2 § Työnjohto

1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.
2. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.
3. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä..
4. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsopimus ja koeaika

Kirjallisessa työsopimuksessa tulee olla mallilomakkeen (s. 107) ja sen täyttöohjeiden mukaiset vähimmäistiedot.
Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.
Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta, ellei työsopimuslain 1:4 §:n pe­rusteella ole muuta sovittu
1. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.
2. Työntekijän palatessa kohtuullisessa ajassa aikaisemman työnantajansa palvelukseen ja entisen kaltaiseen työhön koeaikaa ei sovelleta, ellei siihen ole erityistä syytä.

4 § Määräaikainen työsopimus

1. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen määräytyy työsopimuslain 1:3 §:n mukaan (ks. s. 108).
2. Sopimuksen päättymisajankohdan on oltava työntekijän tiedossa hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään viikkoa ennen, jos mahdollista.
3. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työntekijä korvaa työnantajalle aiheuttamansa vahingon.

Korvaus on 2 viikon palkka tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaava määrä

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.

4. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työnantaja korvaa työntekijälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12:2 §:n mukaan.

5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

Irtisanomisaika

1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:

3. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavasta päivästä.

4. Työsopimus irtisanotaan todistettavasti.

5. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitettava työntekijälle viivytyksettä kirjallisesti.

Korvaukset

6. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.

7. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka

Työsuhteen purkaminen

8. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain 8:1 §:n mukaan. Purettaessa työsuhde se päättyy välittömästi.

Lomautus

10. Lomautuksen ennakkoselvitys, työntekijän kuuleminen ja lomautus­ilmoitus määräytyvät työsopimuslain 5:3 ja 5:4 §:n mukaan.

11. Lomautettu työntekijä voi irtisanoutua työsopimuslain 5:7 §:n mukaan.

3. TYÖAIKA

6 § Työaika

Työajasta sopiminen

1. Työsopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta.

Alle 37,5 tuntia tekevän viikkotyöajan ollessa ilman perusteltua syytä työ­sopimuksessa sovittua työaikaa pidempi se sovitaan todellista viikkotyöaikaa vastaavaksi.

Säännöllisen työajan järjestäminen

2. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita.

Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaan, s. 71) säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

2. Usean viikon jaksossa

Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.

Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa.

Säännöllinen työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

Käytettäessä tasoittumisjärjestelmää voi 3 viikon jaksossa olla enintään 9 yli 8 tunnin työpäivää.

Tasoittumisjärjestelmä

4. Työnantajan laatimaan työajan tasoittumisjärjestelmään merkitään:

• tasoittumisjakson pituus,
• kokonaistyöaika sekä
• jakson alkamis- ja päättymispäivä.

Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava luottamusmiehelle, tai jollei sellaista ole valittu, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika.

Käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää työnantaja ja luottamusmies selvittävät työaikasuunnittelun lähtökohtia sekä suhteutetun kuukausipalkan käyttömahdollisuuksia.Työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 2 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista. Työajan tasoittumisjakson ollessa vähintään 9 viikkoa työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 3 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista.

Työvuoroluettelo

5. Työnantajan laatimaan työvuoroluetteloon merkitään:

• työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen,
• päivittäiset lepoajat sekä
• tasoittumisjakson jäljellä oleva viikkojen ja työtuntien määrä sekä näistä laskettu keskimääräinen viikkotyöaika.

Työvuoroluetteloa laadittaessa on työntekijälle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä.

Alle 4 tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

Työajan sijoittelun ja vapaapäivien tulisi vaihdella työntekijöiden kesken.

Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työaikalain mukaan.

Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään 2 viikkoa ennen työviikon alkamista.

Työajan tasoittumisjakson ollessa vähintään 9 viikkoa työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään 3 viikkoa ennen työviikon alkamista.

Työhönsidonnaisuusaika

6.Työhönsidonnaisuusaika vuorokaudessa on, ellei paikallisesti toisin sovita:

• enintään 9 tuntia säännöllisen työajan ollessa 8 tuntia tai lyhyempi
• enintään 10 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 8 tuntia
• enintään 11 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 9 tuntia.

Määräys koskee myyjää ja myymälätyöntekijää, huolto- ja liikenneasema- työntekijää sekä kioskimyyjää..

Liukuva työaika

Vuorokausilepo

8. Vuorokausilevon tulee olla vähintään 11 tuntia.

Muut työaikajärjestelyt

9. Osapuolet ovat sopineet seuraavista työaikajärjestelyistä:

Viikkotyöaika yli 37,5 tuntia                (s.   95)
Viikkotyöaika 36 tuntia 15 minuuttia (s.    98)
Työaikapankki                                  (s.  100)
Henkilöstöpankki                             (s. 103).

10. Varallaolo ja hätätyö määräytyvät työaikalain mukaan

11. Yötyö määräytyy yötyöpöytäkirjan (s. 92) ja työaikalain 26 §:n mukaan.

7 § Vapaat

Vapaapäivät

Konttorityöntekijällä vapaapäivä on kiinteä vapaapäivä ja jos mahdollista lauantai.

Vapaapäivä voidaan antaa tasoittumisjärjestelmän aikana yhdistämällä vapaapäiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi. Konttorityöntekijän vapaapäivien yhdistäminen edellyttää työpaikkakohtaista sopimista (23 §:n mukaan, s. 71).

Työvuoroluetteloa laadittaessa vapaapäivien välissä voi olla enintään 9 työpäivää.

Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.

Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä voivat sopia työntekijän halutessa 6-päiväisestä työviikosta.

Vapaapäivien sijoittelu

2. Vapaapäivät sijoitetaan seuraavasti:

Työpaikkakohtaisesti voidaan sopia (23 §:n mukaan, s. 71) viikonloppuvapaiden antamisesta muina arkipäivinä.

2.2 Sunnuntaivapaa

Työntekijällä on kalenterivuoden aikana vähintään 22 työstä vapaata sunnuntaita, ellei toisin sovita 23 §:n (s. 71) mukaan. Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, on työstä vapaita sunnuntaita vastaavassa suhteessa.
Työntekijälle annetaan sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä vapaaksi perustellusta perhesyystä hänen ilmoitettuaan siitä ennen työvuoroluettelon laatimista.
Edellä esitetty ei koske huolto- ja liikenneasematyöntekijöitä eikä kioskimyyjää.

2.3 Aattovapaa

Vakinaisella työntekijällä on seuraavista aatoista 2 vapaapäiviä:

• pääsiäislauantai
• juhannusaatto
• jouluaatto
• uudenvuodenaatto.

Konttorityöntekijällä vapaapäiviä ovat pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto. Työsuhteen alkamisvuonna aattovapaat annetaan, jos työsuhde on alkanut ennen pääsiäisviikkoa.

Vuosilomalle sijoittuvat aattovapaat lasketaan saaduiksi aattovapaiksi.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.

Arkipyhäviikon työajan lyhennys

3. Arkipyhäviikon 1 työajan lyhennys vähentää kyseisen viikon tai tasoittumisjärjestelmän työpäivien määrää 1:llä ja työtuntien määrää 7,5:llä.

4. Työajan lyhennys toteutetaan antamalla vapaapäivä:

• arkipyhäviikolla
• 2 edeltävänä viikkona
• 2 seuraavana viikkona tai
• tasoittumisjärjestelmässä.

Konttorityöntekijän työajan lyhennys tasoittumisjärjestelmässä edellyttää työpaikkakohtaista sopimista (23 §:n mukaan, s. 71).

Lauantain ollessa kiinteä vapaapäivä on se vapaa myös arkipyhäviikolla.

6. Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuukauden. Työsuhteen kestoa koskeva ehto ei koske itsenäisyyspäivästä johtuvaa työajan lyhennystä.

7.Alle 37,5 tuntia tekevälle annetaan arkipyhäviikon työajan lyhennys:

• rahakorvauksena tehtyjen työtuntien lisäksi lyhennysjakson tilissä tai
• palkallisena vapaana lyhennysjakson aikana.

Rahakorvaus tai työajan lyhennys lasketaan jakamalla työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä

8 § Ruoka- ja kahvitauko

Ruokatauko

1. Säännöllisen työajan ollessa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia työntekijällä on vähintään tunnin ruokatauko.

2. Paikallisesti sopimalla voidaan ruokatauko:

• lyhentää enintään 30 minuutilla tai
• poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana

3. Ruokatauko ei ole työaikaa työntekijän saadessa poistua esteettömästi työpaikalta.

4. Myymäläautotyöntekijän ruokatauko voidaan poistaa, jos hän voi ruokailla työaikana.

5. Ruokataukoa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun.

Kahvitauko

6. Työpäivän pituuden ollessa:

7. Kahden kahvitauon vaikeuttaessa töiden järjestelyjä annetaan 1 pidempi kahvitauko. Jatkuvasti kassalla työskentelevä työntekijä saa tällöin 1 ylimää­räisen tauon, jonka aikana hänellä voidaan teettää muuta työtä.

9 § Lisä- ja ylityö

Lisätyö

1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

Tehtyä lisätyötä ei voida vähentää jäljellä olevan tasoittumisjakson tunneis­ta.

Ylityö

2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

Lisä- ja ylityösuostumus

4. Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 18 §:n mukaan.

Vuorokaudessa yli 8 tuntia tai työvuoroluetteloon merkityn 8 tuntia pidem­män työajan lisäksi tehtävään työhön edellytetään työntekijältä työaikalain 18 §:n 1 momentin mukainen suostumus.

Korotettu palkka

6. Varastotyöntekijälle maksetaan vuorokaudessa 10 tunnin jälkeen 50 %:lla korotettu palkka ja 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka.

Varastotyöntekijälle ei makseta ilta- ja yölisiä työajan ylittäessä 12 tuntia vuorokaudessa.

Muuten korotettu palkka maksetaan 5. kohdan mukaan.

7. Työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja ylityö­korvauksia. Työaikalisät maksetaan lisä- ja ylityön ajalta korottamattomina.

Korotettu palkka tasoittumisjaksossa

8. Tasoittumisjärjestelmässä tehdystä tuntimäärästä

1. vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ, josta:

• maksetaan erikseen 50 %:lla korotettu palkka ja
• varastossa 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka

2. vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat:

• viikkojen lukumäärä x 37,5 tuntia, josta vähennetään kokoaika­työntekijän arkipyhälyhennysten lukumäärä x 7,5 tuntia

3. maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka

9. Tasoittumisjakson säännölliseen työaikaan lasketaan mukaan myös sellaiset tasoittumisjärjestelmässä ilmoitetut tunnit, joiden aikana työntekijä on ollut poissa työstä hyväksyttävästä syystä

Korotetun palkan maksaminen tasoittumisjaksossa

10. Kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tuntipalkka tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

11. Korotusosat maksetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä.

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

12. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 23 §:n mukaan.

Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson

13. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittumatta keskimääräiseen 37,5 viikkotuntiin maksetaan tämän tunti­määrän ylittäviltä tunneilta:

1. korottamaton säännöllisen työajan palkka jos:

• työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvista syistä tai
• työntekijä irtisanoo työsopimuksen.

2. 50 %:lla korotettu palkka jos:

• työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus tai
• työnantaja irtisanoo sopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Vuorokaudessa yli 10 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. kohdissa 50 %:lla korotettu palkka. Varastotyöntekijälle maksetaan korvaus. 6 kohdan (s. 34) mukaan.

14. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaikatyöntekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle 37,5 tunnin vähennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.

15. Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittumatta keskimääräiseen sovittuun viikkotyöaikaan, maksetaan tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta keskimäärin 37,5 tuntiin asti korottamaton säännöllisen työajan palkka. Lisäksi noudatetaan 13. kohdan määräyksiä.

16. Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä alle sovitun keskimääräisen viikkotyöajan, vähennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.

Tuntipalkkajakaja

18. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 160:llä

Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen

19. Lisä- ja ylityökorvaukset vanhentuvat työaikalain 38 §:n mukaan, ellei kannetta nosteta:

1. työsuhteen jatkuessa 2 vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päätty­misestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt
2. työsuhteen päättyessä 2 vuoden kuluessa siitä kun työsuhde on päättynyt.

Säännöllinen viikkotyöaika yli 37,5 tuntia

20.Säännöllisen viikkotyöajan ollessa keskimäärin 37,5 tuntia pidempi lisä- ja ylityölaskennassa käytetään 37,5 tunnin sijasta tätä tuntimäärää sekä arkipyhälyhennyksenä ja työajan lyhennyspäivänä 7,5 tunnin sijasta 8 tuntia.

10 § Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos siitä on työsopimuksella sovittu tai työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa.
Sunnuntaityön teettämisessä noudatetaan tasapuolisuutta ottaen eri­tyisesti huomioon työntekijän ammattitaito, osaaminen ja soveltuvuus tehtävään.
Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.

Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon perus­palkassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 38 §:n mukaan (ks. 9 § 19. kohta).

4. PALKKAUS

11 § Työpalkat

Palkan suuruus

1. Palkan suuruuteen vaikuttavat:

• työtehtävät
• koulutus
• palvelusvuodet
• lisät
• työntekemispaikkakunta

Palvelusaika

Koulutus

4. Työtehtävään liittyvän ammatillisen tutkinnon suorittanut on heti palkkataulukon 3. vuoden työntekijä.

Työkohtaisuuslisä

5. Työntekijän tehdessä huomattavassa määrin korkeamman vaativuustason työtä maksetaan hänelle työkohtaisuuslisää.

Tilapäinen siirto

6. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli 2 viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palkkaa.

Siirto vaativuustasossa

7. Tehtävän muuttuessa ja työntekijän siirtyessä ylempään vaativuustasoon määräytyy uusi taulukkopalkka sen vuosiportaan mukaan, joka on entistä taulukkopalkkaa lähinnä korkeampi.

Vaativuustasojen ylittävä palkka

8. Työn ollessa vaativuustasojen yleiskuvauksen palkkaryhmä D:tä vaativam­paa määräytyy työntekijän palkka työsopimuksen mukaan.

