Kikkuunerput

Tunniusimavugut, ersarissumik, ajoqusersimavugut, eqqorluartumik aamma misissueqqissaarpugut. Uagut tassaavugut WageIndikator Fonden; nunarsuaq tamakkerlugu nammineerlunilu aningaasarsiornikkut ingerlatsineq ajortoq. Anguniagaraarput paasissutissanik avitseqatigiinnissaq, taamaalillutit pitsaanerusumik aalajangiisoqarsinnaaqqullugu.

Taamanili 1999, akissarsiat minnerpaaffissaat, inuunermi akissarsiat, suliffiit akissarsiallu, Ernisunneq Inatsik, isumaqatigiissutit aamma sulinermi pissutsit pillugit ersarissunik paasissutissanik katersuiniartarsimavugut. Paasissutissat eqqortut tamakkiisullu, paasineqarsinnaasut aammalu tamanut pissarsiarineqarsinnaasut avitseqatigiissutigisarpagut.

Kikkuugaluaruit aamma sumi najugaqaraluaruit, anguniagaraarput nammineq oqaatsitit atorlugit aammalu illit atuuffinnut naleqquttunik paasissutissanik tunniussinissaq.

Suliassagut ilumut nunarsuaq tamakkerlugu, assigiinngisitaartumik aammalu piumassuseqarluartumik teamimiit periarfissinneqarput. Ilaatillugu qulaani 100 ammasunik, 400-nik paasissutissanik katersuisartunik praktikkertartunillu amerlasuunik, nunarsuaq tamakkerlugu aallaaveqarpugut: Europamiit Afrikamut aamma Latinamerikamiit Aasiaat tungaanut.Pingaartumik: nunarsuaq tamakkerlugu ingerlatsisarpugut, aammalu nuna tamakkerlugu sumiiffinnilu paasissutissanik katersuiniarluta. Ataatsimoortitsineq taanna immikkuullarissumik nunat tamalaat akornannilu annertussusilimmik tunniussivoq. Taanna salliutitsivoq nunarsuarmi pissutsit sanilliullugit takusinnaallugillu, aammalu akissutissat pisariaqartinneqartut tunisinnaallugit.