[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"page:fi-fi\u002Ftyoskentele-suomessa\u002Ftyoehtosopimus\u002Fsosiaali-ja-terveydenhuollon-henkiloston-tyo-ja-virkaehtosopimuksen-2025-2028":3},{"id":4,"slug":5,"title":6,"short_title":7,"intro_text":8,"meta_description":8,"seo_title":8,"path":9,"content_type":10,"locale":11,"go_live_at":7,"first_published_at":12,"page_created_at":13,"published_at":12,"edit_url":14,"breadcrumbs":15,"seo":23,"data":31,"children":46,"content_type_view":47,"extra_breadcrumbs":48,"body":50,"body_blocks":61,"related_pages":65},4785,"tyoehtosopimus","Työehtosopimus",null,"","\u002Ffi-fi\u002Ftyoskentele-suomessa\u002Ftyoehtosopimus","collective_agreements.collectiveagreementoverview","fi_FI","2025-09-28T16:28:10.806487+00:00","2026-04-02T04:39:20.418277+00:00","\u002Fcms\u002Fpages\u002F4785\u002Fedit\u002F",[16,19,22],{"title":17,"slug":18},"Suomi","fi-fi",{"title":20,"slug":21},"Työskentele Suomessa","tyoskentele-suomessa",{"title":6,"slug":5},{"title":6,"description":8,"image":24,"canonical":25,"robots":26,"og_type":27,"twitter_card":28,"locale":18,"created_at":29,"last_modified_at":30},"https:\u002F\u002Fwageindicator.org\u002Fmedia\u002Fimages\u002FSocial_media_preview_image_-_2025.2e16d0ba.fill-1200x630.png","https:\u002F\u002Fwageindicator.org\u002Ffi-fi\u002Ftyoskentele-suomessa\u002Ftyoehtosopimus\u002F","index, follow","website","summary_large_image","2025-09-28T18:28:10.806487+02:00","2026-04-02T06:39:20.570324+02:00",{"cba":32,"clauses":43,"details":44,"translations":45},{"id":33,"uid":34,"url":35,"name":36,"locale":11,"override_title":8,"title":37,"browser_title":38,"browser_description":39,"text":40},"sosiaali-ja-terveydenhuollon-henkiloston-tyo-ja-virkaehtosopimuksen-2025-2028","07a77032-88bf-11f1-815d-f23c91080f70","https:\u002F\u002Fcobra.wageindicator.org\u002Fcountries\u002Ffinland\u002Fsosiaali-ja-terveydenhuollon-henkiloston-tyo-ja-virkaehtosopimuksen-2025-2028\u002Fsosiaali-ja-terveydenhuollon-henkiloston-tyo-ja-virkaehtosopimuksen-2025-2028\u002F","Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen 2025–2028","Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen 2025–2028 -","Finland - Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen 2025–2028 -","Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen 2025–2028 - - ",{"name":41,"data":42},"Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen 2025–2028.html","\u003C!DOCTYPE html PUBLIC \"-\u002F\u002FW3C\u002F\u002FDTD HTML 4.01 Transitional\u002F\u002FEN\"\n \"http:\u002F\u002Fwww.w3.org\u002FTR\u002Fhtml4\u002Floose.dtd\">\n\u003Chtml>\n\u003Chead>\n \u003Cmeta http-equiv=\"content-type\" content=\"text\u002Fhtml; charset=UTF-8\">\n \u003Ctitle>New32\u003C\u002Ftitle>\n \u003Cmeta name=\"generator\" content=\"Amaya, see http:\u002F\u002Fwww.w3.org\u002FAmaya\u002F\">\n\u003C\u002Fhead>\n\n\u003Cbody>\n\n\u003Cdiv class=\"toc\">\n\u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L31\">\u003Cstrong>Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ-\n ja virkaehtosopimuksen 2025–2028 allekirjoituspöytäkirja\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L34\">1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen\n mahdollinen irtisanominen\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L40\">2 § Sopimuskorotukset vuonna 2025\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L42\">1 mom. Yleiskorotus 1.10.2025 lukien\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L48\">2 mom. Palkkahinnoittelukohdat\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L52\">3 § SOTE-sopimuksen kesäkuun erän 2,0 % siirto\n 1.11.2025 saakka\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L60\">4 § Sopimuskorotukset vuonna 2026\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L62\">1 mom. Yleiskorotus 1.8.2026 lukien\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L70\">2 mom. Palkkahinnoittelukohdat\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L76\">3 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.10.2026\n lukien\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L80\">4 mom. Kehittämisohjelman mukainen paikallinen\n järjestelyerä 1.10.2026\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L86\">5 § Sopimuskorotukset vuonna 2027\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L88\">1 mom. Yleiskorotus 1.4.2027 lukien\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L96\">2 mom. Palkkahinnoittelukohdat\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L102\">3 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.4.2027\n lukien\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L106\">4 mom. Kehittämisohjelman mukainen paikallinen\n järjestelyerä 1.4.2027\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L112\">5 mom. Perälauta vuoden 2027 sopimuskorotuksiin\n liittyen\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L116\">6 § Sopimuskorotukset vuonna 2028\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L118\">1 mom. Kehittämisohjelman mukainen paikallinen\n järjestelyerä 1.2.2028\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L122\">7 § Paikallisten järjestelyerien menettelyt\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L124\">1 mom. Paikallisten järjestelyerien\n kohdentaminen\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L132\">2 mom. Paikallisten järjestelyerien\n laskeminen\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L136\">3 mom. Paikallisten järjestelyerien\n täytäntöönpano ja neuvottelumenettely\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L140\">4 mom. Selvitys järjestelyerien\n käytöstä\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L144\">8 § Matkakustannusten korvaukset\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L148\">9 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L152\">10 § Jatkuva neuvottelumenettely\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L156\">11 § Sopimuskaudella toimivat työryhmät\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L206\">Soveltamisohje\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L208\">Esimerkki 1\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L212\">Esimerkki 2 suuret työnantajat\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L230\">I luku Yleinen osa\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L232\">1 § Soveltamisala\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L251\">2 § Sopimuksen soveltaminen\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L261\">3 § Työrauha\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L284\">4 § Paikallinen sopiminen\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L329\">II luku Palkkaus\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L334\">1 § Viranhaltijan ja työntekijän oikeus\n palkkaan\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L366\">2 § Palkkaukseen liittyviä keskeisiä\n peruskäsitteitä\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L448\">3 § Vähimmäispalkka\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L485\">4 § Osa-aikaisen palkka\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L500\">5 § Varsinainen palkka\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L538\">6 § Palkkausjärjestelmä\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L572\">7 § Palkkahinnoittelu\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L626\">8 § Palkkahinnoittelun ulkopuoliset\n viranhaltijat\u002Ftyöntekijät\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L645\">9 § Tehtäväkohtainen palkka\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L767\">10 § Olennainen muutos tehtävissä\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L798\">11 § Henkilökohtainen lisä\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L870\">12 § Työkokemuslisä\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L899\">13 § Tulospalkkio\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L972\">14 § Kertapalkkio\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L997\">15 § Rekrytointilisä\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1014\">16 § Kielilisä\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1028\">17 § Työnantajan edustajan palkka\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1048\">18 § Palkanmaksu\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1075\">19 § Palkan laskeminen kalenterikuukautta\n lyhyemmältä ajalta\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1115\">20 § Saatavan kuittausoikeus ja palkan\n takaisinperintä\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1141\">21 § Palkka virantoimituksesta pidättämisen\n ajalta\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1159\">III luku Työaika\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1161\">1 § Työajan tehokkaan käytön periaate\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1165\">2 § Työaikalain alaiset\n viranhaltijat\u002Ftyöntekijät\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1182\">3 § Työaikamääräyksistä poikkeaminen\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1206\">4 § Työaika\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1217\">1 Lepoajat\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1221\">2 Matka-aika\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1242\">3 Koulutustilaisuus\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1253\">4 Työnantajan määräämät\n terveydenhoidolliset tutkimukset ja tarkastukset\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1262\">5 Lääkärin määräämät tutkimukset\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1281\">5 § Varallaoloaika\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1337\">6 § Työaikamuodot\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1370\">7 § Yleistyöaika\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1427\">8 § Toimistotyöaika\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1486\">9 § Jaksotyöaika\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1589\">10 § Poikkeuksellinen säännöllinen\n työaika\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1598\">11 § Työpäivän yhtäjaksoisuus ja työvuoron\n pituus\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1621\">12 § Vuorokauden, työviikon ja työaikajakson\n alkaminen\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1625\">13 § Lisätyön määritelmä ja\n korvaaminen\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1662\">14 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1829\">15 § Lisä- ja ylityö jaksotyössä\n keskeytyneellä työaikajaksolla\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1870\">16 § Ylityökorvaus\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1888\">17 § Hätätyö\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1892\">18 § Sunnuntai- ja lauantaityö- sekä\n aattokorvaus\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1919\">19 § Ilta-, yö- ja vuorotyökorvaus\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1965\">20 § Työaikakorvausten yleiset\n suorittamisedellytykset\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L1982\">21 § Työaikakorvausten suorittamista koskevat\n rajoitukset\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2025\">22 § Hälytysraha\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2029\">23 § Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja\n vapaa-aikakorvausten suorittamisajankohta\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2098\">24 § Viikkolepo\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2147\">25 § Päivittäiset lepoajat\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2173\">26 § Palautumistauko\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2179\">27 § Työajan tasoittumissuunnitelma\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2198\">28 § Työvuoroluettelo\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2227\">29 § Yötyö\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2234\">30 § Työaikapankki\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2256\">31 § Liukuva työaika\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2271\">32 § Liukuvan työajan ehdot\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2290\">33 § Säännöllisen työajan ylittävän tai\n alittavan kertymän rajat (saldokertymät)\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2298\">34 § Lisä- ja ylityö liukuvassa\n työajassa\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2315\">35 § Palvelussuhteen päättyminen liukuvassa\n työajassa\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2327\">36 § Työajan enimmäismäärän\n seurantajakso\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2336\">IV luku Muut määräykset\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2338\">1 § HYVTESin muut sovellettavat\n määräykset\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2365\">2 § Työsuhteeseen liittyvät muut\n määräykset\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2369\">Liite 1 Johto- ja esihenkilötehtävät\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2374\">1 § Soveltamisala\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2389\">2 § Palkkahinnoittelu\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2554\">Liite 2 Erityisasiantuntijatehtävät\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2559\">1 § Soveltamisala\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2574\">2 § Terveydenhuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2654\">3 § Sosiaalihuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2728\">4 § Lääkehuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2742\">\u003Cspan lang=\"ET\">\u003C\u002Fspan>Liite 3 Asiantuntijatehtävät\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2744\">1 § Soveltamisala\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2758\">2 § Terveydenhuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2790\">3 § Sosiaalihuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2820\">\u003Cspan lang=\"ET\">\u003C\u002Fspan>4 § Lääkehuollon\n palkkahinnoittelu\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2834\">Liite 4 Ammattitehtävät\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2836\">1 § Soveltamisala\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2858\">2 § Terveydenhuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2914\">3 § Sosiaalihuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2946\">4 § Osastonsihteerien palkkahinnoittelu\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2956\">\u003Cspan lang=\"ET\">\u003C\u002Fspan>5 § Lääkehuollon\n palkkahinnoittelu\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2968\">\u003Cspan lang=\"ET\"> \u003C\u002Fspan>Liite 5 Muut ammattitehtävät\n ja peruspalvelutehtävät\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2970\">1 § Soveltamisala\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2984\">2 § Välinehuoltajat\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L2994\">\u003Cspan lang=\"ET\">\u003C\u002Fspan>3 § Laitoshuoltajat\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L3006\">4 § Peruspalvelutehtävät\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L3014\">Liite 6 Neuvotteluosapuolten suositus SOTE-sopimuksen\n palkkatilastoinnin edistämiseksi\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L3048\">Liite 7 Työaika 37 tuntia 45 minuuttia\u003C\u002Fa>\n \u003Cul>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L3050\">1 § Työaika 37 tuntia 45 minuuttia\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L3132\">2 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L3174\">3 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003Cli>\u003Ca href=\"#L3282\">4 § Tuntipalkan laskeminen\u003C\u002Fa>\u003C\u002Fli>\n \u003C\u002Ful>\n \u003C\u002Fli>\n\u003C\u002Ful>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Ch1>SOTE-sopimus 2025–2028, voimassa 1.5.2025 lukien\u003C\u002Fh1>\n\n\u003Cp>Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen\n(SOTE-sopimus) piirissä on noin 184 000 palkansaajaa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sopimuksen suurimpia ammattiryhmiä ovat sairaanhoitajat, lähihoitajat,\nohjaajat, terveydenhoitajat, osastonsihteerit, sosiaalityöntekijät ja\nlaitoshuoltajat.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Verkkojulkaisun ISBN 978-952-7465-88-2\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch2 id=\"L31\">\u003Cstrong>Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja\nvirkaehtosopimuksen 2025–2028 allekirjoituspöytäkirja\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fh2>\n\n\u003Ch3 id=\"L34\">1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen\nirtisanominen\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Tämä työ- ja virkaehtosopimus on voimassa 1.5.2025–29.2.2028.\nSopimuksen voimassaolo jatkuu 29.2.2028 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei\nsitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden\npäättymistä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa,\nkunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai\njoku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut\npäättyneiksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L40\">2 § Sopimuskorotukset vuonna 2025\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Ch4 id=\"L42\">1 mom. Yleiskorotus 1.10.2025 lukien\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Työntekijän\u002Fviranhaltijan tehtäväkohtaista tai siihen rinnastettavaa\nkuukausipalkkaa korotetaan 1.10.2025 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen\nsuuruus on 53 euroa, kuitenkin vähintään 2,5 prosenttia. Palkkausluvun 11\n§:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,5 prosenttia.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkausluvun 3 §:n vähimmäispalkkaa korotetaan 1.10.2025 lukien\nyleiskorotuksen mukaisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L48\">2 mom. Palkkahinnoittelukohdat\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Palkkaliitteiden palkkahinnoittelukohtien korotetut peruspalkat ilmenevät\npalkkaliitteissä 1–5.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L52\">3 § SOTE-sopimuksen kesäkuun erän 2,0 % siirto 1.11.2025\nsaakka\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Sopimusratkaisun 2022–2025 yhteydessä on sovittu SOTE-sopimuksen\npaikallisesta 2,0 %:n erästä 1.6.2025. Erä on tarkoitettu palkkojen\nyhteensovittamista ja palkkauksen kehittämistä varten uuden\npalkkausjärjestelmän käyttöönottoprosessin yhteydessä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Aikaisemmin sovitusta poiketen paikallinen erä 2,0 % tulee maksuun\n1.11.2025.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>SOTE-sopimuksen henkilöstölle maksetaan lisäksi euromääräinen\nkertapalkkio 140 euroa. Kertapalkkio maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä\n2025 niille työntekijöille\u002Fviranhaltijoille, joiden yhdenjaksoinen\ntyö-\u002Fvirkasuhde on alkanut viimeistään 2.6.2025 ja on voimassa 30.6.2025.\nOsa-aikaiselle palkkio maksetaan osa-aikaisuuden suhteessa. Osa-aikaprosenttina\nkäytetään 30.6.2025 voimassa olevaa osa-aikaprosenttia.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L60\">4 § Sopimuskorotukset vuonna 2026\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Ch4 id=\"L62\">1 mom. Yleiskorotus 1.8.2026 lukien\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Työntekijän\u002Fviranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen\nrinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2026 lukien yleiskorotuksella.\nKorotuksen suuruus on 2,27 prosenttia. Palkkausluvun 11 §:n mukaista\nhenkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli uusi palkkausjärjestelmä (ns. tasopalkkajärjestelmä) on otettu\nkäyttöön, korotetaan edellä mainitun sijaan tasopalkkaa tai siihen\nrinnastettavaa kuukausipalkkaa, mahdollisia SOTE-sopimuksen tasolisiä ja\nhenkilökohtaista lisää vastaavalla prosentilla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkausluvun 3 §:n vähimmäispalkkaa korotetaan 1.8.2026 lukien\nyleiskorotuksen mukaisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L70\">2 mom. Palkkahinnoittelukohdat\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Palkkahinnoittelukohtien peruspalkkoja korotetaan\npalkkahinnoitteluliitteissä 1–5 1.8.2026 lukien yleiskorotuksen\nmukaisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli uusi palkkausjärjestelmä (ns. tasopalkkajärjestelmä) on otettu\nkäyttöön, korotetaan edellä mainitun sijaan palkkaliitteiden palkkaryhmien\ntasopalkkoja vastaavalla prosentilla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L76\">3 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.10.2026 lukien\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Paikallinen järjestelyerä on 0,2 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon\nhenkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen palkkasummasta. Jos paikallisen\nerän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, jaosta päättää\ntyönantaja.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L80\">4 mom. Kehittämisohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä\n1.10.2026\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Paikallinen järjestelyerä on määritelty palkkauksen\nkehittämisohjelmassa vuosille 2026–2028.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Asiasta tarkemmin ks. Kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja\npalkkausjärjestelmiä koskeva kehittämisohjelma 2026–2028.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L86\">5 § Sopimuskorotukset vuonna 2027\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Ch4 id=\"L88\">1 mom. Yleiskorotus 1.4.2027 lukien\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Työntekijän\u002Fviranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen\nrinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2027 lukien yleiskorotuksella.\nKorotuksen suuruus on 2,0 prosenttia. Palkkausluvun 11 §:n mukaista\nhenkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli uusi palkkausjärjestelmä (ns. tasopalkkajärjestelmä) on otettu\nkäyttöön, korotetaan edellä mainitun sijaan tasopalkkaa tai siihen\nrinnastettavaa kuukausipalkkaa, mahdollisia SOTE-sopimuksen tasolisiä ja\nhenkilökohtaista lisää vastaavalla prosentilla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkausluvun 3 §:n vähimmäispalkkaa korotetaan 1.4.2027 lukien\nyleiskorotuksen mukaisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L96\">2 mom. Palkkahinnoittelukohdat\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Palkkahinnoittelukohtien peruspalkkoja korotetaan\npalkkahinnoitteluliitteissä 1–5 1.4.2027 lukien yleiskorotuksen\nmukaisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli uusi palkkausjärjestelmä (ns. tasopalkkajärjestelmä) on otettu\nkäyttöön, korotetaan edellä mainitun sijaan palkkaliitteiden palkkaryhmien\ntasopalkkoja vastaavalla prosentilla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L102\">3 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.4.2027 lukien\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Paikallinen järjestelyerä on 0,4 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon\nhenkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen palkkasummasta. Jos paikallinen\nerän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, jaosta päättää\ntyönantaja.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L106\">4 mom. Kehittämisohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä\n1.4.2027\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Paikallinen järjestelyerä on määritelty palkkauksen\nkehittämisohjelmassa vuosille 2026–2028.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Asiasta tarkemmin ks. Kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja\npalkkausjärjestelmiä koskeva kehittämisohjelma 2026–2028.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L112\">5 mom. Perälauta vuoden 2027 sopimuskorotuksiin liittyen\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Vuoden 2027 osalta 1–3 momentissa mainitut sopimuskorotukset ovat\nyhteensä 2,4 %. Jos kuitenkin Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva\ntyöehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry)\nirtisanotaan kolmannen vuoden osalta ja ko. sopimuksen viimeisen vuoden\nsopimuskorotukset muuttuvat, näiden momenttien sopimuskorotukset seuraavat\nuuden Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen\nkorotuksia samassa suhteessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L116\">6 § Sopimuskorotukset vuonna 2028\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Ch4 id=\"L118\">1 mom. Kehittämisohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä\n1.2.2028\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Paikallinen järjestelyerä on määritelty palkkauksen\nkehittämisohjelmassa vuosille 2026–2028. Asiasta tarkemmin ks. Kunta- ja\nhyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskeva\nkehittämisohjelma 2026–2028.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L122\">7 § Paikallisten järjestelyerien menettelyt\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Ch4 id=\"L124\">1 mom. Paikallisten järjestelyerien kohdentaminen\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Paikallisia järjestelyeriä kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat\nhenkilöstön saatavuuden turvaaminen, paikallisten palkkausepäkohtien\nkorjaaminen sekä tuloksellisuutta ja tuottavuutta edistävien toimintojen ja\ntehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä,\nettä johto- ja esihenkilöasemassa sekä muiden palkkaryhmien ulkopuolisten\ntehtävien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai\nverrokkiryhmien palkkaan nähden.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Paikallisten järjestelyerien kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon,\nettä paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman\ntasapuolisesti liitteiden palkkasummat huomioiden eri palkkaliitteiden\nvälillä. Palkkahinnoittelun\u002F Palkkaryhmien ulkopuoliset tehtävät\nmuodostavat tässä tarkastelussa oman ryhmänsä. Palkkausluvun 17 §:n\nmukaisille työnantajan edustajille on myös mahdollista jakaa korotuksia osana\ntätä ryhmää.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Paikallisia järjestelyeriä käytetään tehtäväkohtaisiin palkkoihin,\ntasopalkkojen ja toistaiseksi voimassa olevien tasolisien korotuksiin ja\u002Ftai\nhenkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L132\">2 mom. Paikallisten järjestelyerien laskeminen\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Paikallisten järjestelyerien suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin\nkuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta, jollei\njäljempänä muuta mainita.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L136\">3 mom. Paikallisten järjestelyerien täytäntöönpano ja\nneuvottelumenettely\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat\nneuvottelevat paikallisten järjestelyerien käyttämisestä. Neuvottelut\naloitetaan hyvissä ajoin ennen erän voimaantuloajankohtaa. Neuvotteluissa on\ntarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä\nmahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti\nneuvotteluosapuolia. Työnantaja antaa neuvottelijoille neuvotteluiden alussa\ntarvittavat tiedot, kuten palkkasumman suuruus, henkilöstön lukumäärä ja\njärjestelyerän laskentaperusteet. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja,\njosta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L140\">4 mom. Selvitys järjestelyerien käytöstä\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Työnantajan on annettava pääsopijajärjestöjen edustajille kirjallinen\nselvitys ilman aiheetonta viivytystä siitä, miten järjestelyerät on jaettu.\nSelvityksestä tulee käydä ilmi jaetun erän suuruus euromääräisenä\nainakin palkkaliitteittäin. Selvityksestä on käytävä ilmi järjestelyerän\nkohdentuminen sekä järjestelyerien käytön kustannusvaikutus. Selvityksessä\non annettava tiedot erikseen eri paikallisista järjestelyeristä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L144\">8 § Matkakustannusten korvaukset\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Matkakustannusten korvausmääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana sen\nlisäksi mitä HYVTESin liitteessä 6 on erikseen määrätty, noudattaen\nsoveltuvin osin Verohallinnon em. korvausten tarkistuksia koskevia\npäätöksiä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L148\">9 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Ammattiyhdistyksiin kuuluvien jäsenmaksujen perinnässä noudatetaan\n1.5.2022 annettuja ohjeita (KT:n yleiskirje 4\u002F2022).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L152\">10 § Jatkuva neuvottelumenettely\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan\nneuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja\ntyöehtosopimusasioissa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L156\">11 § Sopimuskaudella toimivat työryhmät\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Sopimuskaudelle asetetaan seuraavat työryhmät:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Työaikatyöryhmä\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työryhmän tehtävänä on toteuttaa yötyötä koskeva työaikakokeilu\nvoimassa olevien jaksotyöaikamääräysten pohjalta. Kokeiluun osallistuminen\non työnantajille vapaaehtoista ja vaatii jokaiselta työnantajalta\npäätöksen osallistumisesta. Työaikatyöryhmän tehtävänä on 31.12.2025\nmennessä arvioida voimassa olevien jaksotyöaikamääräysten sopivuus ja\ntarvittaessa neuvotella ja sopia tarvittavista täsmennyksistä kokeiluun,\njossa säännöllistä yötyötä tekevien säännöllinen työaika olisi 36\ntuntia x työaikajaksoon sisältyvä viikkojen lukumäärä (esim. 6 x 36\ntuntia).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työryhmän tehtävänä on myös neuvotella ja sopia kokeilun rajauksista\n(esim. yötyön määrä, kokeilun vähimmäispituus) ja kokeiluun liittyvistä\nmuista mahdollisista määräyksistä (esim. työnantajan\nraportointivelvollisuudesta, työnantajan oikeus keskeyttää kokeilu,\nsosiaalipäivystyksen huomioiminen tarvittaessa).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työryhmän tehtävänä on myös selvittää missä määrin kokeilun\nseurantaan ja mahdollisiin seurannan mittareihin olisi saatavissa tutkimustukea\nesim. työterveyslaitokselta. Kokeilu ajoittuisi ajalle 1.6.2026-31.10.2027.\nKokeiluaika on kokeiluun osallistuvan työnantajan osalta noin vuoden\nmittainen. Kokeiluun siirtyminen ja kokeilun päättyminen ei vaikuta kokeiluun\nosallistuvien palkkaukseen. Tällä ei oteta kantaa mahdollisen kokeilun\nvakinaistamisen vaikutukseen palkkaukseen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työryhmän tehtävänä on sopimuskauden aikana seurata ja arvioida\ntyöaikamääräysten toimivuutta ja yötyötä koskevaa kokeilua.\nTyöaikajärjestelmien edelleen kehittämiseksi määräysten toimivuuden\nseuraamisen rinnalla työryhmä neuvottelee ja sopii sopimuskauden aikana\nuudentyyppiset kokeilumääräykset, joissa käytettäisiin nykyistä\npidempää työajan tasoittumisjaksoa ja ylityön muodostuminen ei olisi\njaksotyöaikatyyppistä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työaikatyöryhmän tehtävänä on 1.10.2025 mennessä selvittää ja\nneuvotella tasapainoista ratkaisua työaikaluvun 9 § 2 momenttiin, joka koskee\npalvelussuhteen alkamista ja päättymistä kesken työaikajakson sekä silloin\nkun palvelussuhde on lyhyempi kuin työaikajakso.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Palkkaustyöryhmä\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkaustyöryhmä jatkaa edellisellä sopimuskaudella käynnistettyä\nneuvottelua uudesta järjestelmästä (esim. ns. tasopalkkamalli), jolla on\ntarkoitus korvata nykyinen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä.\nMallin kehittämiseen voi sisältyä tarvittaessa simulointia.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkaustyöryhmä seuraa 1.2.2024 voimaan tulleen liiteuudistuksen\nsoveltamista ja ohjeistaa täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä. Jos\nns. tasopalkkajärjestelmä otetaan sopimuskauden aikana käyttöön,\npalkkaustyöryhmä seuraa ja ohjaa tasopalkkajärjestelmän käyttöönottoa\nsekä arvioi ja neuvottelee tarvittaessa järjestelmän\nkehittämistarpeista.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tarkoituksena on, että mahdollinen tasopalkkamalli huomioi työssä\ntarvittavan osaamisen ja vastuun nykyistä paremmin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Myös palkkausjärjestelmän muista osista (esim. työkokemuslisä,\nhenkilökohtainen lisä) sekä suoritepalkkauksesta voidaan neuvotella.