Kielilisä

9. Työntekijälle maksetaan kielilisä:

• tavanomaisessa asiakaspalvelussa hänen joutuessa käyttämään lähes päivittäin useampaa kuin 1 kieltä tai
• muussa työtehtävässä työnantajan edellyttäessä hänen käyttävän lähes päivittäin useampaa kuin 1 kieltä

Kielilisä on 5 % taulukkopalkasta / kieli.
Työnantajan edellyttäessä tavanomaista parempaa kielitaitoa maksetaan 5 prosenttia suurempaa lisää.

Käytettäessä kielitaitoa vain osan vuotta (esim. turistiaika) maksetaan kieli lisä vain tältä ajalta.

Osakuukauden palkka

10. Osakuukauden palkka lasketaan:

• kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13
• vähentämällä kuukausipalkasta poissaoltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13

Koululaispalkka

11. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle voidaan maksaa koululaispalkkaa yhteensä enintään 2 kuukaudelta.

Koululaisen palkka on 70 % kunkin ammatin alimman palkkaryhmän

1. vuoden palkasta.

Koululaisen työskenneltyä tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa 2 kuukautta palkka määräytyy harjoittelijan mukaan.

Taulukkopalkat

12. Taulukkopalkat ovat palkkaliitteessä.

Alle 37,5 tuntia tekevät

13. Työntekijälle maksetaan tuntipalkka tai suhteutettu kuukausipalkka.

14. Tuntipalkka saadaan jakamalla kokoaikatyöntekijän taulukkopalkka luvulla 160. Palkkataulukot ovat palkkaliitteessä.

15. Työntekijälle voidaan maksaa kuukausipalkka sovitun viikkotyöajan ja 37,5 tunnin suhteessa seuraavan kaavan mukaan:

Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän tuntipalkka määräytyy 14. kohdan mukaan.

16. Palkka maksetaan muun henkilöstön palkanmaksuajan mukaan.

12 § Myyjät ja myymälätyöntekijät

Harjoitteluaika

1. Harjoitteluaika on 1 vuosi.

Vaativuustasot

2. Vaativuustasot ovat Myyjä I ja Myyjä II.

Työntekijä kuuluu siihen vaativuustasoon, jonka mukaista työtä hän tekee pääosan työajastaan.
Työntekijä kuuluu Myyjä I:een, elleivät työtehtävät edellytä hänen kuulumistaan Myyjä Ikeen.
Työntekijä kuuluu Myyjä II:een työn ollessa erityisen vaativaa ja edellyttäessä erityistä koulutusta tai pitkäaikaisella kokemuksella hankittua vaativaa ammattitaitoa.
Työntekijän kuuluminen Myyjä II:een edellyttää lisäksi:

• myyntiartikkeleiden tavanomaista parempaa erikoistuntemusta
• taitoa antaa asiakasohjausta ja -neuvontaa tuotteiden toimintaperiaatteista.

Myyjä II:n mukaisia työtehtäviä ovat muun muassa:

• lihamestarin työt lajitelmiltaan ja myynnin määrältään suurehkoissa elintarvikemyymälöissä ja -osastoissa
• sekä vastaavaa vaativuustasoa edellyttävät myyntitehtävät muissa myymälöissä, kuten esimerkiksi:

- rakennus- ja LVI-tarvikkeiden myyntitehtävät myyjän tehdessä asiakkaan esittämien piirustusten tai ohjeiden perusteella kustannuslaskelmiin perustuvia myyntitarjouksia

- myyntitehtävät, jotka edellyttävät tuotekokonaisuuksien tarjontaa asiakkaan esittämien valmiiden työsuunnitelmien perusteella

Iltalisä

3. Kello 18.00-24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä myymälän aukiolosta riippumatta. Lisää ei makseta lauantai-iltana tehdystä työstä.

Iltalisä maksetaan sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä (kello 18.00-24.00) yksinkertaisena. Myymälän ollessa auki sunnuntaisin marras- ja joulukuussa kello 18.00 jälkeen maksetaan sunnuntaisin kello 18.00-24.00 tehdystä työstä iltalisä kaksinkertaisena.
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle (esim. varasto- ja konttorityöntekijä):

• hänen työskennellessä säännöllisesti myymälässä tai sen välittömässä läheisyydessä ja
• töiden liittyessä aukiolon johdosta tehtävään myyntityöhön.

Aattoiltalisä

4. Myymälän oltua auki kirkollisen juhlapäivän aattona kello 18.00 jälkeen maksetaan kello 18.00-24.00 tehdystä työstä lauantailisän suuruinen aattoiltalisä. Näitä ovat:

• loppiaisen aatto
• kiirastorstai
• helatorstain aatto
• juhannusaatto
• pyhäinpäivän aatto
• jouluaatto
• uudenvuoden aatto

Aaton ollessa lauantaina lisä määräytyy 6. kohdan mukaan.

Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle 3. kohdan 3. kappaleen mukaan.

Vappu- ja itsenäisyyspäiväaaton lisä määräytyy 3. kohdan mukaan.

Yölisä

Lauantailisä

6. Lauantaina kello 13.00-24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen lauantailisä myymälän aukiolosta riippumatta.

Inventaarilisä lauantaina

7. Lauantaina kello 13.00-24.00 tehdystä inventaarityöstä maksetaan lau- antailisän suuruinen inventaarilisä.

Vastuulisä

8. Työntekijälle maksetaan vastuulisä hänen vastatessaan ja huolehtiessaan:

• osastosta tai tuoteryhmästä
• toisten työntekijöiden ohjauksesta, valvonnasta ja työaikasuunnitelmien tekemisestä
• myynti- ja mainossuunnittelusta ja raportoinnista.

Vastuulisä on vähintään 5 % taulukkopalkasta.

Myymälänhoitajan sijaisuuslisä

9. Sijaisuuslisä maksetaan myymälänhoitajan sijaiselle:

Lisän suuruuteen vaikuttavat:

• työntekijän alallaoloaika
• sijaisuuden kesto
• myymälän koko.

Maksettaessa 11 §:n 6. kohdan mukaista lisää (tilapäinen siirto s. 40) sijaisuuslisää ei makseta.

Kylmä- ja pakkashuonelisä

10. Kylmähuonelisä maksetaan työntekijän työskennellessä pääasiallisesti myymälän kylmähuoneessa.

Lisä on vähintään 5 % taulukkopalkasta.

11. Pakkashuoneessa työskennellyiltä tunneilta maksetaan 20 %:lla korotettu palkka.

Hälytysraha

12. Hälytysraha maksetaan työntekijän poistuttua työpaikalta ja hänen tul­lessa hälytyskutsusta työhön säännöllisen työajan ulkopuolella.

13 § Varastotyöntekijät

Harjoitteluaika

1. Harjoitteluaika on 1 vuosi.

Iltalisä

2. Kello 18.00-22.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Iltalisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.

3. Varastotyön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 3. ja 4. kohtien mukaan (s. 44).

Yölisä

4. Kello 22.00-06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä. Yölisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.

5. Varastotyön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 5. kohdan mukaan (s. 45).

Lauantailisä

6. Lauantaina kello 13.00-22.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen lauantailisä.

7. Varastotyön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 6. kohdan mukaan (s. 45).

Olosuhdelisät

Lisiä määrättäessä selvitetään, miten suuri osa varastotyöntekijän työstä poikkeaa varastotyön keskimääräisistä olosuhteista sekä mikä osa työstä suoritetaan edellä mainituissa olosuhteissa.

Pakastevarastolisä

9. Pakastevarastossa tehdyiltä tunneilta maksetaan 20 %:lla korotettu palkka.

Työryhmän vanhin (nokkamies)

10. Työryhmän vanhin on erikseen nimetty varastotyöntekijä, joka:

• työskentelee pysyvästi varastoesimiehen apuna työnjohtotehtävissä ja
• tekee myös tavanomaista varastotyötä.

Hälytysraha

11. Hälytysraha maksetaan työntekijän poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön säännöllisen työajan ulkopuolella.

14 § Konttorityöntekijät

Harjoitteluaika

1. Harjoitteluaika on kullekin konttorialalle tulevalle 1 vuosi.

Harjoitteluaika edellytetään konttorialalle tultaessa suoritettavaksi ainoastaan kerran.

Työaikalisät

2. Kello 18.00-06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Iltalisä maksetaan sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä (kello 18.00-24.00) kaksinkertaisena.

Lisää ei makseta:

• käytettäessä liukuvaa työaikaa tai
• työntekijän päättäessä itse säännöllisen työaikansa ajankohdasta.

Vaativuustasot

3. Vaativuustasot ovat palkkaliitteessä.

15 § Muut ammattiryhmät

1. Tämän pykälän ammattiryhmiin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin:

Pika- ja noutotukkutyöntekijät

2. Pika- ja noutotukkutyöntekijän palkka määräytyy 13 §:n mukaan lukuun ottamatta 13 §:n 3., 5. ja 7. kohtia (s. 47).

Vahtimestarit

3. Vahtimestarin palkka määräytyy työsopimuksen mukaan.

Työajan määräytyessä myymälässä työskentelevän työntekijän työajan perusteella maksetaan ilta-, aattoilta-, yö- ja lauantailisä 12 §:n 3.- 6. kohtien mukaan (s. 44-45).
Työajan määräytyessä muulla perusteella maksetaan ilta-, yö- ja lauantailisä 13 §:n 2., 4. ja 6. kohtien mukaan (s. 47).

Lähetit

4. Harjoitteluaika on 1 vuosi.

Korjausompelijat

5. Korjausompelijan palkkaryhmä on B1.

Siivoojat

6. Kello 18.00-22.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen ilta lisä. Kello 22.00-06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä. Iltaja yölisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun-ja itsenäisyyspäivänä.

7. Viikkotyöpäivien määrä voidaan sopia työsopimuksessa.

5. POISSAOLOT

16 § Sairastuminen

Palkanmaksun edellytykset

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä viipymättä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttömyydestä.

Lääkärintodistus on haettava ensisijaisesti työterveyslääkäriltä tai muulta työnantajan nimeämältä lääkäriltä.

• työnantaja ei ole järjestänyt lakisääteistä laajempaa ja lääkäripalvelut kattavaa työterveyshuoltoa,
• työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja työntekijä on toimittanut tästä selvityksen työnantajalle ja
• kyseessä on tavanomainen infektiosairaus (esim. flunssa tai vatsa­tauti).
• Jos kyseessä on epidemiaksi todettu sairaus (esim. influenssa), sama terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja voi tutkimuksensa perusteella antaa tarvittaessa uuden todistuksen enintään 3 kalenteripäiväksi kerrallaan.

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, on työnantajalla oikeus vaatia lääkärintodistus työky­vyttömyydestä edellisen kappaleen estämättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi pyytää työntekijää hankkimaan palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä uuden lääkärinlausunnon nimeämältään lääkäriltä.

Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

Palkanmaksu

Palkallisen jakson pituus on kuitenkin enintään 3 kuukautta työsuhteen kes­tosta riippumatta, jos työntekijä on työkyvytön häntä työssä kohdanneen väkivallan tai vakavan väkivallan uhkatilanteen vuoksi.

Sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Työntekijän sairastuessa uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä (ks. 4. kohta, sairauden uusiutuminen).

Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä (ks. 6. kohta, s. 54, alle 37,5 tuntia tekevät).

Ilta-, yö- ja lauantailisät maksetaan sairausajan palkassa, jos niitä olisi ker­tynyt työntekijälle sairausjakson aikana. Myyjien ja myymälätyöntekijöiden iltalisä marras- ja joulukuun sunnuntailta maksetaan sairausajan palkassa yksinkertaisena.

Varaston lauantailisää (13 §:n 6. kohta, s. 47) ei oteta huomioon sairausajan palkassa.

Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä sairauspäivä­rahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka makse­taan:

• lain perusteella
• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella
• tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.

Sairauden uusiutuminen

4. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:

• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi 1 sairastumisjakso
• palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.

Karanteeni

5. Työntekijän ollessa poissa työstä tartuntatautilain perusteella hänelle maksetaan palkka tämän pykälän mukaan.

Alle 37,5 tuntia tekevät

6. Palkka maksetaan työvuoroluetteloon merkityiltä tunneilta.

17 § Tilapäinen poissaolo

Äkillinen sairaus perheessä

1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle, huolta­jan avio- tai avopuolisolle tai huoltajalle, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, maksetaan palkka 1-3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä 16 §:n mukaan.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

• lyhyt poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja
• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta ja
• lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työn­antajan hyväksymä selvitys.

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos

• toisella huoltajalla,
• huoltajan avio- tai avopuolisolla tai
• lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa,

ei ole ansiotyön, työajan, välimatkan, asevelvollisuuden tai siviilipalvelun suorittamisen tai kertausharjoitusten takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on pyynnöstä annettava selvitys.

Vihkiminen ja merkkipäivä

3. Työntekijän vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.

4. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.

Kuolema ja hautajaiset

Lähiomaisia ovat muun muassa puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.

Poissaolo ei vähennä ansioita.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

6. Työntekijä voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsuntaan ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastukseen noudatetaan 18 §:n määräyksiä.

7. Työntekijälle maksetaan kertausharjoituspäiviltä palkan ja reserviläispalkan erotus.

Yhteiskunnallinen toiminta

8. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessa työaikana:

• kunnanvaltuuston
• kunnanhallituksen
• valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn.

Vaikeasti sairas lapsi

9. Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on sovittaessa oikeutettu pal­kattomaan poissaoloon (Vnp/85).

Vuosilomaedut

10. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja lukuun ottamatta vaikeasti sairaan lapsen hoitoa.

18 § Lääkärintarkastukset

Palkanmaksun edellytykset

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (a.-e.) edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:

a. Sairauden toteaminen

Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.

b. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:

• hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden ja
• hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja
• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.

c. Raskaus

d. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset

Työntekijän käydessä:

• työterveyshuoltolain tarkoittamissa ja työterveyshuollon toiminta­suunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa

  - arvioitaessa työntekijän työkykyä työterveyshuoltolain perusteella kolmikantakeskustelussa työntekijällä on mahdollisuus käyttää avustajanaan työsuojeluvaltuutettua

• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa
• tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuksissa
• tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.

Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.

e. Poissaolo muista syistä

Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Vna 1339/2006: mammografia ja papakoe), mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.

19 § Lapsen syntymä

Perhevapaat

Maksamisen edellytyksenä ovat:

• työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja
• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suu­ruudesta.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Alle 37,5 tuntia tekevälle maksetaan palkan ja sairausvakuutuslain äitiys­rahan erotus tai 3 kuukauden palkka vapaan alkua edeltävän 9 kuukauden keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle työsopimuksessa sovitun viikkotyöajan maksetaan erotus sovitun viik­kotyöajan mukaan.

Ilmoitusajat

3. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.

Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin 1 kuukausi.

Työntekijän tulisi antaa työnantajalle hyvissä ajoin kokonaissuunnitelma vapaiden käytöstä kummankin vanhemman osalta.

Vapaan ajankohdan muuttaminen

4. Työntekijä voi työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä muuttaa aikaisemmin ilmoittamansa äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan ajankohdan noudattaen 1 kuukauden ilmoitusaikaa.

Työntekijä voi varhentaa äitiysvapaan tai muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan sen ollessa tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

Työntekijän keskeyttäessä vanhempain- tai hoitovapaan työkyvyttömyyden takia työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimus­lain mukaisesti ilmoitetulta vanhempain- tai hoitovapaalta.

Työskentely vapaan aikana

5. Vanhempain- ja hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoitamiseen.

Työntekijä voi työskennellä vapaan aikana edellyttäen, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny.

6.  VUOSILOMA

20 § Vuosiloma

Loman pituus

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työn­tekijä on työskennellyt:

• vähintään 14 päivää
• vähintään 35 tuntia.

Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.

Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennellessä työsopimuksen mukaan alle 14 päivää kuukaudessa.

	Esimerkki 24 37,5 tuntia tekevän työntekijän toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyi koeaikapurkuun 10 työpäivän (= 75 työtunnin) jälkeen. Työsopimuksensa mukaan työntekijällä olisi ollut mahdollisuus työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa, mikäli työsuhde olisi jatkunut. Lomaoikeus lasketaan "14 työpäivän" -ansaintasäännön perusteella. Työntekijä ei ansaitse vuosilomapäiviä, mutta hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukainen prosentuaalinen lomakorvaus. Esimerkki 25 37,5 tuntia tekevän määräaikainen työsopimus päättyi sopimuksen mukaan 10 työpäivän (= 75 työtunnin) jälkeen. Työsopimuksensa mukaan työntekijällä ei olisi ollut mahdollisuutta työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa työsuhteensa aikana. Lomaoikeus lasketaan ”35 työtunnin”-ansaintasäännön perusteella. Työntekijä ansaitsi työsuhteensa ajalta 2 lomapäivää, jonka perusteella hänelle maksetaan lomakorvaus. Esimerkki 26 Työntekijä työskentelee 8 tuntia päivässä. Työpäiviä on viikossa 3. Työsopimuksensa mukaan työntekijällä ei ole mahdollisuutta työsken­nellä 14 työpäivänä kuukaudessa. Lomaoikeus lasketaan "35 työtunnin" -ansaintasäännön perusteella. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta kuukaudelta, jossa on vähintään 35 työtuntia.

Työnantajan on annettava ennen loman määräämistä työntekijälle tai tämän edustajalle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
Kesä- ja talviloman ei tulisi välittömästi seurata toisiaan.

Lomapäiviksi ei lasketa pyhäpäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, juhan­nusaattoa, itsenäisyyspäivää ja jouluaattoa.

Loma ja vapaapäivä

4. Loman alkamiseen vapaapäivänä tarvitaan työntekijän suostumus. Vähintään 6 päivän loma voi alkaa ilman työntekijän suostumusta hänen maanantaivapaapäivänään.

Enintään 3 päivän lomaan ei voi sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suostumusta.

Vähintään 6 päivän loman päättyessä muuna arkipäivänä kuin lauantaina työntekijällä on tällä viikolla lomapäivien lisäksi vapaapäivä.
Vähintään 6 päivän pituisen lakisääteisen vuosiloman

alkaessa maanantaina on loman alkamista edeltävä sunnuntai vapaapäivä

päättyessä lauantaina on loman päättymistä seuraava sunnuntai vapaapäivä.

Lomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen

Enintään 6 päivän lomapalkka voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä maksetaan vuosilomalain mukaan.

Lomapalkan laskeminen

Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräyty­misvuoden aikana ja hän on kuukausipalkkainen lomanmääräytymisvuoden lopussa (31.3.), lasketaan hänen lomapalkkansa tämän pykälän 8-11. kohdan mukaan.

Lomapalkan laskeminen lisien osalta

7. Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään suuruudeltaan vaihtelevat työehtosopimukseen perustuvat lisät.

Tällaisia ovat mm. ilta-, yö- ja lauantailisät sekä säännölliseltä sunnuntaityöltä maksettu korotus työntekijän annettua työsopimuksessa suostumuksen sunnuntaityöhön tai hänen työskennellessä työsopimuksensa perusteella kaikkina viikonpäivinä.

Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista lisistä:

10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä alle vuoden

12,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään vuoden.

Alle 37,5 tuntia tekevät

8.Lomapalkka tai -korvaus on sekä tuntipalkkaisella että suhteutettua kuukausipalkkaa saavalla jäljempänä esitetystä lomanmääräytymisvuoden ansiosta:

10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä alle vuoden

12,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään vuoden.

	Esimerkki 27 Työntekijä on ollut työsuhteessa lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä 8 kuukautta, näistä 5 kuukautena kunakin vähintään 35 tuntia. Lomanmääräytymisvuoden 1.4.-31.3. koko työssäoloajan ansio ilta- ja lauantailisineen on 6 130 euroa. Työntekijä on ansainnut vuosilomaa 5 x 2 päivää eli 10 päivää. Loma­palkkaa hän saa 10 % 6 130 eurosta eli 613 euroa. Yhden annettavan lomapäivän palkka saadaan jakamalla lomapalkka lomapäivillä eli 613 euroa : 10 = 61,30 euroa. Lomarahana maksetaan 50 % 613 eurosta eli 306,50 euroa. Esimerkki 28 Myyjä on ollut työsuhteessa lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä yli vuoden. Hän on työskennellyt joka kuukausi vähintään 35 tuntia. Lomanmääräytymisvuoden 1.4.-31.3. koko työssäoloajan ansio ilta- ja lauantailisineen on 16 320 euroa. Työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallista palkkaa 9. kohdan mukaisten poissaolojen ajalta, jos työntekijällä olisi niitä ollut lomanmääräytymisvuoden aikana. Työssäoloajan ansioon ei oteta mukaan maksettuja lomapalkkoja eikä lomarahoja. Työntekijä on ansainnut vuosilomaa 12 * 2,5 päivää eli 30 päivää. Kerty­neestä lomasta annetaan 24 päivää kesälomana ja 6 päivää talvilomana. Lomapalkkaa hän saa 12,5 % 16 320 eurosta eli 2 040 euroa. Yhden annettavan lomapäivän palkka saadaan jakamalla lomapalkka lomapäivillä eli 2 040 euroa : 30 =68 euroa. Kesälomapalkka on 24 x 68 = 1 632 euroa. Talvilomapalkka on 6 x 68 euroa = 408 euroa. Lomaraha on 50 % kesäloma- ja talvilomapalkasta.

9. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) ansio muodostuu:

• työssäoloajan palkasta lukuunottamatta hätä- ja ylityön ajalta maksettua palkkaa
• poissaoloajalta maksetusta palkasta (17-18 §, s. 55-58) ja
• laskennallisesta palkasta.

10.Maksettuun palkkaan lisätään laskennallista palkkaa:

• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä lomanmääräytymisvuoden aikana (75 työpäivän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot)

	Esimerkki 29 a. Työntekijän työsuhde on kestänyt 4 vuotta ja hän työskentelee 5 päivänä viikossa. Hänellä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana yksittäisiä palkallisia sairauspoissaoloja yhteensä 40 työpäivää ja lisäksi yhdenjaksoinen 9 viikon sairauspoissaolo, jonka ajalta palkkaa on maksettu 5 viikolta eli 25 työpäivältä. Lomanmääräytymisvuoden ansioon lasketaan sairauspoissaolojen ajalta maksettu palkka 65 (40 + 25) työpäivältä sekä lisäksi laskennallista palkkaa 10 päivältä eli palkkaa yhteensä 75 työpäivältä. b. Työntekijän työsuhde on kestänyt 11 vuotta ja hän työskentelee 5 päivänä viikossa. Hänellä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana yksittäisiä palkallisia sairauspoissaoloja yhteensä 40 työpäivää ja lisäksi yhdenjaksoinen 9 viikon sairauspoissaolo, jonka ajalta palkkaa on maksettu 8 viikolta eli 40 työpäivältä. Lomanmääräytymisvuoden ansioon lasketaan sairauspoissaolojen ajalta maksettu palkka 75 (40 + 35) työpäivältä.

• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaittaessa lomaa 35 tunnin säännön mukaan (105 kalenteripäivän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot)
• äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta
• lomautuksen ajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden
• lomautuksen ajalta yhteensä enintään 42 kalenteripäivältä ansaittaessa lomaa 35 tunnin säännön mukaan
• tilapäisen hoitovapaan ajalta (työsopimuslain 4:6 §)
• pakottavien perhesyiden ajalta (työsopimuslain 4:7 §)
• ammattitaudin tai tapaturman johdosta annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä
• ammattitaudin tai tapaturman johdosta annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaittaessa lomaa 35 tunnin säännön mukaan
• sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi

11.Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan tai kuukausipalkkaisella poissaolon alkamishetken kuukausipalkan mukaan. Jos tuntipalkkaisella ei ole sovittu keskimääräistä viikkotyöaikaa, lasken­nallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

12. Jos alle 37,5 tuntia tekevällä työntekijällä ei ole lomapäiviä, lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden loppuun (30.9.) mennessä

21 § Lomaraha

Suuruus

1. Lomaraha on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa vastaavasta lomapalkasta.

Conditions of payment

2. Lomaraha maksetaan työntekijän:

• aloittaessa loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja
• palatessa työhön heti loman päätyttyä.

Lomaraha maksetaan myös työntekijän:

• oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen loman alkamista tai sen päätyttyä.
• ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momen­tissa mainitusta syystä.

Edellytysten jäädessä toteutumatta lomaraha voidaan periä takaisin.

	Esimerkki 30 37,5 tuntia tekevä pitää 24 päivää kesälomaa ja 6 päivää talvilomaa. Työntekijän peruskuukausipalkka on 1 680 euroa ja kuukausikohtaisia lisiä hän saa 5 % eli 84 euroa. Työntekijä on ansainnut lomanmääräy­tymisvuodelta 1.4.-31.3. tuntikohtaisia lisiä (ilta- ja lauantailisiä) 968 euroa. Vuosilomapalkkaan niistä lisätään 12,5 % eli 121 euroa. Kesälomapalkka on: (euroa 1,680 + euroa 84) x 24 + (24/30 x euroa121) = euroa 1,790.24                25 Lomaraha kesäloman osalta on 50 % kesälomapalkasta 1 790,24 eurosta eli 895,12 euroa. Talvilomapalkka on: (euroa 1,680 + euroa 84) x 6 + (6/30 x euroa 121) = euroa 447.56                25 Lomaraha talviloman osalta on 50 % talvilomapalkasta 447,56 eurosta eli 223,78 euroa. Lomaraha kesä- ja talviloman osalta on yhteensä 1 118,90 euroa

Hoitovapaa

3. Hoitovapaalla pidettävän tai hoitovapaaseen päättyvän vuosiloman osalta lomaraha maksetaan työntekijän palattua työhön hoitovapaalta ennakkoil­moituksen tai siihen tehdyn muutoksen mukaisesti.

Varusmiespalvelus

4. Lomaraha maksetaan asevelvollisuutta suorittavalle hänen palattua asian­mukaisesti työhön.

Lomaraha on 50 % ennen palvelukseen astumista maksetusta lomapalkasta tai lomakorvauksesta.

Työsuhteen päättyminen loman aikana

5. Työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä loman aikana tai loman viimeisenä päivänä maksetaan lomaraha.

	Esimerkki 31 Työntekijän työsuhde irtisanottiin 30.5. taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla päättymään 30.7. Työntekijän kesäloman ajankohdaksi oli sovittu 14.7.-10.8. Työntekijä saa lomarahana 50 % sovitun kesälomansa (14.7-10.8.) lomapalkasta. Lopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta lomarahaa ei makseta.

Eläkkeelle siirtyminen

6. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työntekijän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Maksamisaika

7. Lomaraha maksetaan loman alkaessa, ellei työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaan, s. 71) sovita sen maksamisajasta toisin. Jos yrityksessä on luot­tamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

	Esimerkki 32 Työntekijän lomaraha kesäloman osalta on 895,12 euroa. Se maksetaan loman alkaessa. Toisena vaihtoehtona on maksaa loman alkaessa puolet lomarahasta eli 447,56 euroa. Toinen osa 447,56 euroa maksetaan viimeistään joulua edeltävän palkanmaksun yhteydessä. Jos työntekijän työsuhde päättyy esimerkiksi lokakuussa, lomarahan toinen osa maksetaan lopputilin yhteydessä.

Puolet kesäloman lomarahasta voidaan maksaa viimeistään joulua edel­tävänä palkanmaksupäivänä. Työsuhteen päättyessä ennen sitä lomaraha maksetaan lopputilissä.

Enintään 6 lomapäivän lomaraha voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

8. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti lomarahan pitämisestä vastaavana palkallisena vapaana.

Vapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.

Sairaustapauksissa vapaaseen noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.

	Esimerkki 33 Työntekijän lomaraha on 600 euroa ja tuntipalkka 10 euroa. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet koko lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Työntekijä saa palkallista vapaa-aikaa 60 tuntia. Esimerkki 34 Työntekijän lomaraha on 750 euroa ja tuntipalkka 11,59 euroa. Työnte­kijän työsopimustunnit ovat 30 t/viikko. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet, että työntekijä pitää 2 viikkoa lomarahavapaata. Työntekijän koko lomarahavapaa olisi 64,71 tuntia, josta vähennetään 2 viikon työtunnit (60 t/2viikkoa). Jäljelle jäävät tunnit (4,71 tuntia) maksetaan rahana. Työntekijä saa palkallista vapaa-aikaa 2 viikkoa (30 t/viikko) ja tämän lisäksi hänelle maksetaan lomarahaa 54,59 euroa.

