosopimuksen 6.2 §:n mukainen henkilökohtaisen aikapalkan määritelmä.

Jäsenyrityksessä voidaan sopia yötyöstä muuna kuin jakso- tai vuorotyönä.

Pöytäkirjamerkintä: Aiemman kaltainen, 18.11.1996 käytössä ollut urakalla tehtävien töiden ylityökorvauksia koskeva paikallinen sopimus voidaan tehdä noudattaen työehtosopimuksen 21 §:n määräyksiä. Sopimuksesta tulee käydä selville ylityökorvausten laskentatapa sekä työajoista on pidettävä kirjaa työaikalain edellyttämällä tavalla.

Pöytäkirjamerkintä: Vuorolisiä taikka tuotantopalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa työaikapöytä- kirjan mukaisia korotettuja palkkoja.

Tämän sopimuksen soveltamiseen oikeutettu työnantaja saa soveltaa tätä sopimusta myös Suomen ulkopuolella, ulkomailla tehtävässä työssä.

Muutoin noudatetaan työaikalain (872/2019) säännöksiä.

12§ Voimaantulo

Tämä työehtosopimus korvaa Koneyrittäjien ja Teollisuusliiton välillä 08.03 allekirjoitetun sopimuksen metsäkonealan työaikamääräyksistä Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksissä Etelä-Suomessa ja tulee voimaan 1.2.2024.

Helsingissä 21.02.2024

Koneyrittäjät

Teollisuusiitto

Sopimus metsäkonealan jaksotyöjärjestelmästä Pohjois-Suomessa

1§ Soveltamisala ja määritelmä

Tätä sopimusta sovelletaan Koneyrittäjät ry:n jäsenyhdistykseen kuuluvissa jäsenyrityksissä, joiden kotipaikka on Kainuun, Lapin tai Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Jaksotyöllä tarkoitetaan työaikalain (872/2019) mukaista jaksotyötä. Jaksotyössä työntekijän viikoittainen työaika voi ylittää 40 tuntia viikossa ja työaika tasoitetaan sovitun jakson aikana keskimääräiseen 40 tuntiin viikossa. Tämä tapahtuu antamalla 40 tuntia/viikossa ylittäneet työtunnit palkallisena vapaana jakson aikana (tasoittumisvapaa).

2§ Sopimismenettely

Jaksotyön käytöstä sovitaan työsopimuksella tai työsuhteen aikana muutoin. Mikäli jaksotyöajan käytöstä ei sovita, työnantaja voi ottaa jaksotyön käyttöön ilmoittamalla siitä työntekijälle vähintään kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen.

3§ Tasoittumisjakso

Työnantaja voi päättää enintään 28 viikon mittaisen tasoittumisjakson käytöstä. Mikäli tasoittumis- jakson pituudesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä, niin tällöin jakson pituus voi olla perustellusta syystä enintään 52 viikkoa.

4§ Työaika, sen sijoittaminen ja lepoajat

Työaika alkaa erityisellä työntekemispaikalla. Mikäli työntekijä työmatkaansa liittyen suorittaa työmaan huoltoon, koneiden korjaamiseen tai siirtoon liittyvää kuljetusta tai muita tehtäviä, joita ei voida katsoa tavanomaiseen työmatkaan liittyviksi, luetaan näihin käytetty aika työaikaan. Työmatkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei jäsenyrityksessä muuta sovita.

Vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituudesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Sovittaessa on otettava huomioon, että työaikalain mukaiset jaksotyötä koskevat vuorokautista ja viikoittaista lepoaikaa koskevat määräykset toteutuvat. Mikäli työajan pituudesta ei sovita, voi työantaja ottaa omalla päätöksellään käyttöön enintään kymmenen tunnin vuorokautisen ja enintään 50 tunnin viikoittaisen työajan huomioiden, että työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana.

Työviikko alkaa maanantaina kello 06.00, ellei jäsenyrityksessä toisin sovita. Viikottainen keskeytymätön vapaa-aika on 35 tuntia viikossa, mikä on pyrittävä sijoittamaan sunnuntain yhteyteen ja mistä voidaan poiketa työaikalaissa määritellyin tavoin.

Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikoittain. Vuorojen vaihtumisesta voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia toisin, mikäli se töiden järjestelyjen tai työmaaolosuhteiden kannalta on tarkoituksenmukaista.

Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

Jos vuorokautinen työaika on kuutta (6) tuntia pidempi, työntekijälle on annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Muista tauoista voidaan sopia jäsenyrityksessä.

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Jaksotyössä vuorokausilepo saadaan kuitenkin työn järjestelyihin liittyvistä syistä lyhentää yhdeksään tuntiin.Tästä voidaan poiketa vain työaikalaissa mainituissa tapauksissa ja mainituin määrin.

Tasoittumisjakson ei katsota katkeavan työaikalain 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jos työntekijä ei ole voinut olla työssä loman, sairauden, työajan lyhentämisvapaan taikka muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Näitä aikoja ennaltasuunniteltuja vapaapäiviä lukuunottamatta ei kuitenkaan lueta tasoittu- misjaksoon kuuluvaksi ajaksi.

5§ Työajan kirjaaminen ja palkanmaksu

Työntekijän tulee kirjata työaikansa jäsenyrityksessä tarkemmin sovitulla tavalla. Työntekijälle maksetaan palkka säännöllisen työajan (40 h/viikko) mukaan ja säännöllisen työajan ylittävät tunnit tasoitetaan vapaapäivinä joilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka.

Mikäli työtä on tehty sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä, itsenäisyyspäivänä tai jouluaattona, maksetaan näiden mukaiset korotusosat normaalin palkanmaksun yhteydessä. Vuorotyössä vuorotyölisät maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

Työajan tasoittamisen määrä lasketaan jakamalla jakson aikana keskimääräisen 40 h/vko ylittäneet työtunnit luvulla kahdeksan jolloin saadaan tasoittamiseen käytettävien työpäivien määrä.

Työajan tasoittamiseen käytetään arkipäiviä maanantaista perjantaihin mainitut päivät mukaan lukien. Mikäli tasoittumisjaksoon sisältyvissä arkipäivissä (ma–pe) on lain tai työehtosopimuksen mukaan palkallisia päiviä, maksetaan niistä palkka sen mukaan, mitä niistä on sovittu eikä näitä päiviä käytetä työajan tasoittamiseen.

6§ Työajan tasoittaminen

Työajan tasoittumisesta jakson aikana sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Mikäli asiasta ei ole sovittu, voi työnantaja määrätä tasoittumisvapaan pidettäväksi viikon ilmoitusaikaa noudattaen. Tasoittuminen voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa erässä, pyrkien siihen että tasoittumisjakso on kuitenkin vähintään yhden työvuoron mittainen. Mikäli työt joudutaan keskeyttämään luonnonolosuhteen takia, voidaan keskeytysjaksoon käyttää kertynyttä jaksotyöaikaa ilman edellä sanottua ilmoitusaikaa.

7§ Tasoittumisvapaan suhde työssäoloon, sairausaikaan ja lomauttamiseen

Tasoittumisvapaa on kaikilta osin työssäolon veroista aikaa.

Jos työntekijä sairastuu tasoittumisvapaan aikana ja työkyvyttömyys jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle tasoittumisvapaajaksolle ajoittuvasta työky- vyttömyysajasta ei pidetä tasoittumisvapaana, jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Työnantaja ei voi lomauttaa työntekijää ennen kuin kaikki tasoittumisvapaat on käytetty, ellei tästä erikseen työnantajan ja työntekijän välillä sovita.

8§ Palkanmaksu

Palkka maksetaan tasoittumisjakson kestäessä palkanmaksukausittain keskimääräisen 40 tuntia/viik- ko mukaan riippumatta palkanmaksukaudella tehtyjen viikkotyötuntien määrästä, mistä aiheutuva mahdollinen poikkeama oikaistaan tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Ylitöiden korotusosat maksetaan jaksotyössä tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Tasoittumisvapaata pidettäessä palkka määräytyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan säännöllisen työajan palkan mukaisesti ja maksetaan yrityksen normaalin palkanmaksujärjestelmän mukaisesti.