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkaustyöryhmä arvioi ja neuvottelee harjoittelun korvattavuuskysymystä\nsen jälkeen, kun alla oleva työryhmän muistio on valmis.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sosiaali- ja terveydenhuollon opintoihin sisältyvää harjoittelua\nselvittävä työryhmä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työryhmä selvittää:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•pakollisten harjoittelujaksojen määrät ja sisällöt tutkinnoittain\nmukaan lukien mahdolliset tutkintouudistukset\u002Fkoulutusuudistukset\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•työsuhteessa tehtävien harjoittelujen määrät tällä hetkellä\n(opinnollistaminen)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•mahdollisen harjoittelukorvauksen maksamisen periaatteet (ei\ntyösuhteessa oleva harjoittelija) tällä hetkellä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työryhmä laatii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden\npakollisista harjoitteluista muistion 31.5.2026 mennessä palkkaustyöryhmän\ntyöskentelyä varten.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>12 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>a) Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran\nviimeistään kahden kuukauden kuluessa tarkistusten voimaantulosta. Jos\nsuurilla työnantajilla ei voida noudattaa edellä mainittua ajankohtia,\nmaksetaan tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät viimeistään kolmen kuukauden\nkuluessa tarkistuksen voimaantulosta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>b) Takautuvat korotusmäärät maksetaan viimeistään kolmen kuukauden\nkuluessa tarkistuksen voimaantulosta ja suurilla työnantajilla neljän\nkuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tarkistettu palkka, palkkio tai lisä on maksettu ajallaan, kun korotus\nmaksetaan viranhaltijan\u002Ftyöntekijän normaalina palkanmaksupäivänä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch2 id=\"L206\">Soveltamisohje\u003C\u002Fh2>\n\n\u003Ch3 id=\"L208\">Esimerkki 1\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Palkantarkastuksen ajankohta on 1.10.2025. a-) kohdan mukaiset palkat,\nmaksut ja korvaukset on maksettu ajallaan, kun korvaukset maksetaan\nviimeistään työntekijän\u002Fviranhaltijan normaalina palkanmaksupäivänä\njoulukuussa 2025. Takautuvien korotusmäärien osalta (b) normaalina\npalkanmaksupäivänä tammikuussa 2026, mikäli sellaisia tulisi maksuun.\nYleiskorotus tulee aina pyrkiä maksamaan ajallaan, mikäli se on\nmahdollista.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L212\">Esimerkki 2 suuret työnantajat\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Palkantarkastuksen ajankohta on 1.10.2025. a-) kohdan mukaiset palkat,\nmaksut ja korvaukset on maksettu ajallaan, kun korvaukset maksetaan\nviimeistään työntekijän\u002Fviranhaltijan normaalina palkanmaksupäivänä\ntammikuussa 2026. Takautuvien korotusmäärien osalta (b) normaalina\npalkanmaksupäivänä helmikuussa 2026, mikäli sellaisia tulisi maksuun.\nYleiskorotus tulee aina pyrkiä maksamaan ajallaan, mikäli se on\nmahdollista.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>c) Työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun\nvarsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan kalenteriviikon\nalusta lukien. Korotuksen vaikutus maksetaan kalenteriviikon alusta lukien,\nmikäli korotusajankohta on kalenteriviikon ensimmäinen päivä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>d) Jaksotyössä työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan\nkorotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan\ntyöaikajakson alusta lukien. Korotuksen vaikutus työaikakorvauksiin maksetaan\ntyöaikajakson alusta lukien, mikäli työaikajaksossa on enemmän\nsopimusmuutosten perusteella korotettuja kalenteripäiviä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Helsingissä 5. toukokuuta 2025\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>JULKISEN ALAN UNIONI JAU RY\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>SOSIAALI- JA TERVEYSALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ SOTE RY\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch2 id=\"L230\">I luku Yleinen osa\u003C\u002Fh2>\n\n\u003Ch3 id=\"L232\">1 § Soveltamisala\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tätä työ- ja virkaehtosopimusta (jäljempänä SOTE-sopimus) sovelletaan\nhyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän palveluksessa olevaan sosiaali- ja\nterveydenhuollon tehtävissä työskentelevään henkilöstöön, ellei tässä\ntai muussa hyvinvointialan työ- tai virkaehtosopimuksessa ole toisin\nmäärätty.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Helsingin kaupunki noudattaa sekä kunta- että hyvinvointialan työ- ja\nvirkaehtosopimuksia. Hyvinvointiyhtymät (esim. HUS-yhtymä) noudattavat\nainoastaan hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimuksia.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>SOTE-sopimuksen soveltamisalaan kuuluu myös johto-, esihenkilö- ja\nasiantuntijatehtäviä (liitteiden 1 - 3 mukaiset tehtävät ja kussakin\npalkkahinnoitteluliitteessä todetut ns. hinnoittelemattomat tehtävät) sekä\nsairaaloiden sairaala- ja laitoshuoltajat.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Asiasta tarkemmin yleiskirjeet 6\u002F2021 ja 3\u002F2024\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos työntekijä\u002Fviranhaltija tekee sekä SOTE-sopimuksen että jonkin\ntoisen hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimuksen piiriin kuuluvia\ntehtäviä, tehtävä kuuluu SOTE-sopimuksen piiriin, kun yli 50 %\ntehtävästä on SOTE-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L251\">2 § Sopimuksen soveltaminen\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom. Palvelussuhteen ehtojen määräytyminen\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän\nsopimuksen ja sen liitteiden 1–7 määräysten sekä kulloinkin voimassa\nolevan HYVTESin määräysten mukaan siten kuin jäljempänä on tarkemmin\nmäärätty.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom. HYVTESin määräysten soveltaminen\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tässä sopimuksessa tai sen liitteessä oleva erityismääräys\nsyrjäyttää HYVTESin vastaavan yleisen määräyksen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L261\">3 § Työrauha\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Viranhaltijat\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa\nryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta\ntai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta\nsyntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai\nuuden sopimuksen aikaansaamiseksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Viranhaltijat\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset\nyhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko 1 momentissa\ntarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä\nvalvontavelvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai\navustaa kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä eikä muullakaan tavalla\nmyötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään\nniiden lopettamiseen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Työntekijät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu\nmääräytyy lain mukaan (viittausmääräys).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L284\">4 § Paikallinen sopiminen\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on\npoikettu kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen 12 §:ssä tarkoitetulla\npaikallisella sopimuksella. Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia\ntämän sopimuksen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta\neikä poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä\npituutta, vuosiloman pituutta eikä sairauspoissaolo-, raskausvapaa- ja\nvanhempainvapaaetuuksia koskevista määräyksistä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos hyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän ylläpidettäväksi siirretään\ntoisen hyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön\nylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman\npituudesta voidaan sopia vuosilomamääräyksistä poikkeavasti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Perhevapaauudistuksen johdosta mm. sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia,\nlakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta ja vuosilomalakia on\nmuutettu. Lainsäädännön voimaantulossa on siirtymämääräyksiä, joissa\nviitataan sairausvakuutuslakiin tehtyjen muutosten voimaantuloon.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tämän momentin määräyksiä noudatetaan, jos lapsen laskettu\nsynnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen\nhoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pääsopimuksen 12 §:n 1 momentin mukaan siinä olevia määräyksiä\ntoisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnallisessa virka- tai\ntyöehtosopimuksessa on sovittu omilla erityismääräyksillä paikallisesta\nsopimisesta. Tällöin sovelletaan näitä valtakunnallisen virka- ja\ntyöehtosopimuksen erityismääräyksiä. Tällaisia erityismääräyksiä on\nmm. tämän sopimuksen työaikaluvun 3 §:ssä (työaikajärjestelyt).\nNäissäkin tapauksissa sovelletaan pääsopimuksen 12 §:n 2–4 momentin\nmääräyksiä, jollei esimerkiksi työaikaluvun 3 §:ssä ole erikseen toisin\nmäärätty.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ks. kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus ja virka- ja työehtosopimus\neräistä pääsopimuksen liitännäisistä asioista (8.6.2022).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pöytäkirjamerkintä, voimassa sopimuskauden 1.5.2025–29.2.2028.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Edellä esitetystä poiketen voidaan kuitenkin paikallisella virka- ja\ntyöehtosopimuksella sopia työajaksi työaikana ruokailu ja työaikaluvun\nmukainen koulutukseen osallistuminen. Paikallisella virka- ja\ntyöehtosopimuksella voidaan sopia toisin myös työntekijän\u002Fviranhaltijan\neduksi työaikaluvun 4 § 2 momentin 5. kohdasta (lääkärin lähetteellä\nmääräämät tutkimukset).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Määräyksen jatkosta neuvotellaan osana työaikatyöryhmän työtä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ensimmäisestä momentista poiketen paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi\nyhdestä yhtenäisestä korvausprosentista, joka poikkeaa\ntyöntekijän\u002Fviranhaltijan eduksi sairauspoissaolo-, raskausvapaa- ja\nvanhempainvapaaetuuksia koskevista määräyksistä työaikalisien osalta ja\nsen käyttämisestä lisäprosenttina em. poissaoloajoilta maksettaviin\npalkkoihin. Tällainen tarve voi olla esimerkiksi sovittaessa paikallisesti\nensihoidon työaikajärjestelyistä ja maksettavista korvauksista.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Perhevapaauudistuksen johdosta mm. sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia,\nlakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta ja vuosilomalakia on\nmuutettu. Lainsäädännön voimaantulossa on siirtymämääräyksiä, joissa\nviitataan sairausvakuutuslakiin tehtyjen muutosten voimaantuloon.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tämän momentin määräyksiä noudatetaan, jos lapsen laskettu\nsynnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen\nhoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Paikallisesti voidaan tehdä sopimus työn vaativuuden arviointiin\nperustuvasta palkkausjärjestelmästä, joka poikkeaa edellä 1 momentin\nmääräyksistä edellyttäen, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT\nja asianomaiset pääsopijajärjestöt antavat valtuutuksen sopimuksen\ntekemiseen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Pöytäkirjamerkintä\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Paikalliset sopimukset, jotka on sovittu SOTE-sopimuksen soveltamisalaan\nkuuluvan henkilöstön osalta ennen 1.9.2021, ovat edelleen voimassa\npaikallisen sopimuksen irtisanomismääräyksen ja muiden ehtojen mukaisesti.\nUusissa paikallisissa sopimuksissa on huomioitava pääsopimuksen lisäksi\nSOTE-sopimuksen I luvun 4 §:n rajoitukset.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch2 id=\"L329\">II luku Palkkaus\u003C\u002Fh2>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Yleiset määräykset\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L334\">1 § Viranhaltijan ja työntekijän oikeus palkkaan\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän palvelukseen otetulla on oikeus saada\npalkka siitä lukien, kun hän on aloittanut virantoimituksen tai tehtävien\nhoitamisen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Virantoimitus on määritelty HYVTESin yleisen osan 7 §:ssä. Mikäli\nvirantoimitus tai työssäolo ei ole vielä alkanut (ei ehdi olla\npäivääkään töissä esim. sairauden tai raskauden vuoksi), ei\nviranhaltija\u002Ftyöntekijä saa palkkaetuja. Toimivaltainen viranomainen\npäättää viranhaltijan virantoimituksen alkamisesta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Esimerkki\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltija on määräaikaisena viranhaltijana 31.3. saakka. Hänet on\nvalittu saman hyvinvointialueen toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen\nja virantoimitus on määrätty alkamaan 1.4. lukien. Viranhaltija on\ntyökyvytön 1.4. Hänelle maksetaan sairausajan palkka.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos viranhaltijan virantoimitus on määrätty alkamaan kuukauden\nensimmäisenä päivänä, joka ei ole säännönmukainen työpäivä,\nkatsotaan palkkaoikeuksien alkaneen sanotun kuukauden alusta, mikäli virkaan\nvalittu on edellä mainitun päivän jälkeisenä ensimmäisenä\nsäännönmukaisena työpäivänään aloittanut virantoimituksen ja jos virkaa\naikaisemmin hoitanut viranhaltija ei ole edellä tarkoitettuna ajankohtana\nollut enää virantoimituksessa. Edellä sanottu koskee myös työntekijää,\njoka on työsopimuksen mukaan otettu palvelukseen kuukauden ensimmäisestä\npäivästä lukien ja ko. päivät eivät ole kuuluneet edellisen työntekijän\ntyösuhteeseen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos viranhaltija\u002Ftyöntekijä on ilman pätevää syytä poissa työstä,\nhänelle ei makseta palkkaa tältä ajalta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palvelussuhteen päättyessä maksetaan, jollei tästä sopimuksesta muuta\njohdu,\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.palkka palvelussuhteen päättymispäivään asti, mainittu päivä mukaan\nluettuna\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.jos viranhaltija tai työntekijä on kuollut, palkka kuolinpäivään\nasti, jolloin mahdollisesti etukäteen maksettua kuukausipalkkaa kuukauden\njäljellä olevalta osalta ei peritä takaisin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L366\">2 § Palkkaukseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Palkkausjärjestelmä\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkausjärjestelmä perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan,\nhenkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään ja tulospalkkioon. Lisäksi\nvoidaan maksaa kertapalkkiota sekä muita tässä sopimuksessa erikseen\nmainittuja lisiä, korvauksia ja palkkioita. Katso 6 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Vähimmäispalkka\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Täysin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen täyttä työaikaa tekevän\nsäännöllisen työajan vähimmäispalkka kuukaudessa luontoisetuineen. Katso\n3 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Osa-aikaisen palkka\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikaisen palkka on samassa suhteessa alempi kuin työaika on täyttä\nsäännöllistä työaikaa lyhyempi. Katso 4 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Varsinainen palkka\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Varsinaiseen palkkaan kuuluvat mm. tehtäväkohtainen palkka,\nhenkilökohtainen lisä ja työkokemuslisä. Varsinaisen palkan käsitettä\ntarvitaan laskettaessa mm. tuntipalkkaa, päiväpalkkaa, vuosiloma-ajan palkkaa\nsekä sairausajan palkkaa. Katso 5 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Palkkahinnoittelu\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtävä sijoitetaan palkkahinnoittelun soveltuvaan\npalkkahinnoittelukohtaan. Jos soveltuvaa palkkahinnoittelukohtaa ei ole, niin\ntehtävä on palkkahinnoittelun ulkopuolinen. Katso 7 § ja 8 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Peruspalkka\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Peruspalkalla tarkoitetaan ko. palkkahinnoittelukohdan mukaista\ntehtäväkohtaista vähimmäispalkkaa. Katso 9 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Tehtäväkohtainen palkka\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti\nviranhaltijan\u002Ftyöntekijän tehtävien vaativuus. Katso 9 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA)\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtävän vaativuuden arviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja\npaikalliseen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmään. Katso 9 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Henkilökohtainen lisä\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteena ovat ammattihallinta,\ntyössä suoriutuminen ja muut mahdolliset paikallisesti määritellyt\nkriteerit. Katso 11 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Työsuorituksen arviointi (TSA)\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu pääsääntöisesti\ntyösuorituksen arviointiin. Katso 11 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Työkokemuslisä\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työkokemuslisä perustuu palvelusaikaan. Katso 12 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Tulospalkkio\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tulospalkkio perustuu hyvinvointipalvelujen tuloksellisuuden parantamiseksi\nasetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tai ylittämiseen. Katso 13 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Kertapalkkio\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Kertapalkkiota voi käyttää yksilön tai ryhmän palkitsemiseen.\nKertapalkkiota voidaan maksaa myös muusta erityisestä syystä. Katso 14\n§.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Päiväpalkka\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Päiväpalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan kalenterikuukauden\npäivien lukumäärällä. Katso 19 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Tuntipalkka\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tuntipalkkaa voidaan maksaa vain SOTE-sopimuksen palkkausluvun 19 §:n\nmukaisessa tilanteessa. Tuntipalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan\ntyöaikamuodon mukaisella tuntipalkkajakajalla. Työaikakorvausten laskennassa\ntarvitaan tuntipalkkakäsitettä. Katso 19 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkaukseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä on kuvattu lyhyesti\nyllä olevassa luettelossa. Varsinainen sopimusmääräys löytyy\nasianomaisista pykälistä, joihin luettelossa viitataan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L448\">3 § Vähimmäispalkka\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Täysin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen täyttä työaikaa tekevän\nsäännöllisen työajan vähimmäispalkka kuukaudessa luontoisetuineen on\n1.6.2024 lukien 1 785,63 euroa ja 1.10.2025 lukien 1 838,63 euroa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Määräystä sovelletaan harjoittelijaan tai tähän rinnastettavassa\nasemassa olevaan vasta palvelussuhteen kestettyä asianomaiseen\nhyvinvointialueeseen\u002Fhyvinvointiyhtymään kolme kuukautta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöä, joka työsopimussuhteessa\ntyönantajan tai hänen edustajansa johdolla suorittaa tietyissä tehtävissä\ntarvittavien tietojen, taitojen ja kokemuksen hankintaan tähtäävää\nkäytännöllistä työtä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Harjoittelu voi olla laadultaan\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.ennakkoharjoittelua, millä tarkoitetaan sitä työkokemusta, jota on\nhankittava ennen oppilaitokseen pyrkimistä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.koulutukseen sisältyvää harjoittelua (esim. oppisopimus)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.erikoistumisharjoittelua, joka tapahtuu ammatillisen perustutkinnon\njälkeen\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4.työharjoittelua.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työharjoittelijaksi katsotaan mm. henkilö, jolla ei ole ao. alan\nammattikoulutusta eikä aikaisempaa työkokemusta ja joka esimerkiksi tekee\nerilaisia suhteellisen helposti ja nopeasti omaksuttavia töitä enimmäkseen\nyhdessä muiden työntekijöiden kanssa totutellakseen työelämään.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos harjoittelija käytännössä tekee itsenäisesti työnkuvaansa ja ko.\npalkkahinnoittelukohtaan kuuluvia tehtäviä, ei työnantajalla yleensä ole\nperusteita maksaa harjoittelijalle ko. tehtävän peruspalkkaa pienempää\npalkkaa, ottaen kuitenkin huomioon mahdollinen puuttuvan koulutuksen\nperusteella tehtävä peruspalkan alennus. Jos harjoittelijan tehtävät eivät\nvaativuudeltaan vastaa palkkahinnoittelukohdassa tarkoitettuja tehtäviä,\nvoidaan hänelle harjoittelun ajan maksaa vähimmäispalkkaa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Kesätyöntekijän vähimmäispalkka on vähintään 50 % virka- ja\ntyöehtosopimuksen mukaan asianomaisesta työstä maksettavasta peruspalkasta.\nKesätyöntekijällä tarkoitetaan lomakautena 2.5.–30.9.\nkesätyöntekijäksi määräajaksi palvelukseen otettua koululaista,\nopiskelijaa tai muuta nuorta, jolta puuttuu alan ammattitutkinto tai\nammattitaito.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Määräyksen tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia kesätyöpaikkojen\njärjestämiseksi. Määräystä ei sovelleta opiskelijaan, joka on otettu oman\nammattialansa viranhaltijan tai työntekijän sijaiseksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L485\">4 § Osa-aikaisen palkka\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyössä tehtäväkohtainen palkka ja euromääräiset lisät ovat\nsamassa suhteessa alempia kuin viranhaltijan\u002Ftyöntekijän työaika on virka-\ntai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa\nlyhyempi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos osa-aikatyön työaika muuttuu esim. kokoaikaiseksi, tehtäväkohtainen\npalkka ja euromääräiset lisät suurenevat samassa suhteessa, ellei esim.\nhenkilökohtaisen lisän osalta ole muuta päätetty tai edellytetty.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Edellä 1 momentin määräykset eivät muuta ennen 1.1.1998 alkaneen\nosa-aikatyön palkkausperusteita työajan säilyessä ennallaan ja\npalvelussuhteen jatkuessa keskeytyksettä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L500\">5 § Varsinainen palkka\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Viranhaltijan\u002Ftyöntekijän varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat\npalkanosat:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.tehtäväkohtainen palkka tai vastaavanluonteinen palkka (lukuun ottamatta\nluontoisetua)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.henkilökohtainen lisä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.työkokemuslisä ja määrävuosilisä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4.syrjäseutulisä (31.12.2011 mennessä myönnetty KVTES 2010–2011\npalkkausluvun 10 §:n mukainen)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>5.kielilisä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>6.rekrytointilisä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>7.luottamusedustajakorvaus ja\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>8.työsuojeluvaltuutetun korvaus.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan laskettaessa mm. tuntipalkkaa,\npäiväpalkkaa, vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Pöytäkirjamerkintä määrävuosilisästä\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>31.8.2004 maksettu määrävuosilisä säilyy 1.9.2004 lukien\nsamansuuruisena niin kauan kuin palvelussuhde jatkuu keskeytymättä samaan\nhyvinvointialueeseen\u002Fhyvinvointiyhtymään, ellei tämän luvun 4 §:n\nmääräyksestä muuta johdu.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Pöytäkirjamerkintä syrjäseutulisästä\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleiden\nKunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti\nmaksettu syrjäseutulisää, maksetaan syrjäseutulisää edelleen KVTES\n2010–2011 palkkausluvun 10 §:n määräysten mukaisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Palkkausjärjestelmä\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L538\">6 § Palkkausjärjestelmä\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää hyvinvointialueiden ja\nhyvinvointiyhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin\ntyösuorituksiin ja varmistaa hyvinvointialan palkkojen kilpailukyky.\nPalkkausjärjestelmä tukee toimintastrategiaa, vaikuttaa myönteisesti\norganisaation tavoitteisiin ja on kiinteä osa johtamista. Tavoitteeseen\npyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena on\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.ammatinhallinta ja työssä suoriutuminen (henkilökohtainen lisä)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.palvelusaika (työkokemuslisä)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4.tuloksellinen toiminta (tulospalkkio)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lisäksi voidaan maksaa muita tässä sopimuksessa erikseen mainittuja\nlisiä, palkkioita tai korvauksia.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hyvinvointialueella\u002Fhyvinvointiyhtymässä käytössä olevan\npalkkausjärjestelmän on täytettävä hyvälle ja toimivalle\npalkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet. Palkkausjärjestelmä on\ntarkistettava säännöllisin väliajoin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantajan muutostilanteissa uudelle työnantajalle kehitetään oma\npalkkausjärjestelmä, jolla korvataan entiset palkkausjärjestelmät. Uusi\npalkkausjärjestelmä voi olla jo käytössä ollut palkkausjärjestelmä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Entisten palkkausjärjestelmien mukaiset palkat yhteensovitetaan\nmahdollisuuksien mukaan valitun uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin\npalkkoihin. Yhteensovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista. Uusi\npalkkataso määräytyy uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuuden\narviointijärjestelmän mukaisesti. Jos tehtäväkohtainen palkka on alempi\nkuin uusi palkkausjärjestelmä edellyttää, tarkoituksena on nostaa palkat\nasteittain uuden palkkausjärjestelmän edellyttämälle tasolle. Siirtymäajan\npituus riippuu palkkaeroista, kustannuksista ja työnantajan taloudellisesta\ntilasta. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojen\nyhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään on laadittava suunnitelma\naikatauluineen ja kustannusarvioineen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos vanha tehtäväkohtainen palkka ylittää uuden palkkausjärjestelmän\nmukaisen vastaavan palkan, eivätkä tehtävät ole olennaisesti muuttuneet,\nsäilyy tehtäväkohtainen palkka ennallaan, jollei paikallisesti toisin\nsovita. Palkkausjärjestelmien erilaisuudesta johtuva palkkaero supistuu uuden\npalkkausjärjestelmän tehtäväkohtaisen palkan noustessa. Palkkaero ja sen\nperuste (liikkeen luovutusta koskevat pakottavat säännökset) on syytä\ndokumentoida. Tavoitteena on tasapuolinen palkka yhtä vaativissa\ntehtävissä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Yhdistymistilanteissa henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain\nsilloin, kun kysymyksessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva\npalkkausperusteiden uudelleen arviointi tai henkilöstä itsestään johtuva\ntyösuorituksen huomattava huonontuminen, ellei paikallisesti muuta sovita.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Edellä mainituista asioista ja niiden toteuttamisesta neuvotellaan\npaikallistasolla uuden työnantajan ja pääsopijajärjestöjen edustajien\nkesken. Neuvottelujen toteuttamistavasta ja menettelytavoista sovitaan\ntarkemmin paikallisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Pöytäkirjamerkintä kokonaispalkkaisesta\nprojektityöntekijästä\u002F-viranhaltijasta\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle, jolle on maksettu 31.12.2011 voimassa\nolleen Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES 2010–2011\npalkkausluvun 15 §:n määräyksen mukaista kokonaispalkkaa, maksetaan palkka\nedelleen ko. määräyksen mukaan palvelussuhteen voimassaoloajan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L572\">7 § Palkkahinnoittelu\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle maksetaan vähintään liitteissä 1–5\nolevien palkkahinnoittelujen asianomaisen palkkahinnoittelukohdan mukainen\nperuspalkka, jollei tämän sopimuksen määräyksistä muuta aiheudu.\nPalkkahinnoittelukohta ja tehtäväkohtainen palkka määräytyvät\nviranhaltijan\u002Ftyöntekijän tehtävien ja asianomaisissa palkkamääräyksissä\nmainittujen muiden edellytysten perusteella.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1. Palkkahinnoittelukohdan määrittäminen\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän toimivaltainen viranomainen toteaa\npalkkahinnoittelun piiriin kuuluvaan viranhaltijaan\u002Ftyöntekijään\nsovellettavan palkkahinnoittelukohdan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli palkkamääräys koskee esim. vain tietyn kokoisia kuntia, ei\ntällaista palkkahinnoittelukohtaa sovelleta muissa kunnissa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Peruspalkalla tarkoitetaan ko. palkkahinnoittelukohdan tehtäväkohtaista\nvähimmäispalkkaa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijan\u002Ftyöntekijän luontoisedun arvo ja tehtäväkohtaisen palkan\nluonteiset lisät katsotaan tehtäväkohtaiseksi palkaksi arvioitaessa sitä,\nonko tehtäväkohtainen palkka sopimuksen mukainen. Verovapaata ateriaetua,\ntyösuhdematkalipun verovapaata osaa tai työtehtäviin liittyvää\nmatkapuhelinetua ei kuitenkaan katsota tehtäväkohtaiseksi palkaksi, jollei\nsiitä ole erikseen toisin sovittu viranhaltijan\u002Ftyöntekijän kanssa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkahinnoittelun ulkopuolisten palkan määräytymisestä ks.\npalkkausluvun 8 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2. Palkkahinnoittelukohdan valinta 1.6.2025 lukien\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkahinnoittelukohta valitaan palkkahinnoittelukohdan kriteerien\nperusteella (katso KT:n yleiskirje 3\u002F2024). Palkkahinnoittelukohtaa valittaessa\non otettava huomioon kussakin palkkahinnoittelukohdassa olevat ohjaustekstit ja\ntehtävässä edellytetyt koulutusvaatimukset.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkahinnoittelukohdan valintaan vaikuttaa tehtävän sisältö,\ntehtävässä vaadittava osaaminen ja tehtävään kuuluva vastuu.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtävään voi kuulua myös kahden eri palkkahinnoittelukohdan tehtäviä,\njoita ko. ammatin puitteissa voidaan tehdä. Tehtävä voi sisältää\nesimerkiksi asiantuntijan ja vaativan asiantuntijan tehtäviä. Tällöin kyse\nei ole palkkahinnoittelun ulkopuolisesta yhdistelmätehtävästä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ylempi palkkahinnoittelukohta valitaan, jos osa tehtävistä täyttää\nylemmän palkkahinnoittelukohdan kriteerit (ohjaustekstit) ja kyseisiä\ntehtäviä tehdään vähintään keskimäärin yksi päivä viikossa. Kyseisen\ntehtävän määrän arvioinnissa ei ole tarkoitus tarkastella yksittäistä\nviikkoa tai kuukautta vaan pidempää ajanjaksoa. Poissaolot kuten esimerkiksi\nvuosilomat, sairauspoissaolot tai muutkaan virka-\u002Ftyövapaat eivät vaikuta\ntarkastelussa. Tarkastelussa on kysymys siitä, miten työtä tehtäisiin\npoissaoloista huolimatta. Tehtävien suorittamiseen käytetty aika ei\nyksinomaan ole ratkaisevaa kaikissa tapauksissa. Tehtävä sijoitetaan\nylempään palkkahinnoittelukohtaan, jos tehtävistä ei voida erotella\najallisesti sitä, milloin tehdään ylemmän palkkahinnoittelukohdan\ntehtäviä. Tällaisia tehtäviä ovat mm. työnjohdolliset tehtävät, joissa\ntehdään myös itse substanssiin liittyviä tehtäviä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lisäksi palkkahinnoitteluliitteissä ja palkkahinnoittelukohdissa on\nmainittu tehtäviä, jotka sijoitetaan ko. liitteeseen ja hinnoittelukohtaan\nedellä mainitusta huolimatta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtävä voidaan sijoittaa ylempään palkkahinnoittelukohtaan, jos\ntehtävässä vaadittava osaaminen ja vastuu on siinä määrin merkittävä,\nettä tehtävän sijoittaminen ylempään palkkahinnoittelukohtaan on\nperusteltua.