Pintaurakoitsijat ry:n

ja Rakennusliiton välinen

MAALAUSALAN JA LATTIANPÄÄLLYSTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS URAKKAHINNOITTELUINEEN

24.10.2025 - 29.2.2028

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1§ Soveltamisala

1.2.Hiekkapuhallus- ja korroosionestotöiden osalta työehto-sopimusta sovelletaan metalli-, kiviaines-, ym. pintojen hiekka-puhallus- ja metallirakenteiden korroosionestotöissä. Hiekka-puhallus- ja korroosionestotöiden erityismääräykset eivät koske rakennusmaalauksen yhteydessä suoritettavia tavanomaisia me-tallirakenteiden maalauksia tai pinnoitustöitä eikä teollisuuden tuotemaalausta.

2§ Liitesopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia osapuolten välillä solmittuja sopimuksia:

•Irtisanomisesta ja lomauttamisesta rakennusalalla 20.3.2014 solmittua sopimusta

•8.4.2012 solmittua maalausalan ja lattianpäällystysalan työntekijäin vuosilomia koskevaa työehtosopimusta

•20.3.2014 solmittua sopimusta työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta maalaus- ja lattianpäällystysalan yrityksissä Ulkopuolisen työvoiman käytöstä 19.4.2010 solmittua sopimusta

•Ay-jäsenmaksujen perinnän osalta noudatetaan Pinta- urakoitsijoiden ja Rakennusliiton 1.3.2022 allekirjoittamaa sopimusta ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä.

3§ Paikallinen sopiminen

1.Paikallisella sopimisella tarkoitetaan, ellei sopimiseen val-tuuttavassa määräyksessä ole muuta sovittu, sopimista työehto-sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajan ja työntekijän kesken taikka työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustavat luottamusmiehen sijasta työsuojelusopimuksen määrittelemät henkilöstön edustajat.

2.Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työn-tekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

3.Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei ir-tisanomisajasta ole muuta sovittu.

4.Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopi-japuoli sitä pyytää. Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tekemä sopimus tehdään aina kirjallisena.

5.Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. 

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain (872/2019) säännösten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.

4§ Säännöllisen työajan pituus

3.Kolmivuorotyö voidaan järjestää myös siten, että viikoittainen säännöllinen työaika ennakolta laaditun työtuntijärjestel- män mukaisesti enintään 5 viikon jakson kestäessä tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin.

4.Kuljetus-, vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmi- tystyö sekä liukuvalutyö voidaan järjestää työaikalain 7 §:n mukaiseksi jaksotyöksi.

5§ Työajan lyhennys

1.Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia.

Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työnantajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysvapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen.

Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityksen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mahdollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjes- telmästä muuta johdu.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen sääs-tämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 2 kohdan mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäi- viä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa.

Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.

2.Työntekijälle maksetaan työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä erillistä palkanosaa 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettava korvaus mukaan lukien. Palkanosaa ei makseta lomansa aikana rakennustyössä oleville koululaisille ja opiskelijoille.

Palkanosaa maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

Palkanosaa maksetaan myös muita työaikamuotoja kuin säännöllistä 8 tunnin työpäivää tekeville.

Palkanosaa ei saa sisällyttää työntekijän aika-, urakka- tai palkkiopalkkaan. Palkanosa on eriteltävä palkkalaskelmassa.

6§ Työajan säännönmukainen sijoitus

1.Työ alkaa yksivuorotyössä klo 7.00 ja päättyy klo 16.00.

3.Ennen työnantajan suorittamaa työajan poikkeavaa sijoitta-mista tai siirtämistä, kartoitetaan ne vapaaehtoiset, jolla on mahdollisuus tehdä töitä säännöllisen työajan ulkopuolella.

Ns. arkipyhäviikolla on kuitenkin lauantain ja juhlapäivän aaton säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia. Pääsiäislauantai, pää-siäisen jälkeinen lauantai, vapunpäiväviikon lauantai, helatorstain jälkeinen lauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto, joulun jälkeinen lauantai, uudenvuodenpäiväviikon lauantai sekä loppiaisen jälkeinen lauantai ovat vapaapäiviä, ellei tuotantoteknisistä syistä tai työn luonteesta muuta johdu.

7§ Työajan siirtäminen

1.Milloin aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, voidaan työaika järjestää 6 §:n mukaisista yleisistä työn aloittamis- ja päättymisajoista poikkeavasti.

Poikkeavasta työajan järjestelystä on ilmoitettava työntekijälle tai työryhmälle niin aikaisin, että yleisestä työajasta poikkeavan työajan noudattamisen ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää ainakin kolme päivää.

Kiireellisissä tapauksissa työajan siirto voidaan toimeenpanna lyhyemmälläkin ilmoitusajalla. Siirrosta on ilmoitettava viimeistään edellisen työvuoron aikana. Tällaisissa tapauksissa työntekijälle on maksettava ensimmäiseen viiteen työvuoroon sijoittuvilta, aiemmasta työajasta poikkeavilta työtunneilta 1.9.2025 alkaen 3,03 €/h ja 1.6.2026 alkaen 3,12 €/h ja 1.6.2027 alkaen 3,19 €/h.

2. Paikallisesti 9 §:n mukaisesti sovittuja työaikoja muute taan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työn-antajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällöin tulevat sovellettavaksi edellisen kohdan 2. ja 3. kappaleen määräykset.

3.Vuorotyölistat pyritään ensisijaisesti laatimaan TES 6 §:n 3 kohdan kartoituksen perusteella. Työnantajalla on oikeus kartoi-tuksen tehtyään päättää vuorotöiden teettämisestä.

Ilta- ja yötyössä maksetaan työntekijälle klo 16.00 jälkeen tehdystä työstä 1.9.2025 alkaen 1,66 €/h ja 1.6.2026 alkaen 1,71 €/h ja 1.6.2027 alkaen 1,75 €/h, ja klo 23.00 jälkeen tehdystä työstä 1.9.2025 alkaen 3,15 €/hja 1.6.2026 alkaen 3,24 €/h ja 1.6.2027 alkaen 3,32 €/h.

Soveltamisohje:

Yksivuorotyössä em. lisiä maksetaan vain säännöllisen työajan osalta. Tunneilta, jotka ovat vuorokautista tai viikoittaista ylityötä maksetaan 11 §:n mukaiset ylityö- korotukset. Vuorotyössä maksetaan ao. vuoron vuoro- työlisä myös ylityön ajalta.

4.Valmiustyöstä, joka tehdään työvuorosta poiketen ja siten, ettei työvuoron aikana synny ylityötä, maksetaan valmiustyö- lisää palkkaryhmissä I ja II 1.9.2025 alkaen 4,94 €/h ja 1.6.2026 alkaen 5,08 €/h ja 1.6.2027 alkaen 5,20 €/h, ja muissa palkkaryhmissä 1.9.2025 alkaen 6,08 €/h ja 1.6.2026 alkaen 6,26 €/h ja 1.6.2027 alkaen 6.41 €/h.

1.Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokailutauko. Tauko voidaan sijoittaa myös lomittain. Paikallisesti sopien voidaan noudattaa puolen tunnin ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

2.Kahvitauko, pituudeltaan 12 minuuttia, on sekä työvuoron ensimmäisellä että toisella puoliskolla. Milloin työntekijä joutuu jäämään ylityöhön, pidetään säännöllisen työajan päätyttyä 12 minuuttia kestävä kahvitauko ja työn jatkuessa joka kahden tunnin jälkeen niin ikään samanpituinen kahvitauko. Kahvitauot luetaan työaikaan. Jos ylityö kestää lyhyen ajan, ei taukoa pidetä.

9§ Paikallinen sopiminen työajoista

Tämä pykälä koskee ainoastaan Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyrityksiä.

1.Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan 4 §:n estämättä järjestää myös siten, että se tasoittuu enintään kuuden kuukauden aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Vii-koittainen työaika voi tällöin olla enintään 50 tuntia ja päivittäinen enintään 10 tuntia. Sisällytettäessä työajan lyhennys työ-aikajärjestelmään työaika tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin viikossa.

Osana paikallista sopimusta työnantajan on määriteltävä se aika, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin ja laadittava tasoittumissuunnitelma.

Tasoittumissuunnitelmasta on käytävä ilmi kunkin viikon säännöllinen työaika ja se tulee laatia vähintään siksi ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu vastaamaan työntekijän säännöllistä viikkotyöaikaa.

Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on t asoitettu sovittuun tuntimäärään. Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuhteen päättymistä, maksetaan keskimäärin yli 40 viikko- työtunnin tehdyiltä säännöllisiltä työtunneilta 50 %:lla korotettu palkka.

2.Paikallisesti voidaan sopia säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajoista sekä työajasta johtuvista lisistä 6 ja 7 §:stä poikkeavalla tavalla.

3. Jos työvuoron pituus poikkeaa 8 tunnista, voidaan paikallisesti sopia taukojen sijoittamisesta 8 §:stä poiketen. Jos työvuoro kestää enintään 6 tuntia, voidaan tauoista sopia myös muilta osin 8 §:stä poiketen.

4.Työntekijällä on oikeus työkalukorvauksiin ja päivittäisten matkakustannusten korvauksiin 20 §:n mukaisesti työvuorojen pituudesta riippumatta. Oikeus korvauspalkkoihin ja ansionme-netyksen korvauksiin määräytyy työvuoroluettelon mukaisesti. Vapaina annettavat arkipyhät ja itsenäisyyspäivä korvataan 8 tunnin mukaan, ellei ole sovittu lyhyemmästä säännöllisestä työajasta, jolloin ne korvataan sovitun työajan mukaisesti.

Keskimääräistä työaikaa sovellettaessa voidaan paikallisesti sopia tasaisesta palkanmaksusta siten, että palkka palkanmaksu- kausittain vastaa keskimääräisen työajan mukaista ansiota.

5.Tämän pykälän mukaiseen paikalliseen sopimiseen sovelletaan 3 §:n määräyksiä seuraavin tarkennuksin.

Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen.

Sopimuksen solmiminen yksilötasolla on mahdollista yksittäisen työntekijän, työkunnan tai työryhmän kanssa. Sopimus voi koskea myös vain työkunnan tai työryhmän yksittäistä jäsentä, mikäli muut työkunnan tai työryhmän jäsenet antavat siihen kirjallisen suostumuksensa. Työryhmällä tarkoitetaan tässä kahta tai useampaa työntekijää, joiden ammattinsa tai tekemänsä työn perusteella voidaan katsoa muodostavan työryhmän. Tällainen sopimus ei saa olla ristiriidassa työnantajan ja luottamusmiehen kesken mahdollisesti solmitun työaikoja koskevan ns. raamisopimuksen kanssa. Sopimisesta on tiedotettava työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle ja työmaan työsuojeluvaltuutetulle.

Työntekijä, joka ei itse ole ollut sopijana, on oikeutettu nou-dattamaan aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen paikallisen sopimuksen soveltamista. 

10§ Työvuoroluettelot

1.Työpaikalle on laadittava kirjallinen työvuoroluettelo, mikäli säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen taikka lepoaikojen ajankohdat määräytyvät 6 ja 8 §:stä poiketen.

2.Kun työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on työvuoro- luettelo laadittava siten, että vähintään kolmen viikon työvuorot ovat tiedossa etukäteen. Paikallisesti voidaan sopia työvuoro- luettelon muuttamisesta.

3.Mikäli työntekijälle maksetaan korvauspalkkaa tai ansion-menetyksen korvausta yli sen ajanjakson, jonka ajaksi työvuo- roluettelo on laadittu, katsotaan yli menevien päivien työajan määräytyvän 4 ja 6 §:n mukaisesti.

4.Alalla toimivien yritysten palveluksessa olevien työnteki-jöiden työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työtunnit.

* Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä on tarkoitus turvata työntekijän mah-dollisuus päästä työttömyysturvan piiriin eikä se koske eläkeläisiä, opiskelijoita ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan satunnaisia työpäiviä tekeviä. Määräystä ei myöskään sovelleta tilanteissa, joissa päivittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tien hoito) tai muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työajan siirtäminen on mahdollista sitä koskevien määräysten (7 §) mukaisesti. Tätä määräystä sovelletaan myös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa työsopimuslain määrittelemällä tavalla.

1. Yli- ja hätätyö määritetään ja korvataan työaikalain mukaisesti. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Päivittäisestä ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

2.Työvuorokauden katsotaan alkavan silloin, kun työntekijän säännönmukainen työvuoro alkaa, ja työviikon silloin, kun säännönmukainen työvuoro maanantaina alkaa.

3.Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkas-telujaksona käytetään kalenterivuotta.

4.Sunnuntai- ja pyhätyökorvaus sekä viikoittaisesta vapaa- ajasta poikkeamisen korvaamisessa vuorokauden laskemisessa käytettävät vuorokaudet määräytyvät ao. vuorokausien kalenteriajan mukaan.

12§ Pääsiäislauantai

Pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan, vaikka se ei olekaan ylityötä, enintään 8 tunnilta 50 %:lla korotettu palk ka. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus.

1.Työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä joulupäivältä arkipyhäkorvauksena erillistä palkanosaa edellä 5 §:n 2 kohdassa esitetyllä tavalla.

2.Itsenäisyyspäivän palkan maksua koskee laki itsenäisyys-päivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä.

3.Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi itse-näisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palkkaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

14§ Palkkajärjestelmä

Työt voidaan tehdä joko aikatyönä tai urakkapalkkaustyönä. Työmaan alkaessa käydään urakkamääräysten 1.kohdan mukainen neuvottelu.

14.1§ Maalausalan aikapalkkajärjestelmä

Maalausalan aikapalkkajärjestelmää sovelletaan maalausalalla työskenteleviin työntekijöihin.

1 KÄSITTEET

Palkkaryhmittely

Työntekijän perustuntipalkka määräytyy hänen palkkaryhmittelyyn sijoituksensa perusteella. Palkkaryhmiä on kuusi.

Ryhmittelyn perusteena on työntekijän ammattitaito. Tällä tarkoitetaan niiden töiden vaativuutta, joita työntekijä kykenee tekemään. Ryhmittelyä tarkistettaessa huomioidaan työntekijän työkokemuksen ja koulutuksen myötä saavuttama ammattitaidon kehittyminen.

Aikapalkkaus

Tuntipalkka muodostuu aikatyötä tehtäessä perustuntipalkasta ja mahdollisesta henkilökohtaisesta lisästä, jonka suuruudesta työntekijä ja työnantaja sopivat keskenään.

Henkilökohtainen lisä säilyy entisen suuruisena kun työntekijän palkkaryhmä nousee.

Perustuntipalkka on työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn mukainen vähimmäispalkka aikatyössä.

Työharjoittelijoiden ja työssäoppijoiden käytöstä tiedotetaan yrityksen luottamusmiestä. Työssäoppijoiden ja oppisopimus-oppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työpaikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palk-kaukseensa. Työpaikkaohjaajana toimiminen on vapaaehtoista. Mikäli työpaikkaohjaaja tekee urakkatyötä saa hän hyödykseen ohjattavan tekemän työsuorituksen.

2 PALKKARYHMITTELY JA PERUSTUNTIPALKAT

Palkkaryhmittelyn määrittäminen työsuhteen alussa

Palkkaryhmä määritetään työhönottotilanteessa osoitetun pätevyyden perusteella. Työsuhteen alussa suoritetaan alustava määrittely ja varsinainen määrittely viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluttua. Pätevyys osoitetaan mm. koulutodistusten, tutkintotodistusten, ammattikirjan ja työtodistusten avulla.

Tulkinta:

Palkkaryhmittelyssä määritetään työntekijän osaaminen eikä yrityksen työntekijätarve. Työntekijä on ryhmiteltävä esim. palkkaryhmään IV, jos ehdot täyttyvät, vaikka työnantaja tarvitsee työntekijää vain alempien palkkaryhmien työtehtävissä.

Ammattitöitä tekevät vain vähintään palkkaryhmään 3 kuuluvat työntekijät. Alempiin palkkaryhmiin kuuluvat työntekijät voivat tehdä ammattityötä, kun työ ei ole urakkahinnoittelun piirissä ja kun työ on lähinnä avustavaa työtä, jossa ei vaadita erityistä ammattitaitoa. Alempiin palkkaryhmiin kuuluva voi myös kuulua ammattitöitä tekevään työryhmään, jossa alempiin palkkaryhmiin kuuluva suorittaa avustavia töitä tai vielä harjoitelee. Työryhmän työntekijöistä enintään 1/3 voi kuulua palkkaryhmää 3 alempiin palkkaryhmiin.

Palkkaryhmittelyn muuttaminen

Palkkaryhmittelyä korotetaan työntekijän ammattitaidon kehittymisen esim. kouluttautumisen tai harjaantumisen myötä, niin että se oikeuttaa ylempään palkkaryhmään. Työntekijän sijoittumista osaamistaan ja ammattitaitoaan vastaavaan palkkaryhmään tarkastellaan työsuhteen aikana säännöllisesti. Työntekijällä on oikeus pyytää luottamusmies mukaan palkkaryhmän tarkistamista koskevaan keskusteluun.

Ryhmittelyn alentaminen on poikkeuksellista ja mahdollista vain jos:

1)Työntekijä osoittautuu selvästi alempaan ryhmään kuuluvaksi kuin hän on antanut työhönottotilanteessa ymmärtää.

2)Työntekijän pääsääntöinen työnkuva tai osoittama ammat-titaito ei vastaa enää aiempaa luokitusta, esim. hän ei toimi enää nokkamiehenä, jonka perusteella hänet on luokiteltu ylempään palkkaryhmään.

Ennen palkkaryhmän alentamista kuullaan työntekijää ja häntä edustavaa luottamusmiestä alentamisen perusteista.

Palkkaryhmä	1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:	1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:	1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
I	12,24 €/h	12,60 €/h	12,90 €/h
IB	13,79 €/h	14,19 €/h	14,53 €/h
n	14,97 €/h	15,40 €/h	15,77 €/h
m	16,58 €/h	17,06 €/h	17,47 €/h
IV	18,05 €/h	18,57 €/h	19,02 €/h
V	19,36 €/h	19,92 €/h	20,40 €/h

Ammatillisista tutkinnoista maksettavat lisät

Työntekijä, joka on suorittanut oman ammattialansa ammatti-tutkinnon, sijoitetaan vähintään palkkaryhmään IV ja hänelle maksetaan ammattitutkintolisää 1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkaen palkanmaksukauden alusta 0,52 €/h ja 1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,54 €/h ja 1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,55 €/h.

Työntekijä, joka on suorittanut oman alansa erikoisammattitutkinnon, sijoitetaan palkkaryhmään V ja hänelle maksetaan erikoisammattitutkintolisää 1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,88 €/h ja 1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,91 €/h ja 1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,93 €/h.

Lisä maksetaan perustuntipalkan lisäksi työssäolon ajalta maksettavaan palkkaan. Lisiä ei makseta samanaikaisesti, vaikka työntekijä olisi suorittanut sekä ammattitutkinnon, että eri-koisammattitutkinnon.

Palkkaryhmä I

Työntekijällä ei ole ammattialansa töiden yleistuntemusta. Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä on vasta tulossa alalle ja suorittaa avustavia töitä. Työntekijä ei selviydy työstään ilman jatkuvaa opastusta.

Palkkaryhmä Ib

Työntekijällä ei ole vielä täysin ammattialansa töiden yleistun- temusta.

Palkkaryhmä II

Työntekijällä on ammattialansa töiden yleistuntemus. Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa avustavia töitä. Työntekijä selviytyy työstään ilman jatkuvaa opastusta. Palkkaryhmän II vaatiman pätevyyden saavuttaminen vaatii kahden (2) vuoden työskentelyn erilaisissa alan töissä tai alansa ammatillisen perustutkinnon suorittamisen.

Palkkaryhmä III

Työntekijä hallitsee perusammattityöt.

Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa ammatin piiriin kuuluvat työkokonaisuudet. Työntekijä tekee työnsä ammattilaisen joutuisuudella ja taidolla annettujen ohjeiden mukaisesti käyttäen oikeita materiaaleja, työtapoja ja työjärjestystä.

Tulkinta:

Ammattilaisen joutuisuudella tarkoitetaan urakkatyötä tekevän työntekijän osalta sitä, että hän urakkahinnoit- telun mukaan ansaitsisi palkkansa. Tällöin on olosuhteiden oltava urakkatyön vaatimusten mukaisia ja arvioitavan työmäärän niin suuri, että yksittäiset haitat tai haittojen puute ei vaikuta merkittävästi työn etenemään.

Joutuisuus aikatyössä voidaan arvioida myös sen tai niiden tehtävien suoritusnopeuden mukaan, joita työntekijä tekee, ottaen huomioon työlle asetetut vaatimukset laadun ja lopputuloksen suhteen, työn sirpaleisuus sekä työn vaatima tarkkuus ja mahdolliset muut työtä hidastavat tai nopeuttavat seikat.

Palkkaryhmä IV

Työntekijä hallitsee ammattityöt monipuolisesti Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä on koulutuksen ja / tai harjaantumisen kautta hankkinut sellaiset tiedot ja taidot, että hallitsee ammattityöt monipuolisesti ja pystyy suoriutumaan töistään täysin itsenäisesti ja ammattilaisen joutuisuudella käyttäen oikeita työvälineitä ja työtapoja.

Työntekijä suunnittelee työnsä osaksi kokonaisuutta ottaen huomioon muiden ammattiryhmien vaatimukset ja tarvittaessa neuvoo alempien palkkaryhmien työntekijöitä töiden sujuvuuden turvaamiseksi.

Palkkaryhmä V

Monipuolinen teoreettinen ja käytännöllinen ammattinsa hallinta.

Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluvalta työntekijältä edellytetään vankkaa ja monipuolista ammattitaitoa, kykyä itsenäiseen työskentelyyn, ammatissa kehittyneisyyttä sekä teoreettisia tietoja. Tämä ilmenee muun muassa työ- nopeudessa, hyvässä piirustusten lukutaidossa sekä työnsuunnitteluvalmiudessa. Työntekijä toteuttaa työn tehtyjen suunnitelmien mukaan ja kehittää soveltuvia työmenetelmiä.

Tähän palkkaryhmään kuuluu myös työntekijä, joka toimii suurimman osan ajasta työryhmän nokkamiehenä ja hallitsee ammattinsa piiriin kuuluvat työt ja joka kykenee opastamaan muita oman ammattinsa työntekijöitä.

14.2§ Lattianpäällystysalan aikapalkkajärjestelmä

Lattianpäällystysalan aikapalkkajärjestelmää sovelletaan lattian- päällystysalalla toimivissa yrityksissä työskenteleviin työnteki-

1 KÄSITTEET

Palkkaryhmittely

Työntekijän perustuntipalkka määräytyy hänen palkkaryhmittelyyn sijoituksensa perusteella. Palkkaryhmiä on kolme sekä lisäksi alan opiskelijoille yksi palkkaryhmä.

* Pöytäkirjamerkintä:

Palkkaryhmittelyä määriteltäessä työntekijän joutuisuuden tulee vastata RATU kortiston tasoa.

Ryhmittelyn perusteena on työntekijän ammattitaito, työssäoloaika ja koulutus. Tällä tarkoitetaan niiden töiden vaativuutta, joita työntekijä kykenee tekemään.

Aikapalkkaus

Perustuntipalkka on työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn mu-kainen vähimmäispalkka aikatyössä. Tuntipalkka muodostuu aikatyönä tehtävästä perustuntipalkasta ja mahdollisesta henkilökohtaisesta lisästä, jonka suuruudesta työntekijä ja työnantaja sopivat keskenään.