9§ Tasoittumaton työaika

Mikäli työaikaa ei ole tasoitettu tasoittamisjakson aikana, maksetaan keskimääräisen 40 h/vko ylittävät työtunnit 50 %:lla korotetulla palkalla tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

10§ Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson

Mikäli työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson, niin tällöin myös tasoittumisjakso päättyy. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi, ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus

11§ Muut sopimusmääräykset

Työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana.

Suoritepalkkaisissa töissä ylityö- ja 5 §:n mukaiset korotukset lasketaan edellisen palkanmaksukauden keskituntiansiosta, minkä aikana kyseinen työ on tehty.

Jäsenyrityksessä voidaan sopia edellisen kohdan mukaisten korvausten laskemisesta toisin. Sopimus tehdään kirjallisesti ja on irtisanottavissa kuukauden irtisanomisajalla. Perusteen tulee kuitenkin täyttää metsäkonealan työehtosopimuksen 6.2 §:n mukainen henkilökohtaisen aikapalkan määritelmä.

Jäsenyrityksessä voidaan sopia yötyöstä muuna kuin jakso- tai vuorotyönä.

Pöytäkirjamerkintä: Aiemman kaltainen, 18.11.1996 käytössä ollut urakalla tehtävien töiden ylityökorvauksia koskeva paikallinen sopimus voidaan tehdä noudattaen työehtosopimuksen 21 §:n määräyksiä. Sopimuksesta tulee käydä selville ylityökorvausten laskentatapa sekä työajoista on pidettävä kirjaa työaikalain edellyttämällä tavalla.

Pöytäkirjamerkintä: Vuorolisiä taikka tuotantopalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa työaikapöytä- kirjan mukaisia korotettuja palkkoja.

Tämän sopimuksen soveltamiseen oikeutettu työnantaja saa soveltaa tätä sopimusta myös Suomen ulkopuolella, ulkomailla tehtävässä työssä.

Muutoin noudatetaan työaikalain (872/2019) säännöksiä.

12§ Voimaantulo

Tämä työehtosopimus korvaa Koneyrittäjien ja Teollisuusliiton välillä 08.03.2022 allekirjoitetun sopimuksen metsäkonealan työaikamääräyksistä Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksissä Pohjois-Suomessa ja tulee voimaan 1.2.2024.

Helsingissä 21.02.2024

Koneyrittäjät

Teollisuusiitto

Esimerkki työajan tasoittumisjärjestelmästä - päivitetty versio löytyy aina Koneyrittäjien ekstranetistä

 