Alle 37,5 tuntia tekevät

9. Lomarahan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ansainnut vuosi- lomapäiviä.

7. MATKAT

22 § Matkakustannukset

Matkakustannukset

1. Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:

• valtion matkustussäännön mukaan
• verohallituksen päätöksen mukaan
• yrityksen matkustussäännön mukaan

Yrityksen matkustussääntö

2. Yrityksen matkustussäännössä korvaukset määräytyvät valtion matkus­tussäännön mukaan ja maksuperusteet (aikarajat) verohallituksen päätöksen mukaan.

Päiväraha

3. Noudatettaessa verohallituksen päätöstä tai yrityksen matkustussääntöä päivärahaa ei makseta:

• työntekijän tehdessä työmatkan alueellisesti rajatussa ja usean kunnan alueella toimivassa yrityksessä
• työntekijän osallistuessa yrityksen tai kaupparyhmittymän sisäiseen koulutukseen työnantajan maksaessa kustannukset.

Ateriakorvaus

4. Ateriakorvaus maksetaan:

• työmatkan kestäessä vähintään 6 tuntia ja
• työntekijällä ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen tai sitä vastaavaan työpaikkaruokailuun tai kotiruokailuun.
  

Ateriakorvausta ei makseta:

• työntekijän saadessa koko- tai osapäivärahan tai
• työntekijän työskennellessä yrityksen saman paikkakunnan toisessa toimipaikassa.

Ateriakorvauksen suuruus määräytyy valtion matkustussäännön mukaan.

8. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN

23 § Työpaikkakohtainen Sopiminen

1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa:

• sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai luottamus­mies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu
• sopimus on tehtävä kirjallisesti
• sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi
• toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta
• yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisajalla
• sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyk­siä.

2. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisano­misesta huolimatta jakson loppuun.

9. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

24 § Erinäiset määräykset

Noudatettavat sopimukset

1. Kaupan työehtosopimuksen osana on luottamusmies- ja koulutussopimus. Tämän lisäksi noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjärjestösopi- muksia ja -suositusta.

• Jäsenmaksuperintäsopimus 3.4.1989
• Sopimus työpaikkaruokailun kehittämisestä 12.2.1976
• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla 12.1.2006
• Yhteistoimintasopimus, Kaupan soveltamisohjeet 1.10.2007
• Yleissopimus LTK-SAK 15.11.1990

Jäsenmaksuperintä

2. Työntekijän pyynnöstä työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne liiton pankkitilille.

Perinnässä noudatetaan voimassa olevaa keskusjärjestösopimusta.

Kokoontuminen työpaikalla

3. Palvelualojen ammattiliiton yhdistykset, ammattiosastot, työhuonekunnat tai vastaavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyk- sistä jos:

• kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista
• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen kokouspaikan
• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.

Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

Luottamusmies

4. Työnantaja selvittää uusille työntekijöille yrityksen neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmän.

Työnantaja ja yrityksen luottamusmies sopivat luottamusmiesasioiden tiedottamistavoista yrityksen työntekijöille.

Luottamusmiessopimuksen määräykset ovat tämän työehtosopimuksen sivuilla 111-121.

PAMin edustajiston ja hallituksen jäsen

5. Palvelualojen ammattiliitto PAMin edustajiston jäsenelle järjestetään mahdollisuus osallistua edustajiston liittokokouksiin ja hallituksen jäsenelle hallituksen kokouksiin.

Perehdyttäminen

6. Henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä, työssä- oppijoita tai harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja ammattitaitoinen. Tällaiselle henkilölle on varattava riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.

Ryhmähenkivakuutus
7. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen.

Työasut - myyjät

8. Työnantaja hankkii vakinaiselle myyjälle käyttökelpoisen työasun.

Työnantaja huoltaa omistamansa työasut, ellei paikallisesti korvausta vastaan sovita toisin.

Työasut - varastotyöntekijät

9. Työnantaja hankkii vakinaiselle varastotyöntekijälle suoja- tai työpuvun ja työkäsineet.

Työnantaja omistaa ja huoltaa työasut.

Kassavaje

10. Työnantaja ja työntekijä selvittävät kassavajeen syntymiseen liittyvät tekijät ennen mahdollisen vahingonkorvauksen perimistä.

Asian jäädessä erimieliseksi noudatetaan työehtosopimuksen neuvottelu- järjestystä.

10. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

25 § Erimielisyydet

Paikalliset neuvottelut

1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työn­antajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kanssa.

Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan 2 kappaleena erimielisyysmuistio (s. 106).

Liittoneuvottelut

2. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.

Neuvottelujen toteutus

3. Paikalliset- ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.

Työtuomioistuin

4. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuo­mioistuimen ratkaistavaksi.

26 § Työrauha ja sopimusrikkomukset

1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoitus­päivänä voimassa olevan työehtosopimuslain mukaan.

11. VOIMASSAOLO

27 § Sopimuksen voimassaolo

2. Sopimus jatkuu 31.1.2017 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä.

3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesityk­set, muutoin irtisanominen on mitätön.

4. Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson sopimus­korotuksista viimeistään 15.6.2015, kumpikin osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen 4 kuukauden irtisanomisajalla päättymään 29.2.2016.

PÖYTÄKIRJAT

HUOLTO- JA LIIKENNEASEMATYÖNTEKIJÄT

1 § Ulottuvuus

1. Pöytäkirja koskee kaikkia huolto- ja liikenneasemien työntekijöitä.

2. Työntekijöihin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.

2 § Sunnuntaityö

Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 33 §:n mukaan.

Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.

Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon perus­palkassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 38 §:n mukaan (kuten lisä- ja ylityökorvaukset, ks. 9 § 19. kohta, s. 37).

3 § Palkat

Harjoitteluaika

1. Harjoitteluaika on 1 vuosi.

Autonpesijä sekä huolto- ja liikenneaseman siivooja ovat heti 1. vuoden työntekijöitä.
Harjoittelijan palkka on 85 % kunkin ammatin alimman palkkaryhmän

1. vuoden palkasta.

Palkkaryhmät

2. Palkkaryhmät

Palkkaryhmä määräytyy sen mukaan, mitä työtä työntekijä tekee pääosan työajastaan.
Huolto- ja liikenneasematyöntekijä kuuluu palkkaryhmään B1 hänen työs­kennellessä sellaisella huolto- tai liikenneasemalla, jossa on:

• vähintään 2000 artikkelin päivittäistavarakauppa tai
• sellainen kahvila/ravintola, jossa omassa keittiössä valmistetaan lounas- tai vastaavia ruoka-annoksia.

Muuten työntekijä kuuluu palkkaryhmään A, ellei häneen noudateta ravin- tolatyöntekijän määräyksiä.

Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijä

3. Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka tehtävät liittyvät pääasiallisesti huolto- ja liikenneasemalla toimivan A- tai B-oikeuksin varustetun ravintolan työtehtäviin.

Vastaavan hoitajan sijaisuus

4. Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijälle, joka työskentelee työn­antajan määräämänä anniskeluravintolan vastaavan hoitajan sijaisena, maksetaan näiltä tunneilta palkkaliitteen mukainen tuntipalkka.

Työntekijän henkilökohtaisen palkan ollessa jo vähintään palkkaliitteen mu­kainen tuntipalkka ei hänen palkkauksessaan tapahdu muutosta.

Huolto- ja liikenneaseman ravintolaesimies

5. Huolto- ja liikenneasemalla työskentelevän ravintolaesimiehen sekä alko­holilain edellyttämän ja työnantajan määräämän vastaavan hoitajan palkka määräytyy palkkaliitteen mukaan.

Huoltoasentajien vaativuustasot

6. Huoltoasentajien vaativuustasot ovat töiden pääasiallisuuden perusteella seuraavat:

Huoltoasentaja I: Voitelu-, öljynvaihto- ja alustatyöt, pakoputkiston korjaus- ja rengastyöt sekä auton koriin liittyvät huoltotyöt.
Huoltoasentaja I:n palkkaryhmä on B2.

Huoltoasentaja II: Määräaikais- ja merkkihuoltojen suorittaminen, jarru-, kytkin- ja ohjauslaitetyöt sekä ns. testaukset ja niiden aiheuttamat säätötyöt.

Huoltoasentaja II:n palkkaryhmä on C1.

Huoltoasentaja III: Vaativat asennustyöt, esimerkiksi moottorin ja voiman- siirtolaitteiden sekä diesellaitteiden korjaus.

Huoltoasentaja III:n palkkaryhmä on C2.

4 § Lisät

1. Huolto- ja liikenneasema, jossa alle 2000 artikkelin päivittäistavara­kauppa tai jossa ei päivittäistavarakauppaa

• Kello 18.00-24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukai­nen iltalisä. Lisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkolli­sena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä
• Kello 00.00-06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukai­nen yölisä. Lisä maksetaan yksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.

• Kello 18.00-24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukai­nen iltalisä. Lisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkolli­sena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
• Kello 00.00-06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukai­nen yölisä. Lisä maksetaan yksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.

3. Huolto- ja liikenneasema, jossa yli 400 m2 päivittäistavarakauppa.

• Päivittäistavarakaupassa tehdystä työstä lisät maksetaan työehto­sopimuksen 12 §:n mukaan (s. 43).
• Muusta kuin päivittäistavarakaupassa tehdystä työstä lisät makse­taan 1. kohdan mukaan.

Kielilisä

4. Kielilisä maksetaan työntekijän joutuessa käyttämään lähes päivittäin tavanomaisessa asiakaspalvelussa useampaa kuin 1 kieltä.

Hälytysraha

5. Hälytysraha maksetaan työntekijän poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön säännöllisen työajan ulkopuolella.

Hälytysraha on 2 tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.

5 § Työasut

1. Työnantaja hankkii työntekijälle työasun.
2. Työnantaja huoltaa omistamansa työasun.
3. Työnantaja hankkii huoltoasentajalle, autonpesijälle ja alustasuojaajalle suojavaatteet ja -jalkineet.

PROVISIOPALKKAISET MYYJÄT

1 § Henkilökohtainen provisiopalkka

Provision osalta noudatetaan seuraavaa:

• Provisio maksetaan täysimääräisenä huolimatta kaupan jälkeen tavarassa ilmenneestä virheestä jos virhe on syntynyt tavaran val­mistuksen tai kuljetuksen aikana eikä se ole ollut tiedossa kauppaa tehtäessä.
• Myyjällä on oikeus työsuhteen päättymisen jälkeen erääntyviin pro­visioihin samojen periaatteiden mukaan kuin työsuhteen jatkuessa.
• Siirrettäessä myyjä työsopimuksen mukaisesta työstä olennaisesti poikkeavaan työhön siirron vaikutus provision kertymään selvitetään

2 § Keskimääräinen päiväpalkka

1.Keskimääräinen päiväpalkka provision osalta lasketaan 2 kertaa kalenteri­vuodessa 12 edellisen kalenterikuukauden (laskenta-aika) ansion perusteella.

Laskenta-aikana säännölliseltä työajalta maksettu ja maksettavaksi erään­tynyt provisio jaetaan laskenta-ajan todellisilla työpäivillä.
Tuntipalkka lasketaan jakamalla päiväpalkka työpäivän keskimääräisillä tunneilla.

2. Liitot suosittelevat laskenta-ajoiksi 1.4-31.3. ja 1.10.-30.9. välisiä aikoja.

3. Työsuhteen alkaessa kesken kalenterivuotta käytetään laskentaperusteena työsuhteeseen sisältyneiden kalenterikuukausien keskimääräistä ansiota.

Muilta osin noudatetaan 1. kohtaa.

TUKKUMYYJÄT JA OSTAJAT

1 § Ulottuvuus

1. Pöytäkirja koskee tukkukaupan tukkumyyjiä ja myyntityöhön liittyvässä asiakasneuvonnassa työskenteleviä.

2. Pöytäkirja ei koske tukkumyyjää, joka saa osan tai koko palkan provisiona.

2 § Vaativuustasot

1. Vaativuustasoihin sijoittelussa otetaan huomioon mm. seuraavia vaati- vuustekijöitä:

• tehtävän edellyttämä aktiivisuus ja itsenäisyys
• vastuu ja itsenäisen päätöksenteon laajuus
• tehtävän edellyttämä erityisasiantuntemus
• liiketaloudellisten tekijöiden hallinta
• suunnittelutehtävät
• uusien asiakkaiden hankinta
• ohjaus- ja esimiestehtävät.

2. Tukkumyyjien vaativuustasot ovat seuraavat:

Wholesale sales assistant I

Tukkumyyjä I
Normaali myyntityö, jolle on tyypillistä:

1. myynti ja tarjonta ohjeiden mukaan
2. tilausten vastaanotto
3. myyntimatkat ohjeiden mukaan
4. täydennystilaukset
5. vastaavan tasoinen ostotyö ohjeiden mukaan.

Tukkumyyjä I:n palkkaryhmä on D.

Tukkumyyjä II

Vaativa myyntityö, jolle on tyypillistä:

• vastuu tavararyhmän kaikkien artikkeleiden tarjonnasta ja myynnistä
• osallistuminen myös ostotoimintaan
• asiakkaiden ohjaus ja neuvonta
• myynnin edistäminen
• myyntimatkat ohjeiden mukaan
• vastaavan tasoinen ostotyö.

Tukkumyyjä III

Erittäin vaativa myyntityö, jolle on tyypillistä:

• tehtävien itsenäisyys, esimerkiksi vuosisopimusten, asiakkaiden ja tarjousten suhteen
• vaativien markkinointitehtävien itsenäinen suunnittelu, toteutus ja seuranta
• vastaavan tasoinen ostotyö.

3 § Muut määräykset

Muuten noudatetaan työehtosopimuksen ja sen konttorityöntekijöiden työehtomääräyksiä.