Urakkapalkkaus

Urakkapalkkauksella tarkoitetaan työtä, jossa työntekijän tai ryhmän palkkaus on sidottu työn määrälliseen suoritukseen.

2 PALKKARYHMITTELY JA PERUSTUNTIPALKAT

Palkkaryhmittelyn määrittäminen työsuhteen alussa

Palkkaryhmä määritetään työhönottotilanteessa osoitetun päte-vyyden perusteella. Työsuhteen alussa suoritetaan alustava määrittely ja varsinainen määrittely viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluttua. Pätevyys osoitetaan mm. koulutodistusten, tutkintotodistusten, ammattikirjan ja työtodistusten avulla. Alustava ja varsinainen palkkaryhmä merkitään kirjalliseen työsopimukseen.

Palkkaryhmittelyn muuttaminen

Palkkaryhmittelyä korotetaan työntekijän ammattitaidon kehit-tymisen esim. kouluttautumisen tai harjaantumisen myötä, niin että se oikeuttaa ylempään palkkaryhmään. Henkilökohtainen lisä säilyy entisen suuruisena, mikäli työntekijän palkkaryhmä nousee. Ryhmittelyn alentaminen on poikkeuksellista ja mahdollista vain seuraavissa tapauksessa:

1)Ryhmittelyssä on tapahtunut virhe.

2)Työntekijä on antanut väärän kuvan osaamisestaan ja työ- nopeudestaan.

Ennen palkkaryhmän alentamista kuullaan työntekijää ja häntä edustavaa luottamusmiestä alentamisen perusteista.

Perustuntipalkat

Palkka ryhmä	Perustuntipalkka 1.9.2025	Perustuntipalkka 1.6.2026	Perustuntipalkka 1.6.2027
0	12,90 €/h	13,27 €/h	13,59 €/h
I	14,73 €/h	15,16 €/h	15,52 €/h
n	17,21 €/h	17,71 €/h	18,14 €/h
m	18,87 €/h	19,42 €/h	19,89 €/h

3 PALKKARYHMÄT

O = OPISKELIJAT

Tähän palkkaryhmään kuuluu työntekijä, jolla on voimassa oleva oppisopimuskoulutus tai joka työskentelee koulunsa lomien aikana tai on harjoittelijana yrityksessä.

Palkkaryhmä I

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä on vasta tullut alalle ja hallitsee itsenäisesti yhden seuraavista töistä:

a)Huonetilan muovimaton asennuksen pohjatöineen

b)Laminaatti- ja lautaparkettiasennuksen alustatöineen

c)Siveltävien vedeneristeiden laiton, josta omaa sertifikaatin (VTT), laatoituksen pohjatyöt, kuten kaatojen tarkastukset ja oikaisut.

d)Huonetilan lattianpinnoituksen tasoituksineen ja hiontoi- neen

*Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijä tulee sijoittaa palkkaryhmään, vaikka hänellä ei olisikaan voimassa olevaa sertifikaattia työsuhteen alussa. Työnantaja vastaa sertifikaatin ylläpitoon liittyvistä kustannuksista, kun työsuhde on kestänyt vähintään 6 kk.

Palkkaryhmä II

Tähän palkkaryhmään kuuluu työntekijä, joka hallitsee itsenäisesti kaksi työvaihetta edellisen Palkkaryhmän töistä tai edellisen ryhmän yhden työn lisäksi jonkin seuraavista:

a)Muovi-, kumi- ja linoleumimattojen alusta-, asennus-, pro-fiili- ja hitsaustyöt.

b)Märkätilan lattian ja seinien muovimattojen alusta-, asennus ja hitsaustyöt.

c)Tekstiilimattojen alusta- ja pingoitustyöt

d)Mosaiikkiparketin kiinnitys- ja hiontatyöt

e)Tavanomaiset laatoitustyöt alustatöineen mukaan lukien veden-eristys, josta omaa sertifikaatin (VTT).

f)Lattianpinnoitukset pohjatöineen akryyli-, epoksi- ja uretaanipinnoitteilla

Palkkaryhmä III

Tähän palkkaryhmään kuuluu kokenut ammattimies, joka hallitsee jonkin seuraavista:

a)Muovi-, kumi- ja linoleumimattojen alusta-, asennus- ja hit-saustyöt myös portaikoissa, kuvioiden leikkauksissa ja sovituksissa.

b)Tekstiilimattojen pingoitustyöt myös portaikoissa

c)Sauvaparketti- friisi- ja kuviotyöt sekä urheilulattian alusta-, asennus- ja pintatyöt.

d)Laatoitustyöt alustatöineen tavanomaisten laattojen lisäksi eri laatoilla, kuten lasimosaiikki ja luonnonkivilaatoilla. Laatoitustyöt vaativissa kohteissa esim. kylpylöissä.

e)On suorittanut Lattianpäällystysalan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.

f)Lattianpinnoitukset pohjatöineen vaativissa kohteissa esim. elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuuden tiloissa

Työharjoittelijoiden ja työssäoppijoiden käytöstä tiedotetaan yrityksen luottamusmiestä. Työssäoppijoiden ja oppisopimus-oppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työpaikkaohjaa- jan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkaukseensa. Työpaikkaohjaajana toimiminen on vapaaehtoista. Mikäli työpaikkaohjaaja tekee urakkatyötä, saa hän hyödykseen ohjattavan tekemän työsuorituksen.

14.3§ Maalausalan urakkapalkkausjärjestelmä

Urakkapalkka on työntekijän työsaavutuksen mukaan maksettava palkka. Mikäli työ on hinnoiteltu urakkahinnoittelussa tai se on muuten hinnoiteltavissa, tavoitteena on tehdä työ urakalla. Urakkatyön yleismääräykset löytyvät työehtosopimuksen sivuilta 111-113.

14.4§ Lattianpäällystysalan urakkapalkkausjärjestelmä

Tätä urakkapalkkausjärjestelmää sovelletaan lattianpäällystys- alalla toimivissa yrityksissä työskenteleviin työntekijöihin.

1.Urakkatyö

Urakkapalkkausta koskevat määräykset ja urakkahinnat ovat urakkahinnoittelun yhteydessä. Urakan keskituntiansion jäädessä alle II palkkaryhmän tason, osapuolilla on oikeus ensin keskusteltuaan asiasta keskeyttää urakkatyö. Keskeytykseen asti tulee maksaa vähintään edellä mainittua palkkaa.

Kaikki hinnoittelussa mainitut työt suoritetaan urakkatyönä. Jos se jostakin syystä ei ole mahdollista ovat työntekijä ja työnantaja velvolliset esteen yhdessä toteamaan. Urakkatyötä ei voida teettää työntekijöillä, joiden ammattitaito ja työ- nopeus ei ole kehittynyt tarpeeksi ja he eivät saavuttaisi urakassa palkkaryhmän II mukaista ansiota. Työnantajan ja työntekijän tulee olla yhtä mieltä siitä, että yrityksen työmailla voidaan kokeilla urakkatyötä. Jos työ on sovittu tuntityönä suoritettavaksi, niin sen muuttaminen urakkatyöksi on yhteisesti sovittava. Työntekijöillä, samoin kuin työnantajillakaan ei ole oikeutta valita, jotakin työtä urakalla tai tuntityönä tehtäväksi. Kaikissa hinnoitelluissa töissäkin on huomioitava, että hinnat edellyttävät normaalia työtapaa ja olosuhteita, joissa ei ole esteitä vapaalle työskentelylle.

* Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli työ tehdään tuntityönä, työkokonaisuus tehdään kuitenkin samoin määräyksin kuin urakkatyössä on määritelty.

Hinnoittelemattomista töistä voidaan sopia hinta urakkakohtai- sesti työntekijän ja työnjohdon kesken tai yrityskohtaisesti luot-tamusmiehen ja työnjohdon kesken paikallista sopimista koskevien määräysten mukaan. Etumaksuna suoritetaan urakkatyöntekijälle palkkajaksoittain hänen henkilökohtainen tuntipalkkansa.

2.Urakkatyömääräys

Työnantaja tai hänen edustajansa antaa ennen urakkatyön alkamista työntekijälle allekirjoituksellaan vahvistaman kirjallisen urakkatyömääräyksen.

Urakkatyömääräys sisältää ainakin seuraavat asiat:

-Työnantajan ja urakkatyöntekijän nimet

-Urakkakohteen osoitetiedot

-Urakkaan kuuluvat työt kyseisen materiaalin urakkatyö-sisällön mukaan

Työn aikana tapahtuneen muutokset ja lisäykset merkitään muutoksina ko. työmääräykseen.

3.Urakkatyön suorittaminen

Työnantajalla on oikeus yhteisymmärryksessä urakkatyötä suo-rittavan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa keskeyttää tila-päisesti urakka tai sen osa ja sijoittaa työntekijöitä tilapäisesti johonkin kiireelliseen työhön. Tilapäisesti kiireelliseen työhön aikapalkalla siirretylle työntekijälle maksetaan tällöin palkka hänen keskeytyneen urakkatyönsä keskiansion mukaisesti.

Mikäli urakkatyö keskeytyy osapuolista riippumattomista syistä, on työntekijälle järjestettävä muuta ammattialansa työtä. Jos työtä ei voida järjestää, maksetaan keskeytyksen ajalta lain määräämä odotusajan palkka keskiansion mukaan. Jos keskeytys kestää yli 3 päivää, on työ toisen vaatimuksesta mitattava ja maksettava kohdan 4 mukaisesti.

4.Mittaus ja luovutus

Urakkatöiden mittaus, luovutus ja vastaanotto on suoritettava työnantajan ja työntekijän ennakolta sopimana aikana mahdolli-simman pian, viimeistään 4 päivän kuluessa urakkasopimukseen kuuluvien töiden valmistuttua. Pitkäkestoisissa urakoissa suoritetaan välimittaus noin kuukauden välein sopivien työvaiheiden / kerrosten valmistuttua. Osapuolet voivat sopia myös välimittauksista jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Työntekijälle maksetaan urakkatyön mittaukseen ja laskemiseen kuluneesta ajasta tuntipalkka.

Urakkatöiden laskenta suoritetaan työntekijän ja työnantajan tai heidän edustajansa läsnä ollessa. Tämän jälkeen on työntekijään esitettävä työselityksen yhteyteen laadittu laskelma suoritetusta työstä työnantajalleen. Jos jommankumman edustaja ilman pätevää syytä on poissa sovitusta mittaustilaisuudesta, on toisella osapuolella oikeus suorittaa mittaus yksinään ja on näin suoritettu mittaus pätevä, ellei siinä esiinny virheitä.

Urakkatyön mittauksesta on aina annettava jäljennöskappale työntekijälle työnantajan tai hänen edustajansa allekirjoituksella vahvistettuna. Muistutus työn laadusta on tehtävä työn kestäessä ja viimeksi valmistuneisiin töihin viimeistään mittaustilaisuudessa, jos kyseinen työ on tarkistettavissa. Jos työ myöhemmässä vaiheessa osoittautuu erikoisen huonokuntoiseksi, suoritetaan työn laadusta tutkimus. Tutkimuksen suorittavat kummankin sopimuspuolen asiantuntijat. Tutkimuksissa havaitut virheet, sikäli kuin ne johtuvat työntekijästä, voidaan velvoittaa hänen korjattavakseen.

Urakkatyön ylijäämä on suoritettava viimeistään laskelman esittämistä seuraavana tilipäivänä edellyttäen, että laskelma vastaanotetusta työstä esitetään työnantajalle viimeistään neljä työpäivää ennen palkanmaksupäivää.

5.Erimielisyydet ja hinnoittelusäännökset

Jos jostakin urakkatyön yhteyteen kuuluvasta seikasta syntyy erimielisyyksiä ei työtä ole keskeytettävä, vaan riita alistetaan heti liittojen välillä ratkaistavaksi. Siihen asti kunnes tulkinnasta on sovittu tai tuomioistuin ratkaissut asian, maksetaan ko. työstä keskituntiansion mukainen palkka.

14.5§ Nokkamies

Nokkamiestehtävästä on sovittava aina erikseen kirjallisesti ja työmaakohtaisesti. Tehtävään ryhtymiseen tulee olla vapaaehtoista. Sopimuksessa tulee mainita ainakin tehtävien pääkohdat ja valtuudet, jolla nokkamiehen tehtäviin sitoutunut toimii. Nokkamies ei kuitenkaan ole työnantajan edustajan asemassa muihin työntekijöihin nähden.

Nokkamiehelle maksetaan urakkatyössä olevalle urakan keskituntiansion mukainen palkka tehtävien hoidon ajalta. Tuntityössä palkan tulee vastata maalausalan työtä tehdessä | vähintään palkkaryhmän V mukaista palkkaa, jonka lisäksi on mahdollista sopia ns. nokkamieslisä. Lattianpäällystysalalla I tuntityössä palkka sovitaan paikallisesti.|

Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyrityksissä on mahdollista sopia tuotantopalkkiosta.

Tuotantopalkkiossa työntekijän henkilökohtaisen tuntipalkan lisäksi sovitaan lisäpalkkion määräytymisperusteesta. Lisäpalkkion suuruus määräytyy työntekijän suorituksen perusteella. Vähimmäispalkka on työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen, josta sovitaan työntekijän tai työntekijöiden kanssa ennen palkkion perusteena olevan työn aloittamista.

Tuotantopalkkion perusteena olevasta työstä annetaan työntekijälle kirjallinen selvitys ennen työn aloittamista. Selvityksestä tulee ilmetä kohteen tiedot.

Maksettava palkkio on eriteltävä palkkalaskelmassa, eikä sen laskentaperusteeseen saa sisällyttää lomarahaa eikä erillistä palkanosaa, jotka tulee maksaa työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.

15§ Eräät korvaukset

Palvelukseen astumismääräykseen perustuvat vss-kurssit rinnastetaan kertausharjoituksiin.

Edellytyksenä korvauksen saamiselle on, että työntekijä vss- kursseilta tai kertausharjoituksista palattuaan tarjoutuu entiseen työhönsä.

2.Työntekijällä, joka välittömästi ennen kutsuntapäivää on ollut työnantajansa työssä ainakin yhden kuukauden ajan, on oikeus varusmiespalvelun edellyttämään kutsuntaan ja siihen liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen ensimmäisen kerran osallistuessaan saada korvauksena kutsuntapäivältä työntekijän palkkaryhmän mukainen perustuntipalkka, kuitenkin enintään maalausalan palkkaryhmän III ja lattianpäällystys- alalla palkkaryhmän I suuruinen palkka kahdeksalta tunnilta ja lääkärintarkastuspäivältä työntekijän palkkaryhmän mukainen perustuntipalkka, kuitenkin enintään maalausalalla palkkaryhmän III ja lattianpäällystysalalla palkkaryhmän I suuruinen palkka siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, veljiä ja sisaria, perheen lapsia sekä omia ja aviopuolison vanhempia.

16§ Sääolosuhteet

1.Osapuolten yhteisenä tavoitteena on sääesteidenvälttämi- nen, esimerkiksi suunnittelemalla työjärjestys yhteisesti, huomioiden poikkeavien sääolosuhteiden mahdollisuus. Sääestei- den varalta työnantajan tulee pyrkiä selvittämään jo ennakkoon, onko hänellä tarjota muuta työtä tai työmaata mahdollisen esteen ajaksi. Työmaalla tai yrityksessä on sovittava, miten sääes- teestä ilmoitetaan.

2.Jos työntekijä on saapunut työpaikalle, mutta ei voi sopi-mattoman sään takia aloittaa työtään tai jos työ mainitusta syystä on keskeytettävä, korvataan odotusaika tuntipalkalla, mikäli työnantaja ilmoittaa, että työntekijän on jäätävä odottamaan sään selkenemistä.

3.Kun työnjohdon toimesta on todettu, että työ joudutaan keskeyttämään kesken työpäivän, maksetaan sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttamasta keskeytyksestä odotusajan palkkaa työpäivän tai työvuoron loppuun saakka.

4.Sääolosuhteiden jatkuessa ja sen estäessä työnteon kokonaisen työvuorokauden ajan, maksetaan työntekijälle täyttä palkkaa (henkilökohtainen tuntipalkka) enintään 10 päivältä ka-lenterivuodessa. Työntekijällä on kuitenkin yksi (1) omavastuu- päivä, jonka aikana työnantaja pyrkii järjestämään työt niin, ettei sääeste jatkuisi.

5.Jos työ sateen, pakkasen tai muun luonnon aiheuttaman seikan johdosta pilaantuu, maksetaan työn korjauksesta sopimuksen mukainen palkka.

17§ Palkanmaksu

1.Tunti-ilmoitukset laaditaan palkkajaksoittain tai viikoittain.

*Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat, että tunti-ilmoitus olisi kirjallinen. Tunti-ilmoitukset tulisi kerätä mahdollisimman vähän haittaa aiheuttaen hyödyntäen mm. sähköpostia, telefaksia, puhelinta jne. Tunti-ilmoitusten kerääminen on työnantajan tehtävä. Tunti-ilmoitusten antamatta tai keräämättä jättäminen ei yksistään ole este palkanmaksulle.

2.Työpalkka maksetaan joka toinen perjantai ja mikäli silloin on pyhä, edellisenä arkipäivänä. Palkan laskemista varten saadaan jättää sisään viiden päivän palkka (laskenta-aika). Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suomeen. Poikkeustapauksissa palkka voidaan maksaa muuten.

Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyrityksissä voidaan luottamusmiehen kanssa paikallisesti sopia kirjallisesti, että palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, 15. päivä ja kuukauden viimeinen päivä.

Paikallisesti voidaan sopia, että varsinainen palkanmaksu ta-pahtuu kerran kuukaudessa. Tällöin työntekijällä on oikeus pyynnöstä saada palkkapäivien puolivälissä ennakkopalkka säännöllistä työaikaa vastaavilta tunneilta.

3.Palkan perusteiden ja määrän tarkastusta varten työnantaja lähettää työntekijälle yksilöidyn euromääräisen palkkalaskel- man palkanmaksun yhteydessä.

4.Työsuhteen päättyessä lopputili maksetaan viimeisenä työpäivänä. Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyritykset voivat maksaa lopputilin seuraavan säännönmukaisen palkanmaksun yhteydessä.

5.Työntekijän tulee työsuhteen päättyessä palauttaa kaikki hallussaan oleva työnantajan omaisuus työnantajalle ilman aiheetonta viivytystä.

6.Urakkatyötä suorittavalle työntekijälle maksetaan urakan ennakkoa kahden viikon tilivälein hänen tuntipalkkansa mukaisesti.

17 b § Sähköinen kulunvalvonta ja palkanmaksu urakointialoilla

Päätoteuttaja on velvollinen pitämään yhteisellä rakennustyömaalla (työmaa) työskentelevistä henkilöistä kirjallista luetteloa ja ilmoittamaan kuukausittain työntekijöiden tiedot verohallinnolle. Kulunvalvonta- ja seurantatietojen käytöstä työntekijöiden palkanmaksuun ovat Pintaurakoitsijat ja Rakennusliitto sopineet seuraavaa:

Järjestelmän käyttöönoton ja sen mahdollistamien työaika-joustojen käyttöönoton kannalta osapuolet suosittelevat, että päätoteuttajat luovuttaisivat kulunvalvontatiedot / työajan seurantatiedot aliurakoitsijoille ja sivu-urakoitsijoille näiden työntekijöitä koskien.

b Rakennusteollisuus RT:n jäsenyhdistyksiin järjestäytyneissä yrityksissä voidaan kulunvalvonnasta ja kulunseurannasta saatavia tulo- ja lähtöaikoja käyttää palkanmaksun perusteena. Järjestelmää käyttöön otettaessa on keskusteltava luottamusmiehen tai tämän puuttuessa kaikkien työntekijöiden kanssa ja yksilöitävä menettelytavat vikatilanteessa, käytännöt työajan ylitysten ja alitusten osalta sekä menettelyistä suorituspalkkauk- sessa. Kaikille kulunvalvonnan ja kulunseurannan piirissä oleville työntekijöille on järjestettävä tietojensa tarkistamiseen yksinkertainen ja viivytyksetön keino.

c Kulunseurantatietoja ei saa käyttää epäasiallisiin tarkoituksiin, eikä seurantaa saa käyttää työntekijän työsuorituksen eikä henkilön jatkuvaan seurantaan. Laitteisiin ja koneisiin yhdistetty jatkuva seuranta on kuitenkin mahdollista.

d Järjestelmän käyttöönotossa ja käytössä noudatetaan EU:n tietosuoja-asetusta sekä tietosuojavaltuutetun ohjeita koskien yksityisyyden suojaa työelämässä.

IV ERINÄISIÄ KORVAUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

18§ Päiväraha ja matkakustannusten korvaus matkatöissä

1.Mikäli työntekijä työnantajansa määräyksestä matkustaa työhön kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, josta hän ei voi saapua yöksi kotiin, on työnantajan ennen matkan alkua selvitettävä asunnonsaantimahdollisuudet asianomaisella paikkakunnalla ja sen lähistöllä sekä mikäli mahdollista varattava tarvittaessa työntekijälle asunto. Majoitus on ensisijaisesti työnantajan kustantama ja järjestämä ilmainen majoitus. Majoitus voi olla joko yleinen majoitusliike tai asuin/lomahuoneisto.

Majoituksen tason tulee olla sellainen, että asumistilaa on kutakin majoitettavaa kohden vähintään 10 m2 ja, että samaan huoneeseen sijoitetaan enintään 2 työntekijää. Pitkäkestoisissa majoituksissa järjestetään yhden hengen nukkumishuone.

Majoitus varustetaan normaalilla kalustuksella, liinavaatteilla sekä olosuhteisiin nähden riittävillä sosiaali- ja virkistystiloilla. Paikallisesti voidaan sopia, että työntekijät järjestävät itse ma-joituksen ja työnantaja maksaa laskua vastaan majoituskorvausta 57 euroa vuorokaudelta. Mikäli työntekijä ei esitä laskua, maksetaan hänelle yöpymisrahaa 16 euroa vuorokaudelta.

Jos komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saatavissa asuntoa ja työntekijä joutuu tämän vuoksi asumaan yli 5 kilometrin etäisyydellä työmaalta, työntekijälle maksetaan päivittäinen korvaus matkakustannuksista.

2.Työntekijälle maksetaan jokaiselta edellisessä kohdassa tarkoitetulta vuorokaudelta päivärahaa 53 € vuonna 2025.

Työehtosopimuksen mukaista päivärahaa korotetaan verohal-lituksen vahvistaman verovapaan päivärahan suuruiseksi.

Työehtosopimuksen majoituskorvausta ja yöpymisrahaa muutetaan sopimuskauden aikana samalla prosentilla ja samoista ajankohdista, kuin verohallitus muuttaa verovapaiksi katsottavien korvausten määriä.

3. Matkoista, jotka tehdään työnantajan pyynnöstä, on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Työnantaja maksaa näistä matkoista todelliset matkakulut sovitun kulkuvälineen mukaisesti tai järjestää kuljetuksen.

Mikäli matka tehdään työsopimuksessa sovittuna työaikana, matka-ajalta maksetaan työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka. Matkoista sovitun työajan ulkopuolella maksetaan palkka- I ryhmän mukainen palkka (enintään maalausalalla palkkaryhmä | III ja lattianpäällystysalalla palkkaryhmä I).

4.Päiväraha maksetaan joka tilinmaksun yhteydessä eikä sitä merkitä palkaksi.