YRITYS		Puunkorjuu Oy              Jaksotyö ajalle                             01.07.2024-29.12.2024
Työntekijä		Mikko Motokuski
	SUUNNITELMA:				TOTEUTUS:
	Työtunnit ilman ylityötä Viikkoja jaksossa		26	viikkoa	VKO	Merkintöjä	Työ­tunti / viikko	Työ­tunnit kumul.	Työ­tunti resurssi	Raamia alentavat tunnit
	Tunteja/viikko		40	tuntia/v		Tuntiraami jakson alussa ----------------------------------- >			1040
	Tuntiresurssi/jakso		1040	tuntia	1	Loma vk	0	0	1000	40
	Resurssia vähentävät tunnit:				2	Loma vk	0	0	960	40
	Lomia ; täydet viikot            4		160	tuntia	3	Loma vk	0	0	920	40
	Lomia ;yksitt. päiviä            0		0	tuntia	4	Loma * 4 pv	10	10	878	32
	Työajan lyh.pv/arkipyhät 6		48	tuntia	5		50	60	828
	Muu työstä poissaolo		01	tuntia	6		50	110	778
	Työtuntiresurssi ilman				7		50	160	728
	lisä- ja ylityötä		832	tuntia	8		40	200	688
Vkn	Tuntia/		Tunti-	Jäljellä	9	Pekkanen * 3 pv	24	224	640	24
	Merkintöjä            viikko		kertymä	tunteja	10		50	274	590
1	Loma                               0		0	832	11	Tasvapaapv.*1	32	306	558
2	Loma                               0		0	832	12		50	356	508
3	Loma                               0		0	832	13		50	406	458
4	Loma                               0		0	832	14	sairauspv*2	32	438	410	16
5	40		40	792	15		50	488	360
6	40		80	752	16		50	538	310
7	40		120	712	17	Tas.vapaapv. * 4+lomapv.*1	0	538	302	8
8	40		160	672	18		40	578	262
9	40		200	632	19		40	618	222
10	40		240	592	20		40	658	182
11	40		280	552	21		40	698	142
12	pekkaset *2 pv                 24		304	528	22		45	743	97
13	41		345	487	23	Its. Pv	40	783	49	8
14	40		385	447	24		40	823	9
15	45		430	402	25	Tasoittumisvapaa	32	855	-23
16	45		475	357	26	jouluaatto +joulupv.+*2pekkanen	0	855	-47	24
17	45		520	312
18	40		560	272		Toteutus ja korvauksen laskeminen (loppulasku)
19	40		600	232		Jakson viikkolukumäärä			26	vk
20	40		640	192		Teor. työtuntiresurssi (40 h * vko)			1040	tuntia
21	40		680	152		Toteutuneet vähentävät tekijät: (- 8h/pv , ma-			pe)
22	40		720	112		-Loma (viikko=40 h/vko) vkot->		3	120	tuntia
23	Its.pv.                               32		752	80		-Loma (vajaaviikot; 8 h/pv) pvt->		5	40	tuntia
24	40		792	40		-Sairaus/lomautus (8 h/pv) pvt -	>	2	16	tuntia
25	32		832	0		-Pekkanen/arkipyhä/its.pv (8 h/pv)		7	56	tuntia
26	joulu (3)+pekkanen * 2      0		832	0		-Muu työstä poissaolo ei väh. tunteja			0	tuntia
						(muu palkaton vapaa kuin tas.vapaa)
						Työtuntiraami huomioiden edelliset
						raamia vähentävät tekijät		=	808	tuntia
						Tehdyt työtunnit/jakso			855	tuntia
	Tämän esimerkin takana olevan excel-taulukon					Tasoittumaton työaika			47,0	tuntia
	saatte halutessanne Koneyrittäjistä.					(=50 %:n korotukseen oikeuttavat tunnit )

Esimerkki työvuoroluettelosta yhden viikon jaksolle:

[...]

TYÖVUOROLUETTELO

[...]

Metsäkonealan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja

1§ Voimassaolo

Työehtosopimus alkaa 1.2.2024 ja päättyy 31.1.2026.

2§ Palkantarkistukset

Yleiskorotus 1.5.2024

Mikäli Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksissä ei ensisijaisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä muuta sovita, yleiskorotus on 55 s/h 1.5.2024 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien käytännön tuntipalkkoihin.

Perustuntipalkat (€/h) 1.5.2024						Ammattikokemus
				yli 2 v		yli 4v		yli 6 v		yli 8v		yli 10 v
Palkkaryhmä
A		11,00
I		12,47		12,89		13,30		13,73		14,14		14,56
II		13,85		14,32		14,78		15,25		15,71		16,18
III		14,88		15,38		15,87		16,39		16,88		17,39

Suoritepalkkojen tarkistus

Mikäli Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksissä ei ensisijaisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä muuta sovita, suoritepalkkojen perusteet tarkistetaan siten, että yleiskorotuksen mukainen palkankorotus toteutuu 1.5.2024 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Lisät 1.5.2024

Iltavuorolisä 1,15 euroa/h

Yövuorolisä 2,30 euroa/h

Yleiskorotus 1.5.2025

Mikäli Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksissä ei ensisijaisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä muuta sovita, yleiskorotus on 50 s/h 1.5.2025 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien käytännön tuntipalkkoihin.