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3. Hinnoittelussa käytettyjä koulutusilmaisuja\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Liitteiden 1–5 palkkahinnoittelujen määräyksiä sovelletaan\nseuraavasti:\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.Ilmaisulla \"viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään\" tarkoitetaan\nsitä, että ko. tutkinto tai koulutus on ainakin yhtenä viran\u002Ftoimen\nkelpoisuusehtona ja että henkilöllä on tämä tutkinto tai koulutus. Vaikka\nviranhaltijalta\u002F työntekijältä puuttuu vaadittu koulutus, häneen\nsovelletaan ko. palkkahinnoittelukohtaa 9 § 2 momentin mukaisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.Ilmaisulla \"pätevyys: määrätty tutkinto tai koulutus\" tarkoitetaan\nsitä, että ko. palkkahinnoittelukohtaa sovelletaan niihin, joilla on em.\ntutkinto. Vaikka viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä puuttuu vaadittu koulutus,\nhäneen sovelletaan ko. palkkahinnoittelukohtaa 9 § 2 momentin mukaisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.Ilmaisulla \"tehtävässä edellytetään yleensä … tutkintoa\"\npyritään kuvaamaan tehtävän vaativuustasoa, eikä määräys rajoita\nmääräyksen soveltamista vain em. tutkinnon suorittaneisiin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkahinnoittelussa mainittu pätevyys ei ole viran tai toimen\nkelpoisuusehto vaan palkkausperuste. Kelpoisuusehdot on määrätty tapauksesta\nriippuen laissa, asetuksessa, johtosäännössä, ao. viranomaisen\npäätöksessä tai muutoin tehtävään otettaessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Korkeakoulututkinnot (ylemmät korkeakoulututkinnot, alemmat\nkorkeakoulututkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät\nammattikorkeakoulututkinnot) on määritelty korkeakoulututkintojen\njärjestelmästä annetun asetuksen (464\u002F98) 1 §:ssä. Korkeakoulututkinnoista\non säädetty tarkemmin yliopistolaissa (558\u002F09) ja ammattikorkeakoululaissa\n(932\u002F14).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja\nerikoisammattitutkinnoista on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta\n(531\u002F17).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ulkomailla suoritetut tutkinnot rinnastetaan Suomessa suoritettuun\ntutkintoon vain laissa säädetyssä tai lain nojalla todetuissa\ntapauksissa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L626\">8 § Palkkahinnoittelun ulkopuoliset\nviranhaltijat\u002Ftyöntekijät\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jollei palkkahinnoittelusta löydy tehtävään sopivaa\npalkkahinnoittelukohtaa, toimivaltainen viranomainen päättää\ntehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset\npalkkahinnoittelukohdat, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää\napuna tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Kun laaditaan tehtäväkuvauksia tehtävän vaativuuden arviointia varten,\nhuomioidaan, mitä 9 § 1 mom. soveltamisohjeen 1–3 kohdissa on todettu.\nKaikissa hinnoittelun ulkopuolisissa ryhmissä ei kuitenkaan ole mahdollista\nkäyttää samoja vaativuustekijöitä, joita palkkahinnoitteluissa olevien\nosalta käytetään. Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta\npäättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien\nvaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tehtäväkohtaisen\npalkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja\nao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat\npalkkapoliittiset periaatteet.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantajan pitää huolehtia siitä, että palkkahinnoittelun\nulkopuolisten tehtäväkohtaiset palkat ovat oikeassa suhteessa niihin\npalkkahinnoittelukohtiin kuuluvien tehtäväkohtaisten palkkojen kanssa, joita\nvoidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää ns. viiteryhmänä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkahinnoittelun ulkopuolisista viranhaltijoista ja työntekijöistä\nvoidaan tarvittaessa muodostaa omia ryhmiä tehtävien vaativuuden arviointia\nsilmälläpitäen silloin, kun kyseessä on samankaltainen työ.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tätä määräystä voidaan soveltaa myös 17 §:n mukaiseen työnantajan\nedustajaan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hinnoittelemattomien tehtävien tilastointitunnuksista ks. tämän\nsopimuksen liite 6.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L645\">9 § Tehtäväkohtainen palkka\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijan\u002Ftyöntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä tai\nsiitä sovittaessa tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on\nensisijaisesti viranhaltijan\u002Ftyöntekijän tehtävien vaativuus.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1. Tehtäväkuvaus tehtävän vaativuuden arviointia varten\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen. Se\nkuvaa tehtävän tarkoitusta, olennaista sisältöä ja keskeisiä\ntehtäväkokonaisuuksia. Tehtävänkuvaus on rakenteeltaan selkeä ja\nyksinkertainen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtäväkuvaukset laaditaan yhteistyössä työnantajan edustajan ja\nasianomaisen viranhaltijan\u002Ftyöntekijän tai, mikäli kyse on\nmallitehtäväkuvauksen laatimisesta, asianomaisen ammattiryhmän edustajan\nkanssa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtäväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Se ei ole työsopimuksen osa ja\ntyönantaja voi siten tarvittaessa tarkistaa sitä. Vahvistetusta\ntehtävänkuvauksesta annetaan kopio ao. viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle hänen\npyynnöstään. Työntekijän tehtävien olennaisesta muuttamisesta ks.\nHYVTESin I luvun 10 § ja viranhaltijan tehtävien olennaisesta muuttamisesta,\nks. laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 23 §\n(viittausmääräys).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtäväkuvausten pitää olla yhteismitallisia, jotta objektiivinen\narviointi on mahdollista. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille\nhenkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä.\nTällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä\ntarvittaessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työntekijöiden\u002Fviranhaltijoiden tehtäväkuvaukset pidetään\najantasaisena. Kun työntekijän\u002Fviranhaltijan tehtäväkuvauksessa\nmääriteltyä tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä\nmerkittävämmin, tarkistetaan myös ko. henkilön tehtävänkuvaus muuttuneen\ntilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen\ntehtävän kokonaisvaativuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi. Sen\njälkeen arvioidaan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaisiin\npalkkoihin. (Ks. palkkausluvun 10 § Olennainen muutos tehtävässä.)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2. Vaativuustekijät\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä\nosaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus,\npysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn\nedellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja\ntyöolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää\narvioinnissa ennalta määriteltyjä muita objektiivisia\nvaativuustekijöitä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Osaaminen\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella\nhankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja\nmonipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen\nosalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus,\njatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon\nhankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella\nsaavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja\nkokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen\nvaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri\ntehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka\ntoisistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta\narvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa\nohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun\nitsenäisyyttä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Työn vaikutukset ja vastuu\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä\nmerkitystä, joka työllä on kuntalaisten\u002Fasiakkaiden ja työyhteisön\nfyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin.\nVaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja\nvaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutettavuus) kannalta.\nAsiantuntija-, johtamis- ja esihenkilötyössä korostuvat\ntoimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen\ntoimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu. Toimintaedellytyksiin\nvaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Yhteistyötaidot\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia\nvuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuorovaikutuksen osalta\narvioidaan työn edellyttämää viestinnän ja kommunikoinnin\noma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Ihmissuhdevaatimusten osalta\narvioidaan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen\ntilanteeseen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Työolosuhteet\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavanomaisesta\npoikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida\ntyösuojelutoimenpitein poistaa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3. Tehtävien vaativuuden arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.1 Koulutus\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalla tai työntekijällä oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise\ntyön vaativuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina tosiasiallisten\ntehtävien perusteella. Palkkahinnoittelukohdan soveltamisedellytykseksi on\nkuitenkin usein määritelty tietty koulutustaso, jolla on pyritty kuvaamaan\nosaltaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien tiedollista\nvaativuustasoa. Mikäli palkkahinnoittelukohtaan kuuluvalta edellytetään\nkorkeampaa koulutustasoa kuin mitä palkkahinnoittelukohdassa on todettu tai\ntämän lisäksi alan erikoistumiskoulutusta tai ammatillista jatkokoulutusta,\non tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus\nedellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa.\nVaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään em. lisäpätevyyttä tms.,\nvoi viranhaltijan tai työntekijän lisäpätevyys tai kokemuksen kautta\nhankitut taidot johtaa käytännössä siihen, että hänelle annetaan\ntavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon\ntehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tai työntekijän\ntavanomaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao.\nhenkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaativampia, ao.\nhenkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa\nja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa\nhenkilölle henkilökohtaista lisää.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ks. myös 9 § 2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.2 Lisätehtävä ja -vastuu\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalle tai työntekijälle voidaan määrätä hänen tavanomaisten\ntehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa\ntehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään.\nMikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä\naiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä\nmääräaikaisena korotuksena (10 §:ssä ovat määräykset olennaisen\ntehtävämuutoksen vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan). Esimerkkinä\ntällaisista lisätehtävistä ja vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai\nvastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryhmän\nvetovastuu, johtajan tai esihenkilön varamiehenä toimiminen tai vastuu\nvaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan\npalkkahinnoittelukohtaan kuuluvilla ei ole. Työpaikkaohjaajan tehtävissä\ntoimivien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon ohjaustehtävän\nvaikutus tehtävän vaativuuteen. Mikäli ohjaustehtävä on määräaikainen,\nkorkeampi tehtäväkohtainen palkka maksetaan tältä ajalta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.3 Esihenkilöasema\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan\npalkkahinnoittelukohtaan kuuluvien välillä, joudutaan arvioinnin yhteydessä\ntoisinaan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin palkkahinnoittelukohtia.\nEsimerkkinä voidaan mainita se, että esihenkilöiden ja alaisten\ntehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden\nsiitä riippumatta, kuuluvatko he samaan vai eri palkkahinnoittelukohtaan.\nEsihenkilöasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää\npääsääntöisesti olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei\ntästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai\nesihenkilötehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on\notettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan\nyksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalveluiden\ntuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus muiden\nhallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esihenkilötyön\nmerkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4. Arviointijärjestelmä ja arviointi\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Vaativuustekijöiden pohjalta tehdään arviointijärjestelmä, jonka avulla\ntehtävien vaativuuden arviointi voidaan suorittaa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Suositeltavaa on käyttää tehtävien vaativuuden kokonaisarviointia, joka\nperustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin vaativuustekijöihin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Eri vaativuustekijöillä voi olla erilaiset painoarvot. Työn\nedellyttämällä osaamisella on suurin painoarvo.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtävien vaativuuden arvioinnin kohteena ovat samanaikaisesti saman\ntyönantajan samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävät ja näiden\ntehtävien keskinäinen vertailu. Tehtävien vaativuuden arviointi voidaan\nulottaa koskemaan kunkin palkkaliitteen eri palkkahinnoittelukohdassa olevia\ntehtäviä, jotka ovat vertailukelpoisia keskenään. Paikallisesti voidaan\nkuitenkin käyttää myös laajempaa vertailua, mikäli sitä yhteisesti\npidetään tarkoituksenmukaisena.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ennen uuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa tai\narviointijärjestelmää muutettaessa asiasta neuvotellaan niiden\nluottamusmiesten kanssa, joiden edustamiin viranhaltijoihin\u002Ftyöntekijöihin\narviointijärjestelmää tullaan soveltamaan. Arviointijärjestelmästä\npäättää viime kädessä työnantaja. Arviointijärjestelmästä tehdään\nkirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan\nviranhaltijoille\u002Ftyöntekijöille.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Arviointijärjestelmän toimivuutta on arvioitava säännöllisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Kokonaisarviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja\nyhdenmukaisin perustein.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Kokonaisarviointi perustuu\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•kirjalliseen tehtävän vaativuuden arviointia varten tehtyyn\ntehtäväkuvaukseen (ks. kohta 1),\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•vaativuustekijöihin (ks. kohta 2),\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon otettaviin seikkoihin\n(koulutus, lisätehtävä ja -vastuu, esihenkilöasema) (ks. kohta 3),\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•arviointijärjestelmään (ks. kohta 4).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtäväkohtainen palkka määritellään kokonaisarvioinnin perusteella\n(ks. kohta 5).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Toimivaltainen viranomainen voi rajata palkkausluvun 17 §:n mukaiset\ntyönantajan edustajat arviointijärjestelmän ulkopuolelle.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia ja\narviointijärjestelmää koskevat soveltamiskysymykset ratkaistaan\npaikallisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>5. Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään\nkäytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan\nmahdollisimman objektiivisesti huomioon.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tavoitteena on, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien\ntehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä\nsuhteessa toisiinsa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Se, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien\nvaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä,\nettä käytetään automaattisesti palkkahinnoittelukohdan peruspalkkaa.\nTyönjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen\npalkkahinnoittelukohtaan kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän\nvaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin\nkaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla suunnilleen samalla\ntasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toisaalta samaan\npalkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla\nmerkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtaisessa palkassa\nvoi olla merkittäviä suuruuseroja.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi\nmm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan\nnoudattamat palkkapoliittiset periaatteet.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisen palkan tasosta.\nTyöntekijän osalta tehtäväkohtaisesta palkasta sovitaan työsopimuksella.\nTehtäväkohtainen palkka voidaan määritellä uudelleen uutta\nviranhoitomääräystä annettaessa ja uutta työsopimusta tehtäessä esim.\nsijaisuuksia jatkettaessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkahinnoittelun ulkopuolisten viranhaltijoiden\u002Ftyöntekijöiden palkka\nmääritellään palkkausluvun 8 §:n mukaisesti. Työnantajan edustajien\npalkka määritellään palkkausluvun 17 §:n mukaisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>6. Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 10 §:ssä tarkoitetuissa\ntapauksissa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Riippumatta siitä täyttääkö viranhaltija\u002Ftyöntekijä tehtävään\nedellytetyt lakisääteiset tai toimivaltaisen viranomaisen päättämät\nkelpoisuusvaatimukset on tehtäväkohtainen palkka ensisijaisesti\nmääriteltävä tehtävän vaativuuden perusteella. Mikäli\nviranhaltija\u002Ftyöntekijä ei täytä em. kelpoisuusvaatimuksia voi\ntehtäväkohtainen palkka kuitenkin olla enintään 10 % alempi kuin\npalkkahinnoittelun ao. palkkausmääräys edellyttää.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ks. palkkausluvun 7 § 1 mom. soveltamisohjeen hinnoittelussa käytettyjä\nkoulutusilmaisuja 1 ja 2 kohdat.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli viranhaltija\u002Ftyöntekijä saavuttaa em. kelpoisuuden,\ntehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan vähintään palkkahinnoittelukohdan\nperuspalkkaan seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun hän on esittänyt\nselvityksen pätevyyden saavuttamisesta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L767\">10 § Olennainen muutos tehtävissä\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos viranhaltijan\u002Ftyöntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu\nvähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen\ntai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa\ntarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka\non korkeampi\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi\ntehtäväkohtainen palkka on alempi\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta\npyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin\nsiirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona tai\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4.toiseen virkaan siirtymishetki.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta ja\ntehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain vähintään kaksi viikkoa\nkestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on\nsijaisuuden alkaminen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje (1 mom. ja 2 mom.)\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen\nvirkaan tai tehtävään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien\nmuuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos\ntehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on\nkorkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan\npäätyttyä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen\nvirkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon\ntehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti\nesihenkilön sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtävämuutoksella tarkoitetaan myös virantoimitusvelvollisuuden\nmuuttamista.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lomauttamisen vaihtoehtona työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota\nmahdollisimman samanlaista työtä kuin työsopimuksen mukainen työ on.\nMikäli tällaista työtä ei ole, voi työ olla muuta työtä, jota voidaan\npitää työntekijälle soveltuvana ottaen huomioon hänen koulutuksensa,\nyleinen ammattitaitonsa ja kokemuksensa. Tarjotusta työstä maksetaan tarjotun\ntyön mukainen palkka tehtävään siirtymisestä lukien. Lomautettaessa\nviranhaltijaa noudatetaan vastaavia periaatteita.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L798\">11 § Henkilökohtainen lisä\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan\nkuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää. Toimivaltainen\nviranomainen päättää henkilökohtaisesta lisästä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi,\nmutta myös määräaikainen lisä voi olla mahdollinen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa tai poistaa vain tässä\npykälässä mainituissa tilanteissa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Henkilökohtaista lisää maksetaan pääsääntöisesti\nviranhaltijan\u002Ftyöntekijän työsuorituksen arvioinnin perusteella.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti.\nPerusteet ja niiden painoarvot voivat vaihdella eri yksiköissä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat ammatinhallinnan ja työssä\nsuoriutumisen lisäksi olla esimerkiksi\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•tuloksellisuus\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•monitaitoisuus ja luovuus\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•erityistiedot ja -taidot\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•yhteistyökyky\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•vastuuntunto\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Arvioinnin perusteista tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä\ntiedotetaan viranhaltijoille\u002Ftyöntekijöille.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Henkilön työsuorituksen arviointi suoritetaan esim. vuosittain\nkehityskeskustelun yhteydessä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Henkilökohtaisia lisiä maksettaessa on eri\nviranhaltija-\u002Ftyöntekijäryhmiä kohdeltava tasapuolisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle on pyydettäessä ilmoitettava häntä\nkoskevan henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>5 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on\ntehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen\narviointi tai viranhaltijasta\u002Ftyöntekijästä itsestään johtuva\ntyösuorituksen huomattava huonontuminen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle annetaan tilaisuus parantaa\ntyösuoritustaan. Mahdollisista tukitoimenpiteistä keskustellaan esim.\nkehityskeskustelussa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>6 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijoiden\u002Ftyöntekijöiden työsuorituksen arvioinnin ja\nhenkilökohtaisen lisän maksamisen perusteista neuvotellaan paikallisesti\npääsopijajärjestöjen edustajien kanssa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Neuvottelu tapahtuu pääsopimuksen 13 §:n 2 momentin määräyksen\nmukaisesti, jollei pääsopimuksen 12 §:n määräyksen mukaisesti toisin\nsovita. Tavoitteena on, että henkilökohtaisen lisän perusteista on\nmahdollisimman laaja yksimielisyys työnantajan ja henkilöstön kesken.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Kannustavalla\npalkkauksella pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan\njohtamista. Kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi\ntyösuorituksellaan vaikuttaa palkkaukseensa. Henkilökohtaisten tulosten\npalkitseminen on keskeinen tekijä motivaation syntymisessä. Tästä syystä\nhenkilökohtaisen lisän perusteiden on tärkeää olla henkilöstön\ntiedossa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>7 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 %\nlaskettuna hyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän palveluksessa olevan\nSOTE-sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen\nyhteismäärästä. Jos palkkahinnoitteluliitteen soveltamispiiriin kuuluu\nvähintään 30 henkilöä, työnantajan on käytettävä tämän henkilöstön\nharkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3%, heidän\nyhteenlasketusta tehtäväkohtaisten palkkojen palkkasummasta. Tarkistus\nsuoritetaan vuosittain.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L870\">12 § Työkokemuslisä\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työkokemuksen perusteella maksettava työkokemuslisä on 3 %\ntehtäväkohtaisesta palkasta, kun viranhaltija\u002Ftyöntekijä on ollut\nvähintään 5 vuotta, ja 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun\nviranhaltija\u002Ftyöntekijä on ollut vähintään 10 vuotta\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.virka-\u002Ftyösuhteessa asianomaiseen\nhyvinvointialueeseen\u002Fhyvinvointiyhtymään\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.muun työnantajan palveluksessa virka-\u002Ftyösuhteessa tehtävässä, josta\non olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä tai\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.yritystoiminnassa muussa kuin virka-\u002Ftyösuhteisessa tehtävässä, josta\non olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä, enintään yhteensä 5\nvuotta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Edellä mainitusta ajasta vähennetään lakossa oloaika ja muu luvaton\npoissaoloaika.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Samasta ammattialasta katsotaan olevan olennaista hyötyä (kohta 2).\nPelkästä omistussuhteesta tai osakkuudesta ei katsota olevan olennaista\nhyötyä (kohta 3). Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy toimivaltaisen\nviranomaisen harkintaa. Olennainen hyöty ratkaistaan tapauskohtaisesti.\nSamankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhtenäistä käytäntöä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työkokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään sama ajanjakso\nkorkeintaan yhden kerran.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2. kohdan ja 3. kohdan muutoksia sovelletaan 1.1.2012 tai sen jälkeen\nalkaviin palvelussuhteisiin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työntekijän\u002Fviranhaltijan siirtyessä toiseen virkasuhteeseen tai\ntyöntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti samalla työnantajalla voidaan\ntyökokemuslisään oikeuttavan ajan arviointi tehdä uudelleen (1 mom. 2 ja 3\nkohta).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työkokemuslisä maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan\nkalenterikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman\nhyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän palvelusta sekä yritystoiminnasta on\nesitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Selvitys tulisi esittää\nkuukauden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Mikäli selvitys palvelusta\nesitetään takautuvasti, tähän palvelukseen perustuvaa lisää maksetaan\nenintään kahden vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L899\">13 § Tulospalkkio\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hyvinvointialue\u002Fhyvinvointiyhtymä voi ottaa käyttöön\ntulospalkkiojärjestelmän, jonka perusteella työntekijälle\u002Fviranhaltijalle\nvoidaan maksaa tulospalkkiota. Tulospalkkio perustuu palvelujen\ntuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun\nsaavuttamiseen tai ylittämiseen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tulospalkkiojärjestelmän piiriin kuuluvalle\ntyöntekijälle\u002Fviranhaltijalle maksetaan jälkikäteen seurantajaksolta\nennakolta vahvistettujen perusteiden mukainen erillinen euromääräinen\ntulospalkkio. Vuosilomaa ja raskausvapaaseen oikeutetun\ntyöntekijän\u002Fviranhaltijan raskaus- ja vanhempainvapaan yhteensä 105\nensimmäistä raskaus- ja vanhempainvapaapäivää lukuun ottamatta sekä muun\nvanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän\u002Fviranhaltijan 105 ensimmäistä\nvanhempainvapaapäivää lukuun ottamatta tulospalkkion seurantajaksoon\nkohdistuva virantoimituksen\u002Ftyönteon keskeytysaika vähentää vastaavassa\nsuhteessa tulospalkkion määrää, jollei ao. viranomainen toisin päätä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Perhevapaauudistuksen johdosta mm. sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia,\nlakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta ja vuosilomalakia on\nmuutettu. Lainsäädännön voimaantulossa on siirtymämääräyksiä, joissa\nviitataan sairausvakuutuslakiin tehtyjen muutosten voimaantuloon.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tämän momentin määräyksiä noudatetaan, jos lapsen laskettu\nsynnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen\nhoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tulospalkkio ei ole varsinaista palkkaa ja se maksetaan erillään\nvarsinaisesta kuukausipalkasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje (1–3 mom.)\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tulospalkkion perusteena olevien tavoitteiden asettaminen\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tulospalkkion perusteeksi valitaan asianomaisessa tulosyksikössä yleensä\nkaksi tai useampia tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan onnistumista\nmahdollisimman monipuolisesti. Näiden palkkion perusteeksi valittujen\ntavoitteiden saavuttamisesta tai ylittämisestä riippuu tulospalkkion\nmaksaminen ja määrä siten kuin siitä on ennalta päätetty.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tavoitteet on määräajoin asetettava uudelleen ottaen huomioon tapahtunut\nkehitys ja sen hetkiset mahdolliset ongelmat. Tavoitteiden taso ei saa olla\nliian matala eikä toisaalta epärealistisen korkea.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tarkoitus on, että sekä työntekijät\u002Fviranhaltijat että työnantaja\nhyötyvät tulospalkkiojärjestelmän käyttöön ottamisesta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hyötyä voi syntyä mm. työprosessien sujuvuuden lisääntymisestä,\npalvelun laadun parantumisesta, kustannussäästöistä, suoritemäärän\nmuutoksista, henkilöstön osaamisen kasvamisesta tai hyödyntämisestä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Seurantajakso\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tulospalkkion perusteena olevan seurantajakson pituus voi olla esimerkiksi\nvuosi, puoli vuotta tai neljännesvuosi. Mikäli seurantajakso on puoli vuotta\ntai pitempi, olisi henkilöstön motivoinnin kannalta perusteltua antaa\nhenkilöstölle seurantajakson aikana väliaikatietoja tulostavoitteiden\nsaavuttamisesta. Yleensä on tarkoituksenmukaista käyttää vuoden pituista\nseurantajaksoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Henkilöstön osallistuminen asian valmisteluun\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Kun tulospalkkiojärjestelmää ja tulospalkkion käyttöönottoa on\nalustavasti valmisteltu, asia käsitellään henkilöstön\u002Fhenkilöstön\nedustajien kanssa. Tavoitteena on henkilöstön sitoutuminen tulokselliseen\ntoimintaan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Toimivaltainen viranomainen päättää mm. seuraavista tulospalkkiota\nkoskevista asioista:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•tulosyksikön määrittely\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•tulospalkkion piiriin kuuluva henkilöstö\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•palkkion perusteena olevat tavoitteet\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•seurantajakson pituus\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•mikä osa hyödystä jaetaan henkilöstölle\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•tulospalkkion enimmäismäärän määrittely\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•jaetaanko palkkiot samansuuruisina vai esimerkiksi tehtäväkohtaisten\npalkkojen suhteessa\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•todeta, miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•jaettavan tulospalkkioerän suuruuden\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•viranhaltijan\u002Ftyöntekijän mahdollisesti saaman tulospalkkion\nsuuruuden.