5.Matkalyössä korvataan työntekijälle juhannuksena, pää-siäisenä ja jouluna matka kotiin ja takaisin, jos hän on ollut päi-värahaan oikeuttavassa työssä vähintään 6 viikkoa. Samoin kor-vataan sairauden johdosta tai vuosiloman sattuessa matkatyön aikana matka kotiin.

19§ Työ ulkomailla

1.Milloin työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, työsuhteessa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijäin sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sekä maalaus- ja lattian- päällystysalan kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä, mikäli paikallisista olosuhteista tai niiden asettamista erityisvaatimuksista ei muuta johdu.

2.Työntekijälle maksetaan, paitsi työehtosopimuksessa mää-rättyä palkkaa, myös erityisten olosuhteiden aiheuttamien kus-tannusten korvausta siltä osin kuin ne ylittävät vastaavat kustan-nukset kotimaassa. Korvauksen suuruudesta on sovittava Ra-kennusliiton kanssa kussakin tapauksessa erikseen.

3.Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelutoimenpiteet eivät koske Suomen rajojen ulkopuolella suoritettavia työkohteita.

Työ Pohjoismaissa ja Euroopan Unionin jäsenmaissa

Milloin työkohde sijaitsee Norjassa, Islannissa tai Euroopan Unionin jäsenmaissa noudatetaan työehtosopimuksen 18 §:n 1 kohdan sijasta jäljempänä olevia määräyksiä.

1.Työsopimukseen sovellettava laki

Työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuksella sopia työsopimukseen sovellettavasta laista seuraavasti: a Työsopimukseen sovelletaan työntekomaan lakia ja työnte- komaassa noudatettavia yleisiä työehtoja.

b Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa maalaus- ja lattianpäällystysalan työehtosopimusta. | Työaikojen ja työajasta johtuvien lisien osalta sovelletaan työn- tekomaan lakia ja työntekomaassa noudatettavia yleisiä työaikaa koskevia työehtoja.

c Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa maalaus- ja lattianpäällystysalan työehtosopimusta. Työaika | voidaan järjestää myös siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin neljäänkymmeneen (40) tuntiin viikossa enintään kuuden (6) kuukauden tasoittumisjaksolla. Mikäli ulkomaantyön kesto on alle kuusi (6) kuukautta, tasoittumisjakson pituus voi olla kuitenkin enintään ulkomaantyön keston mittainen.

Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia sellaisesta työaikajärjestelystä, joka on työntekomaan pakottavien työaikamääräys- ten vastainen.

Käytettäessä keskimääräistä neljänkymmenen (40) tunnin viikkotyöaikaa työtuntijärjestelmä on laadittava etukäteen kirjallisesti koko tasoittumisjakson ajaksi. Työtuntijärjestelmän muuttaminen kesken tasoittumisjakson voi tapahtua vain molemminpuolisella sopimuksella.

Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä prosentilla ja seuraa- vilta tunneilta sadalla prosentilla korotettu palkka.

Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen viikoittaisen työajan lisäksi, on kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä prosentilla ja seu- raavilta tunneilta sadalla prosentilla korotettu palkka.

2.Kustannusten korvaus ja erityiset määräykset

a. Työntekijällä on oikeus päivärahaan, jonka suuruus on | vuonna 2025 vähintään 53 €, joka maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

b. Työnantaja kustantaa työntekijälle matkat työkohteeseen ja takaisin työntekijän kotipaikkakunnalta työsuhteen alkaessa ja päättyessä. Muista työnantajan kustantamista kotimatkoista, matkustamisajan palkasta sekä matkakustannusten korvaamisesta työskentelypaikkakunnalla työnantaja ja työntekijä sopivat erikseen.

c. Työnantaja antaa työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen asunnon.

d. Työsopimus on tehtävä aina kirjallisesti ennen työntekijän lähtöä työntekomaahan. Työsopimuksesta tulee ilmetä työsopimuslain (55/2001) edellyttämien seikkojen lisäksi päivärahan suuruus ja sen määräytymisperuste (miltä päiviltä päiväraha maksetaan), työnantajan kustantamat kotimatkat ja matkakustannusten korvaus työntekomaassa sekä majoitusjärjestelyt ja niiden arvioitu laatu.

e. Työntekijöiden sosiaaliturva määräytyy lakien ja kansainvälisten sopimusten perusteella.

1. Työntekijän oikeus työpäivittäiseen matkakustannusten korvaukseen määräytyy seuraavasti:

Oikeutta korvaukseen ei ole, jos työntekijän asunto on enintään 5 kilometrin etäisyydellä työmaasta.

Mikäli työntekijän asunto sitä vastoin on yli 5 kilometrin etäi-syydellä työmaasta, määräytyy hänen matkakustannustensa korvaus seuraavan taulukon mukaan:

Asunnon ja työmaan välinen etäisyys	Työpäivittäinen matkakustannusten korvaus 2025
yli 5 km	2,36 €
yli 10 km	3,79 €
yli 20 km	6,83 €
yli 30 km	9,94 €
yli 40 km	12,24 €
yli 50 km	14,84 €
yli 60 km	19,50 €
yli 70 km	22,06 €
yli 80 km	25,07 €
yli 90 km	28,55 €
yli 100 km	32,01 €

Asunnon ja työmaan välinen etäisyys mitataan yleisen liikenteen käytössä olevaa lyhintä reittiä myöten.

2.Työntekijän tulee antaa selvitys asuinpaikastaan työsopimusta tehtäessä. Mikäli selvitys annetaan myöhemmin, oikeus päivittäiseen matkakorvaukseen alkaa vasta selvityksen antamisesta lähtien.

3.Vesitse tapahtuvista matkoista sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

4.Matkakorvaus maksetaan palkanmaksun yhteydessä.

5.Mikäli työnantaja on järjestänyt työntekijöiden kuljetukset ja työntekijä käyttää sitä hyväkseen, ei mitään korvausta suoriteta. Kuljetukset tapahtuvat työajan ulkopuolella ja työaika on tässä työehtosopimuksessa mainittu säännöllinen työaika. Kuljetus- tai kulkuajalta ei muuta korvausta suoriteta.

6.Mikäli työntekijä kuljettaa omaa kulkuvälinettä käyttäen työnantajan määräyksestä työmaalle tarkoitettuja koneita, laitteita tai rakennustarvikkeita, jotka ovat vähäistä suurempia, kor-vataan päivittäiset matkakustannukset em. taulukosta poiketen verohallinnon vuosittain määräämän kilometrikorvauksen mukaan.

Pöytäkirjamerkintä: Päivittäisissä työmatkoissa on huomioitava voimassa olevat Työ- ja elinkeinoministe- riön vahvistamat työssäkäyntialueet.

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

1.Työntekijälle annetaan vuosiloma vuosilomalain määräämällä tavalla.

2.Lomapalkka ja lomakorvaus lasketaan siten kuin maalaus- | ja lattianpäällystysalan työntekijäin vuosilomia koskevassa työ-ehtosopimuksessa sanotaan.

I. Oikeus palkkaan työkyvyttömyysajalta

1.Oikeus palkkaan työkyvyttömyysajalta

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on estynyt tekemästä työtä sairauden, tapaturman tai ammattitaudin vuoksi, palkkaa työkyvyttömyysajalta.

2.Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin todistuksella, mutta perustellusta syystä myös muun lääkärin antama todistus kelpaa todisteeksi työkyvyttömyydestä.

Perusteltu syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaan-ottoajan kohtuuttoman pitkä odotus.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muun terveydenhuollon ammattilaisen antamalla todistuksella yrityksessä yhteisesti sovitun käytännön mukaisesti.

Kohdassa 1 ja 2 olevia määräyksiä sovelletaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumista koskeviin määräyksiin (katso kohta ”VI Erityistilanteet”, sivu 38).

3.Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella

3.1. Yrityksissä on flunssatyyppisissä, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa sovittava omailmoitus menettelystä. Sopia ei voi, että aina vaaditaan lääkärintodistus. Sopimuksen on syytä olla kirjallisessa muodossa.

Mikäli omailmoitusmenettelystä ei ole sovittu, työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Tässä tapauksessa omail- moitukseen noudatetaan seuraavia sääntöjä:

-Työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan omalle esi-miehelleen välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua. Ellei ilmoitusta ole tehty ennen työvuoron alkua, poissaolon ajalta ei makseta sairausajan palkkaa.

-Työnantaja voi perustellusta syystä, mm. silloin kun työntekijällä on useita toistuvia sairauspoissaoloja, vaatia työkyvyttömyyden osoitukseksi lääkärintodistusta.

-Ctaailmoitusmenettelyä ei sovelleta vuosiloman aikana.

Osapuolet suosittelevat, että sovittaessa omailmoitusmenette- lystä, paikalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat alle 10-vuotiaan lapsen tilapäisestä hoidosta aiheutuvasta poissaolosta.

3.2. Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltolain edellyttämää vähimmäistasoista työterveyshuoltoa, selvitykseksi lyhytaikaisista, enintään kolme vuorokautta kestävistä saira- uspoissaoloista riittää työnantajalle tai tämän edustajalle tehty oma ilmoitus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän menemään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutuvat kustannukset maksaa työnantaja.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että sovittaessa työntekijän omailmoitus - menettelystä on mahdollista sopia erilaisia työehtosopimuksessa tarkoitettuja ehtoja työntekijän omasta sairastumisesta ja lapsen sairastumisesta johtuvien poissaolojen kohdalla (esim. ilmoituksen muoto, kenelle ilmoitus tehdään, poissaolojen määrä, miten pian ilmoitus on tehtävä ja lääkärintodistuksen vaatimisesta).

4.Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän sel-vityksen.

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta siihen liittyvän epäselvyyden takia, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työeh-tosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5.Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus lähimmälle esimiehelle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esi-miehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.

Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työn-tekijöiden tietoon.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

6.Työnantajan ja luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännösten oikeaan noudattamiseen ja pyrkiä ehkäisemään väärinkäytöksiä

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajanpalkkaa koskevien määräysten oikeaan noudattamiseen.

Perehdyttämisen yhteydessä uusille työntekijöille tulee antaa asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sai- rauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suo-siteltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

II.Ei oikeutta palkkaan työkyvyttömyysajalta

1.Työkyvyttömyyttä ei korvata, mikäli työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

2.Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.

I

III.Palkanmaksujakson pituus

1.Sairausajan palkkaa maksetaan toisen sellaisen työkyvyt- tömyyspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

2.Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin ensimmäisen työ-päivän alusta lukien, jos työntekijän työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 6 kuukautta tai jos työkyvyttömyys kestää sairastumispäivän jälkeen yli sai-rausvakuutuksen karenssiajan (9 arkipäivää).

3. Sairastumisen tai tapaturman sattuessa kesken työvuoron maksetaan varsinainen palkka työvuoron loppuun.

4.Tapaturmasta ja ammattitaudista aiheutuneen työkyvyttö-myyden ajalta maksetaan palkkaa ensimmäisen sellaisen työkyvyt- tömyyspäivän alusta lukien, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.

5.Työkyvyttömyysajan palkanmaksun kesto määräytyy työntekijän ennen työkyvyttömyyden alkamista jatkuneen yh- denjaksoisen työsuhteen keston perusteella.

Työsuhteen kesto	Ajanjakso
- alle kaksi viikkoa	-
yli 2 viikkoa mutta alle 1 kuukausi	sairausvakuutuksen karenssiaika
- yli 1 kuukausi mutta alle 3 vuotta	28 kalenteripäivää
- yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta	35 kalenteripäivää
- yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta	42 kalenteripäivää
- yli 10 vuotta tai kauemmin	56 kalenteripäivää

Tapaturma-ajan palkkaa maksetaan seuraavanpituisen ajanjakson työpäiviltä:

Työsuhteen kesto	Ajanjakso
- alle 3 vuotta	28 kalenteripäivää
- yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta	35 kalenteripäivää
- yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta	42 kalenteripäivää
- yli 10 vuotta tai kauemmin	56 kalenteripäivää

IV. Työkyvyttömyysajalta maksettavan palkan määrä

1.Aikatyössä palkka on työntekijän kesken olevan työn pe-rusteella taikka muutoin määräytyvä tuntipalkka ilman työajasta johtuvia lisiä.

2.Tuotantopalkkiotyössä palkka on perusosa lisättynä keski-määräisellä tuotantopalkkio-osuudella.

3.Urakkatyössä palkka on kesken olevan urakan keskituntiansio niin kauan kuin urakka on kesken. Mikäli työkyvyttömyys urakan päätyttyä edelleen jatkuu, muuttuu palkka työntekijän ennen urakkaa voimassa olleeksi palkaksi.

V. Vähennykset työkyvyttömyyden ajalta maksettavasta palkasta

1.Työnantajalla on oikeus saada palautuksena se korvaus, minkä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella, ei kuitenkaan enempää kuin työ-kyvyttömyysajan palkkana maksamansa määrän. Mikäli korvaus on maksettu suoraan työntekijälle, työnantajalla on oikeus vähentää tämä määrä maksettavasta työkyvyttömyysajan palkasta.

2.Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada palautuksena em. korvausta tai vähentää sitä maksamastaan työkyvyttömyysajan palkasta, mikäli korvaus maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

3.Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vä- häisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää työkyvyttömyysajan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

VI Erityistilanteet

Työkyvyttömyyden uusiutuminen

1.Työkyvyttömyyden uusiutumisella tarkoitetaan samasta perusteesta aiheutuvan työkyvyttömyyden alkamista enintään 30 päivän kuluessa siitä, kun työntekijälle on maksettu työ-kyvyttömyysajan palkkaa tai sairauspäivärahaa. Tällaisessa ta-pauksessa työkyvyttömyysajan palkanmaksun kesto määräytyy ensimmäisen samasta perusteesta aiheutuneen työkyvyttömyyden alusta lukien.

2.Työkyvyttömyyden uusiutumistapauksessa aloitetaan työ-kyvyttömyysajan palkan maksu heti ensimmäisen sellaisen työpäivän alusta lukien, joka olisi ollut työntekijän työpäivä (ei ka- renssipäivää), mikäli palkallinen työkyvyttömyysajan ajanjakso ei ole ennättänyt aiemmin jo täyttyä.

3.Mikäli uusiutumiseen kuluu yli 30 päivää siitä päivästä, jolloin työntekijälle on viimeksi suoritettu sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyysajan palkkaa, menetellään työkyvyttömyysajan palkan maksamisen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusi työky-vyttömyys.

Äkillinen hammassairaus

4.Jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden ja vaatii hoitotoimenpiteitä saman päivän tai saman työvuoron aikana, maksaa työnantaja työntekijälle hoitotoimenpiteen ajalta

I palkan, enintään 19,36 €/h 1.9.2025 alkaen ja 19,92 €/h 1.6.2026 | alkaen ja 20,40 €/h 1.6.2027 alkaen. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

5.Oikeus korvaukseen edellyttää, että työntekijän työsuhde on ennen työkyvyttömyyttä kestänyt vähintään kahden viikon ajan.

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen

6.Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän pykälän sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukaan selvitys sekä että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kahden viikon ajan. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuvan puolison lapsiin. Korvaus sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta maksetaan myös siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sairasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asumisen taikka pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys.

7.Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito ja kuntoutus

8.Työntekijällä, jonka oma tai samassa taloudessa elävä puolison lapsi sairastaa valtioneuvoston sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta antaman asetuksen (1335/04) 4 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/04) 10 luvussa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Syöpäsairauden aiheuttama hoito

9.Työntekijällä on oikeus tämän pykälän sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaiseen sairausajan palkkaan syöpä-sairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työky-vyttömyyden ajalta.

Työkyvyn ylläpito ja sairauspoissaolojen hallinta

10.Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettelytavoista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä. Tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen.

23§ Lääkärintarkastukset

Työnantaja maksaa työntekijälle henkilökohtaisen tuntipalkan lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Työntekijälle, joka lähetetään em. lakisääteiseen työterveys-huoltoon kuuluviin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkas-tuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan siten kuin työehtosopimuksessa määrätään.

Lakisääteisen työterveyshuoltoon kuuluvat terveystarkastukset järjestetään ensisijaisesti säännöllisen työajan puitteissa työnantajan määräämänä ajankohtana. Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan työntekijälle henkilökohtaisen tuntipalkan suuruista palkkaa tarkastukseen osallistumisen ajalta. Lakisääteisen työterveystarkastuksen ajalta ei makseta ylityökorvausta, ellei työnantaja määrää työntekijää terveystarkastukseen nimenomaan säännöllisen vuorokautisen työajan ylityttyä.

Kvartsipölylle altistumisen johdosta ASA-rekisteriin merkittyjen henkilöiden osalta säännöllisten määräaikaisten terveystarkastusten välit määrittelee terveyshuollon ammattihenkilö. Määräaikaistarkastus on toistettava 1-3 vuoden välein, ellei eri-tyisestä syystä työterveyslääkäri muuta edellytä.

Työntekijän tulee toimittaa lakisääteisistä tarkastuksista tehty työkykyisyysarvio viipymättä työnantajalle.

Määräaikaistarkastuksen tarkoituksena on selvittää työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Sen sisältö ja laajuus perustuvat terveydenhuollon asiantuntijan arvioon tarvittavista toimenpiteistä työn todellisiin riskeihin ja altisteisiin pohjautuen. Harkittaessa määräaikaistarkastuksen laajuutta huomioon tulee ottaa työntekijän työtehtävien aiheuttamat erityisvaatimukset ja henkilökohtainen terveydentila.

Määräaikaistarkastus rakennusalalla edellyttää sitä, että työntekijä käy vastaanotolla.

Työterveyskortti

Työnantajan on työsopimuksen solmimisen yhteydessä varmis-tettava, että työntekijällä on oma henkilökohtainen työterveys- kortti. Työntekijän on pidettävä työterveyskortti mukanaan ra-kennustyömaalla. Työterveyshuollon järjestämisen valvomiseksi työntekijän on näytettävä työterveyskortti työnantajalle.

2.Muut lääkärissä käynnit

Ansionmenetys korvataan seuraavilla edellytyksillä:

1.Kyseessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä lääkärintarkastukseen työaikana. Tällaisina tilanteina pidetään

-sairastumista tai tapaturmaa, jonka vuoksi on päästävä nopeasti lääkäriin, taikka

-tilannetta, jolloin vastaanottoaikaa ei ole saatavissa työajan ulkopuolella kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksessa viikon) kuluessa.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

2.Työntekijän on esittävä hyväksyttävä selvitys lääkärin-tarkastuksessa käynnistä (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkio- kuitti) sekä muissa kuin kiireellisissä tapauksissa selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella.

Pyydettäessä työntekijän on esitettävä selvitys tarkastuksen kestosta odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen.

3.Työntekijän on ilmoitettava työaikana tapahtuvasta lääkä-rintarkastuksesta työnantajalle etukäteen. Jos ilmoitusta ei yli-voimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

4.Seulonnat

Ansionmenetys korvataan naisten rintasyöpäseulontaan osal-listumisen ajalta, kohdunkaulaosan syövän seulontaan osallistu-misen ajalta sekä eturauhassyöpäseulonnan ajalta, mikäli nämä tapahtuvat työaikana.

5. Sairausajan palkka syöpähoitojen ajalta

Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaiseen sairausajan palkkaan syöpäsairauden edellyttämän lääketieteellisen hoitotoimenpiteen ja sen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.

Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata:

1.Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta työkyvyt-tömyysajan palkkaa tai kyse on sairausajan palkkamääräysten mukaisesta karenssipäivästä.

2.Milloin sairaus tai tapaturma on johtunut työntekijän omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta.

Jos edellä mainitut korvattavuuden edellytykset täyttyvät, korvataan ansionmenetys seuraavien lääkärintarkastusten osalta:

1.Uusi tai uusiutuva sairaus

-Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

-Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuo-rokauden kestävän työkyvyttömyyden ajalta.

-Milloin työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi.

2.Aikaisemmin todettu sairaus

-Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta silloin, kun kyseessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi (ml. määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi).

-Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

-Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lää- kärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

3.Laboratorio- ja röntgentutkimukset

-Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta.

-Erillisen em. tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jollei tutkimusta ole mahdollista suorittaa työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokaudenaikana.

-Työsopimuslain 26.1.2001/55 4 luvun 8 §:n mukaisesti: Työnantajan on korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.

3.Korvausten palkkaperuste

Pykälässä mainitut korvaukset ansionmenetyksestä suoritetaan samoin palkkaperustein kuin sairausajan palkka.

23.1§ Erityismääräykset

Lattianpäällystysalalla on lisäksi voimassa seuraavat määräykset:

Lattianpäällystysalan työntekijät altistuvat työmaaolosuhteis- sa poikkeukselliselle tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvalle fyysiselle kuormitukselle. Edes huolellinen suojautuminen ei välttämättä poista altistumisen mahdollisuutta, joten terveyden ja toimintakyvyn säännöllinen seuranta ja arviointi on tarpeen.

Lakisääteinen terveystarkastus suoritetaan työsuhteen alussa ja työn aikana 1-3 vuoden välein. Tarkastus sisältää työterveyshoitajan tarkastuksen, yleistilan arvion, terveyshistorian selvityksen, verenkierto- ja hengityselimistön tilan arvioinnin, verenpaineen mittauksen, painoindeksin, terveyskäyttäytymisen, oman kunnon hoidon selvityksen, keuhkojen toiminnan tutkimisen ja kuulotutkimuksen. Terveydenhoitaja tekee lähetteen laboratorioon, jossa tutkitaan laaja verenkuva.

Työterveyslääkäri täydentää tarkastusta tarvittaessa arvioimalla tehtyjen selvitysten ja mahdollisten jatkotutkimusten perusteella. Tarkastuksen sisältöä pitää peilata faktiseen altistumisen mahdollisuuteen tapauskohtaisesti. Terveystarkastuksen sisältö perustuu tehtyyn työpaikkaselvitykseen ja tarvittaessa työ-hygieenisiin mittauksiin.

Työnantaja kustantaa työntekijöille hepatiitti A- tai B-roko- tuksen silloin, kun työterveyshuolto on todennut sen tarpeelliseksi.

Korvataan seuraavin edellytyksin:

Raskaus- ja vanhempainpäivärahalla tarkoitetaan sairaus-vakuutuslain mukaista raskaus- ja vanhempainpäivärahaa tai siihen verrattavaa muun lain tai sopimuksen perusteella tulevaa korvausta. Mikäli työntekijä pitää vanhempainvapaata jaksoissa, tulee jokaista kuutta vanhempainvapaapäivää kohden sisältyä yksi arkilauantai.

Työntekijän työsuhde tulee olla jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

Milloin työntekijä on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä vastaavan pituinen palkallinen vanhempainvapaaseen rinnastettava vapaa. Tämä ei koske perheen sisäistä adoptiota.

Esimerkki 1:

Työntekijä jää 16 päivän pituiselle vanhempainvapaalle. Hänen palkkansa on 15 euroa/h ja päiväpalkka 120 euroa. Oletetaan vanhempainrahan määräksi 84 euroa päivältä. Hänen palkkansa vanhempainvapaan ajalta (työpäiviä ovat hänellä päivät ma-pe) on 12 x 120 = 1440 euroa ja vanhempainraha 16 x 84 = 1344 euroa. Työntekijän palkan ja vanhempainrahan välinen erotus 14401344 on 96 euroa, mikä määrä työnantajan tulee maksaa työntekijälle tämän vanhempainvapaan ajalta.