Perustuntipalkat (€/h) 1.5.2024

Palkkaryhmä						Ammattikokemus
				yli 2 v		yli 6 v	yli 4v		yli 8v		yli 10 v
A		11,40
I		12,99		13,35		13,78	14,22		14,65		15,09
II		14,35		14,84		15,31	15,81		16,28		16,77
III		15,42		15,94		16,45	16,98		17,49		18,02

Suoritepalkkojen tarkistus

Mikäli Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksissä ei ensisijaisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä muuta sovita, suoritepalkkojen perusteet tarkistetaan siten, että yleiskorotuksen mukainen palkankorotus toteutuu 1.5.2025 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvaukset 1.3.2024 lukien

 

Henkilöauto	0,57 euroa/km
Lisähenkilö	0,04 euroa/km
Huoltoajo	0,61 euroa/km
Ylläpitokorvaus	42 euroa/yöpymisvrk
Ateriakorvaus	12,75 euroa/pvä
Korotettu ateriakorvaus	22,35 euroa/pvä

Työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia tarkistetaan sopimuskauden aikana samassa suhteessa kuin verohallituksen niitä koskevat päätökset muuttuvat 1.1.2025.

3§ Tekstimuutokset

Pätevyyskoulutukset

Mikäli työnantaja on maksanut kokonaan työssä työntekijältä vaadittavien pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset ja mikäli työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin puoli vuotta on kulunut edellä mainittujen kortin, todistuksen tai merkinnän hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kortin, todistuksen tai merkinnän hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen, kuitenkin ennen kuin vuosi on kulunut kortin, todistuksen tai merkinnänhankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kortin, todistuksen tai merkinnän jäännösarvona puolet hankinta- tai uusimiskustannuksista.

Työnantaja saa kuitata edellä mainitut kustannukset tai niiden osan lopputilistä.

Mikäli työnantaja on ennen 01.02.2024 hyväksynyt työntekijänsä työehtosopimuksessa tarkoitettuun ammattikokemukseen luettavaksi työskentelykuukausia työskentelystä A palkkaryhmässä, niin tässä työehtosopimuksessa tehdyt muutokset eivät tähän vaikuta, vaan hyväksi luetut kuukaudet ovat edelleen sellaisenaan voimassa.

Omaksutun termin ”Jäsenyrityksissä tapahtuva sopiminen” myötä Neuvottelumuistiossa 31.1.2018 paikallisesta sopimisesta kirjattu koskee jatkossa jäsenyrityksissä tapahtuvaa sopimista.

4§ Pöytäkirjan tarkastus

Osapuolet ovat tarkastaneet pöytäkirjan allekirjoittaessaan.

Helsingissä 21.02.2024

Koneyrittäjät

Teollisuusliitto

Koneyrittäjät

Teollisuusliitto

Metsäkonealan vaaliohjeet työsuojeluvaltuutettujen vaalien järjestämiseksi ja työsuojelun yhteistoiminnan organisoimiseksi

1.Yleistä

Metsäkonealan vaaliohjeet perustuvat työsuojelun valvontalakiin (44/2006).

Työsuojeluyhteistoiminnan organisaatio sovitaan ensisijaisesti paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus, työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta työpaikalle, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää.

2.Työpaikka

Työpaikalla tarkoitetaan työsuojelua koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen valvonnan kannalta tarkoituksenmukaista eri työskentelypaikkojen muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta.

Tämän määritelmän mukainen työpaikka on esim. metsäkoneyritys, puutavaraterminaaliyritys ja haketusyritys.

3.Vaalimenettely

3.1 Vaalien valmistelutoimet

Työnantajan tai nimetyn työsuojelupäällikön on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin työsuojelua koskevan yhteistoiminnan järjestämiseksi.