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Henkilöstörahasto\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tulospalkkio voidaan maksaa myös henkilöstörahastoon\nhenkilöstörahastonlain edellytysten täyttyessä. Henkilöstörahastoista\nsäädetään henkilöstörahastolaissa (934\u002F2010, viittausmääräys; katso\nKT:n yleiskirje 23\u002F2011).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Muut lisät ja palkkiot\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L972\">14 § Kertapalkkio\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio, mikäli\nhyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän asianomainen viranomainen harkitsee sen\nsuorittamisen perustelluksi. Kertapalkkiota voidaan käyttää esim. silloin,\nkun työnantaja haluaa palkita yksilöä tai ryhmää.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkausjärjestelmän perusteista ks. palkkausluvun 6 §. Toimivaltainen\nviranomainen päättää kertapalkkioiden suuruudesta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio myös muusta\nerityisestä syystä, mikäli hyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän\nasianomainen viranomainen harkitsee sen perustelluksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Erityisenä syynä voi olla esim. viranhaltija\u002Ftyöntekijän osallistuminen\ntoimielimen kokoukseen toimivaltaisen viranomaisen määräyksen nojalla.\nKertapalkkiota ei makseta viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle, joka saa kokouksen\najalta lisä-, yli-, ilta-, yö- tai sunnuntaityökorvauksen tai eri palkan tai\npalkkion kokouksessa suoritettavasta tehtävästä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje (1 ja 2 mom.)\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos kertapalkkiota käytetään yleisesti, sen maksamisperusteet on\ntarkoituksenmukaista selvittää yhteisesti henkilöstön kanssa. Kertapalkkion\nluonteen vuoksi asiasta ei käydä virallisia paikallisneuvotteluja\nviranhaltija- ja työntekijäjärjestöjen kanssa (katso pääsopimuksen 13\n§).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L997\">15 § Rekrytointilisä\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle voidaan maksaa rekrytointilisää, mikäli\nhyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän asianomainen viranomainen harkitsee\nlisän suorittamisen perustelluksi. Rekrytointilisän maksamisperusteet ja\nvoimassaolo tulee ilmetä viranhaltijan\u002Ftyöntekijän lisän myöntämistä\nkoskevasta päätöksestä. Työntekijän kanssa asiasta sovitaan esim.\ntyösopimuksessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Rekrytointilisän perusteluna voi olla mm. henkilöstön saatavuuteen\nliittyvät ongelmat.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Rekrytointilisä on luonteensa vuoksi pääsääntöisesti\nmääräaikainen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli työnantaja käyttää yleisesti rekrytointilisää, selvitetään\nlisän maksamisperusteet henkilöstön edustajien kanssa, kuten\nkertapalkkioidenkin kohdalla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Rekrytointilisä on varsinaista palkkaa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1014\">16 § Kielilisä\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan\nkuuluvaa kielilisää, jos tehtävissä edellytetään äidinkielen lisäksi\ntoisen kotimaisen kielen, saamen kielen tai viittomakielen hallintaa ja jollei\nkielitaitovaatimusta ole otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimuksiin kuuluva kielitaito voidaan ottaa\nhuomioon tehtäväkohtaisessa palkassa ja muu kielitaito henkilökohtaisessa\nlisässä, jolloin erillistä kielilisää ei makseta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän toimivaltainen viranomainen harkitsee,\nmissä tehtävässä kielilisää maksetaan ja millainen näyttö kielitaidosta\nvaaditaan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Erinäiset määräykset\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1028\">17 § Työnantajan edustajan palkka\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muutoin on määrätty,\nhyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän asianomainen viranomainen voi harkintansa\nmukaan päättää työnantajaa edustavien viranhaltijoiden\u002Ftyöntekijöiden\npalkasta ja sen määräytymisperusteesta. Työntekijöiden osalta tämä\nedellyttää, että työnantajan oikeudesta määrätä palkasta on sovittu\ntyösopimuksessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantajan edustajaksi katsotaan viranhaltija\u002Ftyöntekijä, joka vastaa\nhyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän tai sen merkittävän osan johtamisesta\nja kehittämisestä. Esim. hyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän ylin johto\nkatsotaan tällaisiksi työnantajan edustajiksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantajan edustajia ovat mm. johtavassa asemassa oleva\nviranhaltija\u002Ftyöntekijä, joka vastaa suuresta hallinnonalasta ja sen\nkehittämisestä samoin sellainen, jonka tehtävänä on vastata\nhyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän yleisestä hallinnosta, taloudesta tai\nsuunnittelusta ja niiden kehittämisestä sekä henkilöstöjohtaja,\n-päällikkö tai vastaavassa asemassa oleva viranhaltija\u002Ftyöntekijä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Edellä tarkoitetun viranhaltijan\u002Ftyöntekijän kuulumisen tämän pykälän\npiiriin ratkaisee tarvittaessa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hyvinvointialue\u002Fhyvinvointiyhtymä voi vapaasti päättää yllä\nmainittujen viranhaltijoiden\u002Ftyöntekijöiden palkoista ja niiden\ntarkistamisesta sekä tarkistuksen voimaantuloajankohdasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkan määräytymisperusteena voi olla esim. kokonaispalkka. Mikäli\nviranhaltijan\u002Ftyöntekijän palkka on määritelty kokonaispalkaksi, niin\nhänelle ei makseta muita palkkausluvussa tarkoitettuja palkanosia, jollei\nviranhaltijaa\u002Ftyöntekijää koskevassa hyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän\ntoimivaltaisen viranomaisen päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai\ntyösopimuksessa erikseen muuta sovittu. Tarvittaessa voidaan määrätä\npalkka kokonaispalkkana ilman työkokemuslisää tms. lisiä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Palkanmaksuun liittyvät määräykset\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1048\">18 § Palkanmaksu\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle maksetaan palkka tai palkkio kultakin\nkalenterikuukaudelta viimeistään sen 16. päivänä, jollei tässä\nsopimuksessa ole toisin määrätty tai palkan suoritusperusteista muuta johdu\ntaikka toimivaltainen viranomainen työntekijän palkanmaksun osalta toisin\nmäärää.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos rahapalkka erääntyy maksettavaksi pyhäpäivänä tai arkilauantaina\ntaikka arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan\nkäyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan\nSuomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin\ntekemän päätöksen vuoksi käytössä, pidetään lähinnä edellistä muuta\narkipäivää erääntymispäivänä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Määräaikaiselle viranhaltijalle voidaan maksaa palkka tai palkkio\nkultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä arkipäivänä, ei\nkuitenkaan lauantaina. Jos palkkion maksaminen edellyttää laskulla\nesitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä, palkkio maksetaan\nviimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työntekijän palkka on maksettava työsopimuslain mukaisesti työsuhteen\npäättyessä, ellei työntekijän kanssa ole toisin sovittu. Jos palkanmaksu\nviivästyy, työnantaja voi joutua maksamaan ns. odotusajan palkkaa.\nTyösopimuslain säännökset ns. odotusajan palkasta eivät koske\nviranhaltijoita.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Virkasuhteen päättyessä palkka tulee pyrkiä maksamaan viivytyksettä,\nvaikka sopimuksessa ei olekaan tästä erityismääräyksiä. Myös\ntyöaikamääräyksiin perustuvat palkanlisät ja korvaukset on pyrittävä\nmaksamaan välittömästi. Mikäli lisät ja korvaukset yms. eivät ole\nselvillä virkasuhteen päättyessä, tätä varten tulee olla käytettävissä\nkohtuullinen selvitys- ja laskenta-aika.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työaikamääräyksiin perustuvien palkanlisien ja korvausten\nmaksuajankohdista määrätään ao. erityismääräyksissä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijan\u002Ftyöntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen\nrahalaitoksen tilille. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain työsopimuslain 2\nluvun 16 §:ssä tarkoitetusta pakottavasta syystä (viittausmääräys).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantajan on annettava viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle palkanmaksun\nyhteydessä laskelma ja tarvittaessa tämän pyynnöstä muulloinkin\nviipymättä palkkatodistus. Laskelmasta ja palkkatodistuksesta pitää käydä\nilmi viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle maksetun palkan suuruus, palkan\nmääräytymisen perusteet ja palkanpidätys eri tarkoituksiin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1075\">19 § Palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä\najalta\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osalta kalenterikuukautta maksetaan kuukausipalkkaiselle\nviranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle palkka siten, että lasketaan jokaista\nvirantoimituspäivää tai keskeytyksen ulkopuolista kalenteripäivää kohden\nniin mones osa kalenterikuukauden varsinaisesta palkasta kuin siinä\nkuukaudessa on kalenteripäiviä. Muusta kuin varsinaisesta palkasta maksetaan\nansaittu määrä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos esimerkiksi viranhaltijalla\u002Ftyöntekijällä on palkatonta\nvirkavapaata\u002Ftyövapaata 28.6.–8.7., maksetaan kesäkuulta 27\u002F30 ja\nheinäkuulta 23\u002F31 viranhaltijan\u002Ftyöntekijän varsinaisesta palkasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Esimerkki\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työntekijä on hoitovapaalla omasta työstään. Työntekijä sopii\ntyönantajansa kanssa tulevansa tekemään kuuden tunnin työpäivän\nmaaliskuussa, jolloin hänen hoitovapaansa keskeytetään kalenteripäivän\najaksi. Työntekijälle maksetaan tältä työpäivältä hänen varsinaisesta\npalkastaan laskettu päiväpalkka (1\u002F31). Vuosiloman kertymisestä ks. HYVTESin\nvuosilomaluvun 3 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jäljempänä mainituissa tapauksissa kuukausipalkkaisen viranhaltijan\nvirantoimitusajalta\u002Ftyöntekijän työssäolon ajalta maksettava palkka\nlasketaan kuitenkin tuntipalkan mukaan käyttäen työaikaluvun 23 §:ssä\nmainittuja jakajalukuja.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.Palvelussuhde kestää enintään 12 kalenteripäivää.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Esimerkki\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palvelussuhde on kestänyt 10 kalenteripäivää niin, että siitä 4\npäivää on ollut sairauspoissaoloa, jolta maksetaan päiväpalkka ja\nvarsinainen virantoimitus-\u002Ftyössäoloaika jää 6 päivän pituiseksi, jolta\nmaksetaan tuntipalkka.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Kalenterikuukauden vaihtuminen ei aiheuta palkan laskemista kuukauden osalta\ntuntipalkan mukaan, jos palvelussuhde kokonaisuudessaan on kestänyt tai tulee\nyhtäjaksoisesti kestämään enemmän kuin 12 kalenteripäivää.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.Palkkaa maksetaan enintään 12 kalenteripäivän pituiselta kuukauden\nosalta ja palkanmaksu on keskeytynyt viranhaltijasta riippumattoman\nvirantoimituksen keskeytymisen tai työntekijästä riippumattoman\ntyösuorituksen estymisen vuoksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Esimerkki\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työntekijä on lomautettu 1.10.–16.10. ja 24.10.–31.10. Palkka\nmaksetaan tuntipalkkana työssäolon ajalta 17.10.–23.10.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos työpäivä viranhaltijan\u002Ftyöntekijän pyynnöstä tai muutoin\nhänestä johtuvasta syystä jää satunnaisesti vajaaksi eikä vajausta ole\ntehty takaisin muuna aikana, vähennetään kuukausipalkasta edellä\ntarkoitettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1115\">20 § Saatavan kuittausoikeus ja palkan takaisinperintä\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Työntekijät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantajan oikeudesta kuitata työntekijän palkkasaamista\nvasta-saamisellaan säädetään työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä\n(viittausmääräys).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Kuittaamista rajoittavat ulosottokaaren säännökset suojaosuudesta ym.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Viranhaltijat\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantajan oikeudesta aiheettomasti maksetun palkan tai muun\npalvelussuhteesta johtuvan etuuden takaisinperintään ja takaisinperinnän\nsuorittamisesta viranhaltijan palkasta säädetään kunnan ja\nhyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 56 §:ssä\n(viittausmääräys).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkasta suoritettavaa perintää rajoittavat ulosottokaaren säännökset\nsuojaosuudesta ym. KVhL:n 56 §:n säännös ei koske muun kuin\npalvelussuhteesta johtuvan saatavan perimistä palkasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1141\">21 § Palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Viranhaltijat\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos viranhaltija on pidätetty virantoimituksesta lain säännösten\nnojalla, hänen palkkansa on pidätettävä virantoimituksesta pidättämisen\najalta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos virantoimituksesta pidättämisen syynä on rikoksesta epäily, eikä\nviranhaltijaa tuomita lainvoimaisella tuomiolla sakko- tai\nvankeusrangaistukseen, viranhaltijalle maksetaan saamatta jäänyt\nsäännöllisen työajan ansio vähennettynä samalta ajalta muissa\npalvelussuhteissa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä ansaitulla\nvastaavalla ansiolla, jota viranhaltija ei olisi saanut virkaa hoitaessaan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos syyte- tai tuomioistuinmenettely on virkasuhteen päättymisen johdosta\nrauennut tai menettelyssä on sovellettu rikoslain 3 luvun 4 §:n\nsäännöksiä, pidätettyä palkkaa ei kuitenkaan makseta takaisin, mikäli\nviranhaltija on syyllistynyt sellaiseen tekoon tai laiminlyöntiin, että\nhänelle olisi voitu tuomita sakko tai vankeusrangaistus.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Edellä olevia määräyksiä sovelletaan myös silloin, kun viranhaltija on\nrikoksesta epäiltynä pidätetty kuulusteluja varten tai häntä pidetään\ntutkintavankeudessa. Tällöin virantoimituksesta pidättäminen ei yleensä\nole tarpeen, koska virantoimitus on muutenkin keskeytynyt (merkitään\njälkikäteen virkavapaaksi).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Vähennys ei koske virantoimituksen pidättämisen ajalta saatuja\ntyöttömyysetuja. Viranhaltija on velvollinen esittämään työnantajalle\nviipymättä luotettavan selvityksen saamistaan muista ansiotuloista.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch2 id=\"L1159\">III luku Työaika\u003C\u002Fh2>\n\n\u003Ch3 id=\"L1161\">1 § Työajan tehokkaan käytön periaate\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Viranhaltijan\u002Ftyöntekijän työaikojen pituudet määräytyvät\njäljempänä mainitulla tavalla työtehtävien laadun ja määrän mukaan\nsekä huomioon ottaen työajan tehokas käyttö ja se, mitä palkkausta\nvahvistettaessa on edellytetty.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1165\">2 § Työaikalain alaiset viranhaltijat\u002Ftyöntekijät\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työaikalain alaisiin viranhaltijoihin\u002Ftyöntekijöihin sovelletaan tämän\nluvun määräysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, jollei\nniistä ole sovittu toisin tämän sopimuksen liitteessä tai muulla virka- tai\ntyöehtosopimuksella:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4 § 3 momentti (viranhaltijan velvollisuus suorittaa varallaoloa), 6 §\n(vuorotyö), 8 § (yötyö ja yövuorot jaksotyössä), 8 a § (yötyötä\ntekevän oikeus työmatkakuljetukseen), 9 § (moottoriajoneuvon kuljettajan\nvuorokautinen työaika), 10 § (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen\ntyöaika), 12 § 1 ja 3 momentti (liukuva työaika), 13 § (joustotyöaika), 14\n§ (työaikapankki), 15 § (lyhennetty työaika), 17 § (työntekijän\nsuostumus), 18 § (työajan enimmäismäärä), 19 § (hätätyö), 22 §\n(työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson), 25 §\n(vuorokausilepo), 26 § (moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilepo), 32 §\n(työaikakirjanpito), 39 § (poikkeuslupa), työaikalain 8 (säännösten\npakottavuus) ja 9 luku (erinäiset säännökset).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Edellä 1 momentin määräyksellä työaikalain säännöksiä ei ole\notettu tämän virka- ja työehtosopimuksen osaksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Alle 18-vuotiaaseen työntekijään sovelletaan lisäksi nuorista\ntyöntekijöistä annetun lain (998\u002F93) säännöksiä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1182\">3 § Työaikamääräyksistä poikkeaminen\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos säännöllinen työaika on tarpeen järjestää tässä sopimuksessa\nmäärätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti, on asiasta sovittava\nviranhaltijan\u002Ftyöntekijän kanssa. Jos poikkeava työaikajärjestely koskee\nvähintään viittä viranhaltijaa\u002Ftyöntekijää, asiasta on sovittava\nasianomaisen luottamusmiehen tai paikallisesti asianomaisen sopijajärjestön\nkanssa. Tässä tarkoitetussa työaikajärjestelyssä säännöllisen työajan\npituuden tulee tasoittua keskimäärin tämän luvun mukaiseksi enintään\nvuoden aikana.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työaikajärjestelyistä voidaan sopia poikkeavasti joko tilapäisesti tai\npysyväisluonteisesti. Tarvittaessa voidaan sopia esim. pyhien väliin\njäävän työpäivän sisään tekemisestä muuna aikana tai sopia\narkipyhäjärjestelyistä tästä sopimuksesta poikkeavasti, kunhan\nkeskimääräinen työaika on tämän sopimuksen mukainen enintään vuoden\ntasoittumisaikana. Jos poikkeavista työaikajärjestelyistä sovitaan\npaikallisesti asianomaisen sopijajärjestön (pääsopijajärjestön tai niiden\nalayhdistysten, joiden jäseniä asia koskee) kanssa, palkansaajien\nsopijaosapuolena on ko. viranhaltijoita\u002Ftyöntekijöitä edustavan\nsopijajärjestön esimerkiksi valtakirjalla valtuuttama edustaja\u002Fedustajat.\nMuodollisesti paikallinen sopiminen voi tapahtua esim. osapuolen\nallekirjoittamalla pöytäkirjalla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Poikettaessa paikallisesti yleisistä työaikamääräyksistä on\nselvitettävä järjestelyn vaikutukset esim. työvuorosuunnitteluun sekä\nlisä- ja ylityörajoihin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos järjestelyn tarkoituksena on jonkin työpäivän \"sisääntekeminen\"\nmuuna aikana, voidaan sopia, että sisääntekoajalta ei makseta mahdollisia\ntyöaikakorvauksia.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Muuksi kuin määräajaksi tehty edellä tarkoitettu paikallinen sopimus\nvoidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua,\nminkä jälkeen noudatetaan valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen\nmääräyksiä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Työajaksi luettava aika\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1206\">4 § Työaika\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Määritelmä\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija\u002F\ntyöntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan\nkäytettävissä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom. Eräitä erityistilanteita\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L1217\">1 Lepoajat\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos\nviranhaltija\u002Ftyöntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua\ntyöpaikalta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L1221\">2 Matka-aika\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla\nole pidettävä työsuorituksena. Kuitenkin kulkeminen tai kuljetus\ntoimivaltaisen viranomaisen tai esihenkilön määräämästä lähtöpaikasta\nvirka- tai työtehtävän suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan\npalaaminen luetaan työaikaan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työantajan velvollisuuteen ehkäistä työajan ulkopuolella tapahtuvaan\nmatkustamiseen liittyvää liiallista rasitusta sovelletaan mitä\ntyöturvallisuuslain (738\u002F2002) 10, 13 ja 25 §:ssä säädetään\n(viittausmääräys).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Virkamatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain\nvirkatehtävien\u002Ftyötehtävien suorittamiseen kulunut aika. Mikäli\nviranhaltija\u002Ftyöntekijä on käyttänyt työaikaansa matkustamiseen, ei hänen\ntyöaikaansa tämän vuoksi pidennetä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työmatkoja asunnosta työpaikalle ja takaisin ei lueta työajaksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Virantoimitusmatkoilla matkustaminen työpisteestä toiseen työpäivän\nkuluessa luetaan työajaksi edellyttäen, että matkustetaan kustannuksiltaan\nedullisimmalla tavalla suorinta ja nopeinta reittiä. Virka- ja\nvirantoimitusmatka on määritelty HYVTESin liitteen 6 1 §:ssä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Esimerkiksi potilaan saattaminen luetaan työajaksi, mutta\nviranhaltijan\u002Ftyöntekijän ilman potilasta tapahtuvaa paluumatkaa ei lueta\ntyöajaksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Potilaiden tai huollettavien virkistysmatkojen ajaksi on laadittava\ntyövuoroluettelo myös virkamatkan ajaksi. Matka-aikaa, jota ei ole\ntyövuoroluettelossa määrätty työajaksi, ei lueta työajaksi lukuun\nottamatta hoito- tms. tehtäviin käytettyä aikaa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pääsopimuksen 12 §:n mukaisella paikallisella työ- ja\nvirkaehtosopimuksella voidaan sopia työajan ulkopuolella tapahtuvan matka-ajan\nkorvaamisesta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L1242\">3 Koulutustilaisuus\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Työajaksi luetaan koulutus, johon työnantaja määrää\ntyöntekijän\u002Fviranhaltijan osallistumaan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli kyseessä on koulutus, johon työnantaja ei ole määrännyt ja jota\nei siis lueta työajaksi, työnantaja voi myöntää koulutustilaisuuteen\nosallistumista varten viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle virka\u002Ftyövapaata.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Koska koulutustilaisuus tiedetään yleensä ennalta, tulee tämä ottaa\nhuomioon esimerkiksi työvuoroluetteloa laadittaessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L1253\">4 Työnantajan määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset\nja tarkastukset\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja\ntarkastuksiin taikka viranhoidon\u002Ftyön edellyttämiin lakimääräisiin\ntarkastuksiin kulunut aika luetaan työajaksi silloinkin, kun se tapahtuu\nvapaa-aikana. Niihin liittyvää mahdollista matka-aikaa ei lueta työajaksi.\nMikäli matka-aika ajoittuu viranhaltijan\u002Ftyöntekijän varsinaiseen\ntyöaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijan\u002Ftyöntekijän pitää tarvittaessa esittää tutkimuksen tai\ntarkastuksen suorittaneen henkilön tai laitoksen antama todistus varsinaiseen\ntutkimukseen tai tarkastukseen kuluneesta ajasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch4 id=\"L1262\">5 Lääkärin määräämät tutkimukset\u003C\u002Fh4>\n\n\u003Cp>Lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten\nerikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimukseen kulunutta aikaa ei\nlueta työajaksi, mutta mikäli viranhaltija\u002Ftyöntekijä todellisen tarpeen\nvaatiessa joutuu työaikanaan em. tutkimuksiin, järjestetään niitä varten\nvapautus työstä. Sama koskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä\ntutkimuksia, mikäli tällainen tutkimus on suoritettava työaikana.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle järjestetään vastaava vapautus työstä\näkillisen hammassairauden johdosta työajalle sattuvan hoitotoimenpiteen\najaksi, jos äkillinen hammassairaus vaatii samana päivänä tai saman\ntyövuoron aikana annettavaa hoitoa eikä viranhaltija\u002Ftyöntekijä voi saada\nhoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys\nosoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli tutkimus tai edellisessä kappaleessa mainittu hoitotoimenpide\nmatka-aikoineen ajoittuu viranhaltijan\u002Ftyöntekijän varsinaiseen työaikaan,\ntyöaikaa ei tästä syystä pidennetä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Todellisella tarpeella tarkoitetaan tässä sitä, että tutkimus ei ole\ntehtävissä työajan ulkopuolella tai että kysymyksessä on äkillinen\ntutkimustarve.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä,\nhammaslääkärissä ja hoidossa käyntiä, useamman päivän kerrallaan\nkestäviä tutkimuksia eikä tutkimuksia, jotka on suoritettu\nviranhaltijan\u002Ftyöntekijän oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin\nyhteydessä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan\nsekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa\ntutkimusta taikka tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun\nvastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu selvitystarpeeseen raskaana\nolevan viranhaltijan\u002Ftyöntekijän tai sikiön terveydentilasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli raskaana olevan on käytävä tutkimuksissa työaikana, tulee\ntästä ilmoittaa työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista. Työnantaja\nvoi tällöin osoittaa viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle toisen ajankohdan\ntutkimusta varten huomioon ottaen tutkimuksen kiireellisyys ja ajankohta,\njolloin tutkimuksia tehdään. Hyvissä ajoin tapahtuva ilmoittaminen\nmahdollistaa myös sen, että työvuorojärjestelyjä tehtäessä voidaan\netukäteen ottaa huomioon tutkimuksissa käynnin tarve siten, että se voi\npääsääntöisesti tapahtua työajan ulkopuolella.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1281\">5 § Varallaoloaika\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Varallaololla tarkoitetaan sitä, että viranhaltijan\u002Ftyöntekijän on\noltava tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön.\nVarallaoloksi ei katsota velvollisuutta olla työpaikalla työvalmiudessa\npaitsi silloin, kun viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle on annettu lupa olla\nvaralla valintansa mukaan joko työpaikalla tai määrätyin ehdoin sen\nulkopuolella. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja\nvarallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti\nviranhaltijan\u002Ftyöntekijän vapaa-ajan käyttöä. Viranhaltijalla\nvarallaolovelvollisuus perustuu sopimukseen tai määräykseen ja\ntyöntekijällä sopimukseen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Varallaolokorvauksen määrän tai sen määräytymisperusteiden sekä\nvarallaolon ehtojen on oltava viranhaltijan\u002Ftyöntekijän tiedossa\nvarallaolosta sovittaessa. Viranhaltijan velvollisuudesta olla varalla on\nsäädetty työaikalain 4 §:n 3 momentissa (viittausmääräys).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Varallaolosta tulee antaa sellaiset kirjalliset ohjeet, että viranhaltija\u002F\ntyöntekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet\n(esimerkiksi missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli viranhaltija\u002Ftyöntekijä kutsutaan varallaolosta työhön,\ntyöntekoon käytetty aika luetaan työajaksi eikä tältä ajalta suoriteta\nvarallaolokorvausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen\nkuluvaa aikaa ei lueta työajaksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos työnantaja on järjestänyt varallaoloa varten asunnon, jota ei voida\npitää viranhaltijan\u002Ftyöntekijän varsinaisena asuntona, mutta jossa\ntyönantaja on velvoittanut hänet olemaan varalla, tällaisessa asunnossa\noleskeluvelvollisuus luetaan työajaksi eikä kyseessä ole varallaolo.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Varallaolosta on ilmoitettava viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle vähintään\nkolmea vuorokautta aikaisemmin paitsi ennalta arvaamattomissa kiireellisissä\ntapauksissa. Viranhaltijaa\u002Ftyöntekijää ei saa vastoin suostumustaan\nvelvoittaa olemaan varalla 24 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun viikkoleponsa\naikana.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Varallaolon korvaus\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Kultakin varallaolotunnilta, jona viranhaltija\u002Ftyöntekijä on velvoitettu\nolemaan varalla, maksetaan rahakorvauksena 20–30 % korottamattomasta\ntuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika. Korvausta määrättäessä\notetaan huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset\nviranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle kuten esimerkiksi liikkumisalueen laajuus ja\ntyöpaikalle saapumisen enimmäisaika.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos työnantaja on poikkeuksellisesti määrännyt\nviranhaltijan\u002Ftyöntekijän olemaan asunnossaan tavoitettavissa niin, että\nhänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, kultakin varallaolotunnilta, jona\nviranhaltija\u002Ftyöntekijä on velvoitettu olemaan varalla, maksetaan\nrahakorvauksena 50 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava\nvapaa-aika. Edellä tarkoitettu kello 24.00–06.00 suoritettu varallaolo\nkorvataan ainoastaan työaikalain alaiselle viranhaltijalle \u002F työntekijälle.\nTyöaikalain ulkopuoliselle maksetaan ko. aikana työhön kutsumisesta\naiheutuvasta häiriöstä erillinen kohtuullinen korvaus.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>5 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Varallaolokorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että\nviranhaltija\u002Ftyöntekijä on ollut varalla työnantajan määräajaksi antaman\nkirjallisen määräyksen tai laatiman työvuoroluettelon nojalla.\nKorvausmuodosta (raha vai vapaa) päättää työnantaja.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tämän luvun 21 §:ssä on varallaolon korvaamista rajoittavia\nmääräyksiä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Matkakustannusten korvaaminen\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>6 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle, jolle varalla ollessa aiheutuu kustannuksia\ntyöpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan\nvähimmäiskustannuksista korvaus.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli viranhaltija\u002Ftyöntekijä jää työvuoroon, ei paluumatkasta\nsuoriteta korvausta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Säännölliset työajat\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1337\">6 § Työaikamuodot\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijan\u002Ftyöntekijän säännöllinen työaika määräytyy häneen\nsovellettavan työaikamuodon mukaan siten kuin tässä työaikaluvussa tai\nliitteiden erityismääräyksissä on tarkemmin määrätty. Yleiset\ntyöaikamuodot ovat:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.yleistyöaika (7 §)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.toimistotyöaika (8 §)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.jaksotyöaika (9 §)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikaisiin viranhaltijoihin\u002Ftyöntekijöihin sovelletaan tämän luvun\ntyöaikamääräyksiä sellaisenaan, jollei jäljempänä toisin\nmäärätä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Seuraavien viranhaltija- ja työntekijäryhmien työajasta on\nerityismääräyksiä:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.viranhaltijat\u002Ftyöntekijät, joiden säännöllinen työaika on\njärjestetty työaikalain nojalla annetun erityisen luvan perusteella (10\n§)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.viranhaltijat\u002Ftyöntekijät, joiden säännöllinen työaika on\njärjestetty tämän työaikaluvun määräyksistä poikkeavasti (3 §)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.viranhaltijat\u002Ftyöntekijät, joihin sovelletaan liitettä 7 (liite 7)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pöytäkirjamerkintä voimassa 1.5.2025-29.2.2028\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantaja ja työntekijä\u002Fviranhaltija voivat sopia, että\ntyöntekijä\u002Fviranhaltija siirtyy SOTE-sopimuksen liitteestä 7 yleistyöaikaan\ntai jaksotyöaikaan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos työntekijä\u002Fviranhaltija siirtyy sopimuksen perusteella liitteen 7\ntyöajasta yleistyöaikaan tai jaksotyöaikaan, on sopimuksessa sovittava myös\nkertakorvauksesta. Korvauksen vähimmäismäärä on 750 euroa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1370\">7 § Yleistyöaika\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Säännöllinen työaika\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään\n38 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi työaika). Säännöllinen\nviikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38\ntuntia 15 minuuttia enintään 6 viikon ajanjaksossa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viikkoa pitempää tasoittumisjaksoa on perusteltua käyttää vain silloin,\nkun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tällöinkin 2–4 viikon\ntasoittumisjakso on yleensä riittävä. Työvuoroluettelo on\npääsääntöisesti laadittava koko tasoittumisjaksoksi ja sitä on\nnoudatettava siten kuin 28 §:ssä on tarkemmin määrätty. Työajan\ntasoittumissuunnitelmasta on määräykset 27 §:ssä. 7 ja 8 §:ssä\ntarkoitetussa työssä noudatetaan myös tasoittumisjaksossa vuorokautisia ja\nviikoittaisia lisä- ja ylityörajoja (ks. tarkemmin 13 ja 14 §), jollei\npaikallisesta sopimuksesta muuta aiheudu.