Esimerkki 2:

Työntekijä jää 3.2. raskausvapaalle. 40 päivän maksu-velvollisuus koskee aikaa 3.2.-14.3. Ajanjaksolle osuu 35 arkipäivää, joista työntekijä on työssä 30 (ma-pe). Työntekijän palkka on 120 euroa päivässä ja hän saa 84 euroa raskausrahaa päivältä. Työntekijän palkka 30 x 120 = 3600 euroa. Samalta ajalta maksettava raskaus- rahan määrä on 35 x 84 = 2940 euroa. Työnantaja maksaa erotuksen 3600 - 2940 = 660.

25§ Sosiaalitilat

1.Työmaiden henkilöstötilat tulee järjestää työministeriön päätöksen (977/94) rakennustyömaiden henkilöstötiloista mu-kaisesti. Työministeriön päätöstä noudatetaan tämän työehto-sopimuksen osana, huomioiden kuitenkin, että milloin työkohteen pienuuden, työn luonteen esim. korjauksen, maalaus- paikan ahtauden taikka muiden erityisten olosuhteiden vuoksi edellä mainittujen suojien taikka jonkin niistä järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista taikka mahdollista, voidaan edellä mainituista säädöksistä poiketa, milloin työntekijöiden tässä pykälässä tarkoitetut tarpeet voidaan kohtuullisesti muuten tyydyttää.

* Pöytäkirjamerkintä:

Edellisessä kappaleessa mainitun päätöksen rikkomisesta voidaan vaatia työtuomioistuimessa hyvityssakkoseu- raamuksia vain jos työsuojeluvaltuutettu tai luottamus-henkilö on tehnyt puutteista ilmoituksen työnantajalle ja toimivaltaiselle työsuojelutarkastajalle eikä työnantaja ole korjannut puutteita viipymättä.

2.Työpaikalle on työnantajan varattava työntekijälle tarpeelliset pesuvälineet ja -aineet sekä lain edellyttämät ensiapu- tarpeet.

26§ Työkalut

1.Työnantaja antaa työntekijälle kaikki työssä tarvittavat työkalut, koneet ja laitteet. Mikäli sovitaan, että työntekijä käyttää työssä omia erikoistyökalujaan, sovitaan siitä korvaus erikseen.

2.Kukin työntekijä on työaikana vastuussa työnantajan hänelle jättämistä tavaroista, työkaluista ja muista esineistä sekä niiden kunnosta. Niiden suhteen havaituista epäkohdista on jokainen työntekijä velvollinen välittömästi saattamaan tiedon työnantajalleen tai hänen edustajalleen.

Työajan päättyessä on työvälineet ja tarvikkeet aina asetettava kunnostettuina työjärjestykseen työnantajan tai hänen edustajansa kanssa sovittuun paikkaan.

3.Lattianpäällystysalalla on lisäksi voimassa seuraavat mää-räykset:

Henkilökohtaiset työvälineet

Työkalu- ja suojavaatekorvauksena maksetaan 1,36 euroa/ työpäivä.

Mattotyöt

Kaikki henkilökohtaiset työvälineet hankkii työntekijä, paitsi suuret ja erikoiset työvälineet kuten laatta-, laminaatti- ja vinyylileikkurit, jyrä, hiomakoneet, imuri, kaasupolttimet, jotka hankkii työnantaja.

Parkettityöt

Kaikki henkilökohtaiset työkalut hankkii työntekijä. Sitä vastoin suuret ja erikoiset työvälineet, kuten laatta-, laminaatti- ja vinyylileikkurit, hiomakoneet, sirkkelit, imuri ja porakoneet, hankkii työnantaja.

Laatoitustyöt

Kaikki henkilökohtaiset työvälineet hankkii työntekijä. Sitä vastoin työnantaja hankkii kustannuksellaan työntekijän/työ- kunnan käyttöön työssä tarvittavat moottori- ja sähkökäyttöiset työkoneet, laattaleikkurit sekä muut vastaavat erikoistyökalut. Jos laatta on ns. vaikeammin työstettävää, hankkii työnantaja terät läpimenojen työstämiseen. 

Mikäli työntekijän kanssa sovitaan, että hän käyttää omia edellä mainittuja työkaluja, sovitaan niiden käyttöajan korvaamisesta asianomaisen työntekijän/työkunnan ja työnantajan kesken. Työnantaja vakuuttaa työntekijän työvälineet työpaikalla tulipalon ja varkauden varalta ja on vastuussa niiden säilymisestä, mikäli niitä säilytetään työnantajan siihen varaamassa paikassa, johon työnantajan on hankittava lukko.

1.Suojavaatteiden valinnassa noudatetaan valtioneuvoston asetusta 427/2021.

2.Työnantaja vastaa suojavaatteiden ja suojavälineiden puh-taanapidosta, huollosta ja mahdollisista tarkastuksista. Toteutustapa sovitaan paikallisesti 28.2.2023 mennessä. Suojavaatteilla tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksen 427/2021 mukaisia kehon suojaukseen tarkoitettuja vaatteita ja muita vastaavia varusteita.

3.Työnantaja hankkii tarkkuutta vaativissa tehtävissä työs-kenteleville, työn niin vaatiessa, optisesti hiotut suojalasit, mikäli työterveyshuolto on todennut ne tarpeelliseksi. Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua.

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

28§ Työsuhteen aikainen opastaminen ja kehityskeskustelut

1.Liitot suosittelevat kirjallisen työsopimuksen tekemistä ennen työnteon aloittamista.

3.Maalaus- ja lattianpäällystystyössä täysin kokemattomalle ohjauksen tulee olla seikkaperäisempi kuin muulle työhön tulevalle.

4.Niin ikään työnantajan on annettava uusille työntekijöille opastusta työpaikan neuvottelusuhteista ja muissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Työkohteen luottamusmiehelle on varattava mahdollisuus osallistua tähän opetustilaisuuteen, mikäli se vaikeuksitta käy päinsä.

5.Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskustelut kerran vuodessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisällöstä. Kehityskeskustelut voivat olla ovat esi- henkilön ja alaisen välisiä alaisen työtä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännöllisin välein käytäviä keskusteluja. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun tarkemmasta sisällöstä. Kehityskeskusteluiden yhtenä tavoitteena on parantaa työnantajan ja työntekijän vuorovaikutusta sekä työntekijän tietoisuutta siitä, millä tavalla hän voi ammatillisesti kehittää itseään sekä ansio- ja urakehitysmahdollisuuksiaan.

28 b § Tutustu työelämään ja tienaa

1.Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelmaan.

2.Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesähar- joitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.-31.8 väliseen aikaan. Tutustumisjakso voi olla myös kolmen tai neljän viikon mittainen.

3."Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohj elman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 425 €, joka sisältää tutustumisjaksolta kerääntyneen lomakorvauksen. Vas-taavasti, jos tutustumisjakso on kolme tai neljä viikkoa, maksetaan kertakaikkisena palkkana 637,50 € tai 850 €.

4.Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmää- räytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu tässä pykälässä tarkoitettuun kesäharjoit- teluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta, heihin ei sovelleta työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vai-keuttaisivat kesäharjoitteluohjelman toteutusta.

29§ Ay-jäsenmaksujen periminen

Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Rakennusliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukau- sittain edellä mainitun liiton nimeämälle pankkitilille. Periminen suoritetaan siten kuin Pintaurakoitsijat ry ja Rakennusliitto ry ovat 1.3.2022 allekirjoittamassa sopimuksessa ammattiyh- distysjäsenmaksujen perimisestä sopineet. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

30§ Ulkopuolinen työvoima

Työnantaja ottaa aliurakoitsijan kanssa tehtyyn sopimukseen ehdon, jonka mukaan aliurakoitsija sitoutuu soveltamaan aliurakoita maalaus- tai lattianpäällystystyökohteessa suorittavien työntekijöittensä osalta alansa yleistä työehtosopimusta. Mikäli asianomaisella alalla ei ole työehtosopimusta, on aliurakoitsija velvollinen noudattamaan maalaus- ja lattianpäällystysalan työehtosopimusta.

1.Tästä työehtosopimuksista ja siihen liittyvistä hinnoittelusta tai niiden tulkinnasta aiheutuvat erimielisyydet on kaikkea viivytystä välttäen pyrittävä selvittämään työnjohdon ja luottamusmiehen tai sellaisen puuttuessa Rakennusliiton edustajan kesken.

Mikäli erimielisyyttä ei saada ratkaistua, toimitetaan erimieli-syydestä olemassa olevat dokumentit työehtosopimusosapuolille.

2.Jos jostain urakkatyön yhteyteen kuuluvasta kohdasta syntyy erimielisyyksiä, ei työtä saa keskeyttää, vaan riita siirretään työehtosopimusosapuolten ratkaistavaksi.

3. Jommankumman työehtosopimuspuolen esittäessä neuvotteluja tähän työehtosopimukseen liittyvistä kysymyksistä, on ne aloitettava ja saatettava loppuun kaikkea viivytystä välttäen. Lisäksi osapuolet sitoutuvat kiinnittämään huomiota valvontakirjeiden sisältöön ja tarkkuuteen.

Mikäli osapuolet eivät ole voineet sopia syntyneitä erimieli-syyksiä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

4.Kannetta sopimuksen ja hinnoittelun rikkomisesta, joka samalla voi koskea korvausta, on työntekijäin järjestöllä oikeus ajaa yksityisen työntekijän puolesta ilman eri valtuutusta.

Työntekijän ryhmähenkivakuutus (TRHV) on työnantajan työ-tekijöilleen ottama henkivakuutus, jonka kustannuksista työnantaja vastaa. Kuolemantapauskorvaus maksetaan työntekijän kuoleman jälkeen, mikäli hänellä on ehdoissa mainittuja edunsaajia.

Vakuutuksen ottaa ja vakuutusmaksut maksaa työnantaja la-kisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä vahinkovakuu- tusyhtiön kautta.

Kuolemantapauskorvaukset maksetaan keskitetysti Työntekijän ryhmähenkivakuutuspoolista.

33§ Voimassaolo

Tämän työehtosopimuksen määräykset tulevat voimaan 24. päivä lokakuuta 2025 alkaen ja ovat voimassa helmikuun 29. päivään 2028 saakka.

34§ Siirtymäsäännökset

Maalaus- ja pintakäsittelyalalla on aikaisemmin noudatettu yleissitovaa Maalausalan työehtosopimusta urakkahinnoittelui- neen. Viimeisin työehtosopimus on sovittu aikavälille 1.3.2025-29.2.2028. Sopijaosapuolina on ollut työnantajapuolella Pinta- urakoitsijat ry ja työntekijäpuolella Rakennusliitto ry.

Lattianpäällystysalalla on aikaisemin noudatettu yleissitovaa Lattianpäällystysalan työehtosopimusta. Viimeisin työehtosopimus on sovittu aikavälille 1.3.2025-29.2.2028. Sopijapuolina on ollut työnantajapuolella Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry ja työntekijäpuolella Rakennusliitto ry.

Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry on liittynyt Pintaurakoitsi- jat ry:n jäseneksi 17.10.2025 alkaen. Muutoksen myötä kaikki em. osapuolet ovat neuvotelleet edellä mainittujen kahden työ-ehtosopimuksen yhdistämisestä. Pintaurakoitsijat ry ja Rakennusl iitto ry ovat solmineet uuden työehtosopimuksen 24.10.2025, jonka nimi on jatkossa ”Maalausalan ja lattianpäällystysalan työehtosopimus urakkahinnoitteluineen” ja joka on voimassa 29.2.2028 saakka. Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry ja Rakennusliitto ry ovat sopineet, että Lattian ja Seinänpäällys- tysalan työehtosopimus 1.3.2025-29.2.2028 päättyy 24.10.2025 eli samana ajankohtana.

Maalausalan ja lattianpäällystysalan työehtosopimusta urakkahinnoitteluineen sovelletaan jatkossa kaikkiin maalaus ja lattianpäällystysalalla työskenteleviin työntekijöihin. Uusi työ-ehtosopimus tulee voimaan 24.10.2025 ja sitä tulee noudattaa kaikissa jäsenyritysten ja alalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa.

Edellä mainitusta voimaantulosta poiketen Lattianpäällystys- alan yrityksissä on mahdollista soveltaa aikaisemmin voimassa ollutta Lattianpäällystysalan työehtosopimusta 1.3.2025-29.2.2028 vuoden 2025 loppuun saakka. Työnantajan tulee neu-votella siirtymäajankohdasta luottamusmiehen tai tämän puuttuessa kaikkien työntekijöiden kanssa.

Helsingissä 24. lokakuuta 2025

PINTAURAKOITSIJAT ry	RAKENNUSLIITTO ry
Miika Sutinen	Kimmo Palonen
Ari Haanpää	Jyrki Ojanen
Mikko Heikkilä	Markus Ainasoja
Jukka Koivisto

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA MAALAUSALAN JA LATTIANPÄÄLLYSTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI URAKKAHINNOITTELUINEEN

24.10.2025 - 29.2.2028

1.SOPIMUSKAUSI JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN VOIMAANTULO

Työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2025 ja on voimassa 29.2.2028 saakka.

Työehtosopimus voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2027 kahden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen.

Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2026 toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle.

2.PALKKARATKAISU

Palkankorotukset 2025

Palkkoja korotetaan 1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkan-maksukauden alusta lukien 2,5 % suuruisella yleiskorotuksella. Kesken olevia urakoita ja työehtosopimuskohtaisia urakkahintoja korotetaan 2,5 %. Työehtosopimusten rahamääräisiä lisiä sekä henkilöstön edustajan erilliskorvauksia korotetaan 2,5 %.

Maalausalan taulukkopalkat 2025:

Palkkaryhmä	€/h
I	12,24
IB	13,79

II	14,97
III	16,58
IV	18,05
V	19,36

Lattianpäällystysalan taulukkopalkat 2025:

Palkkaryhmä	€/h
0	12,90
I	14,73
II	17,21
III	18,87

Palkankorotukset 2026

Palkkoja korotetaan 1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkan-maksukauden alusta lukien 2,9 % suuruisella yleiskorotuksella. Kesken olevia urakoita ja työehtosopimuskohtaisia urakkahintoja korotetaan 2,9 %. Työehtosopimusten rahamääräisiä lisiä sekä henkilöstön edustajan erilliskorvauksia korotetaan 2,9 %.

Maalausalan taulukkopalkat 2026:

Palkkaryhmä	€/h
I	12,60
IB	14,19
II	15,40
III	17,06
IV	18,57
V	19,92

Lattianpäällystysalan taulukkopalkat 2026:

Palkkaryhmä	€/h
0	13,27
I	15,16
II	17,71
III	19,42

Palkankorotukset 2027

Vuonna 2027 palkkoja korotetaan 1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,4 % suuruisella yleiskorotuksella. Kesken olevia urakoita ja työehtosopimus- kohtaisia urakkahintoja korotetaan 2,4 %. Työehtosopimusten rahamääräisiä lisiä sekä henkilöstön edustajan erilliskorvauksia korotetaan 2,4 %.

Maalausalan taulukkopalkat 2027:

Palkkaryhmä	€/h
I	12,90
IB	14,53
II	15,77
III	17,47
IV	19,02
V	20,40

Lattianpäällystysalan taulukkopalkat 2027:

Palkkaryhmä	€/h
0	13,59
I	15,52
II	18,14
III	19,89

 

3.TEKSTIMUUTOKSET

Muutokset työehtosopimukseen

TES 9 § - Paikallinen sopiminen työajoista (s. 15)

Lisätään 1. kohdan alle uudeksi toiseksi ja kolmanneksi kappaleeksi uutta tekstiä. Tarkoituksena selkiyttää kirjausta ilman tul- kintamuutoksia neuvottelutuloksessa sovitulla tavalla. Poistetaan nykyinen 2. ja 3. kappale.

TES 14.1 § - Aikapalkkajärjestelmä (s. 20-21)

Lisätään uusi teksti kohdan "Palkkaryhmittelyn muuttaminen” 1. kappaleen jatkoksi uusi teksti neuvottelutuloksessa sovitulla tavalla.

TES 14.6 § - Tuotantopalkkio (s. 31-32)

Muokataan 2. kappaletta ja lisätään uusi 3. kappale neuvottelu-tuloksessa sovitun mukaisesti.

TES 23 § Lääkärintarkastukset (s. 51 ja 53)

Lisätään kohtaan "Seulonnat” eturauhasyöpäseulonnat neuvot-telutuloksessa sovitulla tavalla.

Poistetaan otsikon ”2. Muut lääkärissä käynnit” lopussa olevan "Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset” teksti ja korvataan se uudella tekstillä neuvottelutuloksessa sovitulla tavalla.

TES 24 § Raskaus- ja vanhempainvapaa (s. 54-55)

Muutetaan otsikko ”Raskaus ja vanhempainvapaa”. Muutetaan koko pykälän teksti koskien raskaus- ja vanhempainvapaita neuvottelutuloksessa sovitun mukaisesti.

TES 27 § Suojavaatetus (s. 57)

Poistetaan nykyiset 1. ja 2. kohta sekä pöytäkirjamerkintä kokonaan ja korvataan ne uudella 1. kappaleella neuvottelutuloksessa sovitun mukaisesti. Pidetään nykyiset 3. ja 4. kohta ennallaan, mutta numeroidaan ne uusiksi (2. ja 3. kohta)

TES 28 § Opastaminen ym. sellaiset (s. 57-58)

Muutetaan otsikko "Työsuhteen aikainen opastaminen ja kehi-tyskeskustelut”. Siirretään uudeksi 1. kohdaksi nykyinen 5. kohta ja muokataan tätä tekstiä neuvottelutuloksessa sovitun mukaisesti.

TES 28 b § Tutustu työelämään ja tienaa (s. 58)

Päivitetään summat vastaamaan nykytilaa.

TES 31 § Erimielisyyksien ratkaiseminen (s. 59-60)

Muokataan 3 kohdan tekstiä neuvottelutuloksessa sovitun mukaisesti.

Muutokset vuosilomasopimukseen (VLS)

VLS 5c § - Lisävapaapäivät (s. 93)

Lisätään uusi 5c § ”Lisävapaapäivät” neuvottelutuloksessa sovitun mukaisesti.

Muutokset TED-sopimukseen

TED 13 § - Oikeus tietojen saantiin” (s. 86)

Muokataan 1 kohtaa neuvottelutuloksessa sovitun mukaisesti.

4.YHTEISET TYÖRYHMÄT

Perustetaan uusi työryhmä urakkatyömääräysten tarkastelemiseksi ja urakkatyötä koskevien menettelyohjeiden ja hinnoittelun kehittämiseksi. Työryhmä määrittelee tarkemman sisällön. Poistetaan aikaisempi työryhmäkirjaus.

5.MUUT SOVITUT ASIAT

Jatketaan allekirjoituspöytäkirjassa sovittuja asioita seuraavasti.

5.1 Harjoittelijat ja opiskelijat

Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoit-telupaikkoja koskeva ohje uudistetaan ole-maan voimassa sopimuskauden ajan.

5.2 Asutuissa tiloissa työskentely

TES 14.1 § pöytäkirjamerkintä:

Työskentely asutuissa tiloissa edellyttää kädentaitojen lisäksi myös sosiaalisia taitoja, joka tulee ottaa huomioon palkkauksessa. Asutuissa tiloissa työskentelevien palkkaa tulee seurata, ettei se jää jälkeen yrityksen muiden työntekijöiden palkasta.

5.3 Käytännöstä poikkeavat työajat

Alalla toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työtunnit.

* Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä on tarkoitus turvata työntekijän mah-dollisuus päästä työttömyysturvan piiriin eikä se koske elä-keläisiä, opiskelijoita ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan satunnaisia työpäiviä tekeviä. Mää-räystä ei myöskään sovelleta tilanteissa, joissa päivittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tien hoito) tai muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työajan siirtäminen on mahdollista sitä koskevien määräysten mukaisesti. Tätä määräystä sovelletaan myös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa työsopimuslain määrittelemällä tavalla.

5.4 Kevytyrittäjyys

Liittojen yhteinen kannanotto kevytyrittäjyydestä

UTS-sopimuksen mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu kahdessa muodossa: alihankintatyönä ja työvoiman vuokrauksena. Työmarkkinoille on leviämässä kevytyrittäjyy- den konsepti. Kyse on työsuhteessa tehtävän työn ja aidon yrittäjätoiminnan väliin luodusta järjestelystä, jossa mm. tapaturma-, työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut siirtyvät kevytyrittä- jän itsensä hoidettavaksi. Kevytyrittäjyydestä aiheutuu lisäksi kustannuksia laskutus- ja maksupalveluista ja yrittäjävoiton mahdollisuus on usein epärealistinen.

Tilaajayrityksen kannalta kevytyrittäjyyteen liittyy ongelmia mm. sosiaalivakuutusmaksujen suorittamisen, tapaturmava- kuuttamisen sekä työehtojen toteutumisen näkökulmasta.

Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry katsovat, että toimittaessa yhteisellä työmaalla vastuusuhteiden selkeys on ensiarvoisen tärkeää. Kevytyrittäjyys on ristiriidassa alan yritysten yhteiskunnallisen vastuun ja sosiaalisesti kestävän työelämän tavoitteiden kanssa. Tilaajien asemassa toimivien yritysten on syytä varmistua siitä, että ulkopuolisen työvoiman käyttö tapahtuu työehtosopimuksen ja tämän suosituksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että alihankkijan ja vuokratyövoimayrityksen henkilöstön asema on järjestetty työsuhteiseksi.

5.5 Alle 25v työntekijät, joilla ei alan kokemusta

Alle 25-vuotiaalle henkilölle, jolla ei ole aiempaa alan kokemusta, voidaan palkkauksesta sopia paikallisesti toisin. Vähimmäispalkan tulee olla 80 % palkkaryhmän I palkasta. Tätä palkkaa voidaan maksaa enintään työsuhteen kahdelta (2) ensimmäiseltä kuukaudelta. Määräystä ei sovelleta työntekijöihin, jotka ovat maalausalan opiskelijoita.

5.6 Muut muutokset

Poistetaan allekirjoituspöytäkirjasta aikaisempi ”5.3. liukuva työaika” ja siirretään se työehtosopimuksen 6 §:n alle uudeksi 5. kohdaksi (s. 13)

Muutetaan yleissopimuksen irtisanomisaikaa yhdeksi kuu-kaudeksi (s. 95)

6.LIITESOPIMUKSET

Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia: Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla (RISS), Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä maalaus- ja lattianpäällystysalan yrityksissä (TED), Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus (UTS), Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä (AYM), Koulutus-sopimus (KT S), Yleissopimus (YL) sekä Maalaus- ja lattianpäällystysalan työntekijäin vuosilomia koskeva työehtosopimus (VSL).

7.VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖS

Maalaus- ja pintakäsittelyalalla on aikaisemmin noudatettu Maalausalan työehtosopimusta urakkahinnoitteluineen. Viimeisin työehtosopimus on sovittu aikavälille 1.3.2025-29.2.2028. Sopijaosapuolina on ollut työnantajapuolella Pintaurakoitsijat ry ja työntekijäpuolella Rakennusliitto ry.

Lattianpäällystysalalla on aikaisemin noudatettu Lattianpääl-lystysalan työehtosopimusta. Viimeisin työehtosopimus on sovittu aikavälille 1.3.2025-29.2.2028. Sopijapuolina on ollut työnantajapuolella Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry ja työn-tekijäpuolella Rakennusliitto ry.

Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry on liittynyt Pintaurakoitsi- jat ry:n jäseneksi 17.10.2025 alkaen. Muutoksen myötä kaikki em. osapuolet ovat neuvotelleet edellä mainittujen kahden työehtosopimuksen yhdistämisestä. Pintaurakoitsijat ry ja Rakennusl iitto ry ovat solmineet uuden työehtosopimuksen 24.10.2025, jonka nimi on jatkossa ”Maalausalan ja lattianpäällystysalan työehtosopimus urakkahinnoitteluineen”.

Osapuolet ovat sopineet voimaantulosta ja siirtymäsäännöksestä tämän työehtosopimuksen 35 §:ssä.

8.ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN VAHVISTAMINEN

Helsingissä 7. toukokuuta 2025 ja yhdistymisen osalta 24. lokakuuta 2025

Pintaurakoitsijat ry	Rakennusliitto ry	Lattian ja Seinänpäällysteliitto ry
Miika Sutinen	Kimmo Palonen	Mikko Heikkilä
Ari Haanpää	Jyrki Ojanen	Jari Lahtinen
Jukka Koivisto	Mia Sinda

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA RAKENNUSALALLA

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että maalaus- ja lattian- I päällystysalalla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva I ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. Sopimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista

Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään 3 kuukautta. Kuutta kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työ-suhteissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kesto-ajasta.

Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai per- hevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaa- jaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Työsopimusta ei voi solmia koeajaksi silloin, kun työntekijä tulee 5 vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaavan kaltaisiin tehtäviin, missä hän on jo aikaisemmin ollut.

2§ Lomauttaminen

1.Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen.

2.Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä.

3.Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lo-mautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.

4.Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan solmia yritystä tai sen osaa koskevia lomau- tussopimuksia. Tällaisella sopimuksella voidaan poiketa työnantajan aloitteesta tapahtuvissa lomautuksissa työsopimuslain ja tämän sopimuksen lomautusta koskevista määräyksistä.

3§ Irtisanominen

1.Irtisanoessaan työntekijän työnantajan on noudatettava vähintään seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika
- enintään 2 vuotta	2 viikkoa
- yli 2 mutta enintään 4 vuotta	4 viikkoa
- yli 4 mutta enintään 8 vuotta	8 viikkoa
- yli 8 mutta enintään 12 vuotta	12 viikkoa
- yli 12 vuotta	16 viikkoa

2.Työntekijän irtisanomisaika on 5 työpäivää.

3.Työsopimuksen lakkaaminen voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen. Tällainen irtisano-misilmoitus on annettava siten, että irtisanomisesta työsuhteen lakkaamiseen mennessä kuluu vähintään irtisanomisaika. Työsuhteen päättyminen täsmennetään viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä työpäivänä.

4.Mikäli työsopimus on jo lomautusilmoituksen antamisen yhteydessä ehdollisesti irtisanottu, lomautus ja työsuhde päättyvät irtisanomisilmoituksen mukaisesti, jos työnantaja ei 180 päivän kuluessa lomautuksen alkamisesta ole voinut järjestää työntekijälle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä tämän sopimuksen 6 §:n mukaisesti. Työsuhteen päättymisestä tulee lähet- RISS tää työntekijälle ilmoitus 180 päivän määräajan kuluttua.

Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus vahinkonsa korvauksena irtisanomisajan palkkaan siltä osin kuin hänen irti- sanomisaikansa ylittää ilmoitusajan, jolla ehdollisesta irtisanomisesta ilmoitettiin.

5.Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan sopia irtisanomisilmoituksen peruutuksesta tai irtisanomisen toimeenpanon siirtämisestä.

4§ Työkunnat

1.Milloin määrätystä työstä sopimuksen tehnyttä työkuntaa joudutaan sanotun työn vähenemisen vuoksi supistamaan, työn-antajan tulee ilmoittaa työkunnan vähentämisestä ja vähennettävien lukumäärä ainakin 2 päivää ennen vähentämistä työkunnalle. Ellei työkunta ohjesääntönsä perusteella pääse sopimukseen siitä, ketä tai keitä vähennys koskee, työnantaja valitsee vähennettävät työntekijät lähinnä työkuntaa viimeksi tulleiden joukosta.

2.Työnantajan on esitettävä työkunnan jäseniksi työntarjoa- mis- tai takaisinottovelvoitteen piirissä olevia työntekijöitä. Työntarjoamis- tai takaisinottovelvollisuudesta voidaan kuitenkin poiketa, jos työkunta pitää poikkeamista tarkoituksenmukaisena työkunnan muotoutumisesta johtuvan tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi.

5§ Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

1.Silloin, kun kyseessä on alalla tavanomainen työvoimatarpeen vaihtelu, tuotannollisin ja taloudellisin perustein toimeenpantavat lomautukset tai irtisanomiset eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden eivätkä työsopi-muslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvel- voitteiden piiriin.

RISS Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle toimenpiteet perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edustavalle luottamusmiehelle.

2.Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 luvun 3 §:ää sovelletaan sen sijaan yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan päätökseen, jolla on henkilöstövaikutuksia pääsääntöisesti useassa työkohteessa.

6§ Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana

1.Työnantajan velvollisuus tarjota työstä toistaiseksi voi-massaolevassa työsuhteessa olevalle (myös lomautetulle) rajoittuu työkohteisiin, joissa työntekijä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka tekemiseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työko-kemuksensa ja -kykynsä huomioon ottaen, rakennusalan luon-teeseen ja yrityksen kokoon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnantaja kykenee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.

Paikallisesti sopien voidaan poiketa alle kahden viikon tilapäisen työn tarjoamisvelvollisuudesta.

2.Mikäli julkinen viranomainen on urakkasopimuksessa tai muutoin asettanut työvoiman käyttöä koskevia ehtoja, määräytyy työnantajan velvollisuus tarjota työtä työllistämisehtojen asettamien rajoitusten mukaisesti.

3.Jos alaurakkaa tai alihankintaa koskeva sopimus joudutaan purkamaan ko. palvelua tarjoavan yrityksen palkkojen maksukyvyttömyyden vuoksi, tilaajalla on oikeus ottaa alaura- koitsijan tai alihankkijan työntekijät määräaikaiseen työsuhteeseen suorittamaan ko. työ valmiiksi omiin työntekijöihin koh-distuvan työntarjoamisvelvoitteen tai 7 §:n mukaisen takaisinot-tovelvoitteen sitä estämättä.

4.Työnantaja voi ottaa oppisopimusoppilaita työsuhteeseen omiin työntekijöihin kohdistuvan työn tarjoamisvelvollisuuden tai 7 §:n takaisinottovelvollisuuden sitä estämättä, mikäli yrityksessä on näin YT-menettelyssä sovittu.

7§ Takaisinottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan laista poiketen työnteon lopettamisesta.

Tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työntekijät, joiden vakituinen asunto sijaitsee 6 §:n mukaisella etäisyydellä tarjolla olevasta työkohteesta.

8§ Seuraamukset virheellisestä menettelystä

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraa- musta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkorvausta, korvausta tai hyvitystä.

9§ Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 20.3.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä maaliskuun 20. päivänä 2014

PINTAURAKOITSIJAT ry / RAKENNUSLIITTO ry 

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA MAALAUS- JA LATTIANPÄÄLLYSTYSALAN YRITYKSISSÄ

Johdanto

Yrityksen jatkuva toiminta ja sitä kautta henkilökunnan työsuhteiden pysyvyys edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Yhteistyöllä voidaan tehostaa yrityksen kilpailukykyä ja kannattavuutta, mahdollistaa yrityksen so-peutuminen alati muuttuviin markkinoihin sekä edesauttaa työ-ympäristön ja työmenetelmien kehittämistä.

Työturvallisuus työpaikoilla ja yrityksessä edellyttää työ-suojelutoiminnalle myönteistä ilmapiiriä, joka saavutetaan parhaiten työnantajan ja työntekijän välisellä yhteistyöllä.

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuh- teisiin, joilla turvataan osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien eri-mielisyys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan yllä-pitäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi allekirjoittaneet liitot ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä maalaus- ja lattianpäällystysalan yrityksissä. Sopimuksella määritellään luottamusmiestoimintaa, työsuojeluyhteistoimintaa sekä laissa yhteistoiminnasta yrityksissä säädettyä työnantajan ja työntekijän välistä yhteistoimintaa sikäli kun kyse ei ole eri henki-löstöryhmien välisestä yhteistyöstä.

Työturvallisuuslain (738/2002) 6 luvun nojalla pääurakoitsija, tai ellei työmaalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa, rakennuttaja tai muu rakennushanketta ohjaava tai valvova taho (päätoteuttaja) on velvollinen huolehtimaan työ- suojeluyhteistoiminnasta yhteisellä rakennustyömaalla.

Siltä osin kuin tällä sopimuksella ei muuta ole sovittu noudatetaan työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä, työsuojelun valvonta lakia sekä lakia muutoksenhausta työsuojeluasioissa.

YT-lain mukaisessa vuoropuhelussa tulee lisäksi käsitellä se, miten henkilöstön edustajien ja heidän edustamiensa työntekijöiden välinen yhteydenpito käytännössä varmistetaan.

1§ Työnantajan edustajat

Työantajan edustajia tämän sopimuksen tarkoittamassa yhteistyössä ovat työnjohto ja työsuojelupäälliköt.

1.Yrityskohtainen järjestelmä on ensisijainen tapa hoitaa työntekijöiden edustus. Työntekijät voivat valita keskuudestaan yrityksen pääluottamusmiehen ja yrityksen työsuojeluvaltuutetun.

2.Yrityksessä, jonka toiminta on jaettu alueyksiköihin tai joka toimii muuten laajalla maantieteellisellä alueella, voidaan paikallisesti sopia valittavaksi pääluottamusmiehen ja yrityskohtaisen työsuojeluvaltuutetun lisäksi tai sijasta myös alueellinen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.

3.Yrityksen pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä alueellisena pääluottamusmiehenä ja alueellisena työ-suojeluvaltuutettuna voi toimia sama henkilö.

4.Työpaikalle, jossa työskentelee yli 10 työntekijää toimi-henkilöt mukaan luettuna, on työntekijöiden valittava työsuojeluvaltuutettu. Työpaikoille, joissa työskentelee yhtä aikaa kahden tai useamman työnantajan työntekijöitä, työntekijöillä on oikeus valita yhteinen työsuojeluvaltuutettu.

Tämän sopimuksen mukaisella työpaikalla tarkoitetaan ensisijaisesti yritystä. Mikäli yritys toimii laajalla maan-tieteellisellä alueella tai jos se muuten on työsuojelun kannalta tarkoituksenmukaista, työpaikaksi katsotaan rajoitetumpikin alue kuten yrityksen piirikonttori, alueyksikkö tai jokin muu alueellinen toimipaikka tai pi-tempikestoinen työkohde, jossa säännönmukaisesti työskentelee vähintään viisi (5) työntekijää.

Monitoimialayrityksessä edellä tarkoitettu määräytyy siten, että tässä sopimuksessa tarkoitetun yhden alan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toiminnoista erillään olevan kokonaisuuden, ellei paikallisesti toisin sovita.

5.Kaikille työntekijöiden edustajille valitaan myös varamiehet. Työsuojeluvaltuutetulle on valittava kaksi varamiestä.

3§ Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset

1.Pääluottamusmieheksi yritykseen tai sovitulle alueelle voidaan valita toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja työssä oleva henkilö, joka on Rakennusliiton jäsen ja perehtynyt edustamansa alan ja yrityksen olosuhteisiin.

2.Työsuojeluvaltuutetuksi yritykseen voidaan valita yrityksessä työssä oleva henkilö ja työsuojeluvaltuutetuksi sovitulle alueelle toiminta-alueella työssä oleva henkilö. Työpaikan työsuojelu-valtuutetuksi voidaan valita työpaikalla työssä oleva henkilö.

4§ Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto

1.Yrityksen pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimialueena on koko yritys ja toimikausi on kaksi vuotta. 

2.Alueellisen pääluottamusmiehen ja alueellisen työsuojelu-valtuutetun toimialueena on sopimuksen mukainen alue ja toi-mikausi on kaksi vuotta.

3.Työpaikan työsuojeluvaltuutetun toimialueena on ao. työ-paikka ja toimikausi kestää enintään kaksi vuotta.

4.Mikäli tehtävään valitun henkilön työsuhde päättyy tai hän luopuu tehtävästään kesken toimikauden, varamies hoitaa hänen tehtäviään toimikauden jäljellä olevan ajan.

Muissa tapauksissa varamies hoitaa estyneen työntekijöiden edustajan tehtäviä vain esteen ajan.

Työnantajalle on tehtävä ilmoitus siitä, että varamies ryhtyy hoitamaan työntekijöiden edustajan tehtäviä.

5§ Työntekijöiden edustajien valinta

1.Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työn-antajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksessä, sovitulla toimialueella tai työpaikalla työsuhteessa olevista työntekijöistä.

2.Työntekijöiden on saatava käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimit-tamiseen. Vaalista ei saa aiheutua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toiminnalle.

3.Vaali on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen, toimialueen tai työpaikan työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.

4.Vaalien ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovittava ennakolta työnantajan kanssa ja niistä on ilmoitettava kaikille työntekijöille toimitettavalla tiedonannolla vähintään 7 päivää ennen ehdokasasettelun alkamista.

5.Ehdokkaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki valittavan luottamushenkilön toimialueeseen kuuluvat työntekijät ja ehdo-kasasettelulle on varattava aikaa 7 päivää.

Ehdokasasettelun määräajan päättymisen ja vaalitoimituksen alkamisen välille tulee jäädä vähintään 7 päivää.

6.Yrityksen, alueen tai työpaikan työntekijät voivat halutessaan järjestää edustajan vaalin myös edellä mainittuja määräaikoja noudattamatta. 

7.Vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, jonka tulee työpaikan työsuojeluvaltuutetun vaalin kyseessä ollessa ilmoittaa vaalin tulos edelleen työturvallisuuskeskukselle.

8.Rakennusliiton paikallisen aluejärjestön tai sanotun työn- tekijäliiton paikkakunnalla toimivan ammattiosaston edustajilla on oikeus valvoa ja osallistua luottamusmiesvaalien järjestämiseen.

9.Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnantajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksissä, alueyksikössä tai työkohteessa työskentelevistä työntekijöistä sekä heidän yhteystietonsa (puhelinnumero, sähköposti). Vaihtoehtoisesti työnantaja voi luovuttaa tiedot suoraan sähköiseen vaalijärjestelmään.

6§ Työntekijöiden edustajan tehtävät

Pääluottamusmies

-toimii yrityksen työntekijöiden edustajana henkilöstöpoli-tiikkaan ja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä tiedonvälittäjänä yrityksen ja edustamiensa työntekijöiden välillä

-edustaa työntekijöitä työehtosopimukseen perustuvassa pai-kallisessa sopimisessa

-valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista sekä työrauhaa

-on Rakennusliiton edustaja suhteessa työnantajaan neuvot-telujärjestelmän mukaisesti ja pitää yhteyttä liiton ammattiosastoihin ja alueorganisaatioon

Alueellinen pääluottamusmies

-suorittaa edellä tarkoitettuja pääluottamusmiehelle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella

Yrityksen työsuojeluvaltuutettu

-edustaa työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa koko yritystä koskevien asioiden osalta ja toimii tiedonvälittäjänä työsuojeluun liittyvissä asioissa 

-tutustuu yrityksen työkohteiden työsuojeluun liittyviin suunnitelmiin

-seuraa yrityksen työterveyshuoltoa

-on yhteyshenkilö mahdollisten työpaikkojen työsuojeluval-tuutettujen välillä

-hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työsuojeluval-tuutetulle kuuluvia tehtäviä sikäli kun ne eivät kuulu mahdollisen alueellisen tai työpaikan työsuojeluvaltuutetun toimenkuvaan

Alueellinen työsuojeluvaltuutettu

-suorittaa edellä tarkoitettuja yrityksen työsuojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella

Työpaikan työsuojeluvaltuutettu

-hoitaa työsuojelu lainsäädännön edellyttämiä työpaikan työ-suojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä

7§ Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaus

1.Yrityksessä, jossa työssä olevien työntekijöiden määrä on enintään 9, pääluottamusmies on tarvittaessa oikeutettu saamaan tilapäistä vapautusta työstään hänelle tässä sopimuksessa mainittujen luottamusmiestehtävien hoitamista sekä järjestöjen yhteisesti hyväksymään luottamusmiestehtäviä koskevaan koulutukseen osallistumista varten.

2.Työnantajan tulee kohdan 1. tarkoittamissa tapauksissa myöntää pääluottamusmiehen asiaa koskevan ilmoituksen saatuaan pääluottamusmiehelle asian hoidon edellyttämä määrä tilapäistä vapautusta työstä. Tilapäisen vapautuksen ajankohdasta pääluottamusmiehen on sovittava etukäteen työnantajan tai tämän edustajan kanssa.

3.Pääluottamusmies on oikeutettu saamaan säännöllistä va-pautusta työstä edellä kohdassa 1. mainittuja tehtäviä varten seuraavasti:

Työssä olevat työntekijät	Vapautus h/viikko
10 - 24	2
25 - 49	2,5
50 - 99	5
100 - 149	8
150 -	0,291 x työntekijämäärä

Taulukossa 150 työntekijän tai sitä suurempien yritysten osalta säännöllisen vapautuksen määrä tunteina 4 viikon pituista ajanjaksoa kohti saadaan kertomalla pääluottamusmiehen edustamien työntekijöiden lukumäärä tekstissä mainitulla kertoimella.

4.Ellei edellisessä kappaleessa tarkoitetun vapautuksen ajankohtaa ole määritelty etukäteen, on pääluottamusmies luot- tamusmiestehtävien niin vaatiessa oikeutettu saamaan em. tun-timäärän puitteissa vapautusta työstään sopimalla vapaan ajan-kohdasta etukäteen esimiehensä kanssa.

5.Pääluottamusmies suorittaa edellä 3. kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hänelle tämän sopimuksen mukaan kuuluvat tehtävät ensisijaisesti säännöllisen vapautuksen aikana. Mikäli kiireellisen luottamusmiestehtävän hoito sitä välttämättä vaatii, on luottamusmies lisäksi oikeutettu saamaan sitä varten tilapäistä vapautusta työstään siten kuin edellä 1. ja 2. kohdissa on määrätty.

6.Mikäli olosuhteet eivät anna aihetta muuhun, työsuojelu-valtuutetun vapautus tehtävien hoitamista varten lasketaan siten, että työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä kerrotaan luvulla 0,291 (TOL). Näin saatu luku ilmoittaa työstä vapautuksen tuntimäärän neljän viikon jaksona.

7.Työnantaja korvaa sen ansion, jonka työntekijöiden edustaja menettää työaikana tehtäviensä hoitamisen takia.

8.Jos työntekijöiden edustaja suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan käytetyltä ajalta ylityökorvaus, mikäli muusta lisäkorvauksesta ei ole sovittu. 

9.Korvattavalla ansiolla tarkoitetaan työntekijän edustajan omaa keskituntiansiota ilman yli- tai sunnuntaityökorotusta.

8§ Työntekijöiden edustajan palkka

1.Pääluottamusmiehelle, joka edustaa itsensä mukaan lukien vähintään 6 työntekijää, maksettavan palkan tulee määrältään vastata vähintään palkkaryhmittelynsä perusteella saatavaa urakan takuupalkkaa.

Yrityksen tai alueen pääluottamusmiehelle sekä yrityksen tai alueen työsuojeluvaltuutetulle, joka edustaa vähintään kymmentä työntekijää, maksetaan 1.9.2025 jälkeen erillinen tehtävien hoidosta johtuva 82,30 €:n kuukausikorvaus ja 1.6.2026 jälkeen 84,69 €:n kuukausikorvaus ja 1.6.2027 jälkeen 86,72 €/h kuukausikorvaus. Palkkajakso 2 viikkoa: korvaus 1.9.2025 jälkeen 37,99 €/palkanmaksu ja 1.6.2026 jälkeen 39,09 €/palkanmaksu ja 1.6.2027 jälkeen 40,03 €/palkanmaksu. Palkkajakso 2 kertaa kuukaudessa: korvaus 1.9.2025 jälkeen 41,17 €/palkanmaksu ja 1.6.2026 jälkeen 42,36 €/palkanmaksu ja 1.6.2027 jälkeen 43,38 €/palkanmaksu. Mikäli varaluottamusmies hoitaa tehtäviä vähintään kaksi viikkoa, maksetaan korvaus hänelle. Korvaus on työssäoloajalta maksettavaa palkkaa.

Korvauksen edellytyksenä on, että edellä mainittu työntekijän edustaja on Rakennusliiton jäsen. Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajatehtäviä, on hän oikeutettu vain yhteen erilliskorvaukseen.

2.Pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipaikkaiseen työhön kuin missä hän oli edustajaksi valituksi tullessaan eikä häntä edustajatehtävän takia saa erottaa työstä. Häntä ei myöskään saa siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Edellä mainittujen työntekijöiden edustajien ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tai sen alueyksikössä tapahtuvaa ansiokehitystä.

9§ Toimitilat ja tarvikkeet

1.Työnantaja osoittaa työntekijöiden edustajalle tämän tehtävien hoitamiseen tarvittavat tilat tarpeellisine toimistovälinei- neen ottaen huomion rakennuskohteen olosuhteet.

2.Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat yrityksessä tai työkohteessa käytössä olevat atk-laitteet ja

niihin liittyvät ohjelmat internet yhteyksineen ja sähköposteineen sekä monistus- ja postituspalvelut.

10§ Käynnit työkohteissa

1.Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käydä toimialueensa työkohteissa, milloin se tehtävien suorittamiseksi on tarpeellista. Työmaakäynnistä on sovittava etukäteen esimiehen kanssa ja siitä on ilmoitettava asianomaisen työmaan johdolle.

2.Työnantaja korvaa työntekijöiden edustajalle sovittua matkustustapaa käyttäen syntyneet matkakustannukset ja maksaa matkapäiviltä säännöllisen työajan palkan.

11§ Oikeus osallistua koulutukseen

1. Työntekijöiden edustajille varataan sopimusosapuolten välisten koulutussopimusten mukaisesti tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään heidän pätevyyttään edustajatehtävän hoitamisessa.

12§ Työsuhdeturva

1. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain siinä tapauksessa, että heille ei voida tarjota ammattitaitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella. Mikäli taloudellinen tai tuotannollinen irtisanominen tai lomautus kohdistuu luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena ilmoituksen mukaan toimineeseen varamieheen, työnantajalla on tarvittaessa velvoite selvittää, ettei toimenpide johdu henkilöstön edustajan tehtävien hoitamisesta.

2.Muilla kuin taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä ei pää- luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa muuten kuin työsopimuslain mukaisilla edellytyksillä.

3.Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

4.Jos pääluottamusmiehen, alueellisen pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin työpaikassa säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, on työsuojeluvaltuutetun kohdalla edellä tarkoitettu korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erittäin painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5.Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan pääluottamus-miehen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

6.Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös 5 §:n mukaisesti asetettuihin ehdokkaisiin (ehdokassuoja). Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

7.Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava yrityksen tai alueen pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään myös kuusi kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen. Ilmoitus irtisa nomisesta tai lomauttamisesta voidaan kuitenkin antaa kuuden kuukauden määräajan kuluessa niin, että ilmoituksen tarkoittama toimenpide astuu voimaan jälkisuojan päättymisen jälkeen.

8.Työsuojeluvaltuutettu voidaan kausiluontoisessa työssä lomauttaa kauden päättyessä taloudellisista ja tuotannollisista syistä, kun hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä työpaikalla tai hänen työllistämisensä edellyttäisi vielä muualla työskentelevän työntekijän lomauttamista tai irtisanomista kesken jo aloitetun urakan.