Työntekijät voivat suorittaa ehdollepanon kohdan 3.7 mukaisesti. Vaaleja ei tarvitse järjestää, mikäli suostumuksensa antaneita ehdokkaita on asetettu vain yksi kuhunkin tehtävään. Vaalitoimikunta vahvistaa kyseisen valinnan.

3.2 Vaalitoimikunnat

Vaalitoimikunnaksi soveltuvat nykyiset työsuojelutoimikunnat.

Mikäli työpaikalla ei ole työsuojelutoimikuntaa, voivat työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö huolehtia vaalien toteuttamisesta.

Mikäli työpaikalla ei ole lainkaan työsuojeluyhteistoimintaelimiä, nimeävät työnantaja sekä työntekijät edustajansa vaalien valmistelua ja vaalitoimitusta varten. Vaalitoimikunnalle ja -toimitsijoille korvataan ansionmenetys ja matkakustannukset siten kuin niistä on erikseen sovittu.

3.3 Vaalien ajankohta

Vaalit toimitetaan vaalivuoden marras-joulukuussa. Mikäli työpaikalla ei ole työsuojeluvaltuutettua, vaaliajankohdasta voidaan poiketa.

Postiäänestyksessä vaalitoimikunta ilmoittaa äänestäjille ääntenlaskutilaisuuden ajankohdan. Hyväksyttäviä ääniä ovat kaikki ne äänet, jotka on toimitettu vaalitoimikunnalle ennen ääntenlasku- tilaisuutta. Vaalimateriaalin postituksen ja ääntenlaskutilaisuuden välisen ajan tulee olla vähintään kaksi viikkoa.

3.4 Vaalitapa

Vaalin ajasta ja paikasta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Vaali on järjestettävä niin, että työpaikan kaikki työntekijät voivat osallistua siihen ja että se ei aiheuta tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle.

Vaalit voidaan suorittaa työpaikalla, esim. työnantajan järjestämän koulutustilaisuuden yhteydessä, jolloin kutsusta on käytävä ilmi pidettävä työsuojeluvaltuutetun vaali, tai toteuttaa postiäänestyksenä tai sähköisesti.

3.5 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus

Äänioikeutettuja ovat kaikki äänestysaikana työpaikalla oppisopimus- tai työsuhteessa olevat työntekijät. Myös sairaslomalla, vuosilomalla, osa-aikaeläkkeellä, lomautettuina olevat tai muutoin työ¬paikalta tilapäisesti poissaolevat henkilöt ovat äänioikeutettuja.

Vaalikelpoisia ovat kaikki äänioikeutetut henkilöt. Toiminnan jatkuvuuden takia tehtäviin tulisi valita ensisijassa työpaikan vakinaisia työntekijöitä.

3.6 Luettelo äänioikeutetuista ja vaalikelpoisista henkilöistä

Työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön nimiluettelo työpaikan työntekijöistä. Äänestysluettelot on laadittava tilanteesta 20 vuorokautta ennen vaalien suorittamista.

3.7 Ehdollepano

Työsuojeluvaaleissa työntekijät voivat suorittaa ehdollepanon vaalitoimikunnalle vähintään 20 vuorokautta ennen vaalia. Ehdollepano on tehtävä kirjallisesti ja siinä on oltava vähintään kolme (3) allekirjoittajaa samasta työpaikasta. Ehdollepanossa ei saa esiintyä poliittisia tai muita tunnuksia.

Ehdollepano ei estä äänestämästä ketä tahansa nimiluettelossa ilmenevää henkilöä.

Vaalitoimikunta toimittaa aakkosjärjestyksessä olevan nimilistan ehdolle asetetuista muun vaalima- teriaalin mukana äänestäjille.

3.8Luetteloiden toimittaminen ja vaaleista ilmoittaminen

Luettelot ja ilmoitus vaalien toimittamisesta sekä ehdollepanot on toimitettava työntekijöille ja toimihenkilöille 14 vuorokautta ennen vaalitapahtumaa.