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ennalta suunnitellun poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan ja\ntyövuorosuunnitteluun\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jolla on vuosiloma tai\nvirka-\u002Ftyövapaa tai muu hyväksyttävä poissaolo, säännöllinen työaika\nlyhenee jokaista tällaista poissaolopäivää kohden, joka olisi ollut\ntyöpäivä, 7 tuntia 39 minuuttia, kuitenkin enintään 38 tuntia 15 minuuttia\nkalenteriviikossa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella viikolla tai\ntasoittumisjaksolla kutakin edellä mainittua poissaolopäivää kohti\nvastaavalla osuudella 7 tunnista 39 minuutista kuin viranhaltijan\u002Ftyöntekijän\nosa-aikatyöaika on täyttä työaikaa tekevän työajasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, työpäiviksi katsotaan\nmaanantai–perjantai.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Säännöllinen työaika suunnitellaan 7 § 2 momentin mukaan, mikäli\npoissaolo on tiedossa viimeistään seitsemän päivää ennen viikon tai\ntasoittumisjakson alkua.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ennalta suunnitellun sekä muun kuin ennalta suunnitellun poissaolon\nvaikutuksesta lisä- ja ylityöhön ks. 13 § ja 14 § 1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Arkipyhäviikon säännöllinen työaika\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, johon sisältyy\npitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto tai\nmuuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä,\nloppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai\ntapaninpäivä (työaikaa lyhentävä arkipyhä), säännöllinen\nviikkotyöaika (lisätyöraja) on kutakin edellä lueteltua päivää kohti 7\ntuntia 39 minuuttia lyhyempi kuin 1 momentissa on määrätty.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyöaikaa lyhennetään sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla\nkutakin edellä mainittua työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla\nosuudella 7 tunnista 39 minuutista kuin asianomaisen\nviranhaltijan\u002Ftyöntekijän osa-aikatyöaika on 1 momentin mukaisesta\ntäydestä työajasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje (7 ja 8 §)\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Arkipyhälyhennys annetaan kokonaisena vapaapäivänä saman viikon tai\ntasoittumisjakson kuluessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje (7, 8, 9 §)\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Päällekkäisten arkipyhien osalta työajan lyhennys tehdään ainoastaan\nkerran.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Liukuva työaika\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Yleistyöaika voidaan järjestää myös liukuvana työaikana.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1427\">8 § Toimistotyöaika\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Säännöllinen työaika\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pääasiallisesti toimistotyössä toimivan säännöllinen työaika on\nenintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 tuntia 15 minuuttia viikossa\n(täysi työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös\nsiten, että se on keskimäärin 36 tuntia 15 minuuttia enintään 6 viikon\najanjaksossa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Toimistotyöaikajärjestelmän soveltamisedellytyksiä harkittaessa\nratkaisevaa ei ole se, miten suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa,\nvaan viranhaltijan\u002Ftyöntekijän työn luonne ja laatu.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Toimistotyöaikaa sovelletaan esim. niihin\nviranhaltijoihin\u002Ftyöntekijöihin, joiden työt ovat luonteeltaan\nhallinnollisia, suunnittelu- ja laskentatehtäviä. Sen sijaan ns.\nkenttätyössä työaika määräytyy 7 §:n mukaan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tasoittumisjaksosta ks. 7 §:n 1 momentin soveltamisohje. Toimistotyöajassa\nviikkoa pitempi tasoittumisjakso on tarpeen lähinnä eräissä sosiaalihuollon\ntehtävissä. Liukuvan tai porrastetun työajan käyttö antaa joustoa työajan\njärjestelyssä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ennen kuin keskimäärin 36 tunnin 15 minuutin tasoittumissuunnitelma\notetaan käyttöön, tulee asiasta neuvotella luottamusmiehen tai ao. henkilön\nkanssa siten kuin tämän luvun 27 §:n 2 ja 3 momentissa on määrätty.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Ennalta suunnitellun poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan\nja työvuorosuunnitteluun\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jolla on vuosiloma tai\nvirka-\u002Ftyövapaa tai muu hyväksyttävä poissaolo, säännöllinen työaika\nlyhenee jokaista tällaista poissaolopäivää kohden, joka olisi ollut\ntyöpäivä, 7 tuntia 15 minuuttia, kuitenkin enintään 36 tuntia 15 minuuttia\nkalenteriviikossa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella viikolla tai\ntasoittumisjaksolla kutakin edellä mainittua poissaolopäivää kohti\nvastaavalla osuudella 7 tunnista 15 minuutista kuin viranhaltijan\u002Ftyöntekijän\nosa-aikatyöaika on täyttä työaikaa tekevän työajasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, työpäiviksi katsotaan\nmaanantai–perjantai.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Säännöllinen työaika suunnitellaan 8 § 2 momentin mukaan, mikäli\npoissaolo on tiedossa viimeistään seitsemän päivää ennen viikon tai\ntasoittumisjakson alkua.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ennalta suunnitellun sekä muun kuin ennalta suunnitellun poissaolon\nvaikutuksesta lisä- ja ylityöhön ks. 13 § 2 mom. ja 14 § 2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Arkipyhäviikon säännöllinen työaika\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, johon sisältyy edellä 7 §:n\n3 momentissa mainittu työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä,\nsäännöllinen viikkotyöaika (lisätyöraja) on kutakin tällaista päivää\nkohti 7 tuntia 15 minuuttia lyhyempi kuin 1 momentissa on määrätty.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyöaikaa lyhennetään sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla\nkutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella 7\ntunnista 15 minuutista kuin asianomaisen viranhaltijan\u002Ftyöntekijän\nosa-aikatyöaika on 1 momentin mukaisesta täydestä työajasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ks. 7 § 3 mom. soveltamisohje.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Liukuva työaika\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Toimistotyöaika voidaan järjestää myös liukuvana työaikana.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1486\">9 § Jaksotyöaika\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Säännöllinen työaika\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työaikalain 7 §:ssä tarkoitetussa työssä, jossa työaika on\njärjestetty jaksotyöksi, säännöllinen täysi työaika on 2 viikon\npituisena työaikajaksona enintään 76 tuntia 30 minuuttia, 3 viikon pituisena\ntyöaikajaksona enintään 114 tuntia 45 minuuttia, 4 viikon pituisena\ntyöaikajaksona enintään 153 tuntia ja 6 viikon pituisena työaikajaksona\nenintään 229 tuntia 30 minuuttia.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantaja voi työnjohto-oikeuden perusteella valita, minkä pituista\ntyöaikajaksoa käyttää.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jaksotyöajan soveltamisala\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa vain 31.12.2019\nsaakka voimassa olleen työaikalain (605\u002F1996) 7 §:ssä mainituissa töissä\nja toimintayksiköissä, joita ovat mm. sairaalat, huoltolaitokset,\nterveyskeskukset, ympäri vuorokauden toimivat vammaisten asuntolat, vanhusten\npalvelutalot sekä kotipalvelu (TAL 7 § 1 mom. 7 kohta). Lisäksi\njaksotyöaikaa voidaan soveltaa kotisairaanhoidossa sekä kotihoidossa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Henkilöstön työaikaa järjestettäessä on valittavissa kaksi\nvaihtoehtoista työaikajärjestelmää:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.työaikalain 7 §:n mukainen järjestelmä, josta on määräykset tässä\npykälässä, tai\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.työaikalain 5 §:n mukainen järjestelmä, josta on määräykset tämän\ntyöaikaluvun 7 §:ssä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantaja valitsee sen työaikajärjestelmän, joka toiminnan ja\nvirkatehtävien\u002Ftyötehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaisin.\nTyövuoroluettelosta ks. 28 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jaksotyössä vuorokautista ja viikoittaista työaikaa ei ole määritelty\neikä vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön erotteleminen ole mahdollista.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa, säännöllinen\ntyöaika on kalenteripäivää kohden keskimäärin 7 tuntia 39 minuuttia,\nkuitenkin enintään 38 tuntia 15 minuuttia kalenteriviikkoa kohden.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tätä määräystä sovelletaan, kun palvelussuhde alkaa tai päättyy\nkesken työaikajakson sekä silloin, kun palvelussuhde on lyhyempi kuin\ntyöaikajakso.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Arkipyhäjakson työaika\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Niillä työaikajaksoilla, joihin sisältyy edellä 7 §:n 3 momentissa\nmainittu työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä, työaikajakson\nsäännöllinen työaika on kutakin edellä lueteltua päivää kohden 7 tuntia\n39 minuuttia lyhyempi kuin 1 ja 2 momentissa on määrätty. Osa-aikatyöaikaa\nlyhennetään tällaisilla työaikajaksoilla kutakin työaikaa lyhentävää\narkipyhää kohden vastaavalla osuudella 7 tunnista 39 minuutista kuin\nviranhaltijan\u002Ftyöntekijän osa-aikatyöaika on 1 ja 2 momentin mukaisesta\ntäydestä työajasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä työaikajaksoa,\nsäännöllistä työaikaa lyhennetään kutakin tällaiseen palvelussuhteeseen\najoittuvaa työaikaa lyhentävää arkipyhää tai aattopäivää kohden\nvastaavalla osuudella edellä tässä momentissa tarkoitetusta työajan\nlyhennyksestä kuin palvelussuhteen pituus on täyden työaikajakson\npituudesta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Esimerkki\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palvelussuhde kestää maanantaista seuraavan viikon keskiviikkoon (10\nkalenteripäivää) ja sen aikana on yksi arkipyhä. Arkipyhästä johtuva\nsuhteellinen lyhennys on 10\u002F14 (10 kalenteripäivää\u002F2 viikon työaikajakso) x\n7,65 = 5,46 tuntia. Ylityöraja on 55 t 44 min.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Laskenta: (5 x 7,65 + 3 x 7,65) - 5,46 = 38,25 + 22,95 - 5,46 = 55,74 t eli\n55 t 44 min.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Arkipyhävapaan antaminen\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Kun kuuden viikon työaikajaksoon sisältyy yksi tai useampi arkipyhä,\nannetaan arkipyhälyhennyksenä yhtä monta keskimääräisen työpäivän\npituista vapaapäivää kyseisen tasoittumisjakson aikana kuin on arkipyhiä\nko. työaikajaksolla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos työnantaja käyttää lyhyempää kuin kuuden viikon työaikajaksoa,\nvähintään yksi arkipyhävapaa annetaan ko. työaikajakson aikana kokonaisena\nvapaapäivänä. Mahdolliset muut samalle työaikajaksolle sattuvat\narkipyhävapaat voidaan siirtää annettavaksi seuraavan työaikajakson aikana\nkokonaisina vapaapäivinä. Ks. 9 §:n 5 momentti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Arkipyhävapaa tulee merkitä työvuoroluetteloon.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pääsopimuksen 12 §:n mukaisesti asiasta voidaan paikallisesti sopia\ntoisin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Siirretyn arkipyhävapaan vaikutus säännölliseen työaikaan\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>5 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sen työaikajakson, jonka aikana siirretty arkipyhävapaa annetaan,\nsäännöllinen työaika alenee 7 tunnin 39 minuutin verran jokaista 1 momentin\nmukaisesti siirrettyä arkipyhävapaata kohden. Osa-aikaisella työaikajakson\ntyöaika alenee vastaavasti samassa suhteessa 7 tunnista 39 minuutista kuin\nhänen työaikaprosenttinsa on.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Vuorokausilepo jaksotyössä\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>6 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työntekijälle\u002Fviranhaltijalle on jaksotyössä annettava jokaisen\ntyövuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin\nkeskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jaksotyössä vuorokausilepo saadaan kuitenkin työn järjestelyihin\nliittyvistä syistä lyhentää yhdeksään tuntiin työaikalain 25 §:n 1\nmomentin edellyttämällä tavalla (viittausmääräys).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jaksotyössä voidaan sopia vuorokausilevon lyhentämisestä 9 tuntiin\npääsopimuksen 12 §:n ja tämän sopimuksen 1 luvun 4 §:n mukaisesti.\nPaikallisen sopimuksen määräysten soveltaminen työntekijään \u002F\nviranhaltijaan edellyttää lisäksi työntekijän\u002Fviranhaltijan suostumusta.\nTästä edellytyksestä ei voida poiketa paikallisella sopimuksella.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työntekijälle\u002Fviranhaltijalle on annettava yhdeksään tuntiin lyhennetyn\nvuorokausilevon korvaavat lepoajat seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai\njos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista,\nniin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava\nlepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa\nvarallaoloajalle.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Muilta osin sovelletaan työaikalain 25 §:ää (viittausmääräys).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Vapaapäivien sijoittelu jaksotyössä\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>7 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jollei toimintojen luonne muuta vaadi, työntekijän\u002Fviranhaltijan\nsäännöllinen työaika sijoitetaan viidelle työpäivälle viikossa.\nTyövuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle\u002Fviranhaltijalle annetaan\nvähintään kaksi vapaapäivää viikkoa kohden. Vapaapäivät pyritään\nantamaan peräkkäisinä päivinä viikon aikana.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jaksotyössä viikkolepo annetaan jäljempänä 24 §:ssä määrätyllä\ntavalla. Vapaapäivät sijoittuvat tämän momentin mukaisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle\u002Fviranhaltijalle\nannetaan vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää kolmen viikon aikana.\nKaksi peräkkäistä vapaapäivää tarkoittaa kahta peräkkäistä\nkalenteripäivää.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työvuorot suunnitellaan siten, että sunnuntai ja lauantai ovat\nmahdollisuuksien mukaan vapaapäiviä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1589\">10 § Poikkeuksellinen säännöllinen työaika\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Kun viranhaltijan\u002Ftyöntekijän säännöllinen työaika on työaikalain 39\n§:n nojalla järjestetty lain 5 §:n säännöksistä poikkeavasti,\nnoudatetaan erityislupaan sisältyviä määräyksiä tai asianomaisen työ- ja\nvirkaehtosopimuksen määräyksiä tämän luvun määräysten sijasta niiltä\nosin kuin erityisluvassa tai asianomaisessa työ- ja virkaehtosopimuksessa on\nnimenomaisesti mainittu. Työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisen\nkeskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan ylittäminen\ntyösuojeluviranomaisen myöntämän poikkeusluvan toimeenpanemiseksi\nedellyttää pääsopimuksen mukaista paikallista työ- ja virkaehtosopimusta.\nMuilta osin noudatetaan tämän luvun määräyksiä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Erityislupa tai asianomainen virka- tai työehtosopimus voi koskea\npoikkeamista säännöllisestä vuorokautisesta ja viikoittaisesta työajasta.\nPoikkeuslupiin ja asianomaisiin sopimuksiin sisältyvät myös ylityön ja\nyleensä sunnuntaityön korvaamista koskevat määräykset. Esimerkiksi\nlepotaukoja koskevista tämän sopimuksen määräyksistä ei voida saada\npoikkeuslupia.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1598\">11 § Työpäivän yhtäjaksoisuus ja työvuoron pituus\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijan\u002Ftyöntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta\npäivittäisestä lepoajasta aiheutuvin poikkeuksin pidetään yleisesti\ntavoiteltavana käytäntönä paitsi niissä töissä, joissa on erityinen syy\njärjestää työvuoro toisin. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule\ntyöpaikalla käyttää, elleivät viranhaltijan\u002Ftyöntekijän tarpeet tai\ntoiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työvuoron pituus ja peräkkäisten työvuorojen määrä jaksotyössä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jaksotyössä työvuoro on säännönmukaisesti enintään 10 tunnin\npituinen, jolleivät viraston tai laitoksen toiminnan kannalta\nvälttämättömät lyhytaikaiset poikkeukset muuta aiheuta tai toimivaltainen\nviranomainen ja asianomainen sopijajärjestö paikallisesti toisin sovi.\nYövuoro voi kuitenkin olla 11 tunnin pituinen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työvuoroja saa työvuoroluettelon mukaan teettää peräkkäin enintään\nseitsemän.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Yövuorojen määrä ks. TAL 8 § (viittausmääräys).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Paikallisessa sopimuksessa ao. sopijajärjestön kanssa noudatetaan 3 §:n\nmääräyksiä soveltamisohjeineen. Mikäli asiasta ei ole sovittu\npaikallisesti ja kysymyksessä on järjestäytymätön\nviranhaltija\u002Ftyöntekijä, hänen suostumuksensa korvaa paikallisen\nsopimisen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Säännöllisen työajan ylittäminen ja työaikakorvaukset\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1621\">12 § Vuorokauden, työviikon ja työaikajakson alkaminen\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Vuorokauden katsotaan alkavan kello 00.00 ja työviikon ja työaikajakson\nsunnuntai- ja maanantaivuorokauden vaihteesta, jollei vuorokautta ole\npaikallisesti määrätty alkavaksi työvuoron alkamisaikana.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1625\">13 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan\u002Ftyöntekijän\nsäännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Yleistyöajassa voi lisätyötä muodostua täyttä työaikaa tekevälle\nvain sillä viikolla, jolla arkipyhälyhennys on annettu.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Toimistotyöajassa täyttä työaikaa tekevälle lisätyötä on\nsäännöllisen työajan lisäksi tehty työ ylityörajaan saakka.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa osa-aikatyössä säännöllisen\ntyöajan lisäksi tehty työaika on lisätyötä yleistyöajassa 14 §:n 1\nmomentin ja toimistotyöajassa 14 §:n 2 momentin mukaiseen ylityörajaan\nsaakka. Osa-aikatyössä säännöllisellä työajalla tarkoitetaan myös\nvuosiloman, virka-\u002Ftyövapaan tai muun hyväksyttävän poissaolon ulkopuolelle\ntyövuoroluetteloon merkittyä työaikaa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa osa-aikatyössä säännöllinen\ntyöaika\u002Flisätyöraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien verran,\nkun kysymyksessä on muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jaksotyössä voi lisätyötä muodostua vain osa-aikaiselle\ntyöntekijälle. Täydessä työaikajaksossa lisätyötä on säännöllisen\nosa-aikatyöajan lisäksi tehty työ ylityörajaan saakka.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Toimistotyössä suoritetaan täyttä työaikaa tekevälle lisätyökorvaus\nenintään kahdelta tunnilta viikossa muulloin kuin 7 §:n 3 momentissa\ntarkoitetuilla arkipyhäviikoilla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ennalta suunnitellun ja muun kuin ennalta suunnitellun poissaolon vaikutus\nylityörajaan toimistotyöajassa ks. 14 § 2 momentti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lisätyö korvataan työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvauksena\nmaksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla\nvastaava vapaa-aika.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lisätyökorvauksen suorittamisedellytykset käyvät ilmi 20 §:stä.\nVapaa-aikakorvauksen antamisesta ks. 23 § 5 ja 6 momentti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1662\">14 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom. Yleistyöaika (7 §)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä\ntyövuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että seuraavat\nylityörajat:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Vuorokautinen ylityöraja\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä,\nkuitenkin enintään 9 tuntia.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Viikoittainen ylityöraja\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Yleistyöaika, täysi työaika\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Yleistyöajassa viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Viikkoa\npitemmässä tasoittumisjaksossa yleistyöajassa viikoittainen ylityöraja on\nkuitenkin työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty säännöllinen\ntyöaika lisättynä kullekin viikolle mahdollisesti merkityllä\nvapaa-aikakorvauksen tuntimäärällä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Poissaolon vaikutus viikoittaiseen ylityörajaan\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sellaisella viikolla, jolla on vuosiloma, virka- tai työvapaa tai muu\nhyväksyttävä poissaolo, viikoittainen ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle\ntyövuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika lisättynä\npoissaolon ulkopuolelle merkityllä mahdollisella vapaa-aikakorvauksen\ntuntimäärällä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ylityöraja määräytyy edellä sanotun mukaisesti riippumatta siitä, onko\nkyseessä 7 § 2 momentissa tarkoitettu ennalta suunniteltu tai muu kuin\nennalta suunniteltu poissaolo.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Viikoittainen ylityöraja arkipyhän sisältävällä\ntasoittumisjaksolla\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos tasoittumisjaksoon sisältyy 7 §:n 3 momentin mukainen työaikaa\nlyhentävä arkipyhä, ylityöraja on työvuoroluetteloon merkitty\nviikkotyöaika lisättynä yleistyöajassa 7 tunnilla 39 minuutilla kutakin\ntyöaikaa lyhentävää arkipyhää kohti ja kullekin viikolle mahdollisesti\nmerkityllä vapaa-aikakorvauksen tuntimäärällä. Arkipyhästä johtuva\nlisäys tehdään sillä viikolla, jolla ylimääräinen vapaa on annettu.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos tasoittumisjaksoon sisältyy 7 §:n 3 momentin mukainen työaikaa\nlyhentävä arkipyhä, viikoittainen ylityöraja on työvuoroluetteloon\npoissaolon ulkopuolelle kullekin viikolle merkitty säännöllinen työaika\nlisättynä poissaolon ulkopuolelle merkityllä mahdollisella\nvapaa-aikakorvauksen tuntimäärällä ja lisättynä yleistyöajassa 7\ntunnilla 39 minuutilla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti.\nArkipyhästä johtuva lisäys tehdään sillä viikolla, jolla ylimääräinen\nvapaa on annettu.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Yleistyöaika, osa-aikatyö\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Yleistyöajassa viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Viikkoa\npitemmässä tasoittumisjaksossa ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia\nkerrottuna tasoittumisjakson viikkojen määrällä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Poissaolon vaikutus viikoittaiseen ylityörajaan\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jossa on 7 §\n2 momentin mukaisessa tilanteessa vuosiloma, virka- tai työvapaa tai muu\nhyväksyttävä poissaolo, ylityöraja alenee jokaista tällaista\npoissaolopäivää kohden, joka olisi ollut työpäivä 7 tuntia 39 minuuttia\nkuitenkin enintään 38 tuntia 15 minuuttia kalenteriviikossa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jossa on muu\nkuin 7 § 2 momentissa tarkoitettu ennalta suunniteltu poissaolo, ylityöraja\nalenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien verran lisättynä poissaolon\nulkopuolelle merkityllä mahdollisella vapaa-aikakorvauksen\ntuntimäärällä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jossa on\nsekä 7 § 2 momentissa tarkoitettu ennalta suunniteltu poissaolo että muu\nkuin ennalta suunniteltu poissaolo, ylityöraja alenee lisäksi poissaolon\najalle suunniteltujen tuntien verran lisättynä poissaolon ulkopuolelle\nmerkityllä mahdollisella vapaa-aikakorvauksen tuntimäärällä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Esimerkki\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikaisella, jonka säännöllinen työaika on 50 % täyttä työaika\ntekevän työajasta, neljän viikon tasoittumisjakson työvuoroluetteloa\nlaadittaessa on tiedossa yksi ennalta tiedetty vuosilomapäivä.\nSäännöllinen työaika on 72,68 tuntia = ((38,25 x 4) – 7,65) x 50 %.\nTämä on samalla lisätyöraja. Ylityöraja on 145,35 tuntia = (38,25 t x 4)\n– 7, 65 t.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tasoittumisjakson aikana tietoon tulee yksi muu poissaolopäivä\nsairastumisen vuoksi. Kyseiselle päivälle oli suunniteltu 8 työtuntia.\nSäännöllinen työaika ja samalla lisätyöraja on 64,68 tuntia = 72,68 t –\n8 t. Ylityöraja on 137,35 tuntia = 145,35 t – 8 t.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikakorvaus ei ole työaikaa. Jos\nsellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jolle on suunniteltu\ntyöaikakorvauksia annettavaksi vapaana, tehdään suunniteltua enemmän\ntunteja, siirtyy vastaava määrä vapaa-aikakorvauksia annettavaksi vapaana\nmyöhemmin tai suoritetaan rahakorvaus.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Yleistyöajassa voidaan erotella vuorokautinen ja viikoittainen ylityö.\nViikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan viikoittaisen ylityörajan lisäksi\ntehtyä työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä. Ylityö korvataan joko\nvuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä, mutta ei molempina. Viikossa\ntehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuorokautinen ylityö.\nJos viikkoylityöraja tämän jälkeenkin ylittyy, ylimenevä aika on\nviikoittaista ylityötä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom. Toimistotyöaika (8 §)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä\ntyövuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että seuraavat\nylityörajat:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Vuorokautinen ylityöraja\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä,\nkuitenkin enintään 9 tuntia.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Viikoittainen ylityöraja\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Toimistotyöaika, täysi työaika\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Toimistotyöajassa viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia.\nViikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa toimistotyöajassa viikoittainen\nylityöraja on kuitenkin työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty\nsäännöllinen työaika lisättynä kahdella tunnilla ja kullekin viikolle\nmahdollisesti merkityllä vapaa-aikakorvauksen tuntimäärällä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Poissaolon vaikutus viikoittaiseen ylityörajaan\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sellaisella viikolla, jolla on vuosiloma, virka- tai työvapaa tai muu\nhyväksyttävä poissaolo, viikoittainen ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle\ntyövuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika lisättynä\ntyöpäivää kohden 24 minuutilla (0,4 tunnilla) kuitenkin enintään kahdella\ntunnilla ja poissaolon ulkopuolelle merkityllä mahdollisella\nvapaa-aikakorvauksen tuntimäärällä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ylityöraja määräytyy edellä sanotun mukaisesti riippumatta siitä, onko\nkyseessä 8 § 2 momentissa tarkoitettu ennalta suunniteltu tai muu kuin\nennalta suunniteltu poissaolo.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Viikoittainen ylityöraja arkipyhäviikolla\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sellaisella viikolla, johon ei sisälly ennalta suunniteltua tai muuta kuin\nennalta suunniteltua poissaoloa, viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15\nminuuttia. Viikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa toimistotyöajassa\nviikoittainen ylityöraja on kuitenkin työvuoroluetteloon kullekin viikolle\nmerkitty säännöllinen työaika, johon lisätään:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•kaksi tuntia\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•kullekin viikolle merkitty arkipyhälyhennys ja\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•mahdollisesti merkitty vapaa-aikakorvauksen tuntimäärä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viikko tai tasoittumisjakso, johon sisältyy ennalta suunniteltu, muu kuin\nennalta suunniteltu poissaolo tai molemmat poissaolot\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos viikkoon tai tasoittumisjaksoon sisältyy 7 §:n 3 momentin mukainen\ntyöaikaa lyhentävä arkipyhä, viikoittainen ylityöraja on\ntyövuoroluetteloon poissaolon ulkopuolelle kullekin viikolle merkitty\nsäännöllinen työaika, johon lisätään:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•työpäivää kohden 24 minuuttia (0,4 tuntia) kuitenkin enintään 2\ntuntia viikossa\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•7 tuntia 15 minuuttia kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti\nsillä viikolla, jolla arkipyhälyhennys on annettu ja\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•poissaolon ulkopuolelle merkitty mahdollinen vapaa-aikakorvauksen\ntuntimäärä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>24 minuutin lisäys tehdään vain sellaisilta työpäiviltä, joihin\nsisältyy säännöllistä työaikaa. Arkipyhä, vapaa-aikakorvauspäivä ja\ntyöajantasauspäivä katsotaan tällaiseksi työpäiväksi ylityörajaa\nlaskettaessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Toimistotyöaika, osa-aikatyö\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Toimistotyöajassa viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia.\nViikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia\nkerrottuna tasoittumisjakson viikkojen lukumäärällä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Poissaolon vaikutus viikoittaiseen ylityörajaan\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jossa on\nhyväksyttävä poissaolo, ylityöraja lasketaan seuraavasti:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•36 tuntia 15 minuuttia viikossa tai 36 tuntia 15 minuuttia kertaa\ntasoittumisjakson viikkojen lukumäärä,\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•josta vähennetään 8 § 2 momentissa mainittujen poissaolopäivien\nlukumäärä kerrottuna 7 tuntia 15 minuutilla,\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•josta vähennetään muun kuin ennalta suunnitellun poissaolopäivän\najalle suunniteltu tuntimäärä,\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•johon lisätään työpäivää kohden 24 minuuttia (0,4 tuntia)\nkuitenkin enintään 2 tuntia tasoittumisjakson kalenteriviikkoa kohden.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikakorvaus ei ole työaikaa. Jos\nsellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jolle on suunniteltu\ntyöaikakorvauksia annettavaksi vapaana, tehdään suunniteltua enemmän\ntunteja, siirtyy vastaava määrä vapaa-aikakorvauksia annettavaksi vapaana\nmyöhemmin tai suoritetaan rahakorvaus.