KIOSKIMYYJÄT

1 § Ulottuvuus

1. Pöytäkirja koskee kiinteissä tai niihin rinnastettavissa kioskeissa työsken­televiä kioskimyyjiä.

2. Pöytäkirja ei koske ns. katukeittiöiden työntekijöitä.

3. Pöytäkirjan soveltamispiiriin kuuluviin kioskimyyjiin noudatetaan soveltuvin osin työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.

2 § Palkat

1. Kioskimyyjän palkkaryhmä on B1.

3 § Ilta- ja yölisä

lltalisä

1. Kello 18.00-23.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä.

Yölisä

2. Kello 23.00-06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä.

Ilta- ja yölisät sunnuntaina

3. Ilta- ja yölisät maksetaan yksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä tehdystä työstä.

4 § Työaika

Työsopimuksessa sovitaan viikkotyöpäivien määrä.

5 § Sunnuntaityö

Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 33 §:n mukaan.
Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.

SOMISTAJAT

1 § Ulottuvuus

1.Pöytäkirja koskee somistajia ja somistajaharjoittelijoita.

2. Somistajiin ja somistajaharjoittelijoihin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.

2 § Työpalkat

Palvelusaika

1. Palvelusaikaan lasketaan tämän pöytäkirjan tarkoittamassa ammatissa työskennelty aika.

Palvelusaika tarkoittaa kyseisessä vaativuustasossa työskenneltyä aikaa.

2. Siirto vaativuustasossa määräytyy työehtosopimuksen 11 §:n 7. kohdan mukaan (s. 40).

Vaativuustasot

3. Vaativuustasot ovat Somistaja I ja Somistaja II.

Somistaja kuuluu Somistaja I:een, elleivät työtehtävät edellytä hänen kuu­lumistaan Somistaja II:een.

Somistaja II:een kuuluu somistaja, joka itsenäisesti runko-ohjeen mukaan suunnittelee ja tekee ikkunoiden, myyntipisteiden tai shoppien somistuksia tai hoitaa lehti-ilmoituksia.

Erityisen vaativa somistus

4. Somistajan tehdessä erityisen vaativaa somistusta hänelle maksetaan vähintään Somistaja II:n palkkaa 20 %:lla korotettuna

• sarjamainosteiden suunnittelu
• vaativien myymälöiden ja tavaratalojen mainonnalliset sisustusratkaisut
• messu- tai näyttelyosastojen suunnittelu
• näytöksien showtekniikan järjestely.

Työkohtaisuuslisä

5. Lisä määräytyy työehtosopimuksen 11 §:n 5. kohdan (s. 40) mukaan.

Lisä voidaan maksaa myös somistajalle, joka:

• on nimetty työryhmän vanhimmaksi
• työskentelee toistuvasti likaisissa, raskaissa tai muuten poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Kielilisä

6. Kielilisä maksetaan somistajan joutuessa käyttämään lähes päivittäin työtehtävissään useampaa kuin 1 kieltä kirjallisesti.

Muuten noudatetaan työehtosopimuksen 11 §:n 9. kohdan määräyksiä (s. 40-41).

3 § Työasut

1. Työnantaja hankkii vakinaiselle somistajalle käyttökelpoisen työasun.

2. Työnantaja omistaa ja huoltaa työasun.

ASENTAJAT JA HUOLTOMIEHET

1 § Ulottuvuus

1. Pöytäkirja koskee asentajia ja huoltomiehiä.

2. Pöytäkirja ei koske huolto- ja liikenneasemien huoltoasentajia eikä kiinteistöhuoltomiehiä.

3. Asentajiin ja huoltomiehiin noudatetaan soveltuvin osin työehto­sopimuksen määräyksiä jäljempänä esitetyin poikkeuksin.

4. Työehtosopimuksen 7 §:n (s. 27) määräyksiä noudatetaan siten kuin on sovittu myyjien ja varastotyöntekijöiden osalta.

2 § Ohjeelliset ansioluvut ja vähimmäispalkka

1. Ohjeelliset ansioluvut sisältävät kuukausipalkan mukaan lukien bonukset, lisät ja luontoisedut.

Ohjeelliset ansioluvut eivät ole sitovia vähimmäispalkkoja.

Vaativuustasot
2. Vaativuustasot ovat:

1. taso

• pääosin rutiininomaiset asennus-, kokoonpano- ja kaapelointityöt
• helpohkot laitteiden ja koneiden huolto- ja korjaustyöt
• määräaikaishuolto-, puhdistus-, testaus- ja säätötyöt
  

2. taso

• rutiininomaista vaativammat, itsenäisesti hoidettavat asennus- ja kokoonpanotyöt
• ohjauksen alaisena hoidettavat vaativat asennus- ja kokoonpano­työt
• itsenäisesti hoidettavat laitteiden ja koneiden huolto- ja korjaus­työt

3. taso

• itsenäisesti hoidettavat vaativat asennus- ja kokoonpanotyöt
• itsenäisesti hoidettavat vaativat laitteiden, koneiden ja järjestelmien asiakaspalvelu-, käyttöönotto- ja ylläpitotyöt.

Kunkin vaativuustason sisällä työsuorituksen, ammattitaidon ja henkilökoh­taisten ominaisuuksien tulisi vaikuttaa palkkauksen suuruuteen, esimerkik­si:

• työsuoritus

määrä, nopeus, laatu ja tulos

• ammattitaito

koulutuksella ja kokemuksella hankitut taidot ja tiedot suhteessa työn vaatimiin taitoihin ja tietoihin, ammattitaidon käytettävyys ja monipuolisuus, ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen

• henkilökohtaiset ominaisuudet

luotettavuus, täsmällisyys, aloitteellisuus ja työtehtäviin liittyvä kielitaito.

Vähimmäispalkka

4. Asentajan ja huoltomiehen vähimmäispalkat ovat palkkaliitteessä.

3 § Matkakustannukset

1. Kilometri- tai vastaavia korvauksia maksetaan asunnon ja työkohteen väli­seltä matkalta tämän ollessa olennaisesti pitempi kuin asunnon ja varsinaisen työpaikan välinen matka.

2. Sen lisäksi mitä ateriakorvauksesta on sovittu työehtosopimuksessa, ate­riakorvausta ei makseta henkilölle, jos hänellä on oikeus saada ruokailulipuke joko luontoisetuna tai maksamalla siitä verotusarvo.

4 § Lomaraha

1. Lomaraha voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan paikallisesti sopimalla.

2. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen 21 §:n (s. 66) määräyksiä lukuun ottamatta 4. kohtaa.

YÖTYÖ

1 § Ulottuvuus

Pöytäkirja koskee työehtosopimuksen soveltamisalalla tehtävää yötyötä.

2 § Yötyö

1. Työaikalain 26 §:n lisäksi työntekijä voi työskennellä kello 23.00-06.00 välisenä aikana:

• kioskissa
• myymälässä (enintään 400 neliömetrin päivittäistavarakauppa tai aukiolo poikkeusluvalla)
• huolto- ja liikenneasemalla
• siivouksessa.

2. Edellä esitetyn lisäksi työntekijä voi suostuessaan työskennellä kello 23.00-06.00 välisenä aikana työssä:

• lainsäädännön, viranomaisen määräyksen tai liikkeen luovutuksen johdosta tehtävän inventaarion tai tilinpäätöksen suorittamiseksi
• liikkeessä epäillyn väärinkäytöksen selvittämiseksi
• liikkeen suhdetoimintatilaisuudessa
• joka on välttämätöntä myymälän perustamisen tai saneerauksen johdosta
• joka on välttämätöntä varastoon tulleen tavaran nopeaksi jatkotoimittamiseksi
• myymälän hyllyjen täyttämiseksi.

VÄKIVALLAN UHKA

1 § Arviointi

2 § Torjunta ja jälkihoito

1.Työsopimusta tehtäessä työntekijälle selvitetään työhön sisältyvä mah­dollinen yksintyöskentely ja sen työturvallisuusriskit.

2. Väkivallan uhkaa tulee torjua mm.:

• laatimalla menettelytapaohjeet väkivaltatilanteen varalle
• antamalla työntekijälle riittävä opastus tai koulutus käytössä oleviin turva- ja hälytysjärjestelmiin
• suunnittelemalla työpisteet rakenteellisesti turvallisiksi
• arvioinnissa todetun väkivallan uhan huomioiminen työvoiman mitoituksessa sekä työvuoro- ja työaikasuunnittelussa
• varmistamalla yhteydensaanti poliisiin tai vartiointiliikkeeseen, esimerkiksi puhelimella.

3 § Yksintyöskentely

Yksintyöskentely on asiakaspalvelutyötä:

• jota myyjä tekee yksin myymälässä, kioskissa, myymälän tai tavara­talon yhdessä kerroksessa tai huolto- ja liikenneasemalla ja
• joissa toiminta on järjestetty siten, että aukioloaikana työskentelee tavallisesti 1 työntekijä kerrallaan.

Työ ja työolosuhteet tulee järjestää siten, että väkivallan uhkaa myös yksin­työskentelyssä voidaan torjua tai vähentää.

TYÖAJAN LYHENNYS

1 § Soveltamisala

1. Vuosityöajan lyhentäminen 116 tunnilla koskee työaikamuotoja, joissa säännöllinen viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia.

2. Lyhennystä vähentävät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustuvat työaikaa lyhentävät:

• vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaat
• lomat jotka perustuvat yli 2,5 päivän ansaintaan lomanmääräytymiskuukaudessa.

2 § Lyhennysmallit

Työajan lyhennys voidaan toteuttaa kalenterivuosittain:

• lyhentämällä keskimääräinen viikkotyöaika työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti 37,5 tuntiin
• antamalla lyhennys vapaapäivinä
• tai sopimalla paikallisesti muusta lyhennystavasta.

3 § Lyhennys vapaapäivinä

Ansainta

1. Työntekijä ansaitsee lisävapaapäiviä kalenterivuotta kohti seuraavasti:

Edellä oleviin kuukausiin lasketaan vähintään 14 työpäivää sisältävät kuukaudet.
Työpäivien veroisiksi päiviksi lasketaan:

• vuosilomalain 7 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta ko. lain 7 §:n 2. momentin 1., 7. ja 8. kohdan mukaisia päiviä.
• työehtosopimuksen 17 §:n mukaiset päivät (s. 55-57) lukuun ottamatta vaikeasti sairaan lapsen hoitopäiviä.

Vapaapäivien antaminen

2. Vapaapäivät annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.

Vapaapäivät annetaan:

• erikseen tai yhdistämällä yhdeksi tai useammaksi yhdenjaksoiseksi vapaaksi
• yhdistämällä työehtosopimuksen mukaiseen vapaapäivään.

Vapaapäivistä ilmoitetaan työehtosopimuksen 6 §:n 5. kohdan mukaan (s. 24-25).

Arkipyhäviikon työajan lyhennys

3. Keskimääräisen viikkotyöajan ollessa yli 37,5 tuntia vähennetään työpäivien määrää 1:llä ja työtuntien määrää 8:lla.

Poissaolot ja vuosiloma

4. Poissaolot eivät aiheuta muutoksia työvuoroluetteloon merkittyihin lyhennyspäiviin.

Lyhennyspäivät kerryttävät vuosilomaa.

Työsuhteen päättyminen

5. Työsuhteen päättyessä:

• pitämättömät lyhennyspäivät korvataan peruspalkalla
• liikaa annettuja lyhennyspäiviä vastaava palkka vähennetään palkkaennakkona lopputilistä ilman työsopimuslain 2:17 §:n mukaista kuittausrajoitusta.

4 § Lyhennys paikallisesti sopien

Paikallisessa sopimisessa:

• sopimus on tehtävä kirjallisesti
• jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kans­saan
• sopimus voi koskea koko yritystä, yrityksen toimipaikkaa, osastoa tai muuta yksikköä
• sopimus on voimassa kalenterivuoden, ellei toisin sovita

YKSILÖLLISET TYÖAJAT

A. Viikkotyöaika 36 tuntia 15 minuuttia

1. Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaan, s. 71) voidaan myyjien ja varastotyöntekijöiden säännöllinen työaika järjestää seuraavasti:

Työaika

2. Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 36,25 tuntiin eli 36 tuntiin 15 minuuttiin.

Työajassa on otettu huomioon 7 §:n mukaiset arkipyhäviikkojen työajan lyhennykset.
Säännöllinen työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

3. Keskimäärin 36,25 tuntia viikossa ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

Muuten korotetun palkan laskennassa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

4. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

Vapaapäivät

5. Kokoaikatyöntekijälle annetaan 1.1.-30.6. ja 1.7.-31.12. välisinä aikoina mui­den vapaapäivien lisäksi 4 vapaapäivää, eli yhteensä 8 vapaapäivää vuodessa.

Annetut vapaapäivät eivät lyhennä käytössä olevan tasoittumisjakson työ­aikaa.

Vapaapäivät annetaan suhteutettuna työntekijän ollessa palkatta poissa tai työsopimuksen ollessa voimassa vain osan vuosipuoliskoa.

Vapaapäivät pyritään antamaan muiden vapaiden tai vuosiloman yhteydessä töiden järjestelyjen sen mahdollistaessa.

Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäiväjärjestelmää.

Alle 36,25 tuntia tekevät

6. Alle 36,25 tuntia tekevälle työntekijälle korvataan arkipyhät maksamalla tehtyjen työtuntien lisäksi 2 päivän palkka kultakin vuosineljännekseltä eli yhteensä 8 päivän palkka vuodessa.

Päiväpalkka määräytyy työehtosopimuksen 7 §:n 7. kohdan mukaan (s. 32).

Palkka maksetaan kunkin vuosineljänneksen päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä.

Korvaus maksetaan suhteutettuna työntekijän ollessa palkatta poissa tai työsopimuksen ollessa voimassa vain osan vuosineljännestä.

Muut määräykset

B. Työaikapankki

1. Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaan, s. 71) voidaan tehtyjä työ­tunteja siirtää työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla.