Työsuojeluvaltuutetulla on etuoikeus työhön, joten hänet kut-sutaan töihin seuraavan kauden alkaessa ensimmäisten joukossa.

9.Ehdokassuoja ja jälkisuoja eivät estä työnantajaa lomaut-tamasta tai irtisanomasta kausiluontoisessa työssä työskentelevää työntekijää työkauden päättyessä tuotannollisella ja taloudellisella syyllä.

13§ Oikeus tietojen saantiin

1. Pääluottamusmiehelle on annettava neljännesvuosittain tietoonsa yrityksen työntekijöiden nimet ja palkkaryhmät sekä työsuhteitten alkamisajat. Tiedot tulee saada myös mies- ja nais-puolisten työntekijöiden ansiotasosta, sen koostumuksesta ja kehityksestä siten, että selvitys annetaan työntekijöiden keski-tuntiansiosta aikatyössä, keskituntiansiosta urakkatyössä ja kes-kituntiansiosta tehdyltä työajalta.

Yrityksissä, joihin on sovittu alueellinen pääluottamusmies- järjestelmä, pyritään emo tiedot antamaan myös alueellisesti työntekijöitä edustavalle pääluottamusmiehelle.

Uusien työntekijöiden perehdytyksen yhteydessä työntekijöille on annettava henkilöstön edustajien yhteystiedot (puhelinnumero, sähköposti). Mikäli työntekijä on työsopimuksen tekemisen yhteydessä tai muutoin antanut työnantajalle kirjallisesti nimenomaisen suostumuksensa yhteystietojensa luovuttamiseen henkilöstön edustajalle tai edustajille, tulee työnantajan antaa ko. tiedot asianomaiselle henkilöstön edustajalle tai edustajille. 

2.Pääluottamusmiehellä on oikeus saada RISS:n, UTS:n ja AYM:n perusteella näissä sopimuksessa tarkoitettuja tietoja ja selvityksiä. Lisäksi pääluottamusmiehellä on oikeus saada tieto toimialueensa työkohteista.

3.Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tehtävänsä hoitoa varten tarpeelliset tiedot.

4.Työntekijän työsuhteeseen liittyvän epäselvyyden ja eri-mielisyyden selvittämiseksi on pääluottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5.Pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluval-tuutetulle tulee antaa tiedot toimialueellaan käytetystä työvoimasta aliurakoinnin ja vuokratyövoiman osalta kirjallisesti. Tietojen tulee olla käytettävissä töiden alkaessa.

6.Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tutustua työaikakirjanpitoon siten, kun työaikalaissa on säädetty.

7.Työnantaja hankkii pääluottamusmiehen ja työsuojeluval-tuutetun käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja työsuojelumääräykset.

14§ Työntekijöiden edustajan vastuu

1.Työntekijöiden edustaja on työsuhteessa työnantajaan sa-massa asemassa kuin muut työntekijät. Hänellä on velvollisuus henkilökohtaisesti noudattaa yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä ja muita järjestysmääräyksiä.

2.Työntekijän edustaja vastaa siitä, että työnantajan hänelle antamia tietoja käytetään ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on annettu.

15§ Neuvottelujärjestys

Yrityksessä syntyneet erimielisyydet pyritään ratkaisemaan yri-tyksessä. Mikäli tässä ei onnistuta, kiistanalainen asia siirretään liittojen välisiin neuvotteluihin. 

16§ Sopijapuolten vastuu

Työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat omalta ja edustamiensa jäsenten osalta noudattamaan työehtosopimusosapuolten välillä sekä tämän sopimuksen perusteella tehtyjä sopimuksia, noudattamaan työehtosopimuksen mukaista työrauhaa sekä selvittämään erimielisyydet neuvottelujärjestelmän mukaisesti.

17§ Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 20.3.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä 20. päivänä maaliskuuta 2014

PINTAURAKOITSIJAT ry / RAKENNUSLIITTO ry

MAALAUS- JA LATTIANPÄÄLLYSTYS-ALAN TYÖNTEKIJÄIN VUOSILOMIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1§ Soveltamisala

Vuosilomalain (162/2005) lisäksi sovitaan noudatettavaksi toiselta puolen Pintaurakoitsijat ry:n ja toiselta puolen Rakennusliiton välillä solmitun työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijäin vuosilomista ja vuosilomakorvauksista seuraavia määräyksiä, joiden tarkoituksena on luoda edellytykset työntekijän lomanvietolle vuosilomalaissa tarkoitettuna lomakautena.

2§ Vuosiloman pituus

Työntekijän oikeus vuosilomaan ja loman pituus määräytyvät vuosilomalain mukaan.

3§ Vuosiloman antaminen

Työntekijän kesäloman ja talviloman ajankohdan päättää työnantaja sen jälkeen, kun työntekijä on esittänyt toiveensa loman ajankohdasta. Työnantaja antaa mahdollisuuksien mukaan loman työntekijän esittämän toiveen mukaisesti. Kesäloma annetaan 2.5.-30.9. välisenä aikana ja talviloma 1.10.-30.4. välisenä aikana vuosilomalain sallimin poikkeuksin.

Vuosiloma pidetään ennen työsuhteen päättymistä, mikäli työntekijä esittää asiaa koskevan pyynnön. Tämä koskee tilanteita, joissa työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomasta syystä.

Määräaikaisessa työsuhteessa pyyntö on esitettävä työsopimusta solmittaessa. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa pyyntö esitetään viimeistään vuorokauden sisällä, kun työntekijä on saanut tietoonsa työnantajan suorittaman irtisanomisen.

Kun työntekijä irtisanomisilmoituksen saatuaan pyytää vuo-silomansa pitämistä työsuhteensa aikana, työnantaja päättää alkaako vuosiloma irtisanomisaikana vai siirretäänkö työsuhteen päättymistä siten, että vuosiloma alkaa aiemmin ilmoitetusta työsuhteen päättymisestä lukien.

Esimerkki:

Työntekijän työsuhde irtisanotaan kahden viikon irtisa-nomisajalla päättymään 7.11. Työntekijällä on pitä- mätöntä vuosilomaa 12 päivää (2 viikkoa), jotka hän ilmoittaa pitävänsä. Työnantaja kirjoittaa tällöin työ- todistukseen/työsopimuksen päättämisilmoitukseen työ-suhteen päättymispäiväksi 22.11. ja merkitsee siihen pidetyt lomapäivät.

Työntekijällä on oikeus ylimääräiseen vapaaseen, mikäli hänellä ei ole täyttä lomaoikeutta, kuitenkin niin, että vapaan ja mahdollisesti ansaitun kesäloman pituus on yhteensä enintään kaksi viikkoa. Työntekijän tulee ilmoittaa halukkuudestaan ylimääräiseen vapaaseen työsopimusta solmittaessa.

55-vuotta täyttäneillä työntekijöillä on oikeus ylimääräiseen viiden arkipäivän mittaiseen palkattomaan vapaaseen. Vapaan ajankohdasta sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä. Työnantaja päättää vapaan ajankohdasta kuultuaan työntekijää. Vapaa on työssäoloajan veroista aikaa.

* Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijällä ei ole oikeutta siirretyssä työsuhteen päät- tämistilanteessa vuosiloman ajalta sairausajan palkkaan eikä oikeutta siirtää lomaansa vuosilomalain 5 luvun 26 §:n mukaisissa tilanteissa.

Mikäli työmaa tai yritys suljetaan vuosiloman ajaksi, ovat ne työntekijät, jotka eivät ole vuosilomalla tai edellisessä kappaleessa tarkoitetulla ylimääräisellä vapaalla ja joita ei ole tilapäisesti sijoitettu käynnissä oleviin työkohteisiin, lomautettuina.

4§ Palkan erääntyminen vuosiloman yhteydessä

Milloin työmaan tai yrityksen työntekijät ovat samanaikaisesti vuosilomallaan, on vuosiloman alkamista lähinnä oleva perjantai palkanmaksupäivä. Sisään jäänyt laskenta-ajan palkka maksetaan loman päättymistä lähinnä seuraavana perjantaina.

Milloin yllä mainitun työmaan tai yrityksen työntekijä irtisanoutuu työmaan lomajakson kestäessä, maksetaan hänen lopputilinsä työmaan lomajakson päätyttyä viimeistään kolmannen työpäivän päättyessä.

Tässä sopimuksessa lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, loma-korvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta.

Lomarahan määrä on 18,5 % lomanmääräytymisvuonna työs-säolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien. Kesken olevassa urakassa toimitetaan väliarvio. Koululaisten ja opiskelijoiden lomarahan määrä on 14,0 %.

Lomarahasta maksetaan kesälomaosuutta vastaava määrä (14 %) kesälomaa edeltävässä tilissä ja talvilomaosuutta vastaava määrä (4,5 %) talvilomaa edeltävässä tilissä. Paikallisesti voidaan sopia, että lomaraha (18,5 %) maksetaan jokaisen tilin- maksun yhteydessä. Sopimus on solmittava aina kirjallisena noudattaen muilta osin TES:n 3 §:n paikallista sopimusta koskevia määräyksiä. Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä siihen mennessä ansaittu lomaraha kokonaisuudessaan.

Suomeen lähetetyille työntekijöille maksetaan koko lomaraha (18,5 %) jokaisen palkanmaksun yhteydessä. 

* Pöytäkirjamerkintä:

Lomarahaa ei saa edes lyhytaikaisissa työsuhteissa sisällyttää aikapalkkoihin tai urakkahintoihin. Työntekijällä, joka työsuhteensa kestäessä on ollut työssä vähemmän kuin neljänätoista (14) päivänä, ei ole oikeutta lomarahaan, jos hän itse päättää työsuhteensa tai jos työnantaja purkaa hänen työsuhteensa työsopimuslain nojalla.

5a § Lomaraha perhevapaan ajalta

I Perhevapaiden (erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempain- I vapaan) ajalta työntekijälle kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti. Tältä ajalta kertyneiden vuosilomapäivien lomapalkka ja lomaraha määräytyy seuraavasti: Jokaiselta perhe- vapaan aikana kertyneeltä lomapäivältä työntekijä saa lomarahaa 12 kertaa työsopimuksen mukaisen tuntipalkkansa.

Esimerkki:

Työntekijä, jolla perhevapaan ajalta kertyy 2,5 lomapäivää kuukaudessa: 2,5 lomapäivää x työsopimuksen mukainen tuntipalkka x 12 = kuukauden ajalta kertyvä lomarahan määrä.

Jos täydessä lomamääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perhevapaapäiviä, maksetaan työntekijälle perhevapaan perusteella kertyneestä lomarahasta suhteellinen osuus.

Esimerkki:

Työntekijä, jolla perhevapaan ajalta kertyy 2 lomapäivää kuukaudessa: Kuukauden aikana on 21 työpäivää, josta työntekijä on ollut perhevapaalla 5. Lomarahana kyseisen kuukauden perhevapaalta maksetaan: 2 lomapäivää x työsopimuksen mukainen tuntipalkka x 12 x 5/21 (23,8 %). 

Suositus

Liitot suosittelevat, että kertyneet lomat pidetään ja lomarahat maksetaan heti perhevapaan päätyttyä (HUOM. Ennen mahdollisen hoitovapaan alkamista.)

5b § Lomaraha sairausajalta

Lomarahaa kertyy myös sairaus- ja tapaturma-ajalta maksetusta palkasta, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymis-vuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden.

Lomarahaa alkaa kertyä edellä olevan määräyksen mukaisesti sairaus- ja tapaturma-ajalta 1.9.2013 tai sen jälkeen maksetusta palkasta.

5c § Lisävapaapäivät

Työntekijän oikeus lisävapaapäiviin määräytyy vuosilomalain 7 a §:n mukaisesti. Näiltä päiviltä maksettava palkka lasketaan seuraavasti: Henkilökohtainen palkka x 8 h x 21,5 pv / 25 = yhden lisävapaapäivän palkka.

6§ Voimassaoloaika

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2012 ja on voimassa toistaiseksi.

Tämä sopimus voidaan irtisanoa päättymään yhden (1) kuu-kauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä 8. päivänä huhtikuuta 2012

PINTAURAKOITSIJAT ry / RAKENNUSLIITTO ry 

YLEISSOPIMUS

Lähtökohtia

Pintaurakoitsijat ry ja Rakennusliitto pyrkivät edistämään neu- vottelusuhteita ja sopimustoimintaa niin liittojen välillä kuin työpaikoillakin sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistys- organisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut

Jommankumman liiton esittäessä työmarkkinaneuvotteluja tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Osallisliittojen asiamiehillä, toimitsijoilla tai muilla niiden ni-meämillä edustajilla on oikeus työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikoilla sovittuaan tarkoitukseen sopivasta ajasta paikalla olevan tai muutoin työmaasta vastaavan asianomaisten työnantajan edustajan kanssa. 

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä il-moitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekij äliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisano- misajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa

Helsingissä joulukuun 9.päivänä 1997

SUOMEN MAALARIMESTARILIITTO ry

RAKENNUSLIITTO ry

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVA SOPIMUS

1. Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi. Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

2.Alihankinta

Jos alihankinnan vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuip- pujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

Yhteistoimintalain 16 §:n 2. momentin mukaisia muutosneu- votteluja ei ole tarpeen käydä silloin, kun vuokratyöntekijöitä on tarkoitus ottaa UTS-sopimuksen 3. kohdan mukaiseen tarpeeseen vähintään viikoksi ja enintään kahdeksi kuukaudeksi. Muissa tapauksissa noudatetaan YT-lakia.

Vuokratyövoiman käytön periaatteet käsitellään YT-menette- lyssä. Yhteistoimintalain 17 §:n 2 ja 3 momenttia ei noudateta rakennusalalla silloin, kun vuokratyöntekijöitä on tarkoitus ottaasopimuksen 3 kohdan mukaiseen tarpeeseen vähintään viikoksi ja enintään kahdeksi kuukaudeksi. Muissa tapauksissa menettelytavat sovitaan YT -menettelyssä.

Yritysten tulee luopua vuokratyövoiman käytöstä ennen omien työntekijöiden lomauttamista tai irtisanomista.

Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavat työeh-tosopimukseen perustuvat vähimmäisehdot määräytyvät työso-pimuslain 2 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti. Käyttäjäyritysten tulee vastata siitä, että vuokratyöntekijän työolot työmailla ovat tasa-arvoiset yrityksen omien työntekijöiden kanssa. Työ- maaperehdytys, työmaan turvallisuuskäytäntöjen ohjeistus ja valvonta, työnjohdon opastus sekä sosiaalitilojen käyttö ja saatavuus on järjestettävä tasapuolisesti työmaan kaikille työntekijöille.

4.Tilaajan vastuu

Aliurakoitsijan ja -hankinnan antajan, jäljempänä tilaaja, vastuu sopimuskumppaninsa työntekijän työsuhteesta johtuvista saatavista määräytyy seuraavasti:

Tilaaja vastaa viime kädessä siitä, että aliurakoitsijan tai -hankkijan työntekijän palkka, jonka työntekijä on ansainnut tilaajan työmaalla, tulee maksetuksi. Tilaaja vastaa niin ikään siitä, että aliurakoitsijan tai -hankkijan työntekijän tilaajan työmaalla ansaitsema lomakorvaus ja mahdolliset urakan pohjarahat tulevat maksetuksi.

Tilaaja vastaa vain sellaisista saatavista, joista työntekijä tai luottamusmies ilmoittaa tilaajalle tai tämän edustajalle viimeistään 14. kalenteripäivänä sen jälkeen, kun saatava on erääntynyt maksettavaksi.

5.Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 19.4.2010 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden ir- tisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä 19. päivänä huhtikuuta 2010

PINTAURAKOITSIJAT ry / RAKENNUSLIITTO ry 

1.Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutusti-laisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kus-tannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys keskituntiansion mukaan laskettuna. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurs siohj elman mukaisesta ope-tusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia.

Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

2.Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävät koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi. Työsuojelun yhteistoiminnan kurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Kurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten 1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevana kou-lutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosit- televat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

3.Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä ly-hyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pää- luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen. Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

4.Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutus-laitoksissa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutus-tapahtumassa ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapää- luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmies- toimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansion-menetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle ai-heutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta. 

5.Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6.Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.5.2018 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden ir- tisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä toukokuun 9. päivänä 2018

PINTAURAKOITSIJAT ry / RAKENNUSLIITTO ry

SOPIMUS AMMATTIYHDISTYS JÄSENMAKSUJEN PERINNÄSTÄ

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet ammattiyhdistysjäsen- maksun perimisestä seuraavaa:

1 § Jäsenmaksun periminen

Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausit- tain tai kuukausittain. Paikallisesti voidaan sopia, että jäsenmaksu peritään etupainotteisesti neljännesvuosittain, puolivuosittain tai koko vuoden jäsenmaksu kerralla. Jäsenmaksun perinnässä käytetään rakennusliiton jäsenmaksujen perintäsopimusta. Työnantaja ei peri jäsenmaksua, mikäli palkkakau- della ei ole lainkaan palkanmaksuvelvollisuutta. Työntekijä on viimekädessä itse vastuussa, että vuotuista jäsenmaksua kertyy vaadittu määrä. Perinnän loppumisesta tulee ilmoittaa rakennusliitolle.

2§ Jäsenmaksun tilitys ja selvitys

Jäsenmaksun tilitys toteutetaan yrityksen palkkahallinnolle par-haaksi soveltuvalla tavalla palkkakausittain tai kuukausittain. Tilitys on mahdollista toteuttaa myös etupainotteisesti neljännesvuosittain, puolivuosittain tai vuosittain. Tilitys suoritetaan Rakennusliiton jäsenmaksutilille. Työnantaja toimittaa jäsen- kohtaisen selvityksen Rakennusliitolle perimistään jäsenmaksuista. Selvitys toimitetaan kuukausittain tai neljännesvuosittain. Jos perinnästä on paikallisesti sovittu muuta, toimitetaan selvitys mahdollisimman pian perinnän jälkeen. 

3§ Jäsenmaksun määrä

Rakennusliitto ilmoittaa Pintaurakoitsijat Ry:lle vuosittain kuukautta ennen perintävuoden alkua jäsenmaksun suuruuden.

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2022 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden ir-tisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä 1. päivänä maaliskuuta 2022

PINTAURAKOITSIJAT ry

Maalausalalla erityistä haittaa aiheuttavat ensisijaisesti työssä käytettävistä maaleista, maalinpoistoaineista ja tasoitteista haihtuvat liuottimet sekä ruiskutussumu ja hiontapöly.

Järjestöt pyrkivät vaikuttamaan materiaalintoimittajiin, suun-nittelijoihin, rakennuttajiin, urakoitsijoihin sekä työntekijöihin, jotta käytettävät materiaalit valitaan sekä työt järjestetään siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän vaaratekijöitä terveydelle ja siten tarvetta henkilönsuojainten käyttöön maalaus- alan töitä tekeville sekä muille henkilöille.

Työnantaja toimittaa työmaalle vain sellaisia materiaaleja, joissa on säädöstenmukaiset pakkausmerkinnät, sekä kustakin tuotteesta käyttöturvallisuustiedotteen. Työnantaja antaa työntekijöiden käyttöön veloituksetta työtehtävien mukaiset henkilönsuojaimet suomenkielisine (ja tarvittaessa ruotsinkielisine) käyttöohjeineen.

Jos työntekijä huomaa puutteita työmaalle toimitettujen ma-teriaalien pakkausmerkinnöissä, käyttöturvallisuustiedotteissa tai henkilönsuojaimissa, hänen on välittömästi ilmoitettava siitä työnantajalle. Työnantajan velvollisuus on tällöin korjata havaitut puutteet viipymättä.

Työntekijän tulee käyttää annettuja henkilönsuojaimia ohjeiden mukaisesti ja hän vastaa niiden puhdistuksesta käytön jälkeen ja säilytyksestä ohjeiden mukaisesti.

1. Henkilönsuojaimet

Henkilönsuojaimet ovat henkilökohtaisia tai ne on jokaisen käyttäjän jäljiltä tarkoituksenmukaisesti puhdistettava (desin- hoitava). 

Putoamissuojaimia on käytettävä, kun työskennellään putoa- misvaarallisella alueella esim. nostimilla ja katolla. Köydet, valjaat ja vyömateriaalit valitaan huomioiden niiden maali- ja kemikaalikestävyys.

Olosuhteiden niin vaatiessa:

-Kuulonsuojaimia on käytettävä, mikäli työkohteessa on melua (yli 85 dB A).

-Hengityksensuojaimia on käytettävä, mikäli työskentelypaikan ilmassa on suojautumista edellyttäviä epäpuhtauksia.

-Silmänsuojaimia on käytettävä, jos työskentely voi aiheuttaa silmissä kutinaa, ärsytystä tai tulehdusta.

2. Suojautuminen eri työvaiheissa eri tuotteilla

Jaottelu työn keston mukaan

a)Jatkuva työskentely = Suojautumista vaativaa työtä tehdään pääsääntöisesti yli 2 tuntia työpäivässä.

b)Väliaikainen työskentely = Suojautumista vaativaa työtä tehdään satunnaisesti ja lyhyen aikaa kerrallaan enintään 2 tuntia työpäivässä, korkeintaan 1-2 kertaa viikossa.