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Toimistotyöajassa voidaan erotella vuorokautinen ja viikoittainen ylityö.\nViikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan viikoittaisen ylityörajan lisäksi\ntehtyä työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä. Ylityö korvataan joko\nvuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä, mutta ei molempina. Viikossa\ntehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuorokautinen ylityö.\nJos viikkoylityöraja tämän jälkeenkin ylittyy, ylimenevä aika on\nviikoittaista ylityötä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom. Jaksotyö (9 §)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jaksotyössä (9 §) ylityöraja on 9 §:ssä mainittu tuntimäärä ja\nkeskeytyneessä työaikajaksossa 15 §:n mukainen tuntimäärä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ylityöksi ei lueta työaikalain ulkopuolella olevan\nviranhaltijan\u002Ftyöntekijän osallistumista kokoukseen, josta suoritetaan\nkertapalkkio.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>5 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ylityö korvataan viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle työnantajan harkinnan\nmukaan joko rahakorvauksena tai vapaana säännöllisenä työaikana siten kuin\njäljempänä tai asianomaisessa liitteessä on tarkemmin määrätty.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>6 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Vapaa-aikakorvauksen määrä ja sijainti tulee eriteltynä käydä ilmi\nvahvistetusta työvuoroluettelosta. Mikäli viranhaltijan\u002Ftyöntekijän\nvahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty ylityötä korvattavaksi vapaana\nja viranhaltija\u002Ftyöntekijä sairastuu ennen vapaa-aikakorvauksen alkamista,\nsiirtyy sairauspoissaolon ajalle merkitty ylityön vapaa-aikakorvaus\nannettavaksi myöhemmin 23 §:n 5 momentin mukaisena ajankohtana tai siitä\nsuoritetaan työnantajan harkinnan mukaan edellä tässä momentissa\ntarkoitettu rahakorvaus. Mikäli viranhaltija\u002Ftyöntekijä sairastuu\nylityökorvausvapaan aikana, vapaa-aikakorvaus siirtyy sairastumista seuraavan\npäivän alusta lukien annettavaksi myöhemmin tai korvattavaksi rahana kuten\nedellä on määrätty.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Muu virka-\u002Ftyövapaa ei siirrä työvuoroluetteloon vahvistettua\nylityövapaata myöhemmin annettavaksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Muut tässä luvussa tarkoitetut vapaa-aikakorvaukset eivät siirry\nmyöhemmin annettavaksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1829\">15 § Lisä- ja ylityö jaksotyössä keskeytyneellä\ntyöaikajaksolla\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Työvuoroluetteloon ennalta suunniteltu keskeytys\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli työaikajakso keskeytyy vuosiloman tai virka-\u002Ftyövapaan tai muun\nhyväksyttävän syyn vuoksi, säännöllinen työaika lyhenee (ylityöraja)\njokaista tällaista poissaolopäivää kohden, joka olisi ollut työpäivä, 7\ntuntia 39 minuuttia, kuitenkin enintään 38 tuntia 15 minuuttia\nkalenteriviikossa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikaisen säännölliseksi työajaksi (lisätyöraja) katsotaan\nosa-aikatyön suhteellinen osuus täyttä työaikaa tekevän ylityörajasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, työpäiviksi katsotaan\nmaanantai-perjantai. Keskeytysaikaan sisältyvä arkipyhä katsotaan\ntyöpäiväksi, jolloin säännöllistä työaikaa ei lyhennetä 9 § 3\nmomentin mukaisella arkipyhälyhennyksellä. Arkipyhä lyhentää\nsäännöllistä työaikaa 9 § 3 momentin mukaisesti silloin, kun se on\nkeskeytyksen ulkopuolella.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli työntekijä on poissa koko kalenteriviikon, lyhenee työaikajakson\nsäännöllinen työaika 38 tuntia 15 minuuttia.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyössä ylityöraja on sama kuin täyttä työaikaa tekevän.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Soveltamisohjetta sovelletaan myös siirrettyyn arkipyhävapaaseen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Muut keskeytykset\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.Jos edellä 1 momentissa tarkoitetusta syystä aiheutunut keskeytys ei ole\nollut tiedossa viikkoa ennen työaikajakson alkua, se työaika, joka tehdään\npoissaolon ulkopuolelle hyväksytyssä työvuoroluettelossa suunnitellun\nsäännöllisen työajan lisäksi, on täydessä työajassa ylityötä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli keskeytys on tiedossa viimeistään 7 päivää ennen työaikajakson\nalkua, säännöllinen työaika suunnitellaan 1 momentin mukaan. Mikäli\nkeskeytys ei ole ollut tiedossa (7 päivää ennen jakson alkua), ylityörajan\nosoittaa 2 momentin tuntimäärä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.Osa-aikatyössä säännöllisen työajan lisäksi tehty työaika on\nlisätyötä ylityörajaan saakka.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyössä sellaiselle työaikajaksolla, jossa on tässä momentissa\ntarkoitettu muu keskeytys, ylityöraja (9 §:n mukainen täysi työaika) alenee\nmuun keskeytyksen ajalle suunniteltujen tuntien verran.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyössä sellaisella työaikajaksolla, jossa on sekä 15 §:n 1\nmomentissa tarkoitettu ennalta suunniteltu keskeytys, että tässä momentissa\ntarkoitettu muu keskeytys, ylityöraja (15 § 1 mom) alenee lisäksi muun\nkeskeytyksen ajalle suunniteltujen tuntien verran.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu annettavaksi vapaa-aikakorvausta\ntai työaika alittaa säännöllisen työajan muun vastaavan syyn vuoksi, niin\nedellä 1 kohdan tapauksessa ovat ylityötä ja 2 kohdan tapauksessa\nlisätyötä ne työtunnit, jotka ylittävät työvuoroluetteloon muulle kuin\nkeskeytysajalle merkityn työajan ja etukäteen suunnitellun säännöllisen\ntyöajan vajauksen yhteenlasketun määrän.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1870\">16 § Ylityökorvaus\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.50 %:lla korotettu tuntipalkka kahdelta ensimmäiseltä vuorokautiselta\nylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta\nvuorokautiselta ylityötunnilta sekä 50 %:lla korotettu tuntipalkka\nviikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta ja 100 %:lla korotettu palkka\nkultakin seuraavalta viikoittaiselta ja vuorokautiselta ylityötunnilta tai\nannetaan vastaava vapaa-aika\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.jaksotyössä 50 %:lla korotettu tuntipalkka kahden viikon työaikajakson\n12 ensimmäiseltä ylityötunnilta, kolmen viikon työaikajakson 18\nensimmäiseltä ylityötunnilta, neljän ja kuuden viikon työaikajakson 24\nensimmäiseltä ylityötunnilta sekä 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin\nseuraavalta ylityötunnilta tai annetaan vastaava vapaa-aika.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jaksotyön keskeytyneessä työaikajaksossa sekä silloin, kun palvelussuhde\nalkaa tai päättyy kesken työaikajakson, ylityö korvataan maksamalla\nkahdelta ensimmäiseltä työpäivää kohden lasketulta keskimääräiseltä\nylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka ja seuraavilta 100 %:lla\nkorotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>100 %:lla korotettu tuntipalkka maksetaan tai vastaava vapaa-aika annetaan\nkuitenkin tunneilta, jotka ylittävät edellä 1 momentissa mainitut\nylityötunnit.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työpäiväksi katsotaan myös työntasauksesta tai vapaa-aikakorvauksesta\njohtuvat kokonaiset vapaapäivät.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1888\">17 § Hätätyö\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Työaikalain 19 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa ja edellytyksin saadaan\nsäännöllisiä työaikoja pidentää. Ylityönä tehty hätätyö korvataan\ntämän sopimuksen ylityökorvausmääräysten mukaisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1892\">18 § Sunnuntai- ja lauantaityö- sekä aattokorvaus\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Sunnuntaityökorvaus\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sunnuntaina, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, pitkäperjantaina,\ntoisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, juhannuspäivänä,\npyhäinpäivänä, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, joulupäivänä ja\ntapaninpäivänä sekä kello 18.00–24.00 lauantaina ja vastaavalta ajalta\nedellä lueteltujen juhlapäivien aattona tehdystä työstä maksetaan\nvarsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai\nannetaan vastaava vapaa-aika.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Lauantaityökorvaus\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi\nsattuvaa jouluaattoa, kello 06.00–18.00 tehdystä työstä maksetaan\nrahakorvauksena 20 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava\nvapaa-aika\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.jaksotyössä ja\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.muussa työaikajärjestelmässä säännöllisenä työaikana tehdyiltä\ntyötunneilta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Aattokorvaus\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin\nsunnuntaiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00–18.00 tehdyiltä työtunneilta\nmaksetaan aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka\ntai annetaan vastaava vapaa-aika.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1919\">19 § Ilta-, yö- ja vuorotyökorvaus\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Iltatyö\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18.00–22.00 tehtyä työtä. Iltatyöstä\nmaksetaan rahakorvauksena 15 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan\nvastaava vapaa-aika.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Yötyö\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Yötyöllä tarkoitetaan kello 22.00–07.00 tehtyä työtä. Yötyöstä\nmaksetaan rahakorvauksena 30 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan\nvastaava vapaa-aika. Jaksotyössä vapaa-aikakorvaus on 24 minuuttia\nyötyötunnilta tai rahakorvaus 40 % korottamattomasta tuntipalkasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Vuorotyölisää ja ilta- tai yötyökorvausta ei suoriteta\nsamanaikaisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Yötyön vapaa-aikakorvaus annetaan aikaisintaan yötyön suorittamista\nseuraavalla työaikajaksolla ja viimeistään tämän luvun 23 §:n 5 momentin\nmukaisessa määräajassa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos työaikajaksossa on suunniteltu annettavaksi kahdeksan tuntia yötyön\naikahyvitystä, mutta jaksoon tuleekin neljä todellista työtuntia lisää,\nsuunnitellusta yötyön aikahyvityksestä on neljä tuntia siirrettävä\nannettavaksi myöhemmin tai niistä maksetaan rahakorvaus.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Vuorotyö\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Vuorotyöllä tarkoitetaan 7 §:n mukaisesti järjestettyä\nkaksivuorotyötä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat\nennakolta määrätyin ajanjaksoin ja jossa viranhaltijat\u002Ftyöntekijät\nsuorittavat samankaltaista työtä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijaa\u002Ftyöntekijää voidaan tilapäisesti pitää samassa\nvuorossakin, jos niin sovitaan. Edellä mainitun mukaisesti järjestetyssä\nvuorotyössä suoritetaan rahakorvauksena iltavuorossa 15 % ja yövuorossa 30 %\nkorottamattomasta tuntipalkasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työvuorojen vaihtuminen tarkoittaa sitä, että ensimmäisen vuoron\npäätyttyä toinen alkaa ja vastaavasti kolmivuorotyössä toisen vuoron\npäätyttyä kolmas alkaa. Vuorot eivät saa mennä osittainkaan päällekkäin\neikä vuorojen väliin saa jäädä taukoa, lukuun ottamatta tässä\npykälässä erikseen mainittuja työpisteitä tai töitä. Vuorojen\nmuuttuminen tarkoittaa sitä, ettei ketään jatkuvasti pidetä samassa\nvuorossa vaan aamuvuorolaiset siirtyvät iltavuoroon tai yövuoroon jne.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli työ on järjestetty siten, että se esim. viitenä päivänä\nviikossa (ma–pe) on järjestetty em. edellytykset täyttäväksi vuorotyöksi\nja viikonloppuna (la–su) yksivuoro- eli päivätyöksi, vuorotyölisät\nmaksetaan vain niiltä päiviltä, jolloin vuorotyötä tehdään (ma–pe).\nIltavuorolisän tai yövuorolisän suorittaminen ei ole sidottu tiettyihin\nkellonaikoihin kuten ilta- ja yötyökorvaukset, vaan lisä maksetaan kaikilta\nilta- ja yövuoron tunneilta. Vuorotyölisää ei suoriteta jaksotyössä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1965\">20 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityökorvauksen sekä\naattokorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.työ on tehty työpaikalla tai erityisestä syystä esihenkilön\nmääräämällä muulla paikalla\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti\nselvitetty\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.työ on suoritettu toimivaltaisen viranomaisen antaman kirjallisen\nmääräyksen perusteella paitsi silloin, kun kysymyksessä on säännöllinen\nvuorotyö tai jaksotyö.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos viranhaltija\u002Ftyöntekijä tekee kotona ylityötä, ylityön korvaaminen\nedellyttää kirjallisen ylityömääräyksen lisäksi esihenkilön lupaa.\nYlityön tekeminen kotona tulee kysymykseen vain poikkeustapauksessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tämän luvun 18 §:n ja 19 §:n mukaiset ns. epämukavan työajan\nkorvaukset maksetaan vain tosiasiallisesti tehdyltä työajalta. Ne maksetaan\nmyös lisä- ja ylityöajalta (poikkeus lauantaityö, ks. 18 § 2 momentin 2\nkohta).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L1982\">21 § Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Lisä-, yli-, ilta-, yö-, vuoro-, lauantai- ja sunnuntaityön sekä\nvarallaolon korvaamista koskevia tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta\nviranhaltijaan\u002Ftyöntekijään\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.jonka säännöllistä työaikaa ei ole määrätty\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.jolle on myönnetty oikeus pitää muuta ansiotointa, jonka hoitaminen\nvaatii säännöllisen työajan käyttämistä, jollei\nhyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän toimivaltainen viranomainen harkitse\nsitä kohtuulliseksi\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.jonka palkkaus on tässä momentissa tarkoitettujen korvausten osalta\ntyö-\u002Fvirkaehtosopimuksen erityismääräyksillä järjestetty toisin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Edellä 1 mom. tarkoitettuja korvauksia ei suoriteta\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.hyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän johtoryhmän jäsenelle,\nvirastopäällikölle, tulosalueen johtajalle tai vastaavassa asemassa\nolevalle\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.hyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän liikelaitoksen tai\ntoimialan\u002Fviraston\u002Ftulosalueen johtoryhmän jäsenelle\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.tulosyksikön johtajalle, joka hoitaa pääasiallisesti hallinnollisia\ntehtäviä jollei hyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän toimivaltainen\nviranomainen harkitse sitä kohtuulliseksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Johtavassa asemassa olevan viranhaltijan\u002Ftyöntekijän tehtävien luonne on\nsellainen, ettei työajan käyttöä yleensä voida valvoa tai työajan\nkäytön tarkka valvonta ei ole tarkoituksenmukaista.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Toimivaltainen viranomainen päättää, milloin kyseessä on sellainen\nhyvinvointialueen\u002Fhyvinvointiyhtymän toimialan, tulosalueen tai viraston\njohtoryhmä, jonka jäsenelle ei suoriteta tässä pykälässä tarkoitettuja\ntyöaikakorvauksia. Päätöksessä tulee ottaa huomion toimialan\u002Ftulosalueen\u002F\nviraston koko, johtoryhmän jäsenten asema työnantajan organisaatiossa ja\nmuut asiaan vaikuttavat seikat. Muita asiaan vaikuttavia seikkoja ovat\nesimerkiksi hyvinvointialueen asukasmäärä ja sitä kautta\nhyvinvointiorganisaation koko. Tarvittaessa asiasta neuvotellaan paikallisesti\nasianomaisten viranhaltija- ja työntekijäjärjestöjen edustajien kanssa ja\nasiassa pyritään yhteisymmärrykseen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Kohta 1\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Johtoryhmän jäseniksi ei katsota varajäseniä eikä niitä, joilla on\nkokouksissa läsnäolo-oikeus, mutta jotka eivät virka- tms. asemansa\nperusteella kuulu varsinaiseen johtoryhmään.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Virastopäälliköitä ja vastaavassa asemassa olevia on yleensä vain\nsuurissa kaupungeissa. Vastaavassa asemassa olevia voivat olla esim.\nhenkilöstöjohtaja ja johtavassa asemassa oleva kaupunginlakimies.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hyvinvointiyhtymän johtoryhmän jäsenet jäävät korvausmääräysten\nulkopuolelle. Lisäksi hyvinvointiyhtymän toimivaltainen viranomainen\npäättää viime kädessä, milloin kyseessä on sellainen hyvinvointiyhtymän\ntoimialan johtoryhmä tai muun yksikön johtoryhmä, jonka jäsenelle ei\nsuoriteta tässä pykälässä tarkoitettuja työaikakorvauksia.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Kohta 3\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tulosyksikkö määritellään työnantajakohtaisesti. Tulosyksiköllä\ntarkoitetaan kunnallista organisaatiota tai sen osaa, joka on hallinnollisesti\nja taloudellisesti vastuussa tehtäviensä hoitamisesta. Esimerkiksi\nliikelaitos, ammattioppilaitos tai pelastuslaitos voi olla tässä tarkoitettu\norganisaatiokokonaisuus.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2025\">22 § Hälytysraha\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan 7,61 euron\nhälytysraha, mikäli viranhaltija\u002Ftyöntekijä kutsutaan (hälytetään)\ntyönantajan toimesta työhön vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta\nilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on\netukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä. Kutsun pitää edellyttää\nenintään viiden tunnin kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista. Mikäli\ntyöhön kutsu tapahtuu enintään tuntia ennen työvuoroluettelon mukaista\ntyöhön saapumista, hälytysrahaa ei makseta. Viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle\nmaksetaan vähimmäiskorvaus hälytysluonteisen työn edellyttämistä\nmatkakuluista.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2029\">23 § Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten\nsuorittamisajankohta\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Tuntipalkan laskeminen\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lisä-, yli-, ilta-, yö-, vuoro-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyön sekä\nvarallaolon rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan\njakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.luvulla 152, mikäli työaika määräytyy 8 §:n mukaan\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.luvulla 163, mikäli työaika määräytyy 7 tai 9 §:n mukaan\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>jollei työaikalain 39 §:n nojalla annetussa poikkeusluvassa tai tehdyssä\nvirka- tai työehtosopimuksessa ole vahvistettu toisin työaikalain alaisen\nviranhaltijan\u002Ftyöntekijän tuntipalkan laskemisperusteita.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Työntekijät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työntekijällä vuorotyölisä lasketaan mukaan tuntipalkkaan, jota\nkorotetaan 50 tai 100 prosentilla, mikäli yli- ja sunnuntaityötä suoritetaan\nsellaisena ajankohtana, jolta maksetaan vuorotyölisää.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tuntipalkassa ei oteta huomioon mm. ilta- ja yötyökorvausta,\nlauantaityökorvausta eikä aattokorvausta yli- ja sunnuntaityökorotusosuuksia\nlaskettaessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijoiden vuorotyölisää ei oteta huomioon tuntipalkassa yli- ja\nsunnuntaityökorvauksia maksettaessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyössä\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyötä tekevän tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden\nvarsinainen palkka (osa-aikapalkka) luvulla, joka lasketaan siten, että\nosa-aikaisen säännöllinen työaika (osa-aikatyöaika) jaetaan täydellä\ntyöajalla ja kerrotaan 1 momentin mukaisella, täyttä työaikaa tekevän\nkuukausipalkan jakajalla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tuntipalkan laskukaava:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tuntipalkka = osa-aikapalkka:( kk-palkan jakaja x osa–aikatyöaika )\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>täysi työaika\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos viikkotyöaika toimistotyössä on esimerkiksi 25 tuntia, on\nkuukausipalkan (osa-aikapalkan) jakaja 104,8 (152 x 25 : 36,25).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Muissa kuin 1 ja 3 momenteissa tarkoitetuissa tapauksissa saadaan tarvittava\ntuntipalkka jakamalla varsinainen palkka kuukauden aikana säännölliseen\ntyöhön käytettävää tuntimäärää vastaavalla luvulla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Korvausten suorittamisajankohta\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>5 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Rahakorvaus on maksettava ja vapaa-aikakorvaus annettava viimeistään\nkorvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana,\npaitsi jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi\ntyöaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan\nkalenterikuukauden aikana. Viranhaltijan\u002Ftyöntekijän kanssa sovittaessa\nvoidaan vapaa-aikakorvaus kuitenkin antaa vielä neljän seuraavan\nkalenterikuukauden aikana. Samoin rahakorvaus saadaan maksaa edellä mainittua\nmyöhemmin, milloin tarkoitettua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu\nvirantoimituksen\u002Ftyönteon keskeytyksen vuoksi antaa edellä määrättynä\naikana.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Käytettäessä jaksotyössä kuuden viikon työaikajaksoa, maksetaan\nrahakorvaus 18 §:ssä ja 19 §:n 1–3 momentissa tarkoitetut\ntyöaikakorvaukset kolmen viikon työaikajakson jälkeen kuten 23 §:n 5\nmomentissa on todettu. Vapaa-aikakorvaus voidaan kuitenkin antaa kuuden viikon\ntyöaikajakson päätyttyä tämän momentin mukaisesti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Vapaa-aikakorvaus\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>6 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ilman viranhaltijan\u002Ftyöntekijän suostumusta ei voida käyttää\nlyhyempää kuin yhden työpäivän kestävää vapaa-aikakorvausta paitsi\nyötyön aikahyvityksessä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lepoajat\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2098\">24 § Viikkolepo\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työaika on järjestettävä niin, että viranhaltija\u002Ftyöntekijä saa\nkerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän\nvapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen.\nViikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden\najanjakson aikana. Viikkolevon tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia\nviikossa. Jos työntekijän vuorokautinen työaika on enintään kolme tuntia,\ntyöntekijälle saadaan antaa 35 tunnin sijasta vähintään 24 tunnin\nyhdenjaksoinen vapaa viikossa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tarvittaessa työvuoroluetteloon merkittyä viikkolepoa voidaan muuttaa.\nMikäli viranhaltija\u002Ftyöntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa mm.\nvuosiloman tai muun virka-\u002Ftyövapaan vuoksi siten, että poissaolo on\nkestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35 tuntia, katsotaan viikkolepo\nannetuksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jaksotyössä tulisi kussakin työpisteessä pyrkiä antamaan\nviranhaltijoille\u002Ftyöntekijöille sama määrä vapaapäiviä viikonloppuna\ntietyn ajanjakson kuluessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Keskeytymättömässä vuorotyössä viikkolepo voidaan järjestää\nkeskimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Viikkolevon tulee olla\nkuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden ja työn\njärjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos\nsiihen on viranhaltijan\u002Ftyöntekijän suostumus.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Edellä tässä pykälässä säädetystä voidaan poiketa,\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.jos viranhaltijan\u002Ftyöntekijän säännöllinen työaika on vuorokaudessa\nenintään kolme tuntia\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2. työaikalain 19 §:ssä tarkoitetussa hätätyössä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.jos työn tekninen laatu ei salli viranhaltijan\u002Ftyöntekijän\ntäydellistä vapauttamista työstä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4.jos viranhaltijaa\u002Ftyöntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen\nvapaa-aikanaan hyvinvointialueella\u002Fhyvinvointiyhtymässä suoritettavan työn\nsäännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>5.jos viranhaltija\u002Ftyöntekijä suostuu varallaoloon viikkolevon aikana.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Milloin työaikalain alaista viranhaltijaa\u002Ftyöntekijää tarvitaan\ntilapäisesti työhön edellä 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa 1 tai 2\nmomentissa tarkoitetun viikkoleponsa aikana, viranhaltijan\u002Ftyöntekijän\nsäännöllistä työaikaa lyhennetään yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei\nole saanut 1 ja 2 momentissa määrättyä viikkolepoa viimeistään kolmen\nkuukauden kuluessa työn tekemisestä tai viranhaltijan\u002Ftyöntekijän\nsuostumuksella tilapäisestä työstä maksetaan työhön käytetyltä ajalta\nyksinkertainen tuntipalkka.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Muille kuin työaikalain alaisille ei tarvitse korvata mahdollisesti\nsaamatta jäänyttä viikkolepoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>5 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jollei toimintojen luonne muuta vaadi, viranhaltijan\u002Ftyöntekijän\nsäännöllinen työaika sijoitetaan viidelle työpäivälle viikossa.\nTyövuorot suunnitellaan siten, että viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle\npyritään antamaan kaksi peräkkäistä vapaapäivää viikon aikana.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työvuorot suunnitellaan siten, että sunnuntai ja lauantai ovat\nmahdollisuuksien mukaan vapaapäiviä. Jaksotyön osalta ks. 9 § 6 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2147\">25 § Päivittäiset lepoajat\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi eikä viranhaltijan\u002F\ntyöntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta\nvälttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana vähintään puolen\ntunnin lepoaika (ruokailutauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana\nviranhaltija\u002Ftyöntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta. Lepoaika\nvoidaan viranhaltijan\u002Ftyöntekijän pyynnöstä antaa edellä mainittua\nlyhyemmissäkin työvuoroissa, ellei tehtävien järjestely ole esteenä.\nLepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun.\nJos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia,\nviranhaltijalla\u002Ftyöntekijällä on niin halutessaan oikeus pitää enintään\npuoli tuntia kestävä työaikaan kuulumaton lepoaika kahdeksan tunnin\ntyöskentelyn jälkeen. Jollei lepoaikaa voida virka- tai työtehtävien laadun\nvuoksi järjestää, viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle on annettava tilaisuus\naterioida työpaikalla työaikana.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lepoaikaa (ruokailutaukoa) ei ole välttämätöntä määrätä\npidettäväksi tiettynä kellonaikana, vaan voidaan menetellä esimerkiksi\nsiten, että lepoaika pidetään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana\nsilloin kun se on virka-\u002Ftyötehtävien kannalta tarkoituksenmukaisinta,\njolloin tarkan ajankohdan määrää asianomainen esihenkilö tai\nviranhaltija\u002Ftyöntekijä itse.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Määräys työaikana ruokailusta tulee sovellettavaksi vain niissä\npoikkeuksellisissa tapauksissa, joissa ruokailutauon järjestäminen ei ole\ntoiminnallisista syistä mahdollista.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Yleistyöaikaa tai jaksotyötä tekeville viranhaltijoille\u002Ftyöntekijöille\non annettava lepotauko taikka hänen niin halutessaan tilaisuus joutuisaan\nateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen\nlaitoksen ruokalassa tai vastaavassa ruokailupaikassa edellyttäen ettei\njärjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville\npalveluksille ja että ruokailusta aiheutuva poissaolo työstä kestää\nenintään 15–20 minuuttia. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi\ntyöpäivän alkuun eikä loppuun.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos työntekijälle\u002Fviranhaltijalle, joka on valinnut työaikaan\nkuulumattoman lepotauon, ei voida sitä virka- tai työtehtävien laadun vuoksi\njärjestää, viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle on annettava tilaisuus joutuisaan\nateriointiin työaikana työpaikalla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia,\nviranhaltijalla\u002Ftyöntekijällä on niin halutessaan oikeus pitää enintään\npuoli tuntia kestävä työaikaan kuulumaton lepoaika kahdeksan tunnin\ntyöskentelyn jälkeen tai hänen niin halutessaan tilaisuus joutuisaan\nateriointiin työaikana työpaikalla kuten edellä ensimmäisessä kappaleessa\non todettu.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Katso 25 §:n 1 momentin soveltamisohjeen ensimmäinen kappale.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2173\">26 § Palautumistauko\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10\nminuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana\nviranhaltija\u002Ftyöntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään\ntarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä\ntyön kululle tai suoritettaville palveluksille. Taukoa ei saa sijoittaa\ntyövuoron\u002Ftyöpäivän alkuun tai loppuun.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työaika-asiakirjat ja yötyö\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2179\">27 § Työajan tasoittumissuunnitelma\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos 7–9 §:n tai liitteen 7 mukainen säännöllinen työaika on\njärjestetty keskimääräiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava\ntyöaikalain alaisista töistä työajan tasoittumissuunnitelma vähintään\najaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu määrättyyn\nkeskimäärään.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työajan tasoittumissuunnitelmasta on erotettava työvuoroluettelo, josta on\nmääräykset 28 §:ssä. Tasoittumissuunnitelmasta pitää käydä ilmi\ntasoittumisjakso ja kunkin viikon säännöllinen työaika ja mahdollisuuksien\nmukaan vapaapäivät. Jos koko tasoittumisjaksoksi on mahdollista laatia\ntyövuoroluettelo, työvuoroluettelo korvaa tässä pykälässä tarkoitetun\ntasoittumissuunnitelman.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumissuunnitelmaa\ntyönantajan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä.\nLuonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työajan tasoittumissuunnitelman muutoksista on ilmoitettava\nviranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle hyvissä ajoin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2198\">28 § Työvuoroluettelo\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työaikalain alaisia töitä varten on työnantajan laadittava\ntyövuoroluettelo, josta käy ilmi viranhaltijan\u002Ftyöntekijän säännöllisen\ntyöajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat.\nTyövuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan\ntasoittumissuunnitelma, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan\ntyön epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluettelo on\nkuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.\nTyövuoroluetteloa laadittaessa on viranhaltijan\u002Ftyöntekijän tai\nluottamusmiehen vaatimuksesta noudatettava, mitä 27 §:n 2 momentissa on\nmäärätty.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat\ntulee ilmoittaa täsmällisin kellonajoin. On kuitenkin mahdollista laatia\nliukuva työvuoroluettelo, jossa viranhaltija\u002Ftyöntekijä tietyissä rajoissa\nsaa itse määrätä em. ajankohdat. Esimerkiksi voidaan merkitä, että\npäivittäinen lepotauko pidetään kello 11.00 ja 13.00 välisenä aikana.