Siirrettävät työtunnit

2. Työnantajan ja työntekijän sopiessa voidaan työaikapankkiin siirtää:

• lisä-ja ylityötunteja
• sunnuntaityön korotustunteja
• tes-vapaapäivänä tehtyjä työtunteja
• arkipyhälyhennyspäivänä tehtyjä työtunteja
• työaikalain mukaisena vapaapäivänä tehtyjä työtunteja
• ns. pekkaspäivänä tehtyjä työtunteja
• liukuvan työajan plussaldotunteja työntekijän pyynnöstä.

3. Työnantajan aloitteesta tehtävät ja korotetulla palkalla maksettavat työ­tunnit siirretään työaikapankkiin vastaavasti korotettuina.

Työntekijän aloitteesta tehtävät tunnit siirretään työaikapankkiin korotta- mattomina.

4. Työnantaja ja työntekijä sopivat siirrettävien työtuntien määrästä.

Työaikapankissa saa kokoaikatyöntekijällä olla enintään 75 tuntia ja alle 37,5 tuntia tekevällä enintään 2 kertaa työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika.

Vapaan pitäminen

5. Työnantaja ja työntekijä pyrkivät sopimaan työaikapankkiin kertyneen vapaan antamisajankohdan. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan antamisajankohdan.

Vapaan antamisajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 2 viikkoa etukäteen.

6. Vapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei toisin sovita. Vapaa pyri­tään antamaan muiden vapaapäivien tai vuosiloman yhteydessä.

Vapaa on pidettävä viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, ellei hyväksyttävän poissaolon takia muuta sovita.

7. Työnantajan tai työntekijän irtisanoessa työaikapankkisopimuksen pidetään työaikapankkiin siirretyt työtunnit vapaana tämän pykälän mukaan.

Työkyvyttömyys ja vapaa

8. Työntekijän ollessa työkyvytön ennen vapaan alkamista tai työkyvyttö­myyden alkaessa vapaan aikana noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.

Vapaapäivät kerryttävät vuosilomaa.

Kirjanpito

9. Työaikapankista on kirjattava:

• milloin työ on tehty
• kumman aloitteesta
• montako tuntia tehty ja montako siirretty pankkiin
• vapaan ajankohta ja montako tuntia pankista otetaan.

Työsuhteen päättyminen

LISÄTYÖN TARJOAMINEN

Liittyen työsopimuslain 2:5 §:n velvollisuuteen tarjota lisätyötä liittojen tavoite on saada lisätunteja yrityksen vakituisille työntekijöille sekä välttää erimielisyyksiä ja oikeudenkäyntejä. Liitot suosittelevat kiistojen varhaista selvittelyä ja ratkaisemista työpaikoilla.

Tämän tavoitteen toteutumiseksi voidaan työpaikkakohtaisesti sopien (23 § mukaan, s. 71) ottaa käyttöön seuraavia malleja:

1. Yksilöllinen työaikatarkastelu
2. Yrityskohtainen työaikatarkastelu
3. Henkilöstöpankki tai muu lisätyön tarjoamiseen liittyvä yritys­kohtainen järjestely

1. Yksilöllinen työaikatarkastelu

1. Työnantaja ja työntekijä tarkastelevat vuosittain työsopimuksessa sovitun keskimääräisen vähimmäistyöajan toteutumista.

2. Viikkotyöajan ollessa ilman perusteltua syytä työsopimuksessa sovittua työaikaa pidempi, työaika sovitaan välittömästi tarkastelun jälkeen todellista viikkotyöaikaa vastaavaksi työajaksi.

3. Jos yrityksessä on luottamusmies, sovitaan yksilöllisen työaikatarkastelun käyttöönotosta ja seurannasta hänen kanssaan.

2. Yrityskohtainen työaikatarkastelu

Työnantaja ja luottamusmies käsittelevät vuosittain seuraavat asiat:

1. Yrityksen koko henkilöstön rakenteen ja määrän sekä arvion niiden kehittymisestä.
2. Alle 37,5 tuntia työskentelevän henkilöstön rakenteen ja tehtyjen työtuntien määrän, kehityksen ja arvion niiden kehittymisestä.
3. Työajan suunnittelussa ja lisätyön tarjoamisessa käytettävät peri­aatteet ja niiden toimivuuden.

Tarkastelun tarkoituksena on edesauttaa, että työsopimukset yleisesti vas­taavat todellista työn teettämisen tarvetta ja säännöllisen työajan järjestä­misessä hyödynnetään Kaupan työehtosopimuksen mahdollisuudet.

3. Henkilöstöpankki tai muu lisätyön tarjoamiseen liittyvä yritys­kohtainen järjestely

Henkilöstöpankki

1. Henkilöstöpankin tavoitteena on tehostaa tilapäisen lisätyön kohdentu­mista yrityksen omalle henkilöstölle.

2. Työehtosopimuksen määräykset koskevat henkilöstöpankkia, ellei alla esitetystä muuta johdu.

Lisätyön tarjoaminen

3. Henkilöstöpankkisopimuksella sovitaan siitä, miten tilapäisen lisätyön tarjoamisvelvollisuus yrityksessä järjestetään.

4. Työvuoroluetteloon suunniteltujen ja henkilöstöpankista annettujen lisätyötuntien yhteismäärä on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa tai käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa.

5. Työnantaja tiedustelee jokaiselta alle 37,5 tuntia tekevältä, mistä toimi­paikoista hän on valmis vastaanottamaan lisätyötunteja.

Työntekijällä on oikeus milloin tahansa tulla tietyn toimipaikan lisätyöilmoituksen piiriin tai jäädä siitä pois.

6. Tietyn toimipaikan lisätyötunteja tarjotaan niille alle 37,5 tuntia tekeville, jotka ovat ilmoittaneet halustaan lisätyöhön ko. toimipaikassa.

Saatuaan lisätyötarjouksen ja ollessaan valmis tekemään tarjotun työn työntekijä ilmoittautuu sovitulla tavalla.
Vastatessaan lisätyötarjoukseen työntekijän on ilmoitettava, jos työntekijän työvuoroluetteloon suunniteltujen ja tarjottujen lisätyötuntien yhteismäärä ylittää 10 tuntia vuorokaudessa tai keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa.

7. Lisätyön antamisessa pyritään tasapuolisuuteen ottaen erityisesti huomi­oon työntekijän ammattitaito, osaaminen, kokemus ja soveltuvuus tehtävään.

8. Työnantajalla on oikeus poistaa työntekijä lisätyöilmoituksen saajien pii­ristä uuden tasoittumisjakson alkamiseen asti, jos hänen tasoittumisjakson työtuntien määrä on ylittämässä keskimäärin 37,5 viikkotyötuntia.

Sopimus

9. Henkilöstöpankin käyttöönotosta ja toteuttamisesta sovitaan työpaikka­kohtaisesti työehtosopimuksen 23 §:n mukaan (s. 71).

Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

10. Henkilöstöpankkisopimuksessa on sovittava ainakin seuraavista asioista:

• Miten työntekijä ilmoittaa halustaan tulla tietyn toimipaikan lisätyöilmoituksen piiriin tai jäädä siitä pois.
• Miten työnantaja ilmoittaa lisätyötunneista ja mitä tietoja lisätyöstä ilmoituksessa tulee olla.
• Miten työntekijä ilmoittaa halukkuutensa ottaa vastaan tarjotut lisätyötunnit.
• Minkä ajan kuluessa työntekijä ilmoittaa halukkuutensa ottaa vastaan tarjotut lisätyötunnit eri tilanteissa.
• Miten työnantaja ilmoittaa, kenelle tarjotut lisätyötunnit annetaan.

11. Henkilöstöpankista sopineella luottamusmiehellä on oikeus pyynnöstä saada tiedot:

• henkilöstöpankkiin ilmoittautuneiden määrästä
• lisätyötuntien jakautumisesta henkilöstöpankkiin ilmoittautuneiden ja yrityksen ulkopuolisten työntekijöiden kesken

VARASTOTYÖN SUORITUSPALKKAUS

1. Suorituspaikka muodostuu kiinteästä ja muuttuvasta palkanosasta. Muut­tuva palkanosa perustuu pääasiallisesti työsuoritteen määrän ja laadun mittaamiseen, joko yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti. Suorituspalkalla ei tarkoiteta palkkiopalkkaa eikä tulos- ja voittopalkkioita.

2. Suorituspalkkatyön tarkoituksena on työntekijän ansion nousu työehto­sopimuksen mukaista palkkaa korkeammaksi tavanomaista tehokkaamman ja laadukkaamman työskentelyn johdosta.

3. Työntekijällä on oikeus ennen työn aloittamista saada tiedot suorituspalkkatyön palkkaperusteista. Olennaiset muutokset työsuoritukseen vaikutta­vissa tekijöissä tulee viipymättä ottaa huomioon palkkaperusteissa, muutoin ne pysyvät ennallaan.

4. Työn keskeytyessä työntekijästä riippumattomasta syystä pyritään hänelle järjestämään muuta suorituspalkkatyötä. Tämän ollessa mahdotonta työn­tekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka ilman suoritetta ottaen huomioon työsopimuslain 2:12 §:n säännökset.

5. Suorite otetaan huomioon sairausajan ja vuosiloma-ajan palkoissa, jos sitä ei muutoin makseta näiltä ajoilta. Maksettaessa lisä- ja ylityöltä suoritetta se otetaan huomioon lisä- ja ylityökorvauksissa.

Työpaikkakohtaisesti 23 §:n (s. 71) mukaan voidaan edellä esitetystä sopia toisin. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

6. Suorituspalkkatyöhön liittyvät työntutkimukset tehdään avoimesti. Muu­ten niihin noudatetaan soveltuvin osin yhteistoimintasopimuksen 4:2 §:n määräyksiä. Työntutkimusten tulokset otetaan huomioon suorituspalkkausta kehitettäessä.

7. Luottamusmies voi perustellusta syystä pyytää suorituspalkkatyön palk­kaperusteiden tarkistamista. Tähän liittyvät selvitykset ja mahdolliset muu­tokset tehdään viivytyksettä, kuitenkin viimeistään 2 kuukauden kuluessa.

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISOHJEITA

Koeaika
Koeajasta on sovittava työsopimuksessa. Koeaika määräytyy työsopimuslain 1:4 §:n mukaisesti. Koeajan enimmäispituus on pääsääntöisesti 4 kuukautta. Työntekijään, joka kohtuullisen ajan kuluessa palaa aikaisemman työnan­tajansa palvelukseen entisen kaltaiseen työhön, ei koeaikaa sovelleta, ellei siihen ole erityistä syytä, mistä työsuhteen uudelleen alkaessa nimenomaan sovitaan.

Mikäli työnantaja järjestää työntekijälle työhön liittyvän koulutuksen, joka kes­tää yli 4 kuukautta, voidaan sopia enintään 6 kuukauden pituisesta koeajasta.

8 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus

Lähtökohtaisesti työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan.

Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työnteon.

Määräaikainen työsopimus
Jos työsuhde on sidottu määräaikaan, merkitään työsuhteen viimeinen kes- topäivä lomakkeeseen. Tällöin tulee myös todeta määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus tai työntekijän oma pyyntö.

Jos työsopimuksen kestoaika ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riip­puvainen tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään ao. tehtävä ja sen suorittamiselle arvioitu kesto sopimuksen tälle asialle varattuun tilaan.

Määräaikainen työsopimus, jonka kestoksi on sovittu vuotta pidempi aika, on tehtävä kirjallisesti.

Työaika
Alle 37,5 tuntia tekevän keskimääräinen viikkotyöaika tulee sopia ja kirjata siihen varattuun kohtaan ottaen huomioon työehtosopimuksen 6 §:n 1. kohdan määräykset (s. 23).

Työntekijän suostuessa sunnuntaityöskentelyyn työnantaja ei ole velvollinen hankkimaan erillistä sunnuntaityösuostumusta työntekijältä yksittäisten sunnuntaipäivien tai arkipyhien osalta.

Työntekijän kieltäydyttyä sunnuntaityöskentelystä työnantaja ei ole velvol­linen tarjoamaan hänelle työtä sunnuntaiksi tai arkipyhäksi.

Työtehtävät
Työsopimukseen kirjataan työntekijän kanssa sovitut pääasialliset työteh­tävät esim. tavaratalomyyjä, varastotyöntekijä, konttorityöntekijä jne. Jos työntekijän kanssa on sovittu tavanomaista ammattikäsitettä laajemmista työtehtävistä, todetaan se sopimuksessa esim. myyjä/varastotyöntekijä tai osastostaan vastaava ja sitä hoitava myyjä.

Palkkaus
Palkkaus määräytyy noudatettavan työehtosopimuksen mukaisesti. Tästä syystä tulee todeta palkan määräytymisperuste ja palkan määrä työsuhteen alkaessa, esim. myyjän osalta B1 3. vuotena, tai konttorityöntekijän osalta C1 5. vuotena.

Mikäli yrityksessä on käytössä työehtosopimuksesta poikkeava palkkausjär­jestelmä, käytetään palkkauksen määrittelyn osalta erillistä liitettä.

Muut ehdot
Tähän kohtaan kirjataan esimerkiksi sellaiset sovitut ehdot, joilla poiketaan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksistä. Tällaisia ehtoja voi liittyä palkkaukseen, työaikaan tai vapaapäiviin, luontoisetuihin, vuosilomaan jne.

Erillinen liite
Mikäli lomakkeen ao. kohdalle varattu tila ei riitä, on mahdollista käyttää erillistä liitettä, johon sopimuskohdassa viitataan.

Muutoksesta ilmoittaminen

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Johdanto
Luottamusmiessopimuksen tarkoitus on edistää työnantajan ja työnteki­jöiden välistä yhteistoimintaa yrityksen eri osa-alueilla ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä.

Toimintaympäristön nopeat muutokset korostavat yhteistoiminnan ja pai­kallisen sopimisen tärkeyttä. Työnantajilta ja luottamusmiehiltä vaaditaan ennakkoluulotonta suhtautumista ajan haasteisiin.

Muutosten johdosta luottamusmiestehtävien hoidossa korostuu luotta­musmiehen yhteistyökumppanin rooli yrityksen ja sen henkilöstön erilai­sissa kehittämishankkeissa sekä parannettaessa yrityksen tuottavuutta ja työhyvinvointia.