3.9 Vaalien yleiset ohjeet

Työsuojeluvaltuutetut ja -varavaltuutetut valitaan enemmistövaalilla suljetuin lipuin. Työpaikan työ-suojeluvaltuutetuksi tulee eniten ääniä saanut henkilö ja varavaltuutetuksi seuraavaksi eniten ääniä saaneet äänimääriensä mukaisessa järjestyksessä. Äänten mennessä tasan vaalitulos ratkaistaan arvalla.

Työsuojeluyhteistoimintaelimeen henkilöstöryhmiensä edustajaksi tulee automaattisesti työsuojeluvaltuutettu.

Mikäli työsuojeluyhteistoimintaelimenä on työsuojelutoimikunta, tulee nelihenkiseen työsuojelutoimikuntaan lisäksi ensimmäinen varavaltuutettu.

3.10 Äänestäminen

Äänestyslippuja varten vaalipaikalla tulee olla vaaliuurna, joka on sinetöity, lukittu tai muutoin varmistettu. Äänestäminen tapahtuu suljetuin lipuin. Kukin äänioikeutettu äänestää yhtä henkilöä.

Postiäänestystä varten vaalitoimikunta toimittaa äänestäjälle äänestyslipun lisäksi nimellä varustetun ja nimettömän kuoren. Äänestäjä sulkee äänestyslipun taitettuna nimettömään kuoreen ja lähettää sen toisessa, nimellä varustetussa kuoressa vaalitoimikunnalle, jotta äänioikeus voidaan varmistaa ja tehdä merkintä luetteloon äänioikeuden käytöstä. Vaalisalaisuuden säilyttämiseksi äänestysliput sisältävät nimettömät kuoret pudotetaan vaaliuurnaan ja avataan vasta ääntenlaskentatilaisuudessa. Äänestyksen tapahtuessa sähköisesti on erityisesti pidettävä huolta vaalisalaisuuden säilymisestä kaikissa oloissa sekä noudatettava yhteistoiminnassa sovittuja vaaleja koskevia määräyksiä ja periaatteita.

3.11Äänten lasku

Ääntenlasku aloitetaan työpaikkaäänestyksessä tai sähköisesti tapahtuvassa äänestyksessä äänestys- ajan päätyttyä ja postiäänestyksessä vaalitoimikunnan sopimana ja äänestäjille ilmoittamana ajankohtana. Hyväksyttäviä ääniä ovat vaalitoimikunnalle ennen ääntenlaskentatilaisuutta toimitetut äänet.

3.12Valittujen toimikausi

Valittujen toimikausi on kaksi kalenterivuotta.

3.13Pöytäkirja ja äänestystuloksen ilmoittaminen

Vaalitoimituksesta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään vaalin toimittamisaika ja -paikka, vaaliin osallistuneiden lukumäärä, äänioikeutettujen lukumäärä sekä kaikkien vaalissa ääniä saaneiden nimet ja äänimäärät. Pöytäkirja varmennetaan vaalitoimitsijoiden allekirjoituksilla, minkä jälkeen jäljennös siitä toimitetaan työnantajalle. Vaalituloksesta ilmoitetaan henkilöstölle.

4.Valittujen ilmoittaminen työsuojeluhenkilörekisteriin

Valittujen työsuojeluhenkilöiden yhteystiedot (työsuojeluvaltuutetut ja -varavaltuutetut) ja työnantajan nimeämän työsuojelupäällikön nimi ilmoitetaan Työturvallisuuskeskukseen, osoite: Lönnrotinkatu 4 B 00120 Helsinki. Ilmoitus tehdään erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti.

Koneyrittäjien työnantajapuolen asiamiehet

HÄMEENLINNA

Ari Pihlajavaara

puh. 040 9009 419

email: ari.pihlajavaara@koneyrittajat.fi

Arvi Kariston katu 7

13100 Hämeenlinna

Teollisuusliiton työntekijäpuolen asiamies

Jari Sirviö

puh. 020 774 1211 tai 0400 361 925

email: jari.sirvio@teollisuusliitto.fi

Hakaniemenranta 1

PL 107, 00531 Helsinki