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti\nviranhaltijoiden\u002Ftyöntekijöiden tietoon, viimeistään viikkoa ennen siinä\ntarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa\nmuuttaa vain viranhaltijan\u002Ftyöntekijän suostumuksella tai perustellusta\nsyystä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun\ntyövuoroluettelon työtuntien alittuminen ei sinänsä ole tässä tarkoitettu\nperusteltu syy.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työvuoroluettelo voidaan antaa myös sähköisesti tiedoksi, mikäli tämä\non teknisesti mahdollista. Viranhaltijan\u002Ftyöntekijän suostumuksella\ntyövuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Mikäli muutoksesta ei päästä\nyksimielisyyteen, tulisi työvuoroluetteloon tehdä vain ne muutokset, jotka\novat toiminnan kannalta välttämättömiä. Perustellun syyn olemassaolo\nharkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Perusteltuna syynä työvuoroluettelon\nmuuttamiseen voidaan pitää mm. toiminnallisia syitä, esim. ennalta\narvaamattomia poissaoloja. Perusteltu syy työvuoroluettelon muuttamiseen on\naina silloin, kun luettelo on laadittu virheellisesti. Muutoksesta on joka\ntapauksessa ilmoitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos viranhaltija\u002Ftyöntekijä pakottavan esteen vuoksi ei voi saapua\nvuorollaan työhön, hänen on mahdollisimman pian ilmoitettava esteestä\nesihenkilölleen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työsuojelulliset ja tehokkuusnäkökohdat puoltavat sitä, että\ntyövuorosta pois jäävän tai jääneen tilalle pyritään saamaan\nensisijaisesti muu kuin työvuoronsa juuri lopettanut\nviranhaltija\u002Ftyöntekijä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2227\">29 § Yötyö\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Sen lisäksi mitä työaikalain (872\u002F2019) 8 §:n 1 momentissa on säädetty\nyötyön teettämisestä, yötyötä voidaan teettää työssä, jota on\ntarpeen tehdä kello 23:n ja 6:n välisenä aikana lakisääteisten tehtävien\nhoitamiseksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Työaikapankki\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2234\">30 § Työaikapankki\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hyvinvointialueella\u002Fhyvinvointiyhtymässä voidaan ottaa käyttöön\ntyöaikapankki sopimalla sen käyttöönotosta ja ehdoista kunta- ja\nhyvinvointialan pääsopimuksen 12 §:n mukaisella paikallisella työ- ja\nvirkaehtosopimuksella.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää,\njoilla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää\npidettäväksi vapaana pidemmällä aikavälillä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Paikallisessa sopimuksessa tulee määritellä ainakin sopimuksen piiriin\nkuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset,\ntyöaikapankin vapaa-aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan\npitämisen ehdot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä\nmenettelytavat työaikapankkiin liityttäessä ja irtauduttaessa siitä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sopijaosapuolet ovat antaneet tarkemmat työaikapankkia koskevat ohjeet.\nNämä ohjeet eivät ole osa tätä työ- ja virkaehtosopimusta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Liukuva työaika\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2256\">31 § Liukuva työaika\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Liukuvalla työajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestämistä\nsiten, että työntekijä voi kiinteän työajan ulkopuolella annetuissa\nrajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja\npäättymisajankohdan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantaja voi ottaa käyttöön toiminnan kannalta tarkoituksen mukaisen\nliukuvan työajan järjestelmän tässä pykälässä määrätyin ehdoin ja\nrajoituksin työaikaluvun 7 §:n mukaisessa yleistyöajassa ja 8 §:n\nmukaisessa toimistotyöajassa. Työnantaja voi myös lakkauttaa järjestelmän\nkokonaan tai osittain.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantaja päättää liukuvan työajan ehdoista ja käyttöönotosta\nsekä siitä, mihin henkilöstöryhmiin järjestelmää sovelletaan. Ellei\nviranhaltija\u002Ftyöntekijä nimenomaisesti ilmoita jättäytyvänsä\njärjestelmän ulkopuolelle, työnantajan ja työntekijän\u002Fviranhaltijan kesken\nkatsotaan sovitun liukuvasta työajasta. Työnantaja voi muuttaa tai lakkauttaa\nliukuvan työajan järjestelmän irtisanomalla järjestelmän päättymään\nkolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Työnantaja tai\ntyöntekijä\u002Fviranhaltija voi irtisanoa sopimuksen päättymään kuukauden\nirtisanomisaikaa noudattaen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2271\">32 § Liukuvan työajan ehdot\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantaja määrittää liukuvassa työaikajärjestelmässä olevan\nkiinteän työajan, jonka aikana viranhaltijan\u002Ftyöntekijän on oltava\ntyöpaikalla tai työnantajan muussa hyväksymässä paikassa työnantajan\nkäytettävissä. Työnantaja määrittää myös liukuma-ajat. Liukuma-aika ja\nkiinteä työaika yhdessä voivat muodostaa enintään 12 tunnin pituisen\najanjakson ruokatauko mukaan lukien.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Vuorokausilevosta ks. viittausmääräys TAL 25 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Liukuma-aikana viranhaltija\u002Ftyöntekijä voi pääsääntöisesti itse\npäättää työhön tulo- ja lähtöaikansa. Työnantajalla on\ntyönjohto-oikeutensa nojalla oikeus tarvittaessa yksittäistapauksessa\npäättää, että viranhaltijan\u002Ftyöntekijän on oltava työssä tiettynä\nesimerkiksi liukuma-ajaksi sattuvana aikana. Työnantaja ei saa käyttää\ntyönjohto-oikeutta ko. asiassa säännönmukaisesti liukuvan työajan\ntarkoitus huomioon ottaen. Lisäksi työnantaja voi tarvittaessa antaa lisä-\nja ylityömääräyksen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Määräyksen mukaan liukuma-ajan enimmäismäärä voi olla esim. klo 7–9\nsekä 15–19. Kiinteän työajan on oltava vähintään 5 tuntia, jollei\ntyönantaja toisin päätä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työaikaluvun 25 § 1 momentin mukainen päivittäinen lepoaika sijoitetaan\nkiinteän työajan keskelle. Päivittäinen lepoaika voidaan järjestää\nliukuvaksi siten, että viranhaltija\u002Ftyöntekijä voi itse päättää\npäivittäisen lepoajan ajankohdan annetuissa rajoissa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2290\">33 § Säännöllisen työajan ylittävän tai alittavan\nkertymän rajat (saldokertymät)\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Liukuvassa työajassa säännöllinen työaika voi ylittyä enintään 50\ntuntia (+saldo) tai alittua enintään 6 tuntia (-saldo).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Soveltamisohje\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten\nkertymää vähennetään työntekijälle annettavalla palkallisella\nvapaa-ajalla. Työnantajan on työntekijän sitä pyytäessä pyrittävä\nantamaan vapaa-aika kokonaisina työpäivinä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2298\">34 § Lisä- ja ylityö liukuvassa työajassa\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lisätyönä korvataan työ, jota viranhaltija\u002Ftyöntekijä tekee\ntyönantajan nimenomaisen aloitteen perusteella säännöllisen työajan\nlisäksi, mutta joka ei ole ylityötä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ylityönä korvataan työ, jota viranhaltija\u002Ftyöntekijä suorittaa\ntyönantajan nimenomaisen aloitteen perusteella ja joka ylittää tämän\nsopimuksen työaikaluvun 14 §:n 1 momentin ja 2 momentin mukaisen\nvuorokautisen ja\u002Ftai viikoittaisen ylityörajan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lisä- tai ylityömääräyksen voimassaoloaikana ei sovelleta liukuvan\ntyöajan määräyksiä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lisä- ja ylityö liukuvassa työajassa määräytyy sen mukaisesti mitä on\nmäärätty 13 §:n 1–2 momentissa ja 14 §:n 1–2 momentissa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2315\">35 § Palvelussuhteen päättyminen liukuvassa työajassa\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>1 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli liukuvassa työajassa säännöllinen työaika jää vajaaksi virka-\ntai työsuhteen päättyessä, vähennetään palkasta vajaaksi jääneiden\ntyötuntien osuus korottamattoman tuntipalkan mukaan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2 mom.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli liukuvassa työajassa säännöllinen työaika ylittyy virka- tai\ntyösuhteen päättyessä, korvataan säännöllisen työajan ylittäneet\ntyötunnit korottamattoman tuntipalkan mukaan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Muut määräykset\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2327\">36 § Työajan enimmäismäärän seurantajakso\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Työaikalain 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna työajan enimmäismäärän\ntarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työaikalain 18 §:ssä on säädetty työajan enimmäismäärästä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch2 id=\"L2336\">IV luku Muut määräykset\u003C\u002Fh2>\n\n\u003Ch3 id=\"L2338\">1 § HYVTESin muut sovellettavat määräykset\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Lisäksi sovelletaan seuraavia HYVTESin lukuja ja liitteitä:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Luku I Yleinen osa 2 §, 5–10 §\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Luku IV Vuosiloma, Vuosiloman antamisesta ja\ntyöntekijöiden\u002Fviranhaltijoiden kuulemisesta ks. jäljempänä oleva\nsoveltamisohje\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Luku V Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Luku VI Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Luku VII Luottamusedustajat\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Luku VIII Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen\npäättyminen\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Luku IX Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja ja työsuojeluvaltuutetun\nkorvaus\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Liite 6 Matkakustannusten korvaukset\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje HYVTESin IV luvun 7 §:n ja 9 §:n\nsoveltamisesta\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>HYVTESin IV luvun 7 §:n mukaisesti työnantaja päättää vuosiloman\najankohdasta, ellei asiasta sovita työntekijän kanssa toisin vuosilomaluvun 8\n§:ssä tarkoitetulla tavalla. Työnantajan on kuultava\ntyöntekijöitä\u002Fviranhaltijoita IV luvun 9 §:n mukaisesti ennen vuosiloman\najankohdasta päättämistä. Mahdollisuus esittää lomatoiveensa on varattava\nkaikille työntekijöille\u002Fviranhaltijoille niin hyvissä ajoin, että\ntyöntekijöillä\u002Fviranhaltijoilla on tosiasiallinen mahdollisuus esittää\ntoiveensa. Toiveita pitää olla mahdollista esittää myös sellaisiin\najankohtiin, joissa työnantaja mahdollisesti joutuu ainakin osan toiveista\njättämään huomioimatta (esimerkiksi tiedossa olevat ruuhkahuiput,\nosastosulut, arkipyhät). Työnantajan on pyrittävä järjestämään\nmahdollisuus vuosilomiin myös em. ajankohtina.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Loma-ajankohtia määrättäessä työntekijöiden\u002Fviranhaltijoiden toiveet\non otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon. Loma-ajankohtaa ei saa\npäättää ennen kuin työntekijällä on ollut mahdollisuus esittää\ntoiveensa ajankohdasta. Vuosilomien ajankohdista päätettäessä on\nnoudatettava tasapuolisuutta työntekijöiden\u002Fviranhaltijoiden välillä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2365\">2 § Työsuhteeseen liittyvät muut määräykset\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Työnantaja ei saa estää tai rajoittaa työntekijän mahdollisuutta\nvaihtaa työnantajaa muutoin kuin työsopimuslaissa säädetyllä tavalla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch2 id=\"L2369\">Liite 1 Johto- ja esihenkilötehtävät\u003C\u002Fh2>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Johto- ja esihenkilötehtävät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2374\">1 § Soveltamisala\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Tätä liitettä sovelletaan johto- ja esihenkilötehtäviä pääasiassa\ntekeviin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hinnoittelun ulkopuoliset\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hallinnollinen tai ylin johto on\npalkkahinnoittelun ulkopuolinen. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi johtava\nhoitaja, johtava ylihoitaja, hallintoylihoitaja, hoitotyönjohtaja,\nsosiaalijohtaja, sosiaalityön johtaja, lääkehuollon johtotehtävässä\ntoimiva (esim. sairaala-apteekkari, proviisori) sekä nimikkeestä riippumatta\nvastaavaa tehtävää tekevä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Eräiden ryhmien hinnoittelun ulkopuolisista ks. liite 2 1 §:n\nsoveltamisohje.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hinnoittelun ulkopuolisen palkkauksen määrittämisestä, ks.\nSOTE-sopimuksen palkkausluvun 8 § ja 17 § soveltamisohjeineen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2389\">2 § Palkkahinnoittelu\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Johtotehtävät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Johtotehtävässä toimivan päätehtävänä on johtaminen, kehittäminen\nja koordinointi määrätyllä toimialueella tai toimintayksikössä.\nTehtävään voi kuulua henkilöstön työn johtaminen ja suunnittelu.\nTehtävään voi sisältyä johdettavan tai vastuulla olevan yksikön tai\nalueen toimintaa koskeva päätöksenteon valmistelu ja päätöksenteko.\nJohtotehtävässä toimiva johtaa työtä pääsääntöisesti esihenkilöiden\nvälityksellä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi ylihoitaja, palvelujohtaja,\npalveluyksikön johtaja, vastuualue- tai palvelupäällikkö, johtava\nsosiaalityöntekijä sekä nimikkeestä riippumatta vastaavaa tehtävää\ntekevä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään\nkorkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"0\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S1JOH100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt;border-left: none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt;border-left: none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt;border-left: none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt;border-top: none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">4 100,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none;border-bottom: solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt;background:white; padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">4 193,07 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none;border-bottom: solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt;background:white; padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">4 297,90 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Cp>\u003Cspan lang=\"ET\">\u003C\u002Fspan>\u003Cstrong>Esihenkilötehtävät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävänä on\nhenkilöstön työn johtaminen ja suunnittelu sekä omaa yksikköä koskeva\npäätöksenteon valmistelu tai päätöksenteko. Suurissa yksiköissä\nalaisena voi olla myös esihenkilöasemassa olevia. Tehtäviin voi kuulua myös\nalan asiantuntijatehtävien hoitamista taikka potilas- tai asiakastyötä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän ryhmään kuuluu selkeästi esihenkilöasemassa toimiva\nviranhaltija\u002Ftyöntekijä. Näitä voivat olla esimerkiksi osastonhoitaja,\napulaisosastonhoitaja, palveluesihenkilö, toimintayksikön esihenkilö,\nvastaava sosiaaliohjaaja, vastaava ohjaaja, palveluvastaava, johtava\nsosiaalityöntekijä, johtava kuraattori sekä nimikkeestä riippumatta\nvastaavaa tehtävää tekevä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluu myös ensihoidon kenttäjohtaja.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään\nkorkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"0\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S1ESI100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt;border-left: none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt;border-left: none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt;border-left: none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt;border-top: none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 430,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none;border-bottom: solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt;background:white; padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 507,86 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none;border-bottom: solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt;background:white; padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 595,56 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>\u003Cspan lang=\"ET\">\u003C\u002Fspan>Työnjohdolliset tehtävät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävänä on\npäivittäisen toiminnan suunnittelu ja kehittäminen sekä asiakasprosessien\nja henkilöstön päivittäisen työn organisointi ja johtaminen ilman\nesihenkilövastuuta. Tehtäviin voi kuulua myös alan asiantuntijatehtävien\nhoitamista taikka potilas- tai asiakastyötä. Näitä voivat olla esimerkiksi\napulaisosastonhoitaja, vastaava sairaanhoitaja, vastaava ohjaaja, vastaava\nsosiaaliohjaaja, työnjohdollinen tiimivastaava sekä nimikkeestä riippumatta\nvastaavaa tehtävää tekevä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään\nkorkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"0\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S1TYT100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 100,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 170,37 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 249,63 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Ch2 id=\"L2554\">Liite 2 Erityisasiantuntijatehtävät\u003C\u002Fh2>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Erityisasiantuntijatehtävät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2559\">1 § Soveltamisala\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Tätä liitettä sovelletaan erityisasiantuntemusta vaativiin\nsosiaalihuollon, terveydenhuollon ja lääkehuollon tutkimus-, suunnittelu- tai\nkehittämistehtäviin sekä eräisiin erityisosaamista edellyttäviin\nhoitotyön, kuntoutuksen tai sosiaalipalvelujen tehtäviin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tätä liitettä sovelletaan myös, jos tehtävässä edellytetään\nylempää korkeakoulututkintoa eikä tehtävä ole hinnoittelun\nulkopuolinen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hinnoittelun ulkopuoliset\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hinnoittelun ulkopuolisia ovat myös fyysikko, kemisti,\nsairaalamikrobiologi, proviisori, sairaala-apteekkari,\nlääkitysturvallisuuspäällikkö, lääkitysturvallisuuskoordinaattori,\npotilasasiavastaava, sosiaaliasiavastaava, psykologi, psykoterapeutti sekä\npuhe- ja ravitsemusterapeutti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hinnoittelun ulkopuolisen palkkauksen määrittämisestä, ks.\nSOTE-sopimuksen palkkausluvun 8 § soveltamisohjeineen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2574\">2 § Terveydenhuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Terveydenhuollon erityisasiantuntijatehtävät\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät edellyttävät\nitsenäistä alan teoreettista hallintaa tai käytännön\nerityisasiantuntemusta. Erityisasiantuntijan tehtävissä edellytetään\nerityistä osaamista ja perehtyneisyyttä, jotka on hankittu esimerkiksi yli\n210 opintopisteen tutkinnolla, tutkintoa täydentävällä lisäkoulutuksella,\nsitä vastaavalla työnantajan järjestämällä koulutuksella tai työssä\noppimalla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hoitotyön ja kuntoutuksen erityisasiantuntijatehtävissä on laaja-alainen\nvastuu kehittää tai suunnitella hoitomenetelmiä, konsultoida ja kouluttaa\nkoko työnantajan tasolla tai omaa yksikköä laajemmin. Tehtäviin voi kuulua\nyhteistyö yli organisaatiorajojen (mm. valtakunnallisissa verkostoissa).\nTähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kliininen asiantuntija, tutkimus- ja\nopetushoitaja, hygieniahoitaja, haavahoitaja, hyvinvointikoordinaattori,\nyhdyspintakoordinaattori ja kehittäjäterveydenhoitaja.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lisäksi erityisasiantuntijatehtävissä voi olla terveydenhuollon\npotilas-\u002Fasiakastyötä. Erityisasiantuntijatehtäviä ovat esimerkiksi:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•synnytyssalikätilö ja vaativuudeltaan vastaava kätilön tehtävä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•sikiöseulontaa itsenäisesti tekevä kätilö (kliininen\nultraäänihoitaja)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•kuvantamisen sonograaferi\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•lääkkeen määräämistä tekevä sairaanhoitaja tai\nterveydenhoitaja\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•ecmo-hoitaja ja met-hoitaja\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•SI-terapeutti\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•audionomi\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•seksuaaliterapeutti\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•neuvolassa, koulussa ja opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajan\ntyötä tekevä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•työterveyshoitaja\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•ensihoitopalveluissa hoitotason ensihoitaja, jolla on hoitotason\ntoimilupa ja hoitotason hoitovelvoite\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•erikoissairaanhoidossa ja yhteispäivystyspisteessä itsenäistä\nvastaanottoa tekevä päivystävä sairaanhoitaja\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään ylempää\nkorkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai aikaisempaa\nopistoasteista tutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S2TEA100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 000,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 068,10 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 144,80 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Ch3 id=\"L2654\">3 § Sosiaalihuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Sosiaalityöntekijät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat\nitsenäisestä alan teoreettiseen hallintaan ja käytännön asiantuntemukseen\nperustuvasta sosiaalityön kehittämis-, suunnittelu- tai asiakastyöstä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi sosiaalityöntekijä ja vastaava\nkuraattori.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään ylempää\nkorkeakoulututkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S2TT100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 550,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 630,59 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 721,35 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Sosiaalihuollon erityisasiantuntijatehtävät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät edellyttävät\nitsenäistä alan teoreettista hallintaa tai käytännön\nerityisasiantuntemusta. Tehtävät ovat pääasiassa sosiaalihuollon\nasiakastyötä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Erityisasiantuntijan tehtävissä edellytetään erityistä osaamista ja\nperehtyneisyyttä, jotka on hankittu esimerkiksi yli 210 opintopisteen\ntutkinnolla, tutkintoa täydentävällä lisä- ja erikoistumiskoulutuksella\n(mm. lastensuojelutyö, monikulttuurisuuden asiantuntijatyö, mielenterveys- ja\npäihdetyö, asiakas- ja palveluohjaus), erityisellä menetelmäkoulutuksella\n(mm. sosiaalihuollon asiakastyön menetelmäkoulutukset), sitä vastaavalla\ntyönantajan järjestämällä koulutuksella tai työssä oppimalla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän hinnoittelukohtaan kuuluvat myös tehtävät, joissa edellytetään\nvähintään ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (sosionomi YAMK, geronomi\nYAMK, kuntoutuksen ohjaaja YAMK).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lastenvalvoja kuuluu tähän hinnoittelukohtaan.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat esimerkiksi seksuaaliterapeutti ja\nerityissosiaaliohjaaja.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään ylempää\nkorkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai aikaisempaa\nopistoasteista tutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S1SEA100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt;border-left: none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt;border-left: none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt;border-left: none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt;border-top: none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 000,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none;border-bottom: solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt;background:white; padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 068,10 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none;border-bottom: solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt;background:white; padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 144,80 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Ch3 id=\"L2728\">4 § Lääkehuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Lääkehuollon erityisasiantuntijatehtävät\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluu lääkehuollon erityisasiantuntija,\njoka voi olla erikoisfarmaseutti, klinikkafarmaseutti, johtava tai vastaava\nfarmaseutti, sairaala-apteekin tai sivuapteekin hoitaja, keskuslääkevaraston\nhoitaja taikka lääkekeskuksen hoitajana toimiva farmaseutti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtävissä edellytetään yleensä erikoistumiskoulutusta, joita ovat\nesim. sairaalafarmasian erikoistumiskoulutus, osastofarmasian erityispätevyys\ntai lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyys.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään laillistetun\nfarmaseutin pätevyyttä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S2LEA100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 000,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 068,10 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">3 144,80 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Ch2 id=\"L2742\">\u003Cspan lang=\"ET\">\u003C\u002Fspan>Liite 3 Asiantuntijatehtävät\u003C\u002Fh2>\n\n\u003Ch3 id=\"L2744\">1 § Soveltamisala\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Tätä liitettä sovelletaan sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja\nlääkehuollon asiantuntijatehtävissä. Nämä tehtävät edellyttävät\nyleensä laillistamista (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559\u002F1994 ja\nLaki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817\u002F2016).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hinnoittelun ulkopuoliset\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hinnoittelun ulkopuolisen palkkauksen määrittämisestä, ks.\nSOTE-sopimuksen palkkausluvun 8 § soveltamisohjeineen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2758\">2 § Terveydenhuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Terveydenhuollon asiantuntijatehtävät\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat\nterveydenhuollon asiantuntijatehtävistä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi sairaanhoitaja, röntgenhoitaja,\nlaboratorionhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja suuhygienisti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään sosiaali- ja\nterveysalan ammattikorkeakoulututkintoa tai terveydenhuoltoalan aikaisempaa\nopistoasteista tutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S3TAT100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 700,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 761,29 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 830,32 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Cp>Terveydenhuollon vaativat asiantuntijatehtävät\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat\nterveydenhuollon, ennaltaehkäisevän terveydenhoidon, hoitotyön ja\nkuntoutuksen vaativista asiantuntijatehtävistä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Terveydenhuollon vaativia asiantuntijatehtäviä ovat kätilön ja\nterveydenhoitajan tehtävät.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Muissa vaativissa asiantuntijatehtävissä edellytetään osaamista ja\nperehtyneisyyttä, jotka on hankittu esimerkiksi tutkintoa täydentävällä\nlisäkoulutuksella, sitä vastaavalla työnantajan järjestämällä\nkoulutuksella tai työssä oppimalla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Terveydenhuollon vaativia asiantuntijatehtäviä ovat esimerkiksi teho-,\npäivystys- ja leikkausosastojen, syöpä- ja dialyysihoitoa antavien\nyksiköiden sekä kotihoidon sairaanhoitajan tehtävät. Tähän ryhmään\nkuuluvat myös psykiatrian, laboratorion (esim. syväosaamista edellyttävä\nanalytiikka), kuvantamisen ja suuhygienistin vaativat tehtävät. Lisäksi\nvaativiin tehtäviin kuuluvat tehtävät, joissa on vastuu erityistehtävästä\nomassa työyksikössä (esim. haavahoitaja, seksuaalineuvoja,\navannehoitaja).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lisäksi näitä tehtäviä ovat kuntoutuksen asiantuntijatehtävät\n(esimerkiksi fysioterapeutti, toimintaterapeutti), joissa vaaditaan\nkuntoutuksen syvällistä tai laajaa erityisosaamista omalla ammattialalla\ntiettyyn asiakasryhmään tai työalueeseen liittyen. Näitä ovat esimerkiksi\nkuntoutuksen suoravastaanotto ja kotiin vietävät kuntoutuspalvelut sekä\ntyöfysioterapeutin tehtävät.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään sosiaali- ja\nterveysalan ammattikorkeakoulututkintoa tai terveydenhuoltoalan aikaisempaa\nopistoasteista tutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S3TVA100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 850,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 914,70 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 987,57 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Ch3 id=\"L2790\">3 § Sosiaalihuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Sosiaalihuollon asiantuntijatehtävät\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat\nsosiaaliohjauksen, kasvatuksen ja kuntoutuksen tehtävistä. Tehtävät\nsisältävät esimerkiksi käytännön neuvontaa ja ohjausta sekä ohjattua\npäätöksentekoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi sosionomi, geronomi,\nkuntoutuksen ohjaaja, sosiaaliohjaaja, palveluohjaaja ja perheohjaaja.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään\nkorkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S3SAT100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 700,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 761,29 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 830,32 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Sosiaalihuollon vaativat asiantuntijatehtävät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat\nvaativista sosiaaliohjauksen, kasvatuksen tai kuntoutuksen\nasiantuntijatehtävistä. Tehtävässä edellytetään erityisosaamista ja\nsyvällistä tietotaitoa sekä sosiaalihuollon käytäntöjen asiantuntemusta.\nVaativissa asiantuntijatehtävissä edellytetään osaamista ja\nperehtyneisyyttä, jotka on hankittu esimerkiksi tutkintoa täydentävällä\nlisä- tai erikoistumiskoulutuksella, sitä vastaavalla työnantajan\njärjestämällä koulutuksella tai työssä oppimalla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Vaativat asiantuntijatehtävät voivat sisältää esimerkiksi\nlaaja-alaisten kokonaisuuksien valmistelua, palvelutarpeen arviointia tai\nitsenäiseen harkintaan perustuvaa päätöksentekoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Vaativia sosiaalihuollon palveluja tuottavia yksiköitä ovat muun muassa\nlaaja-alaista tai syvällistä erityisosaamista edellyttävät lastensuojelun,\npäihdehuollon ja vammaispalvelujen asumispalvelu- ja kuntoutusyksiköt sekä\neräät vastaavat erikoistuneet iäkkäiden palveluyksiköt.\nSosiaalipäivystykseen sijoittuvat tehtävät luetaan vaativiin\nasiantuntijatehtäviin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kuraattori, seksuaalineuvoja ja\nSAS-koordinaattori. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat sosionomin, geronomin,\nkuntoutuksen ohjaajan, sosiaaliohjaajan, palveluohjaajan ja perheohjaajan\nvaativat tehtävät.