Kaupan tulevaisuuden haasteet, yhteiset kehittämishankkeet ja paikallinen sopiminen edellyttävä riittävän kattavaa luottamusmiesjärjestelmää, jossa luottamusmiehillä on tarvittavat tiedot ja taidot tehtäviensä hoitamiseen.

Yhteistyön ja paikallisen sopimisen edistämiseksi työnantaja ja pääluotta­musmies selvittävät käytännön tarpeet ja sopivat järjestelyistä koskien:

• yrityksen sisäisten viestintäjärjestelmien käyttämistä luottamusmiehen tiedottamisessa,
• yrityksen luottamusmiesten keskinäistä yhteydenpitoa ja kokoontu­misia sekä
• luottamusmiesten verkko-opetusmahdollisuuksia

1 § Sopimuksen soveltamisala

Sopimusta noudatetaan Kaupan liiton jäsenyrityksissä

2 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen tehtävänä on:

• kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä
• osallistua paikallisten sopimusten tekemiseen
• olla aktiivi kumppani yhteisissä tuottavuus- ja kehittämishankkeissa
• osallistua henkilöstön ammatillisen koulutuksen kehittämiseen
• edustaa toimialueensa järjestäytyneitä työntekijöitä
• antaa palautetta työntekijöiltä työnantajalle
• valvoa työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamista
• osallistua paikallisten erimielisyyksien selvittämiseen
• edistää ja ylläpitää työrauhaa.

3 § Luottamusmiehen valinta

Yleistä

1. Palvelualojen ammattiliittoon järjestäytyneet yrityksen työntekijät valitsevat luottamusmiehen.

2. Luottamusmies on PAM:n ammattiosaston jäsen ja yrityksen työntekijä.

3. Järjestäytyneiden työntekijöiden valitsema vaalitoimikunta huolehtii luottamusmiesvalinnan käytännön järjestelyistä. Työnantaja varaa tilaisuuden vaalien toimittamiseksi.

4. Luottamusmiesvalinnan järjestämisestä työpaikalla on ilmoitettava työn­antajalle 7 päivää ennen valinnan toimittamista.

Luottamusmiehet

5. Luottamusmiehiä voidaan valita seuraavasti:

Yrityksen luottamusmies
Yritykseen voidaan valita luottamusmies. Vähintään 30 työntekijän yritykseen valittu luottamusmies on tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.

Toimipaikan luottamusmies
Yrityksen luottamusmiehen lisäksi voidaan valita toimipaikan luot­tamusmies, jos asiasta sovitaan kirjallisesti ennen vaalijärjestelyjä.

Alueluottamusmies
Yritykseen, jolla on valtakunnallisesti laaja alueorganisaatio, voidaan valita alueluottamusmiehiä, jos asiasta sovitaan kirjallisesti ennen vaalijärjestelyjä.

Jos yritykseen on valittu useita alueluottamusmiehiä, toimii yksi heistä yrityksen pääluottamusmiehenä tehtävänään järjestää myös koko yritystä koskevien yhteisten asioiden käsittely.

Toimipaikan tai alueluottamusmiehen valitseminen
Työnantajan ja pääluottamusmiehen sopiessa yrityksen toimipaikan tai alueluottamusmiehen valitsemisesta on otettava huomioon seuraavaa:

• yrityksen organisaatio-ja päätöksentekorakenne
• hallinnollinen itsenäisyys ja erillisyys
• henkilöstömäärä ja -jakauma
• yhteistyön, paikallisen sopimisen ja neuvottelujärjestelmän kehittämistarpeet.

Toimipaikan luottamusmies voidaan valita yrityksen itsenäiseen toimintayksikköön, jossa työnantajan edustajalla on itsenäinen neu­votteluoikeus, vastuu yksikön tuloksesta ja henkilöstöstä. Itsenäisiä toimintayksikköjä ovat esimerkiksi yrityksen hankinta- ja jakelukes­kus, tavaratalo tai erillinen konttori.

Alueluottamusmies voidaan valita alueelle, jossa työnantajan edus­tajalla on itsenäinen neuvotteluoikeus ja että neuvottelujärjestelmän mukainen asioiden käsittely voidaan alueella järjestää tehokkaasti ja toimivasti.

Varaluottamusmies
Luottamusmiehelle voidaan valita varamies. Toimiessaan luottamus­miehenä siitä on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Toimiessaan luottamusmiehenä varamiehellä on luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

Ilmoitukset työnantajalle

6. Valituista luottamusmiehistä varamiehineen sekä luottamusmiestehtävien päättymisistä on ilmoitettava välittömästi ja kirjallisesti työnantajalle.

Luottamusmiehen jatkaessa tehtävissä ilman vaaleja siitä on ilmoitettava työnantajalle välittömästi vaalikauden päättymisen jälkeen.
Saatuaan tiedon uusista luottamusmiehistä työnantajan on ilmoitettava vas­taava työnantajan edustaja välittömästi ja kirjallisesti luottamusmiehelle.

Muutostilanteet

7. Yrityksen tai sen osan toiminnan olennaisesti supistuessa tai laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai niihin verrattavan organisaatiomuu­toksen johdosta paikalliset osapuolet saattavat luottamusmiesorganisaation mahdollisimman pian vastaamaan yrityksen tai sen osan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

4 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

1. Syntyessä epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai työ­suhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta luottamusmiehelle annetaan kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Yrityksen luottamusmiehellä on oikeus pyynnöstä saada työehtosopimus­ten piiriin kuuluvista yrityksen työntekijöistä seuraavat tiedot:

Kerran vuodessa

• suku-ja etunimet
• palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu
• työntekijöiden lukumäärä sekä vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä.

Kuukauden kuluessa työsuhteiden alkamisesta

• uusien työntekijöiden suku- ja etunimet sekä palvelukseen tuloaika.

3. Pääluottamusmiehellä on oikeus pyynnöstä saada lisäksi seuraavat ryh­mäkohtaiset tiedot toimialueensa työntekijöistä edellyttäen että tiedot pe­rustuvat yrityksen muun toiminnan yhteydessä syntyvään tietoaineistoon:

• keskimääräinen kuukausi- tai tuntipalkka ilman lisiä
• keskimääräinen kuukausi- tai tuntipalkka lisineen
• työtuntien määrä ja ylityötuntien osuus tehdyistä työtunneista.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada edellä mainitut tiedot kerran vuodessa noudattaen työehtosopimusten ammattiryhmittelyä. Tietoja, jotka koskevat 6 henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

4. Luottamusmiehelle annetaan pyynnöstä selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

5. Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä ja niistä makse­tusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

5 § Työstävapautus ja työskentelypuitteet

Työstävapautus

1. Luottamusmiehellä on oikeus riittävään työstävapautukseen luottamus-miestehtävien hoitamista varten.

Työstävapautuksen määrässä otetaan huomioon mm. työntekijöiden ja toi­mipaikkojen lukumäärä, toimipaikan sijainti ja yrityksen toiminnan luonne.

Työstävapautusaika ja ajankäyttö

2. Alla esitetyn taulukon mukainen työstävapautusaika annetaan ainoastaan yrityksen luottamusmiehelle, ellei yrityskohtaisesti toisin sovita.

Luottamusmiehen työsopimuksessa olevan viikkotyöajan alittaessa taulukon mukaisen työstävapautusajan sopimustunnit nostetaan luottamusmieskau-den ajaksi lähinnä korkeampaan työstävapautusaikaan.

Luottamusmiestehtävän hoitamista varten sovittuja viikkoaikoja voidaan myös yhdistää.

Luottamusmiehen tulee tehdä ajankäyttösuunnitelma, josta käy ilmi luottamusmiestehtävän hoitamiseen käytettävä aika pääaiheittain.

Luottamusmiehellä on lisäksi oikeus kerran vuodessa käydä toimialaansa kuuluvissa toimipaikoissa työnantajan kanssa sovittavana aikana.

Toimipaikkojen väliseen matkaan käytettyä aikaa ei lueta em. vapautus- aikaan.

Työntekijämäärän ollessa vähemmän kuin 20 selvitetään kussakin tapauk­sessa erikseen, milloin on tarkoituksenmukaista sopia kiinteästä työstäva- pautusajasta.
Työntekijämäärä todetaan puolivuosittain.

Työskentelypuitteet

3. Luottamusmiehelle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riit­tävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä. Luottamusmies voi toimittaa ammatti­liittonsa aineistoa työntekijöille.

Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet­yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, luottamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäy­tön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

6 § Ansiomenetyksen korvaus

Ansiomenetys

1. Työnantaja maksaa luottamusmiehelle luottamusmiestehtävän hoitami­sesta aiheutuneen säännöllisen työajan ansiomenetyksen.

Jos luottamusmies olisi säännöllisenä työaikanaan ansainnut työvuoroluet- telon mukaan ilta- ja lauantailisiä, ne maksetaan.

Luottamusmiehen tehdessä työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöl­lisen työajan ulkopuolella maksetaan lisä- tai ylityökorvaukset, ellei toisin sovita.

Matkakustannukset

2. Luottamusmiehen matkustaessa työnantajan kanssa sovittujen luottamus- miestehtävien takia maksetaan matkakorvaukset yrityksessä noudatettavan käytännön mukaan, kuten muissakin työtehtävissä.

Luottamusmiehen käyttäessä matkustamiseen työnantajan suostumuksella omaa autoa maksetaan kilometrikorvaus.

Luottamusmieskorvaus

3. Luottamusmiestehtävien hoitamisesta maksetaan luottamusmieskorva- usta ainoastaan yrityksen luottamusmiehelle, ellei yrityskohtaisesti toisin sovita.

Yrityksen luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta hänen toimialueeseensa kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella (riippu­matta järjestäytyneisyydestä) seuraavasti:

Työntekijämäärä todetaan puolivuosittain.

Pääluottamusmiehen ansiokehitys

4. Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata vähintään yrityksen asianomaisen ammattiryhmän vastaavien työntekijöiden keskimääräistä ansiokehitystä.

Pääluottamusmiehen ansiokehitysvertailuryhmänä pidetään sitä yrityksen ammattiryhmää, johon pääluottamusmies kuuluu.

7 § Luottamusmiehen koulutus

1. Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen.

2. Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja selvittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon yllä­pitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta.

Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämän koulutuksen.

Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyttääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työ­hön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

8 § Työsuhdeturva

Syrjintäkielto

2. Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa.

3. Varsinaisen työn vaikeuttaessa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista hänelle on järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet sekä hänen ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa ansioiden alentumista.

4. Irtisanottaessa tai lomautettaessa yrityksen henkilöstöä taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluot- tamusmieheen, ellei yrityksen tai pääluottamusmiehen toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan.

Yhteisesti todettaessa tai työnantajan muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaessa ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, edellä esitetystä voidaan poiketa.

Pääluottamusmiehen riitauttaessa irtisanomisen liittojen väliset neuvottelut on käytävä irtisanomisajan kuluessa.

5. Luottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa hänen työnsä päättyessä kokonaan, jos:

• työnantaja ei voi järjestää hänelle ammattitaitoa vastaavaa tai muu­toin sopivaa työtä tai
• työnantaja ei voi kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

6. Luottamusmiestä ei saa irtisanoa hänestä johtuvasta syystä ilman edus­tamiensa työntekijöiden suostumusta (työsopimuslain 7:10 § 1 momentti).

7. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä.

Luottamusmiehen työsopimus voidaan purkaa järjestysmääräyksien rik­komisen takia vain, jos luottamusmies on toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Ehdokassuoja

8. Työsuhdeturvamääräyksiä noudatetaan pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti.

Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan 3 kuukautta ennen pääluottamusmiehen toimikauden alkua. Ehdokassuoja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.

Jälkisuoja

9. Työsuhdeturvamääräyksiä noudatetaan 6 kuukautta pääluottamusmies- tehtävän päättymisestä.

10. Luovutetun liikkeen tai sen osan säilyttäessä itsenäisyytensä pääluotta­musmiehen asema jatkuu sellaisenaan.

Luovutetun liikkeen tai sen osan menettäessä itsenäisyytensä pääluottamus- miehellä on 9. kohdan mukainen jälkisuoja liikkeen luovutuksesta johtuneen toimikauden päättymisestä alkaen.

Korvaukset

11. Päätettäessä luottamusmiehen työsopimus tämän sopimuksen vastaisesti työnantajan on maksettava korvauksena vähintään 10 kuukauden ja enintään 30 kuukauden palkka.

Korvausperusteet määräytyvät työsopimuslain 12:2 §:n 2. momentin mukaan ottaen huomioon työntekijän luottamusmiesasema.

Liitot voivat yksittäistapauksissa sopia pienemmästä korvauksesta kuin 10 kuukauden palkka.

9 § Neuvottelujärjestys

1. Neuvottelujärjestys määräytyy työehtosopimuksen 25 §:n mukaan.

2. Työnantajan harkitessa luottamus- tai varaluottamusmiehen työsuhteen päättämistä hänen on ennen toimenpiteeseen ryhtymistä oltava yhteydessä työnantajaliittoonsa. Työnantajaliiton saatua yhteydenoton sen tulee ryhtyä välittömästi asian edellyttämiin toimenpiteisiin.

3. Paikalliset- ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.

10 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi.

YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN SOVELTAMISOHJEET

1 § SOVELTAMISALA

Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliiton välisiä yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeita noudatetaan Kaupan liiton jäsenyrityksissä.

2 § YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA

2.1 Työpaikkakäsite

Työpaikalla tarkoitetaan Kaupan liiton jäsenyritystä tai sen osaa, joka muo­dostaa alueellisen ja/tai toiminnallisen kokonaisuuden. Työpaikkakäsite määritellään paikallisesti.

2.2 Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työsuojelumääräyksiä noudatetaan toimialoittain. Jos monitoimialayrityk- sessä toimialat eivät ole selvästi eroteltavissa, noudatetaan sen toimialan työsuojelumääräyksiä, johon enemmistö työntekijöistä kuuluu.