Käytettävät suojaimet vähimmäistason mukaan

2.1 Koneelliset tasoitetyöt

-Kuulonsuojain, standardi EN 352-1

-Hengityksensuojain FFP2S, standardi EN 149

-Suojakäsineet, standardi EN 388 mukaiset tai nahkapintaiset CE-hyväksytyt

-Suojalasit, standardi EN 166/167

2.2 Hiontatyöt

a) Jatkuva työskentely

-Hengityksensuojain, moottoroitu hiukkassuodattimella varustettu koko- tai puolinaamari, standardi EN 12942 

-Suojakäsineet, standardi EN 388 mukaiset tai nahkapintaiset CE-hyväksytyt

-Suojalasit, standardi EN 166/167

b) Väliaikainen työskentely

-Hengityssuojain FFP2S, standardi EN 12942

-Suojakäsineet, standardi EN 388 tai nahkapintaiset CE-hy- väksytyt

-Suojalasit, standardi EN 166/167

2.3 Maalinpoisto

2.3.1Mekaaninen maalinpoisto

-Kuulosuojaimet tarvittaessa, standardi EN 352-2

-Hengityksensuojain FFP2S, standardi EN 149

-Suojakäsineet, standardi EN 388 tai nahkapintaiset CE-hy- väksytyt

-Suojalasit, standardi EN 166/167

2.3.2 Kemiallinen maalinpoisto

-Hengityksensuojain, kaasunsuodattimella varustettu moottoroitu koko- tai puolinaamari, standardi EN 140

-Suojakäsineet, standardi EN 374

-Soveltuva suojavaatetus

2.3.3 Lämpöön perustuva maalinpoisto

-Hengityksensuojain, kaasunsuodattimella varustettu moottoroitu koko- tai puolinaamari, standardi EN 140

-Suojakäsineet, standardi EN 407 mukaiset

-Soveltuva suojavaatetus

2.4 Tela/sivellinmaalaus vesiohenteisilla maaleilla

-Suojakäsineet, standardi EN 388 tai nahkapintaiset CE-hy- väksytyt 

2.5 Tela/sivellinmaalaus liuotteita sisältävillä maaleilla tai lakoilla (alkydi, epoksi, polyuretaani yms)

-Hengityksensuojain, kaasunsuodattimella varustettu moottoroitu koko- tai puolinaamari, standardi EN 136

-Suojakäsineet, käytettävän tuotteen mukaan valittava, esim. standardi EN 374 mukaiset

-Soveltuva suojavaatetus

2.6 Ruiskumaalaus vesiohenteisilla maaleilla

a)Jatkuva työskentely

-Hengityksensuojain, kaasun- ja hiukkassuodattimella varustettu moottoroitu tai paineilmakäyttöinen kokonaamari, esim. standardi EN 140

-Suojakäsineet, standardi EN 388 tai nahkapintaiset CE-hy- väksytyt

-Yksiosainen hupullinen suojapuku tai suojapuku (ja irtohuppu)

b)Väliaikainen työskentely

-Hengityssuojaimet FFP2S, standardi EN 149

-Suojakäsineet, standardi EN 388 tai nahkapintaiset CE-hy- väksytyt

-Soveltuva suojavaatetus

2.7 Ruiskumaalaus liuotteita sisältävillä maaleilla (alkydi, epoksi, polyuretaani yms.)

a)Jatkuva työskentely

-Hengityksensuojain, kaasun- ja hiukkassuodattimella varustettu moottoroitu tai paineilmakäyttöinen kokonaamari, standardi EN 136

-Suojakäsineet, standardi EN 374 mukaiset

-Yksiosainen hupullinen suojapuku tai suojapuku (ja irtohup- pu), standardi EN 14605

b)Väliaikainen työskentely

-Hengityksensuojain, kokonaamari varustettuna kaasun- ja hiukkassuodattimella, standardi EN 136 

-Suojakäsineet, standardi EN 374 mukaiset

-Yksiosainen hupullinen suojapuku tai suojapuku (ja irtohup- pu)

2.8.Suihkupuhdistus

-Kuulonsuojaimet, standardi EN 352-1

-Hiekkapuhaltajan suojahuppu (kypärä)

-Suojakäsineet, standardi EN 388 tai nahkapintaiset CE-hy- väksytyt

-Yksiosainen hupullinen suojapuku tai suojapuku (ja irtohup- pu) ja pölynsuoja-alushaalari

2.9. Tela/sivellinmaalaus liuotteita sisältävillä epoksi- ja polyuretaanimaalaeilla tai pinnoitteilla

a)Jatkuva työskentely

-Hengityksensuojain, kaasun- ja hiukkassuodattimella varustettu moottoroitu tai paineilmakäyttöinen kokonaamari, standardi EN 136

-Suojakäsineet, standardi EN 374 mukaiset (nitriilikumi)

-Yksiosainen hupullinen suojapuku tai suojapuku (ja irtohup- pu), standardi 14605

b)Väliaikainen työskentely

-Hengityksensuojain, kokonaamari varustettuna kaasun- ja hiukkassuodattimella, standardi EN 136

-Suojakäsineet, standardi EN 374 mukaiset (nitriilikumi)

-Yksiosainen hupullinen suojapuku tai suojapuku (ja irtohup- pu)

STANDARDIT

Kuulonsuojaimet

EN 352-1: Etupäässä sangalliset kupusuojaimet päivittäiseen käyttöön

EN 352-2: Etupäässä tulppasuojaimet päivittäiseen tai hetkittäiseen käyttöön 

Suojakäsineet

EN 374: Suojakäsineet kemikaaleja vastaan (käsineiden materiaalina ovat esim. luonnonkumi, nitriili, neopreeni, PVC)

EN 388: Suojakäsineet mekaanisia (pöly, hankaus jne.) vaaroja vastaan (käsineiden materiaalina ovat mm. nahka, nitriili)

EN 407: Suojakäsineet kuumuutta vastaan

Suojalasit

EN 166/EN 167: Suojalasit naarmuuntumissuojatuilla poly- karbonaatti(muovi)linsseillä

Hengityksensuojaimet

EN 136: Moottoroitu tai vaihdettavilla suodattimilla varustettu kokonaamari runsasta pölyä ja maalihöyryä vastaan

EN 140: vaihdettavilla suodattimilla varustettu puoli- tai koko naamari pölyä ja maalihöyryjä vastaan

EN 12942: Moottoroitu hiukkassuodattimella varustettu koko tai puolinaamari

EN 149: Kankaasta valmistettu kertakäyttö tyyppinen suoja ilman epäpuhtauksia vastaan (pöly)

FFP2S: Uloshengitysventtiilillä varustettu suoja ilman epäpuhtauksia vastaan (pöly). P2 ilmaisee suojaustason (kategoria P1- P3). P3 on tehokkain suoja hienoja pölyjä vastaan.

Suojavaatetus

Normaali haalareista poikkeavalla suojapuvulla tarkoitetaan joko kuivia hiukkasia tai kemiallisilta nesteiltä suojaavia pukuja. Puvut on valmistettu liukkaasta monikerrosmateriaalista, jonka tarkoitus on olla päästämättä haitallisia aineita iholle. 

MAALAUSALAN URAKKATYÖN YLEISMÄÄRÄYKSET

1.URAKKATYÖ

Työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia ennen työn tai työvaiheen aloittamista, että työ tehdään urakkatyönä. Työmaan olosuhteiden mahdollistaessa urakkatyön tavoitteena on, että hinnoittelussa mainitut työt suoritetaan urakkatyönä.

2.URAKKAPALKKA

Urakkatyön tekijälle maksetaan takuupalkkana työntekijän so- pimustuntipalkka seuraavin lisäyksin:

a)Palkkaryhmiin I ja II kuuluville vähintään palkkaryhmän II suuruinen korvaus

b)Muihin palkkaryhmiin kuuluville vähintään palkkaryhmän V suuruinen korvaus

3.URAKKATYÖMÄÄRÄYS

Työnantaja tai hänen edustaja antaa viimeistään urakkatyön alkaessa allekirjoituksellaan vahvistaman määräyksen, josta on selvittävä ainakin seuraavat asiat:

-Urakkatyön suorittajat

-Kohteen osoitetiedot

-Urakan hintaperuste, työehtosopimus tai muu työehtosopimuksen vähimmäistason täyttävä hinnoitteluperuste yksikkö- tai kokonaishinnoin.

-Urakan arvioitu alkamis- ja päättymispäivä

Urakkatyötä koskevassa määräyksessä tai erillisessä työselityksessä tulee määritellä ainakin käsiteltävät rakennusosat sekä niihin suoritettavat käsittelyt.

Mahdolliset muutokset työselitykseen työnantaja tai hänen edustajansa antaa kirjallisesti. 

Urakkasopimus voidaan tehdä molempien osapuolten yhteisesti hyväksymänä kokonaishintaurakkana, johon voidaan sisällyttää kaikki kohteen työt.

4.URAKKATYÖN SUORITTAMINEN JA LAATU

Työtekijät sitoutuvat noudattamaan työselityksen määräyksiä. Mikäli työntekijä huomaa työssään seikkoja, jotka vaarantavat annetun aikataulun, laatutason saavuttamisen, tulee niistä ilmoittaa työnantajalle tai hänen edustajalle viipymättä.

Mikäli työnantaja tai hänen edustaja huomaa puutteita työselityksen noudattamisessa tai laatutasossa, tulee näistä ilmoittaa viipymättä työntekijöille.

Työnantajalla on, keskusteltuaan asiasta ensin työntekijän tai urakkatyökunnan etumiehen kanssa, oikeus tarvittaessa lisätä tai vähentää työvoimaa urakkatyökohteeseen määriteltyään ensin työn valmiusasteen.

5.HINNOITTELEMATTOMAT TYÖT

Hinnoittelemattomista töistä voidaan sopia urakkahinta tai tehdä ne sopimustuntipalkalla. Odotustunneista maksetaan työntekijän sopimustuntipalkka.

6.URAKKATYÖTÄ KOSKEVA KIRJANPITO

Työntekijä tekee ja allekirjoittaa tilijaksoittain työnantajalle UR tunti-ilmoituksen. Tunti-ilmoituksessa tulee eritellä urakkatun- nit ja urakan ulkopuoliset tunnit. Osapuolet sopivat etukäteen, miten tilaajalle tehtävät laskutyöt kuitataan.

7.URAKKATYÖN MITTAAMINEN, LASKENTA JA MAKSAMINEN

Urakkatyö mitataan, kun työ tai sen osa on kokonaisuudessaan valmis. Pitkäkestoisissa urakoissa suoritetaan välimittauksia sopivien työvaiheiden valmistuttua noin kuukauden välein.

Työ on maksettava, kun työnantaja on hyväksynyt työn ja (mahdolliset) omasta työstä aiheutuneet puutteet on korjattu. 

Mikäli työkunta ei korjaa työssään olleita virheitä, voi työnantaja teettää työn valmiiksi toisilla työntekijöillä ja näiden tästä työstä saama palkka vähennetään työkunnan ansiosta. Muut kuin oman työn korjaukset tehdään sopimustuntipalkalla.

Urakka on mitattava ja laskettava kymmenen (10) työpäivän aikana sen valmistuttua.

Mittauksen ja laskemisen ajalta maksetaan sopimustunti- palkka.

Osapuolet voivat sopia, että vain toinen osapuoli suorittaa mittauksen ja laskennan, mutta se on edellä mainitun ajan aikana toisen osapuolen allekirjoituksella varmistettava. Luottamusmies voi edustaa työtekijää mittauksen ja laskennan osalta.

Urakka-ansio joka ylittää ennakkoon maksetut urakan etumaksut suoritetaan seuraavana tilipäivänä, edellyttäen että laskelma on ollut työnantajalla 5 päivää ennen tilipäivää. Liikaa maksettu ennakko voidaan kuitata myöhempien tilien maksamisen yhteydessä.

SISÄPUOLISTEN URAKKATÖIDEN YLEISMÄÄRÄYKSET

URAKKAHINNAT OVAT PERUSHINTOJA TAVANOMAISISSA ASUINKERROSTALOISSA JA TOIMISTORAKENNUKSISSA SEKÄ VASTAAVISSA, JOISSA TILAT JAKAANTUVAT ERILAISIIN HUONEISIIN.

1-2-kerroksissia rivi-, rinne- ja luhtitaloissa sekä omakoti- ja paritaloissa nostetaan perushintoja 20 %.

PERUSHINNAT SISÄLTÄVÄT

A)Hinnat ovat käsityöhintoja lukuun ottamatta koneellisia ta- soitetöitä

B)Maalien, tasoitteiden, silotteiden ym. työmateriaalien sekoi-tuksen ja ohentamisen käyttöä varten

C)Suojauksen valmiilla kohdesuojilla (ei koske lattioiden suojausta eikä esim. ikkunakarmien ja jalkalistojen teippauksia) sekä putkien rasvaukset tasoitetöissä

D)Käsittelyn rajoituksineen, jollei sitä erikseen työvaiheessa ole hinnoiteltu

E)Hionnan ja pölynpoiston käsittelyjen välillä

F)Työstä syntyneiden jätteiden (maalipurkit, hiomapaperit, suojat yms) työselityksen mukainen käsittely ja vienti työmaalla sovittuun paikkaan (kerroksessa). Käsittely ei sisällä harjausta, imurointia eikä pesua

G)Työvaiheesta syntyneiden tasoiteroiskeiden poiston mm. ta-soittamista seinistä, lattioista, vesiputkista sekä isompien ta- soitekokkareiden kasaaminen työpisteen lähettyvillä olevaan tyhjään säkkiin/jätekärryyn

H)Työturvallisuusmääräysten mukaisten suojainen käytön

İ)Työvälineiden ja -koneiden päivittäiset puhdistukset ja pie-nimuotoiset huoltotyöt

J)Tavaran vastaanotto ja kanto kerroksiin tai sisätiloihin. Vas-taanotettavien tavaroiden tulee sijaita ulko-oven läheisyydessä. Tasoitteiden nostossa kerroksiin apuina tulee olla nosturi tai vastaava apuväline. Pieniä määriä voidaan kantaa käsin.

Pienellä määrällä tarkoitetaan maalaustöissä tarvikkeita, jotka kannetaan esim. palatessa ruoka- ja kahvitauolta. Tasoite- työssä niissä tasoitemääriä, jotka kuuluvat käsintasoituksen / kipsilevynauhoituksen yhteydessä. Urakkahintoihin kuuluva siirtomatka on noin 40 metriä sekä enintään 1 kerros- väliä.

Tasoitekoneiden, ilmakompressorin ja telineiden ym. vastaavien vastaanotto, toimintakuntoon laitto sekä urakkatyön loputtua niiden purkaminen/siirtäminen eivät kuulu urakkahintoihin. Sen sijaan niiden siirto urakkatyön aikana kuuluu hintaan edellisen kappaleen mukaisesti.

K)Tasoitetyön hintoihin sisältyy kulmien hionta maalaustyötä varten. Tasoitepinnassa ei saa olla viimeistelyä haittaavia koloja tai naarmuja, mutta vähäiset kantin jäljet sallitaan

HINNOITTELEMATTOMAT TYÖT

-Telineiden kasaus ja purku.

-Suojakehikoiden (ikkuna yms.) teko.

-Pyöreät pilarit.

-Muu kuin perushintojen kohdassa F mainittu siivous.

LISÄHINNAT

-Omien käsityökalujen käytöstä maksetaan työkalukorvausta 1,68 €/päivä.

-Omien tasoitekoneiden tai maaliruiskujen käytöstä sovitaan paikallisesti.

-Rappukäytävien katon, seinien ja lattian käsittelyissä perus-hintoja korotetaan 25 %. 

-Jos huonekorkeus on yli 3,2 metriä, korotetaan seinä- ja kat-topintoihin tehtävien käsittelyiden perushintoja 15 % ja huonekorkeuden ylittäessä 5,5 metriä korotetaan perushintoja 25 %. Pilareiden, palkkien, kaarevien pintojen, ikkunaseinien, smyygien ja muiden vastaavien pintojen käsittelystä, jota ei voi tehdä normaalin työn yhteydessä, maksetaan erillistyönä tehtäessä 35 %:n korotus tai sovitaan ne tehtäväksi tuntityönä.

-Rappukäytävien ikkunoiden maalauskäsittelyissä perushintoja korotetaan 10 %.

-Paneeli- ja harvalaudoitettujen pintojen käsittelyissä korotetaan perushintoja 40 %.

OSITTAIN KÄSITTELY

Osittain käsittelyksi katsotaan käsittely, kun tehtävästä rakennusosan pinnasta käsitellään 1/3 tai alle. Kun käsitellään yli 1/3, se katsotaan ylikäsittelyksi. tasoitetyössä osittain tasoitus tarkoittaa kuitenkin, että pinnasta käsitellään enintään A.

PÖLYNHALLINTA

UR Työturvallisuus edellyttää töiden tekemistä mahdollisimman pölyttömissä olosuhteissa. Jos urakkatyötä pölynhallinnan vuoksi joudutaan tekemään varsinaisen työalueen ulkopuolella, kuten kellarissa, pihalla tms., tästä urakkatyölle aiheutuvasta li- sähaitasta, jota ei ole huomioitu hinnoittelussa, maksetaan paikallisesti sovittava korvaus.

PERUSHINTATAULUKKO

Perushintataulukko €/m2

1. TASOITETYÖT

Lisähinnat

A)Käytettäessä sementtisideaineista tasoitetta korotetaan perushintoja 25 %

B)Tehtäessä erillistyönä käsin kosteita tiloja korotetaan perushintoja 35 %

Betoni- ja levypinnat		2025	2026	2027
1.1.	Osittain tasoitus €/m²	0,42	0,43	0,44
1.2.	Ylitasoitus €/m²	1,07	1,11	1,13
1.3.	Ylitasoitus toisen kerran €/m²	0,88	0,91	0,93
1.4.	Roiskekaton sumutus €/m²	0,93	0,96	0,98
1.5.	Valmiin tasoitepinnan hionta maalausalustaksi €/m²	0,42	0,43	0,44
Tiili- ja harkkoseinä
1.6.	Osittain tasoitus €/m²	0,63	0,64	0,66
1.7.	Ylitasoitus €/m²	1,57	1,62	1,66
1.8.	Ylitasoitus toisen kerran €/m²	1,15	1,19	1,22
1.9.	Ylitasoitus kolmannen kerran €/m²	1,15	1,19	1,22
1.10.	Valmiin tasoitepinnan hionta maalausalustaksi €/m²	0,42	0,43	0,44
Lisähinnat:
1.11.	Patterintaustat erillistyönä valmiiksi, kaikki pinnat €/m²	4,01	4,12	4,22
1.12.	Ikkunakarmien teippaus €/jm	0,30	0,30	0,31

2. KIPSI- TAI VASTAAVIEN LEVYJEN SAUMAUSKÄSITTELYT SEINÄ- JA KATTOPINNOISSA

Lisähinnat:

a)Kipsilevykattoja erillistyönä tehtäessä korotetaan perushintoja 20 %

b)Kipsilevykattoja tehtäessä korotetaan perushintoja 10 %

Levy 1200 mm		2025	2026	2027
2.1.	Saamanauhan kiinnitys ja sauman, ruuvinkantojen sekä kolojen silotus ensi kerran €/m²	0,90	0,92	0,95
2.2.	Sauman silotus ja saumanauhan kiinnitys märkään silotteeseen silotteella (tasoitetyön alle) €/m²	0,64	0,66	0,68
2.3.	Nauhoitetun sauman, ruuvinkantojen ja kolojen silotus toisen kerran €/m²	0,56	0,58	0,59
Levy 900 mm
2.4.	Saamanauhan kiinnitys ja sauman, ruuvinkantojen sekä kolojen silotus ensi kerran €/m²	1,12	1,15	1,18
2.5.	Sauman silotus ja saumanauhan kiinnitys märkään silotteeseen silotteella (tasoitetyön alle) €/m²	0,80	0,82	0,84
2.6.	Nauhoitetun sauman, ruuvinkantojen ja kolojen silotus toisen kerran €/m²	0,69	0,71	0,73
Kaikki levyt
2.7.	Paperisen tai metallisen kulmanauhan kiinnitys ja silotus valmiiksi €/jm	1,12	1,15	1,18
2.7b.	Paperisen tai metallisen kulmanauhan kiinnitys silotteeseen silotteella (tasoitetyön alle) €/jm	0,80	0,82	0,84
2.8.	Harkkojen saumanauhoitus tasoitetyön alle (sauma 300-600 mm) €/jm	1,32	1,35	1,39
2.9.	Avosauman aukiveto kerralta €/jm	0,19	0,20	0,20
2.10	Akryylikittaus saumat enintään 10 mm €/jm	0,55	0,56	0,57

Tulkinta sisäpuolisten urakkatöiden kohdista 2.2, 2.5. ja 2.7.b: Tämän työvaiheen jälkeen edellytetään vähintään 1/ kerran ta- soitustyötä. Mikäli tasoitus on määrätty vain yhteen kertaan, maksetaan työstä kohtien 2.1, 2.4 ja 2.7 mukaan. Kipsilevynauhoituksia koskeva tulkinta:

Mikäli työ tehdään kuten maalipinnan alle eli ruuvinkannat tehdään käsin nauhankiinnityksen yhteydessä, maksetaan työstä kohtien 2.1 ja 2.4 mukaan.

3 SEINÄ- JA KATTOPINTOJEN MAALAUSTYÖT

Lisähinnat:

1)Jos saman huonetilan seinissä käytetään eri maalisävyjä korotetaan perushintaa 20 %

2)Koristeraitojen maalauksesta sovitaan lisähinta paikallisesti

3.1.	Esikäsittelyt, sekä avustavat työt seinä- ja kattotöissä	2025	2026	2027
3.1.1.	Lattian suojaus paperikartongilla reunat teipaten €/m²	0,38	0,39	0,40
3.1.2.	Lattiasuojauksen poisto ja keräys varastoon tai roskikseen €/m²	0,16	0,16	0,17
3.1.3.	Pesu maalauskäsittelyä varten €/m²	0,53	0,54	0,56
3.1.4.	Kaavinta osittain €/m²	0,46	0,48	0,49
3.1.5.	Valmiin tasoitepinnan hionta maalausalustaksi €/m²	0,41	0,42	0,43
3.1.6	Huolellinen imurointi alle 200 m²	0,31	0,32	0,33
3.1.7	Huolellinen imurointi yli 200 m²	0,25	0,25	0,26
3.1.8	Imurointi oman työskentelyn jälkeen (pölynhallintaimurointi), alle 200 m2	0,21	0,22	0,22
3.1.9	Imurointi oman työskentelyn jälkeen (pölynhallintaimurointi), yli 200 m2	0,18	0,18	0,19

3.2.	Täyttö- ja hiontakäsittelyt seinä- ja kattotöissä	2025	2026	2027
3.2.1.	Siloitus osittain €/m²	0,38	0,40	0,41
3.2.2.	Siloitus kokonaan (käsityönä, sis. kulmat) €/m²	1,52	1,57	1,60
3.2.3.	Hienosilotus osittain €/m²	0,38	0,40	0,41
3.2.4.	Hienosilotus kokonaan (käsityönä, sis. kulmat) €/m²	1,28	1,32	1,35
3.3.	Gyproc-, levy-, tasoiteseinien sekä sileiden betonialustojen maalauskäsittelyt seinä- ja kattopinnoissa
3.3.1.	Pohjamaalaus osittain €/m²	0,38	0,40	0,41
3.3.2.	Pohjamaalaus €/m²	0,74	0,76	0,78
3.3.3.	Hiomaalaus osittain €/m²	0,37	0,38	0,39
3.3.4.	Hiomaalaus €/m²	0,74	0,76	0,78
3.3.5.	Välimaalaus €/m²	0,64	0,66	0,68
3.3.6.	Valmiiksi maalaus €/m²	0,76	0,78	0,80
3.3.7.	Roiskekaton maalaus €/m²	1,03	1,06	1,08
3.4.	Tiili- ja lautavaluakustojen maalaus- käsittelyt seinä- ja kattopinnoissa
3.4.1.	Pohjamaalaus osittain €/m²	0,63	0,64	0,66
3.4.2.	Pohjamaalaus €/m²	1,03	1,06	1,08
3.4.3.	Välimaalaus €/m²	1,03	1,06	1,08
3.4.4.	Valmiiksi maalaus €/m²	1,03	1,06	1,08
3.5.	Tapetti- ja kangaspintaisten alustojen maalauskäsittelyt seinä- ja kattopinnoissa
3.5.1.	Pohjamaalaus €/m²	0,79	0,81	0,83
3.5.2.	Välimaalaus €/m²	0,64	0,66	0,68
3.5.3.	Valmiiksi maalaus €/m²	0,75	0,77	0,79

3.6.	Kuultokäsittelyt seinä- ja kattotöissä	2025	2026	2027
3.6.1.	Lakkaus osittain €/m²	0,30	0,31	0,32
3.6.2.	Lakkaus kokonaan €/m²	0,60	0,62	0,63
3.6.3.	Käsittely värittömällä puunsuojalla €/m²	0,53	0,54	0,55
3.6.4.	Käsittely värillisellä tai peittävällä puunsuojalla €/m²	0,60	0,62	0,63
3.6.5.	Hiutalelakkaus €/m²	0,87	0,89	0,91

4. TAPETOINTITYÖT

Lisähinnat:

A) Jos huonetilasta tapetoidaan samalla tapetilla alle 10 m2 korotetaan perushintaa 15 %:ia

B) Pinnanvahvistuskankaan kiinnittämisestä kattoon korotetaan perushintaa 15 %

C) Kiinnityksestä puskusaumaan tai molemmat reunat leikaten korotetaan perushintoja 25 %

		2025	2026	2027
4.1.	Tapettialustojen silotus osittain €/m²	0,38	0,40	0,41
4.2.	Pinnanvahvistuskankaan kiinnitys tasoitteen tai silotteen alle €/m²	1,46	1,50	1,54
4.3.	Pinnanvahvistuskankaan kiinnitys maalauksen alle €/m²	2,46	2,53	2,59
4.4.	Paperitapetin kiinnitys €/m²	2,11	2,17	2,23
4.5.	Lasikuitutapetin kiinnitys €/m²	1,84	1,89	1,93
4.5.b	Maalattavan tapetin kiinnitys €/m²	2,00	2,06	2,11
4.6.	Boordinauhan liimaus €/jm	1,36	1,40	1,44
4.7.	Jokaisesta huoneessa yli 4:n menevästä pystykulmasta maksetaan €/kpl	0,59	0,61	0,62

5.OVET JA KARMIT

Hinnat on tarkoitettu normaaleille sileille oville ja karmeille Lisähinnat:

A)Peiliovista ym. sileästä poikkeavista ovista sovitaan lisähinta paikallisesti

B)Jos karmissa ei ole listoja kiinnitettynä alennetaan karmin perushintoja 25 % 

ovi		2025	2026	2027
5.1.	Pesu maalauskäsittelyä varten €/m²	0,77	0,79	0,81
5.2.	Kaavinta osittain tai hionta €/m²	0,45	0,46	0,47
5.3.	Pohjamaalaus osittain €/m²	0,38	0,40	0,41
5.4.	Pohjamaalaus €/m²	0,83	0,85	0,87
5.5.	(hieno)silotus osittain €/m²	0,63	0,64	0,66
5.6.	(hieno) silotus €/m²	1,41	1,45	1,49
5.7.	Hiomaalaus osittain €/m²	0,56	0,58	0,59
5.8.	Hiomaalaus/välimaalaus €/m²	1,28	1,31	1,35
5.9.	Valmiiksimaalaus €/m²	1,72	1,76	1,81
5.10.	Puunsuojakäsittely, kuullotus tai lakkaus €/m²	0,83	0,86	0,88
5.11.	Helojen irrotus ja kiinnitys €/kpl	0,43	0,45	0,46
karmi
5.12.	Pesu maalauskäsittelyä varten €/jm	0,74	0,76	0,78
5.13.	Kaavinta osittain tai hionta €/jm	0,45	0,46	0,47
5.14.	Pohjamaalaus osittain €/jm	0,19	0,20	0,20
5.15.	Pohjamaalaus €/jm	0,67	0,69	0,71
5.16.	(hieno)silotus osittain €/jm	0,46	0,48	0,49
5.17.	(hieno) silotus €/jm	1,72	1,76	1,81
5.18.	Hiomaalaus osittain €/jm	0,32	0,33	0,34
5.19.	Hiomaalaus/välimaalaus €/jm	1,38	1,42	1,45
5.20.	Valmiiksimaalaus €/jm	1,59	1,63	1,67
5.21.	Puunsuojakäsittely, kuullotus tai lakkaus €/jm	0,77	0,79	0,81

6.IKKUNAN MAALAUSTYÖT

– Ikkunasta mitataan jokaisen maalattavan pokan ulkoreunan juoksumetri ja kerrotaan maalattavien pintojen määrällä.