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään\nkorkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S3SVA100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 850,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 914,70 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 987,57 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Ch3 id=\"L2820\">\u003Cspan lang=\"ET\">\u003C\u002Fspan>4 § Lääkehuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Lääkehuollon asiantuntijatehtävät\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat\nlääkehuollon asiantuntijatehtävistä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi farmaseutti, osastofarmaseutti\nja osatoiminnasta vastaava farmaseutti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään laillistetun\nfarmaseutin pätevyyttä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S3LAT100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 800,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 863,56 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 935,15 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Ch2 id=\"L2834\">Liite 4 Ammattitehtävät\u003C\u002Fh2>\n\n\u003Ch3 id=\"L2836\">1 § Soveltamisala\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Tätä liitettä sovelletaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sekä\nlääkehuollon ammattitehtäviin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hinnoittelun ulkopuoliset\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hinnoittelun ulkopuolisen palkkauksen määrittämisestä, ks.\nSOTE-sopimuksen palkkausluvun 8 § soveltamisohjeineen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hinnoittelukohtaan sijoittaminen\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tämän liitteen terveydenhuollon (2 §) ja sosiaalihuollon (3 §)\nhinnoittelukohtiin sijoitetaan tehtävät sen mukaisesti, kuuluuko tehtävä\nterveydenhuollon tehtäviin (esimerkiksi sairaalan vuodeosasto) vai\nsosiaalihuollon tehtäviin (esimerkiksi kotihoito).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Aiempia koulutusnimikkeitä (2 § ja 3 §)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lähihoitajaa vastaavia aiempia koulutusnimikkeitä ovat apuhoitaja,\nperushoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, hammashoitaja,\nmielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja,\nlääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, kehitysvammaisten hoitaja,\nkuntohoitaja, jalkojenhoitaja ja kodinhoitaja.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2858\">2 § Terveydenhuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Terveydenhuollon ammattitehtävät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat\nhoidon, huolenpidon, kasvatuksen ja kuntoutuksen ammattitehtävistä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi lähihoitaja ja vastaavat\naiemmat koulutusnimikkeet.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään sosiaali- ja\nterveysalan perustutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista\ntutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S4TAM100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 350,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 403,35 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 463,43 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>\u003Cspan lang=\"ET\">\u003C\u002Fspan>Terveydenhuollon vaativat\nammattitehtävät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat\nhoidon, huolenpidon, kasvatuksen ja kuntoutuksen vaativista\nammattitehtävistä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Vaativissa ammattitehtävissä edellytetään osaamista ja\nperehtyneisyyttä, jotka on hankittu esimerkiksi tutkintoa täydentävällä\nlisäkoulutuksella, sitä vastaavalla työnantajan järjestämällä\nkoulutuksella, työssä oppimalla, ammatti- tai erikoisammattitutkinnolla (mm.\nobduktiotoiminta, immobilisaatiohoito, mielenterveys- ja päihdetyö,\npsykiatrinen hoito).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi lähihoitaja ja vastaavat\naiemmat koulutusnimikkeet.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Näitä tehtäviä ovat yksiköiden (esimerkiksi teho-, päivystys-,\nsyöpä- ja leikkausosasto, psykiatristen sairaaloiden akuutti- ja\nvaikeahoitoisten osasto, laboratorio) vaativat tehtävät ja tehtävät, joissa\non vastuu erityistehtävästä omassa työyksikössä (esim. haavahoito).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Esimerkkejä:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•dialyysihoitaja\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•hengityshalvauspotilaiden hoito\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•perustason ensihoito\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•lähihoitajan vastaanotto (esim. neuropsykiatria, uniapnea, astma)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•liikkuvat palvelut (esim. koululaisten hammastarkastukset ja\nlaboratorionäytteenotto)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•laboratorionäytteenotto\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•kipsimestari\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•saattohoito\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•vaativat lääkintävahtimestarin tehtävät mm. teho- ja\nleikkausosastoilla\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•kouluttaja (esim. ergonomia ja kinestetiikka)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•kotisairaalassa lääkehoitoa sisältävät tehtävät\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•varahenkilö, joka kiertää erilaista osaamista vaativissa\nyksiköissä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään sosiaali- ja\nterveysalan perustutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista\ntutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S4TVM100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 500,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 556,75 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 620,67 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Ch3 id=\"L2914\">3 § Sosiaalihuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Sosiaalihuollon ammattitehtävät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat\nhoidon, huolenpidon, kasvatuksen ja kuntoutuksen ammattitehtävistä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi lähihoitaja ja vastaavat\naiemmat koulutusnimikkeet.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään sosiaali- ja\nterveysalan perustutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista\ntutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"0\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S4SAM100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 350,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 403,35 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 463,43 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat\nhoidon, huolenpidon, kasvatuksen ja kuntoutuksen vaativista\nammattitehtävistä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Vaativissa ammattitehtävissä edellytetään osaamista ja\nperehtyneisyyttä, jotka on hankittu esimerkiksi tutkintoa täydentävällä\nlisäkoulutuksella, sitä vastaavalla työnantajan järjestämällä\nkoulutuksella, työssä oppimalla, ammatti- tai erikoisammattitutkinnolla (mm.\nvanhustyö, mielenterveys- ja päihdetyö, kuntoutus-, tuki- ja\nohjauspalvelut).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi lähihoitaja ja vastaavat\naiemmat koulutusnimikkeet.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Vaativia ammattitehtäviä ovat kotihoidossa lääkehoitoa sisältävät\ntehtävät. Vaativia ammattitehtäviä voi olla lastensuojelussa,\nvammaispalveluissa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä ikääntyneiden\npalveluissa. Näitä tehtäviä voi olla esimerkiksi vaativien asiakasryhmien\nasumispalveluissa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lisäksi vaativia ammattitehtäviä ovat esimerkiksi AAC-ohjaaja,\nmuistihoitaja, saattohoitaja, tiimivastaava, tiimivetäjä, kouluttaja (esim.\nkinestetiikka ja ergonomia) sekä varahenkilö, joka kiertää erilaista\nosaamista vaativissa yksiköissä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Pätevyys: Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään sosiaali- ja\nterveysalan perustutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista\ntutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S4SVM100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 500,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 556,75 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 620,67 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Ch3 id=\"L2946\">4 § Osastonsihteerien palkkahinnoittelu\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat osastonsihteerit ja vastaavaa\ntyötä tekevät. Tehtävät ovat pääasiassa potilashallinnollisia,\nlähetteisiin, ajanvaraukseen ym. liittyviä tehtäviä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtävässä edellytetään yleensä soveltuvaa ammatillista perustutkintoa\ntai aikaisempaa ammatillista tutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S4OSI100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 350,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 403,35 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 463,43 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Ch3 id=\"L2956\">\u003Cspan lang=\"ET\">\u003C\u002Fspan>5 § Lääkehuollon palkkahinnoittelu\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Ammattitehtävät\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään lääkealan perustutkintoa\ntai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista tutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi lääketyöntekijä ja\nlääketeknikko.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S4LAM100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 300,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 352,21 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 411,02 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Ch2 id=\"L2968\">\u003Cspan lang=\"ET\"> \u003C\u002Fspan>Liite 5 Muut ammattitehtävät ja\nperuspalvelutehtävät\u003C\u002Fh2>\n\n\u003Ch3 id=\"L2970\">1 § Soveltamisala\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Tätä liitettä sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon muihin\nammattitehtäviin ja peruspalvelutehtäviin.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hinnoittelun ulkopuoliset\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Hinnoittelun ulkopuolisen palkkauksen määrittämisestä, ks.\nSOTE-sopimuksen palkkausluvun 8 § soveltamisohjeineen.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L2984\">2 § Välinehuoltajat\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat\nvälinehuollon tehtävistä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viranhaltijalta\u002Ftyöntekijältä edellytetään välinehuoltoalan\nperustutkintoa tai muuta soveltuvaa koulutusta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S5VÄL100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 250,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 301,08 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 358,61 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Ch3 id=\"L2994\">\u003Cspan lang=\"ET\">\u003C\u002Fspan>3 § Laitoshuoltajat\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat\npuhtaanapidon tehtävistä sosiaali- ja terveydenhuollon\npalveluyksiköissä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tähän ryhmään voivat kuulua laitoshuoltaja, sairaalahuoltaja ja\nvastaavia tehtäviä tekevä tehtävänimikkeestä riippumatta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tehtävässä edellytetään yleensä soveltuvaa ammattitutkintoa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S5LAI100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 150,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 198,81 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 253,78 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Ch3 id=\"L3006\">4 § Peruspalvelutehtävät\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua hoiva-avustaja, kotiavustaja,\nerityisavustaja, henkilökohtainen avustaja, vanhustyöntekijä, lääkehuollon\nvarastotyöntekijä, lääketeknikko ja lääketyöntekijä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cdiv class=\"WordSection1\">\n\n\u003Ctable class=\"MsoNormalTable\" border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\nwidth=\"600\" style=\"width:450.0pt;border-collapse:collapse\">\n \u003Ctbody>\n \u003Ctr style=\"height:11.95pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:inset 1.0pt;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">S5PER100\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.2.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.6.2024\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-left:none;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:11.95pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">1.10.2025\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003Ctr style=\"height:12.2pt\">\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.65pt;border:solid windowtext 1.0pt; border-top:none;background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\"> \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"94\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.85pt;border-top:none;border-left: none;border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 030,00 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"85\" valign=\"top\"\n style=\"width:63.8pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 076,08 €\u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003Ctd width=\"95\" valign=\"top\"\n style=\"width:70.9pt;border-top:none;border-left:none; border-bottom:solid windowtext 1.0pt;border-right:solid windowtext 1.0pt; background:white;padding:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;height:12.2pt\">\u003Cp\n class=\"MsoNormal\">\u003Cspan style=\"color:black\">2 129,08 € \u003C\u002Fspan>\u003C\u002Fp>\n \u003C\u002Ftd>\n \u003C\u002Ftr>\n \u003C\u002Ftbody>\n\u003C\u002Ftable>\n\u003C\u002Fdiv>\n\n\u003Ch2 id=\"L3014\">Liite 6 Neuvotteluosapuolten suositus SOTE-sopimuksen\npalkkatilastoinnin edistämiseksi\u003C\u002Fh2>\n\n\u003Cp>Tilastotunnuksen käyttö palkkahinnoittelun ulkopuolisten tehtävien\nmerkitsemiseksi SOTE-sopimuksessa\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jokaiselle palkkahinnoittelun ulkopuoliselle työntekijälle\u002Fviranhaltijalle\nsuositellaan ilmoitettavan tehtävien mukaan määräytyvä tilastotunnus.\nTilastotunnuksen tarkoitus on helpottaa näiden\ntyöntekijöiden\u002Fviranhaltijoiden ryhmittelyä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tilastotunnus ei tarkoita, että ko. työntekijät\u002Fviranhaltijat muodostavat\noman palkkahinnoittelukohdan, vaan kyse on edelleen palkkahinnoittelun\nulkopuolisista työntekijöistä\u002Fviranhaltijoista. Tilastotunnuksen käyttö ei\nmyöskään tarkoita sitä, että nämä ammattiryhmät olisivat mukana\nhenkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän liitekohtaisessa tarkastelussa\n(SOTE-sopimus II luku palkkaus 11 § 7 momentti).\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tilastotunnus laitetaan palkanlaskentajärjestelmissä samaan kohtaan kuin\npalkkahinnoittelutunnus. Tilastokeskus kerää vuosittain kunta- ja\nhyvinvointialan palkkatilaston (ns. lokakuun tilaston), johon työnantaja\njatkossa ilmoittaa palkkahinnoittelutunnusten lisäksi myös palkkahinnoittelun\nulkopuolisten työntekijöiden\u002Fviranhaltijoiden tilastotunnukset.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkahinnoitteluliitteiden 1–5 soveltamisalakohdissa on kuvattu, mitkä\ntehtävät ovat ko. palkkahinnoitteluliitteen ulkopuolisia tehtäviä. Tätä\nmäärittelyä käytetään hyödyksi tilastotunnuksen muodostamisessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Palkkahinnoittelun ulkopuolisten työntekijöiden\u002Fviranhaltijoiden\ntilastotunnukset SOTE-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteissä 1–5\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>S1999999 Liitteen 1 palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>S2999999 Liitteen 2 palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>S3999999 Liitteen 3 palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>S4999999 Liitteen 4 palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>S5999999 Liitteen 5 palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos tehtävää ei voida sijoittaa em. SOTE-sopimuksen\npalkkahinnoitteluliitteiden 1–5 palkkahinnoittelun ulkopuoliseksi\ntehtäväksi, käytetään tilastotunnusta\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>S9999999 Muu palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>SOTE-sopimuksen palkkausluvun 17 §:n mukaiset tehtävät merkitään\nseuraavilla tilastotunnuksilla\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>SOTETAE1 SOTE-sopimuksen 17 §:n mukainen työnantajan edustaja,\npalkkarakenne palkkausluvun 9 § – 16 § mukainen\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>SOTETAE2 SOTE-sopimuksen 17 §:n mukainen työnantajan edustaja,\nkokonaispalkka\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch2 id=\"L3048\">Liite 7 Työaika 37 tuntia 45 minuuttia\u003C\u002Fh2>\n\n\u003Ch3 id=\"L3050\">1 § Työaika 37 tuntia 45 minuuttia\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Säännöllinen työaika\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>1 mom.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Seuraavien viranhaltijoiden\u002Ftyöntekijöiden säännöllinen työaika on\nenintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37 tuntia 45 minuuttia viikossa\n(täysi työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös\nsiten, että se on keskimäärin 37 tuntia 45 minuuttia enintään 6 viikon\najanjaksossa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>1.sairaalafyysikot, -kemistit ja -mikrobiologit\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>2.sairaalassa, mielenterveystoimistossa, terveyskeskuksessa,\nkasvatusneuvolassa, kehitysvammalaitoksessa sekä muussa hoito- ja\nhuoltolaitoksessa työskentelevät psykologit\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>3.koulupsykologit\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>4.terveyskeskuksen johtavat hoitajat\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>5.ylihoitajat (ei koske apulaisylihoitajia)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>6.sosiaalityöntekijät ja sosiaaliterapeutit\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>7.koulukuraattorit\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>8.mielenterveystoimistossa työskentelevä hoitohenkilökunta (Katso myös\nyleiskirje 12\u002F2021 Päiväluontoisen avomielenterveyshoidon työaikamuoto.)\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tasoittumisjaksosta ks. III luvun 7 §:n 1 momentin soveltamisohjeet.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ennalta suunnitellun poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan ja\ntyövuorosuunnitteluun\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>2 mom.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jolla on vuosiloma tai\nvirka-\u002Ftyövapaa tai muu hyväksyttävä poissaolo, säännöllinen työaika\nlyhenee jokaista tällaista poissaolopäivää kohden, joka olisi ollut\ntyöpäivä, 7 tuntia 33 minuuttia, kuitenkin enintään 37 tuntia 45 minuuttia\nkalenteriviikossa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella viikolla tai\ntasoittumisjaksolla kutakin edellä mainittua poissaolopäivää kohti\nvastaavalla osuudella 7 tunnista 33 minuutista kuin viranhaltijan\u002Ftyöntekijän\nosa-aikatyöaika on täyttä työaikaa tekevän työajasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, työpäiviksi katsotaan\nmaanantai–perjantai.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Säännöllinen työaika suunnitellaan 1 § 2 momentin mukaan, mikäli\npoissaolo on tiedossa viimeistään seitsemän päivää ennen viikon tai\ntasoittumisjakson alkua.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ennalta suunnitellun sekä muun kuin ennalta suunnitellun poissaolon\nvaikutuksesta lisä- ja ylityöhön ks. 2 § ja 3 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Arkipyhäviikon säännöllinen työaika\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>3 mom.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, johon sisältyy\npitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto tai\nmuuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä,\nloppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai\ntapaninpäivä (työaikaa lyhentävä arkipyhä), säännöllinen\nviikkotyöaika (lisätyöraja) on kutakin edellä lueteltua päivää kohti 7\ntuntia 33 minuuttia lyhyempi kuin 1 momentissa on määrätty.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyöaikaa lyhennetään sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla\nkutakin edellä mainittua työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla\nosuudella 7 tunnista 33 minuutista kuin asianomaisen\nviranhaltijan\u002Ftyöntekijän osa-aikatyöaika on 1 momentin mukaisesta\ntäydestä työajasta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Arkipyhälyhennys annetaan kokonaisena vapaapäivänä saman viikon tai\ntasoittumisjakson kuluessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Päällekkäisten arkipyhien osalta työajan lyhennys tehdään ainoastaan\nkerran.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Liukuva työaika\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>4 mom.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työaika voidaan järjestää myös liukuvana työaikana.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L3132\">2 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>1 mom.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan\u002Ftyöntekijän\nsäännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Täyttä työaikaa tekevälle lisätyötä on säännöllisen työajan\nlisäksi tehty työ ylityörajaan saakka.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyössä säännöllisen työajan lisäksi tehty työaika on lisät\nyötä3 §:n mukaiseen ylityörajaan saakka. Osa-aikatyössä\nsäännöllisellä työajalla tarkoitetaan myös vuosiloman, virka-\u002Ftyövapaan\ntai muun hyväksyttävän poissaolon ulkopuolelle työvuoroluetteloon\nmerkittyä työaikaa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyössä säännöllinen työaika\u002Flisätyöraja alenee poissaolon\najalle suunniteltujen tuntien verran, kun kysymyksessä on muu poissaolo.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>2 mom.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Täyttä työaikaa tekevälle suoritetaan lisätyökorvaus enintään\npuolelta tunnilta viikossa muulloin kuin 1 §:n 3 momentissa tarkoitetuilla\narkipyhäviikoilla.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ennalta suunnitellun ja muun kuin ennalta suunnitellun poissaolon vaikutus\nylityörajaan ks. 3 §.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>3 mom.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lisätyö korvataan työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvauksen\nmaksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla\nvastaava vapaa-aika.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Lisätyökorvauksen suorittamisedellytykset käyvät ilmi III luvun 20\n§:stä. Vapaa-aikakorvauksen antamisesta ks. III luvun 23 § 5 ja 6\nmomentti.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L3174\">3 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä\ntyövuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että seuraavat\nylityörajat:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Vuorokautinen ylityöraja\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä,\nkuitenkin enintään 9 tuntia.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Viikoittainen ylityöraja\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Täysi työaika\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Viikkoa pitemmässä\ntasoittumisjaksossa viikoittainen ylityöraja on kuitenkin työvuoroluetteloon\nkullekin viikolle merkitty säännöllinen työaika lisättynä puolella\ntunnilla ja kullekin viikolle mahdollisesti merkityllä vapaa-aikakorvauksen\ntuntimäärällä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Poissaolon vaikutus viikoittaiseen ylityörajaan\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sellaisella viikolla, jolla on vuosiloma, virka- tai työvapaa tai muu\nhyväksyttävä poissaolo, viikoittainen ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle\ntyövuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika lisättynä\ntyöpäivää kohden 6 minuutilla (0,1 tunnilla) kuitenkin enintään puolella\ntunnilla ja poissaolon ulkopuolelle merkityllä mahdollisella\nvapaa-aikakorvauksen tuntimäärällä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ylityöraja määräytyy edellä sanotun mukaisesti riippumatta siitä, onko\nkyseessä 1 § 2 momentissa tarkoitettu ennalta suunniteltu tai muu kuin\nennalta suunniteltu poissaolo.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Viikoittainen ylityöraja arkipyhäviikolla\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Sellaisella viikolla, johon ei sisälly ennalta suunniteltua tai muuta kuin\nennalta suunniteltua poissaoloa, viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15\nminuuttia. Viikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa viikoittainen ylityöraja\non kuitenkin työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty säännöllinen\ntyöaika, johon lisätään:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•puoli tuntia\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•kullekin viikolle merkitty arkipyhälyhennys ja\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•mahdollisesti merkitty vapaa-aikakorvauksen tuntimäärä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viikko tai tasoittumisjakso, johon sisältyy ennalta suunniteltu, muu kuin\nennalta suunniteltu poissaolo tai molemmat poissaolot:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Jos viikkoon tai tasoittumisjaksoon sisältyy 1 §:n 3 momentin mukainen\ntyöaikaa lyhentävä arkipyhä, viikoittainen ylityöraja on\ntyövuoroluetteloon poissaolon ulkopuolelle kullekin viikolle merkitty\nsäännöllinen työaika, johon lisätään:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•työpäivää kohden 6 minuuttia (0,1 tuntia) kuitenkin enintään puoli\ntuntia viikossa\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•7 tuntia 33 minuuttia kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti\nsillä viikolla jolla arkipyhälyhennys on annettu ja\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•poissaolon ulkopuolelle merkitty mahdollinen vapaa-aikakorvauksen\ntuntimäärä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>6 minuutin lisäys tehdään vain sellaisilta työpäiviltä, joihin\nsisältyy säännöllistä työaikaa. Arkipyhä, vapaa-aikakorvauspäivä ja\ntyöajantasauspäivä katsotaan tällaiseksi työpäiväksi ylityörajaa\nlaskettaessa.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Osa-aikatyö\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Viikkoa pitemmässä\ntasoittumisjaksossa ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna\ntasoittumisjakson viikkojen lukumäärällä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Poissaolon vaikutus viikoittaiseen ylityörajaan\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jossa on\nhyväksyttävä poissaolo, ylityöraja lasketaan seuraavasti:\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•37 tuntia 45 minuuttia viikossa tai 37 tuntia 45 minuuttia kertaa\ntasoittumisjakson viikkojen lukumäärä\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•josta vähennetään 1 § 2 momentissa mainittujen poissaolopäivien\nlukumäärä, kerrottuna 7 tuntia 33 minuutilla,\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•josta vähennetään muun kuin ennalta suunnitellun poissaolopäivän\najalle suunniteltu tuntimäärä,\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>•johon lisätään työpäivää kohden 6 minuuttia (0,1 tuntia) kuitenkin\nenintään puoli tuntia tasoittumisjakson kalenteriviikkoa kohden.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikakorvaus ei ole työaikaa. Jos\nsellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jolle on suunniteltu\ntyöaikakorvauksia annettavaksi vapaana, tehdään suunniteltua enemmän\ntunteja, siirtyy vastaava määrä vapaa-aikakorvauksia annettavaksi vapaana\nmyöhemmin tai suoritetaan rahakorvaus.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ylityölaskennassa voidaan erotella vuorokautinen ja viikoittainen ylityö.\nViikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan viikoittaisen ylityörajan lisäksi\ntehtyä työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä. Ylityö korvataan joko\nvuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä ,mutta ei molempina. Viikossa\ntehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuorokautinen ylityö.\nJos viikkoylityöraja tämän jälkeenkin ylittyy, ylimenevä aika on\nviikoittaista ylityötä.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>3 mom.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ylityöksi ei lueta työaikalain ulkopuolella olevan\nviranhaltijan\u002Ftyöntekijän osallistumista kokoukseen, josta suoritetaan\nkertapalkkio.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>4 mom.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Ylityö korvataan viranhaltijalle\u002Ftyöntekijälle työnantajan harkinnan\nmukaan joko rahakorvauksena tai vapaana säännöllisenä työaikana siten kuin\njäljempänä tai asianomaisessa liitteessä on tarkemmin määrätty.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>5 mom.\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Vapaa-aikakorvauksen määrä ja sijainti tulee eriteltynä käydä ilmi\nvahvistetusta työvuoroluettelosta. Mikäli viranhaltijan\u002Ftyöntekijän\nvahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty ylityötä korvattavaksi vapaana\nja viranhaltija\u002Ftyöntekijä sairastuu ennen vapaa-aikakorvauksen alkamista,\nsiirtyy sairauspoissaolon ajalle merkitty ylityön vapaa-aikakorvaus\nannettavaksi myöhemmin III luvun 23 §:n 5 momentin mukaisena ajankohtana tai\nsiitä suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan edellä tässä momentissa\ntarkoitettu rahakorvaus. Mikäli viranhaltija\u002Ftyöntekijä sairastuu\nylityökorvausvapaan aikana, vapaa-aikakorvaus siirtyy sairastumista seuraavan\npäivän alusta lukien annettavaksi myöhemmin tai korvattavaksi rahana kuten\nedellä on määrätty.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Muu virka-\u002Ftyövapaa ei siirrä työvuoroluetteloon vahvistettua\nylityövapaata myöhemmin annettavaksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Muut tässä luvussa tarkoitetut vapaa-aikakorvaukset eivät siirry\nmyöhemmin annettavaksi.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Ch3 id=\"L3282\">4 § Tuntipalkan laskeminen\u003C\u002Fh3>\n\n\u003Cp>Lisä-, yli-, ilta-, yö-, vuoro-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyön sekä\nvarallaolon rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan\njakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla 162.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003Cstrong>Soveltamisohje\u003C\u002Fstrong>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>Tuntipalkan jakaja määräytyy tämän §:n mukaan, muilta osin sovelletaan\nIII luvun 23 §:n määräyksiä tuntipalkan laskemisen sekä raha- ja\nvapaa-aikakorvausten suorittamisajankohdan osalta.\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003C\u002Fp>\n\n\u003Cp>\u003C\u002Fp>\n\u003C\u002Fbody>\n\u003C\u002Fhtml>\n",{},"\u003Chtml>\n\n \u003Cdiv class=\"cobra-report\">\n\n \u003Ch2>Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen 2025–2028 -\u003C\u002Fh2>\n\n \u003Cdiv class=\"section general\">\n\n \n \n \u003Cdiv id=\"display-start_date\">Aloituspäivämäärä: → Ei määritetty\u003C\u002Fdiv>\n \n\n \n \n \u003Cdiv id=\"display-end_date\">Lopetuspäivämäärä: → Ei määritetty\u003C\u002Fdiv>\n \n\n \u003C!-- TODO: previous CBA logic -->\n \u003C!-- TODO: status logic -->\n\n \n\n \u003C!-- TODO: transnational_label, includingcountries_label, national_framework_label -->\n\n \n\n \n\n \u003Cdiv id=\"display-FIRMPRI\">\n Julkinen\u002Fyksityinen sektori: → \n \u003C\u002Fdiv>\n \n \u003Cdiv>Saattanut päätökseen:\u003C\u002Fdiv>\n\n \n\n \n\n \n\n \n\n \n\n \n\n \u003C\u002Fdiv>\n\n \n\n \n\n \n\n\n \n\n \n \n \n \n\n \n \n\n \n\n \n\n \u003C\u002Fdiv>\n\n\u003C\u002Fhtml>\n",[],[],"collective_agreement",[49],{"title":37,"slug":33},[51],{"type":52,"data":53},"call_to_action_body_block",{"title":54,"description":55,"variant":56,"link":57},"Vertailu työehtosopimuksia","Vertaile suomalaisten työehtosopimusten pykäliä sektoreittain, aiheittain ja maittain","dark",{"title":54,"url":58,"description":54,"rel":59,"type":60},"\u002Ffi-fi\u002Ftyoskentele-suomessa\u002Ftyoehtosopimus\u002Fvertailu-tyoehtosopimuksia","follow","internal",[62],{"type":52,"data":63},{"title":54,"description":55,"variant":56,"link":64},{"title":54,"url":58,"description":54,"rel":59,"type":60},[]]