2. Paikallisesti sopien työsuojeluyhteistoiminta voidaan toteuttaa työsuoje­lutoimikunnan sijasta myös muulla tavoin.

Tällöin noudatetaan yhteistoimintasopimuksen määräyksiä työsuojelutoi­mikunnan tehtävistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelu- yhteistoiminnasta annetun lain 26 §:n säännöksiä.

Työsuojeluvaltuutetun tulee olla mukana yhteistyössä.

2.3 Työsuojeluvaltuutettu

1. Työsuojeluvaltuutettua valittaessa työntekijöihin luetaan sekä työntekijät että toimihenkilöt.

2. Työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies voivat olla sama henkilö.

2.4 Päätyösuojeluvaltuutettu

1. Vähintään 30 työntekijän yritykseen valittu työsuojeluvaltuutettu on ase­maltaan soveltamisohjeiden mukainen päätyösuojeluvaltuutettu.

2. Jos vähintään 30 työntekijän yritykseen on valittu useita työsuojeluvaltuu­tettuja, nimeävät he tarvittaessa keskuudestaan yhden soveltamisohjeiden
mukaiseksi päätyösuojeluvaltuutetuksi. Päätyösuojeluvaltuutetun ja työsuo­jeluvaltuutetun toimikausi on sama. Päätyösuojeluvaltuutetun nimeämisestä on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Päätyösuojeluvaltuutettu ja pää­luottamusmies voivat olla sama henkilö.

3. Päätyösuojeluvaltuutettuun noudatetaan työsuojeluvaltuutetun tehtäviä ja työskentelytiloja koskevia määräyksiä.

4. Päätyösuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksen sen ammattiryhmän ansiokehitystä, johon hän kuuluu.

2.5 Työsuhdeturva

1. Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7:10 §:n mukainen irtisano­missuoja.

Syrjintäkielto

2. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävien hoitamisen takia erottaa työstä.

3. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa.

Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.

4. Varsinaisen työn vaikeuttaessa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista on hänelle järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet sekä valtuutetun ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa ansioiden alentumista.

Yksilösuoja

5. Työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 §:n säännöstä.

Työsopimuksen purkaminen järjestysmääräyksien rikkomisen takia on mah­dollista vain, jos työsuojeluvaltuutettu on toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Päätyösuojeluvaltuutettu

6. Päätyösuojeluvaltuutettuun noudatetaan hänen nimeämisestään lähtien sekä 6 kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen työsuojeluvaltuu­tetun työsuhdeturvamääräyksiä.

7. Irtisanottaessa tai lomautettaessa yrityksen henkilöstöä taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa päätyösuojeluvaltuutettuun, ellei yrityksen tai päätyösuojeluvaltuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan.

Yhteisesti todettaessa tai työnantajan muutoin näissä neuvotteluissa yk­silöidysti osoittaessa ettei päätyösuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan edellä esitetystä poiketa.

8. Päätyösuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen työnantaja ja val­tuutettu selvittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpito entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämän koulutuksen.

Korvaukset

9. Päätettäessä päätyösuojelu- tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus tämän sopimuksen vastaisesti työnantajan on maksettava korvauksena vähintään 10 kuukauden ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvausperusteet määräytyvät työsopimuslain 12:2 §:n 2. momentin mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä otetaan huomioon tämän sopimuksen rikkominen.

10. Liitot voivat sopia yksittäistapauksissa 10 kuukauden palkkaa pienem­mästä korvauksesta.

2.6 Työsuojeluasiamies

Jos paikallisesti on sovittu työsuojeluasiamiesten valitsemisesta, noudate­taan seuraavaa:

• työsuojeluasiamiehen toimialueena voi olla yrityksen toimipaikka tai tietty osa, esimerkiksi myymälä, varasto tai konttori
• työsuojeluasiamiehen toimialueena voi olla myös tietty ammatti­ryhmä, esimerkiksi myyjät, varastotyöntekijät tai konttorityöntekijät
• työsuojeluasiamiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimikausi on sama
• työsuojeluasiamiehen tehtävän hoitamiseen tarvitsemasta työstä- vapautusajasta sovitaan paikallisesti
• työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluasiamiehellä on tarvittaessa käytettävissä tämän tehtävän hoitamista varten välttämättömät lait, asetukset, työsuojelumääräykset ja -ohjeet.

2.7 Työsuojelutoimikunta

2.Toimikunnan jäsenistä 25 % edustaa työnantajaa ja 75 % työntekijöitä

2.8. Yksintyöskentely

Työsuojeluosapuolten tulee lisäksi ottaa toiminnassaan huomioon liittojen välisen Väkivallan uhka -pöytäkirjan 3 §:n määräykset.

2.9 Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaika

1. Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaikaa määrättäessä otetaan huo­mioon tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksessa olevan viikkotyöajan alittaessa taulukon mukaisen työstävapautusajan sopimustunnit nostetaan työsuojelu­valtuutetun toimikauden ajaksi lähinnä korkeampaan työstävapautusaikaan.

Työpaikan työntekijöiden enemmistön työskennellessä joko myymälässä nou­datetaan myymälätaulukkoa tai varastossa noudatetaan varastotaulukkoa.

Alle 37,5 tuntia tekevät otetaan huomioon keskimääräisen viikkotyöajan suhteessa.

Työntekijämäärä todetaan vuosittain.

Työntekijöiden lukumäärän ollessa vähintään 410 sovitaan työstävapautus- ajan määrästä ja ajankohdasta paikallisesti ottaen huomioon edellä olevan taulukon laskentaperiaatteet.

Konttorin muodostaessa työpaikkakäsitteen mukaisen työpaikan sovitaan työstävapautusaika paikallisesti. Tällöin otetaan erityisesti huomioon työ­paikan olosuhteet, alueellinen laajuus ja työntekijöiden lukumäärä sekä työsuojeluvaltuutetun tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseen tarvitsema aika.

3. Alueellisesti laajan yrityksen eri toimipaikkojen väliseen matkustamiseen käytettävästä työstävapautusajasta sovitaan paikallisesti. Tämä ei vähennä taulukon mukaista vapautusaikaa.

Työsuojeluvaltuutetun osallistuessa koulutussopimuksen mukaiseen koulu­tukseen tämä ei vähennä taulukon mukaista vapautusaikaa.

4. Paikallisesti sopien voidaan työstävapautusaikoja yhdistää.

Työsuojeluvaltuutetun tulee ilmoittaa säännöllisistä vastaanottoajoistaan.

2.10 Työsuojeluvaltuutetun korvaus

1. Työnantaja korvaa päätyösuojeluvaltuutetulle, työsuojeluvaltuutetulle, työsuojeluasiamiehelle sekä työsuojelutoimikunnan jäsenille ja sihteerille työsuojelutehtävän hoitamisesta aiheutuneen säännöllisen työajan ansiome­netyksen. Ansiomenetys määritellään sen ansion mukaan, jonka työntekijä olisi ansainnut työssä ollessaan.

2. Työnantaja maksaa komiteapalkkion suuruisen korvauksen työajan ulkopuolella tehdystä työnantajan edellyttämästä työsuojelutyöstä ja työ­suojelutoimikunnan kokoukseen osallistumisesta, ellei muusta korvauksesta erikseen sovita.

Jos yritykseen on valittu useita työsuojeluvaltuutettuja, maksetaan korvaus vain päätyösuojeluvaltuutetulle (ks. kohta 2.4.), ellei yrityskohtaisesti toisin sovita.

Yrityksen toimipaikan työsuojeluvaltuutetulle maksetaan kuitenkin edellä esitetyn taulukon mukaan korvaus, jos hänen toimialueeseensa kuuluu vä­hintään 80 työntekijää (riippumatta järjestäytyneisyydestä).

Työntekijämäärä todetaan vuosittain.

3 § NEUVOTTELUJARJESTYS

4 § VOIMASSAOLO

KOULUTUSSOPIMUS

1 § Koulutustyöryhmä

2 § Ammattiyhdistyskoulutus

Kurssien hyväksyminen

1. Koulutustyöryhmä hyväksyy työnantajan tuen piiriin kuuluvat kurssit seuraavasti:

• hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve
• kurssit hyväksytään kalenterivuodeksi kerrallaan
• tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä kalenterivuoden aikana
• ennen hyväksymistä työryhmälle annetaan selvitys kurssin tavoitteista, opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta ja kohderyhmästä
• hyväksyttyjen kurssien joukossa tulee olla myös viikkoa lyhyempiä ja paikallisia kursseja.

Liitot tiedottavat kursseista viimeistään 2 kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua. Koulutustyöryhmä voi seurata kurssien opetusta.

Osallistumisoikeus

Henkilöstön edustaja voi osallistua vuoden aikana 1 kurssille ja 3 vuoden ai­kana 1 samansisältöiselle kurssille (aika lasketaan edellisen samansisältöisen kurssin päättymisestä).

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat osallistua vuoden aikana useampijaksoisen kurssin kaikille jaksoille kurssin kokonaispituuden ollessa enintään 2 viikkoa.

Samana kalenterivuonna samasta toimipaikasta peruskursseille voi osallistua vain joko luottamusmies tai varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai 1. varatyösuojeluvaltuutettu.

Ilmoitusvelvollisuus

3. Työntekijän on ilmoitettava osallistumisestaan kurssille mahdollisimman aikaisin.

Enintään viikon pituisesta kurssista on ilmoitettava vähintään 3 viikkoa ennen sen alkua ja yli viikon pituisesta kurssista vähintään 6 viikkoa ennen sen alkua.

Työnantajan on ilmoitettava henkilöstön edustajalle mahdollisimman aikai­sin, kuitenkin viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, miksi kurssille osallistuminen aiheuttaisi yritykselle tuntuvaa haittaa.

Korvaukset

4. Henkilöstön edustajat voivat osallistua koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman ansiomenetystä seuraavasti:

• luottamusmiehen ansiomenetys korvataan enintään 2 viikolta,
• työsuojeluvaltuutetun, 1. varatyösuojeluvaltuutetun ja varaluotta- musmiehen ansionmenetys enintään 1 viikolta,

edellyttäen että kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtävään yrityksessä.

Ansiomenetys korvataan työntekijän peruspalkan mukaan.

Ilta- ja yölisiä sekä muita mahdollisia tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukau­sikohtaiset lisät korvataan.

Muut edut

5. Osallistuminen tämän pykälän mukaiseen koulutukseen ei vähennä vuosiloma-, eläke- tai näihin verrattavia etuuksia.

3 § Yhteinen koulutus

1. Yhteistä koulutusta annetaan pääsääntöisesti työpaikkakohtaisesti.

2. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa tai muulla paikallisesti sovittavalla tavalla.

3. Yhteistä koulutusta ovat esimerkiksi:

• yhteistoimintasopimukseen
• osallistumisjärjestelmiin ja
• työsuojeluyhteistyöhön liittyvä koulutus.

4. Korvaukset määräytyvät 4 §:n mukaan.

4 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

2. Säännöllisen työajan ansiomenetys korvataan työntekijän peruspalkan mukaan.

Ilta- ja yölisiä sekä muita tuntikohtaisia lisiä ei korvata.

Kuukausikohtaiset lisät korvataan.

Matkakustannukset korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan.

3. Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

4. Ennen koulutukseen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

5 § Voimassaolo

Sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajalla.

PALKKALIITE 1.5.2014-29.2.2016

1. VUOSIPORTAAT

2. VAATIVUUSTASOJEN YLEISKUVAUS

VAATIVUUSTASOJEN

YLEISKUVAUS

3. KONTTORITÖIDEN VAATIVUUSTASOT

Määriteltäessä konttoritöiden vaativuustasoa on tehtävän sisältö nimik­keestä riippumatta ensin selvitettävä. Tämän jälkeen arvioidaan vaati­vuustasojen yleismääritelmien perusteella, mitä yleistä vaativuustasoa ko. tehtävä lähinnä vastaa.

Tehtävän koostuessa kahdesta tai useammasta eritasoisesta osatoimin­nosta, on ratkaisua tehtäessä otettava huomioon kuhunkin vaativuus­tasoon kuuluvien töiden aikaosuudet ja painoarvot sekä näin muodostuva keskimääräinen vaativuustaso.

4. PALKKARYHMÄT

Palkkaryhmät ovat: A, B1, B2, C1, C2 ja D.

Lähetin, pullojen ja asiakaskärryjen käsittelyyn liittyvät tehtävät sekä muut avustavat tehtävät kuuluvat palkkaryhmään A.

HUOLTO- JA LIIKENNEASEMIEN RAVINTOLA- ESIMIESTEN PALKKARYHMÄT

Palkkaryhmä 1: vuoropäällikkö

Kahvilat, pikaruokaravintolat sekä ravintolat, joissa ei an­niskella lainkaan tai anniskellaan enintään 4,7-tilavuus- prosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia, ”keskiolutravintolat” tms.

Palkkaryhmä 2: kerroshoito- ja siivouspäällikkö, baarimestari

Palkkaryhmä 3: vuoropäällikkö ja -mestari, hovimestari, vastaanotto- päällikkö
Anniskelupaikoissa, joissa anniskellaan yli 4,7-tilavuus- prosenttisia alkoholijuomia, ”A- ja B-anniskeluravintolat” tms.

Palkkaryhmä 4: kahvilan päällikkö, henkilöstöravintolan päällikkö

Kahvilat, pikaruokaravintolat sekä ravintolat, joissa ei an­niskella lainkaan tai anniskellaan enintään 4,7-tilavuus- prosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia, ”keskiolutravintolat” tms.

Palkkaryhmä 5: keittiömestari

Palkkaryhmä 6: ravintolapäällikkö, anniskeluravintolan vastaava hoitaja Anniskelupaikat, joissa anniskellaan yli 4,7-tilavuuspro- senttisia alkoholijuomia, ”A- ja B-anniskeluravintolat” tms.

5. TAULUKKOPALKAT 1.6.2013-31.8.2014

Koululaisen palkka on 70 % ja harjoittelijan palkka 85 % kunkin ammatin alimman palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.

* Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

6. TAULUKKOPALKAT 1.9.2014-31.8.2015

Koululaisen palkka on 70 % ja harjoittelijan palkka 85 % kunkin ammatin alimman palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.

* Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

* Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

8. LISÄT 1.5.2014-29.2.2016