Lisähinnat:

A) Jos ikkunassa on tuuletusluukku, niin tehdyn työn loppusummaa korotetaan 25 %

B) Lasinen tuuletusikkuna mitataan ja maksetaan samoin kuin muukin ikkuna.

C) Tiivisteiden poisto sopimustuntipalkalla

		2025	2026	2027
6.1.	Pesu maalauskäsittelyä varten €/jm	0,30	0,31	0,32
6.2.	Kaavinta osittain tai hionta €/jm	0,30	0,31	0,32
6.3.	Pohjamaalaus €/jm	0,81	0,84	0,86
6.4.	(hieno)silotus osittain €/jm	0,39	0,40	0,41
6.5.	(hieno)silotus €/jm	0,72	0,75	0,76
6.6.	Hiomaalaus osittain €/jm	0,55	0,56	0,58
6.7.	Hiomaalaus / Välimaalaus €/jm	0,90	0,93	0,95
6.8.	Valmiiksimaalaus €/jm	1,13	1,16	1,19
6.9.	Ikkunan poikki kulkevan listan maalaus €/jm	0,55	0,56	0,58
6.10.	Helojen irrotus ja kiinnitys €/kpl	0,48	0,49	0,50
6.11.	Ikkunoiden teippaus €/jm	0,30	0,30	0,31

7. LATTIOIDEN MAALAUS

- Hinta koskee enintään 100 m2 yhtenäisen lattiapinnan käsittelyjä (esim. asuintalojen kellaritilat, ilmastointikonehuoneet

- Lattioiden maalaus telattavilla 2-komponenttisilla uretaanimaaleilla, perushintoja korotetaan 15 %

		2025	2026	2027
7.1.	Pohjamaalaus €/m²	0,72	0,74	0,76
7.2.	Välimaalaus €/m²	0,72	0,74	0,76
7.3.	Valmiiksi maalaus €/m²	0,72	0,74	0,76
7.4.	Hiutaleiden /karhennuksen levitys tuoreeseen maaliin €/m²	0,25	0,25	0,26

8. MUUT MAALAUSTYÖT

8.1 Putket

Ennen ensimmäistä maalausta tehtävä pinnan puhdistus tai kaavinta sopimustuntipalkalla.

		2025	2026	2027
8.1.1	Vesiputkien maalaus kerralta alle 16 mm €/jm	0,79	0,81	0,83
8.1.2.	Vesiputken maalaus kerralta 16–50 mm €/jm	0,61	0,63	0,64
8.1.3.	Putkien maalaus kerralta 50–100 mm €/jm	0,61	0,63	0,64
8.1.4.	Putkien maalaus kerralta 100–200 mm €/jm	0,69	0,71	0,73
8.1.5	Suuremmat putket neliöidään ja maksu neliöiden mukaan €/m²	0,84	0,86	0,88
8.2	Verholaudat
8.2.1.	Silotus osittain €/jm	0,96	0,99	1,01
8.2.2.	Maalaus kerralta €/jm	0,96	0,99	1,01
8.3	Patterit
8.3.1.	Yksikennoisen maalaus kerralta €/jm	1,84	1,90	1,94
8.3.2.	Kaksikennoinen maalaus kerralta €/jm	2,24	2,31	2,36
8.4	Kaideraudat
8.4.1.	Kaiderautojen maalaus kerralta €/jm	0,78	0,81	0,83

SISÄPUOLISTEN URAKKATÖIDEN SOVELTAMISOHJEET MAALAUSALALLA

Lähtökohdat

Hinnoittelu on tarkoitettu tavanomaiseen asunto- ja toimisto- rakennustuotantoon, sekä ym. vastaaviin, joissa tilat jakaantuvat erilaisiin huoneisiin. Hinnoittelu ei koske suuria tiloja, auloja, halleja tms. avonaisia tiloja.

Huonetilan määrittelyn osalta käytetään määrittelyä

RT SA-40095.

Hinnoittelun hinnat ovat käsityöhintoja eli niitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi esim. ruiskumaalauksessa tai kipsilevyjen koneellisessa saumauksessa.

1. Yleiset määräykset

Tavoitteena on urakkatyön osuuden lisääminen. Voidaan sopia koko työmaata tai vain sen osaa koskevasta urakasta.

Urakkatyö edellyttää sopimista, joten toinen osapuoli ei voi sitä vaatia. Jos urakkatyöstä ei jostain syystä yrityksessä sovita lainkaan / riittävästi, on syyt siihen selvitettävä.

Urakkahinta on hinnoiteltujen töiden osalta niiden hinnoittelun mukainen hinta. Hinnoittelussa on huomioitu haitat keskimäärin, eikä niitä lähdetä erottelemaan yksittäisten kohteiden osalta, vaan erilaiset kohteet johtavat keskimäärin oikeaan tulokseen. Urakkahintaa ei lisätä tai vähennetä, vaikka joku aiemmin hinnoiteltu haitta puuttuu tai esiintyy runsaana.

Osapuolten on syytä tutustua, mitkä työt on sopimuksessa lueteltu kuuluviksi hinnoitteluun ja mitkä on todettu hinnoittele- mattomiksi töiksi. 

2.Urakkapalkka

Sopimustuntipalkka on työntekijän kanssa nimenomaisesti sovittu tuntipalkka tai jos palkasta ei ole sovittu erikseen, työehto-sopimuksen mukainen palkka.

Takuupalkka koskee vain urakkatyöhön käytettyä aikaa. Takuupalkka on sopimustuntipalkka kuitenkin vähintään palk-karyhmän V tai II mukainen palkka tuntia kohden, riippuen siitä mihin palkkaryhmään työntekijä on sijoitettu. Jos urakka-ansio ei ylitä takuupalkkaa on kyseessä häiriötilanne, joka tulisi selvittää ennen seuraavasta urakasta sopimista. Häiriötilanne voi johtua työmaa olosuhteista, käytettävistä materiaaleista, väärästä asennoitumisesta, ammattitaidon puutteesta tai työnjohdon puutteista.

Hinnoittelemattomasta työstä maksetaan sopimustuntipalkka, ellei sitä ole sovittu tehtäväksi urakalla.

3.Urakkatyömääräys / työselitys

Työntekijän tulee tietää mitä hänen tulee tehdä sekä millaista työsuoritusta häneltä odotetaan. Kirjallista muotoa edellytetään, jotta ainakaan siitä ei tule erimielisyyttä onko kyse urakkatyöstä vai ei. Epäselvissä tilanteissa työntekijän on pyydettävä työnantajalta tarkennuksia urakkatyömääräykseen / työselitykseen.

4.Urakkatyön suorittaminen ja laatu

UR Laadun tuottamisen ja työolosuhteiden osalta edellytetään molemmilta osapuolilta aktiivisuutta työn kestäessä.

Työvoiman lisääminen tai vähentäminen ei saa heikentää työntekijöiden jo ansaitsemaa palkkaa vaan työn valmiusaste on selvitettävä tai muuten määritettävä loppu-urakasta jaettava ansio.

Urakkatyötä ei voi keskeyttää ilman painavaa syytä. Tällainen syy voi olla esim. sairastuminen, työvirheet, sopimuksen laiminlyöminen tai vastaavat seikat. Mikäli työ ei etene tarkoitetulla tavalla urakka voidaan keskeyttää. Tällöin syy tulee todeta esim. välimittauksella. Työsuhteen päättyessä kesken urakan on selvitettävä tehdyn työn arvo. 

5.Hinnoittelemattomat työt

Tehdään joko sopimustuntipalkalla tai sovitaan urakka. Takuu- palkkasäännöstä käytetään sovittaessa urakasta.

6.Urakkatyötä koskeva kirjanpito

Työnantaja järjestää tunti-ilmoitusten toimittamisen parhaaksi katsomallaan tavalla. Työnjohdon puuttuessa tai matkatöissä voidaan tunnit ilmoittaa puhelimitse ja jälkikäteen ottaa työntekijältä kuittaus tunti-ilmoituksiin.

Töiden hinnoittelusta

Yksikköhinnat sisältävät tiettyjä avustavia tai työlajia täydentäviä töitä, joiden keskimääräinen vaikutus on sisällytetty hintaan. Yksikköhintaa ei muuteta vaikka tiettyä työtä joissain tapauksissa ei tule tehtäväksi tai tulee tehtäväksi tavanomaista enemmän. Jos työsisältö poikkeaa merkittävästi hinnoittelun perusteista, niin sen vaikutuksesta on sovittava erikseen ennen työn suorittamista, jos työ tehdään urakalla.

Perushinnat sisältävät -otsikon alla on luettelo asioista, jotka on vielä katsottu kuuluviksi urakkaan. Ns. haittalisiä on karsittu ja jäljelle jääneet on kohdassa "Lisähinnat”. Muut kuuluvat urakkahintaan.

Kaiteet mitataan juoksumetreinä (jm), johteet ja kaidepinnat eritellen.

Huoneiden perushinnan korkeuskorotus (15 % tai 25 %) koskee käsiteltävää aluetta alareunasta ylös käsittelyn yläreunaan.

Kun samassa huonetilassa käytetään eri värisävyjä, koskee 20 %:n korotus eri värisävyllä käsiteltyä seinää tai seinän osaa. Ei koske raitoja, vaan raidat ovat hinnoittelematonta työtä. Korotusta ei makseta yhtä aikaa erillistyökorotuksen kanssa.

Korkeuskorotus ja sävykorotus lasketaan perushinnasta.

Valmiin tasoitepinnan hionnasta sovitaan urakkakohtaisesti siten, että suorittaako hionnan tasoitemies tai maalari. 

TELAKOIDEN LOHKOMAALAUKSEN URAKKAHINNOITTELU

Tämä hinnoittelu on tarkoitettu sellaiseen työhön, jossa urakkaan kuuluvat kohteen kaikki lohkot. Urakkaan osallistuvat kaikki lohkomaalauksen eri työvaiheisiin osallistuvat henkilöt.

Urakkasumma lasketaan lohkoittain. Ennen urakan aloitusta on sovittava ulosmaksusta ja siitä miten urakkasumma jaetaan osallistujien kesken. Mahdolliset urakkapohjat jaetaan työntekijöiden kesken tehtyjen ennen urakkaa sovitulla tavalla.

Perushinnat sisältävät

A)Hinnat ovat konetyöhintoja, pienet urakkatyötä avustavat käsityöt kuuluvat myös hintoihin.

B)Maalien seossuhteiden mittaukset, sekoitukset ja ohentami- set.

C)Maalaamattomaksi jäävien pintojen esim. lattioiden ja ikku-noiden suojaukset valmiilla kohdesuojilla sekä koneiden ja laitteiden peittämisen ja suojien kiinnittämisen (ei sisällä kuitenkaan putkien, varusteiden ja koneiden muovitusta ja

UR , teippausta "räätälöimällä”).

D)Mainitut käsittelyt rajoituksineen.

E)Hionnan ja ruiskusumun/-pölyn poiston työvaiheiden välillä.

F)Työstä syntyneiden jätteiden (maalipurkit, suojat yms.) ohjeiden mukainen käsittely ja vienti työmaalla sovittuun paikkaan (ei sisällä kuitenkaan purkkien prässäystä tai pesua eikä muuta siivousta).

G)Suojautumisohjeiden mukaisen suojainten käytön

H)Työvälineiden ja -koneiden päivittäiset ja viikoittaiset puh-distukset ja pienimuotoiset huoltotyöt (ei sisällä kuitenkaan korjaamista eikä muita remonttimiehelle kuuluvia töitä).

İ)Tavaran vastaanotto työmaan varastoon ja siirto sieltä työ-pisteeseen. Vastaanotettavien tavaroiden tulee sijaita varaston läheisyydessä. Kerroksiin nostossa tulee olla apuna nosturi tai vastaava apuväline. Pieniä määriä voidaan kantaa käsin.

J)Oman työjäljen laadun varmistus ja omien (työryhmän) työ- virheiden korjauksen.

K)Liikuteltavien telineiden työaikaiset siirrot.

L)Pinta-ala mitataan käsiteltyjen neliöiden mukaan.

Hinnoittelemattomat työt

A)Muiden kuin urakkatyöryhmän aiheuttamien virheiden kor-jaukset.

B)Työn luovutukset tilaajalle sekä tarkastustilaisuudet.

C)Metallien ruiskutukset.

D)Valssattujen "raakojen” pintojen käsittelyt.

E)Telineiden pystytys- ja purkutyöt.

F)Ilman pintakäsittelyä jäävien alueiden siivous.

PERUSHINNAT

1. Tankit, ilmakanavat ja rungon kofferdamit

1.1. Suihkupuhdistus €/m² Materiaali ja käsittelyaste	2025	2026	2027
Teräsrae 3	2,01	2,07	2,12
Teräsrae 4	2,30	2,37	2,43
Teräsrae 5	4,08	4,20	4,30
Teräsrae 6	5,34	5,50	5,63
Kuona 3	1,71	1,76	1,80
Kuona 4	1,97	2,03	2,08
Kuona 5	3,48	3,58	3,66
Kuona 6	4,54	4,67	4,78
1.2. Suihkupudistuksen jälkeinen imurointi €/m² Käsittelyaste teräsrae/kuona
3	0,80	0,82	0,84
4	0,92	0,95	0,97
5	1,64	1,69	1,73
6	2,13	2,19	2,24
1.3. Vahvistemaalaus €/m²
puhallettu pinta	0,63	0,65	0,67
maalattu pinta	0,48	0,50	0,51
1.4. Ruiskumaalaus €/m²/kerta
0–250 μ (märkäkalvo)	0,48	0,50	0,51
liuotinvapaa	2,22	2,29	2,34

2. Sisätilat (mm. kylmät ja lämpimät sillat, hissikuilut, pää- ja apukonetilat)

2.1. Teräsharjaus + imurointi €/m² Käsittelyaste	2025	2026	2027
st 3	1,71	1,76	1,80
2.2. Suihkupuhdistus €/m² käsittelyaste
teräsrae 2	1,52	1,56	1,60
teräsrae 3	1,84	1,89	1,93
kuona 3	1,56	1,60	1,64
2.3. Suihkupudistuksen jälkeinen imurointi €/m² käsittelyaste teräsrae/kuona
2	0,34	0,35	0,36
3	0,41	0,43	0,44
2.4. Vahvistemaalaus €/m²
puhallettu pinta	0,39	0,40	0,41
maalattu pinta	0,29	0,30	0,31
2.5. Ruiskumaalaus €/m²/kerta
0–250 μ (märkäkalvo)	0,63	0,65	0,67

3. Ulkopuoliset sileät pinnat

3.1. Teräsharjaus + imurointi €/m² käsittelyaste st 3	2025	2026	2027
käsittelyaste st 3	1,71	1,76	1,80
3.2. Suihkupuhdistus €/m² käsittelyaste
Teräsrae 3	0,69	0,71	0,73
Teräsrae 4	0,90	0,92	0,95
Teräsrae 5	1,50	1,55	1,58
Teräsrae 6	1,77	1,82	1,86
Kuona 3	0,59	0,61	0,63
Kuona 4	0,76	0,78	0,80
Kuona 5	1,21	1,25	1,28
Kuona 6	1,50	1,55	1,58
3.3. Suihkupudistuksen jälkeinen imurointi + pölytys €/m² käsittelyaste teräsrae/kuona
3	1,15	1,18	1,21
3.4. Vahvistemaalaus €/m²
puhallettu pinta	0,33	0,34	0,35
maalattu pinta	0,25	0,26	0,26
3.5. Ruiskumaalaus €/m²/kerta
0–250 μ (märkäkalvo)	0,30	0,31	0,32
liuotinvapaa	1,57	1,62	1,66

TELAKOIDEN LOHKOMAALAUKSEN URAKKAHINNOITTELUN SOVELTAMISOHJEET

Urakan ennakolla tarkoitetaan sitä rahasummaa, jonka työntekijä saa palkanmaksujen yhteydessä urakasta, ennen kuin urakka on mitattu. Urakan ennakon suuruus on sovittava ennen urakan aloitusta.

Liitot suosittelevat, että urakan ennakko on enintään urakan takuupalkan suuruinen, jotta vältetään tilanne, jossa työnantaja joutuu suorittamaan takaisinperintää.

Urakkapohjilla tarkoitetaan sitä palkkasummaa, joka jää jaet-tavaksi urakasta työntekijöille sen jälkeen kun ennakot siitä on maksettu. Urakkapohjat voidaan jakaa sen mukaan kuin sovitaan ennen urakan aloitusta ainakin seuraavilla tavoilla:

1. Urakan valmistuttua lasketaan urakan kokonaissumma. Lisäksi lasketaan yhteen urakkaan käytetyt työtunnit. Sen jälkeen urakkasumma jaetaan sovitulla tavalla työntekijöiden kesken.

A)Urakkasumma jaetaan tasan työntekijöiden kesken näiden tekemien tuntien suhteessa. Tällöin saadaan urakka-ansio/h. Tästä ansiosta vähennetään kullekin maksetut urakan ennakot. Urakkasumman ja ennakoiden välinen erotus on kunkin työntekijän ns. urakkapohja. Tällöin palkanlaskentaa helpottaa ja vir-hemahdollisuuksia vähentää se, että kaikille urakkaan osallistuville on sovittu sama urakan ennakko.

B)Urakkasumma jaetaan esim. niin, että apumiesten ansio on 60 % ammattimiesten ansiosta. Tällöin voidaan menetellä siten muuten kuten kohdassa a) mutta laskettaessa urakka-ansiota/h huomioidaan vain 60 % apumiesten tunneista. Palkanlaskentaa helpottaa jos kaikilla tai kummankin ryhmän sisällä on sama urakan ennakko. Mahdollista on sopia jollekin tai joillekin kor-keampi ansio kuin muille esim. nokkamies 110 % ammattimiehet 100 % ja apumiehet 60 %.

C)Urakkasummasta vähennetään maksetut ennakot ja jäljelle jäävä urakkasumma (urakkapohjat) jaetaan tasan/tietyin painotuksin kaikille tehtyjen tuntien suhteessa.

2.Ellei jakoperusteesta ole mitään sovittu niin sovelletaan vaihtoehtoa 1a.

3.Lohkomaalauksen urakkatöiden osalta osapuolet sopivat, että sairausajan palkan määrän perusteena on edellisen kalenterivuoden urakkatöiden keskituntiansio mahdollisella TES:n mukaisella palkankorotuksen kustannusvaikutuksella korotettuna korotusajankohdasta lukien. Sairausajanpalkan enimmäismäärä määräytyy tästä huolimatta TES 22.IV §:n (työkyvyttö- myysajalta maksettavan palkan määrä) 4 kohdan mukaan.

4.Ylityökorotuksen korotusosa lasketaan edellisen kalenteri-vuoden urakkatöiden keskituntiansion mukaan korotettuna vas-taavasti kuin kohdassa 3.

5.Jos hinnoittelussa on virhe, joka estää sen järkevän käyttä- UR misen tulee Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyrityksen osalta kutsua työehtosopimusosapuolten edustajat paikalle, jotka osapuolia kuultuaan antavat suosituksensa, miten asia ratkaistaan. Ratkai-suehdotus on annettava alle kahdessa viikossa siitä, kun asia tuotiin liitoille tiedoksi. Ellei yksimielistä suositusta voida antaa urakka katkaistaan ja työtä jatketaan urakkatyönä (täydennys TES 31.2 §). 

JULKISIVUJEN MAALAUSKÄSITTELYT

Urakkahinnat ovat perushintoja tavanomaisissa julkisivutyö- kohteissa.

JULKISIVUJEN URAKKATÖIDEN YLEISMÄÄRÄYKSET

Perushinnat sisältävät:

A)Hinnat ovat käsityöhintoja lukuun ottamatta painepesua, maalien sekoitusta sekä koneellisia ylitasoitus- ja rappaus- töitä

B)Maalien ym. työmateriaalien sekoittamisen ja ohentamisen käyttöä varten

C)Tarvittavan lattioiden/varusteiden suojauksen (ilman teippausta) maali- ym. roiskeilta

D)Käsittelyn rajoituksineen

E)Hionnan ja pölynpoiston käsittelyjen välillä

F)Työstä syntyneiden jätteiden (maalipurkit, hiomapaperit, suojat yms.) työselityksen mukainen käsittely ja vienti työmaalla sovittuun paikkaan

G)Työtasokorkeudeltaan alle 2m korkeiden telineiden kasaus, purku ja siirto

H)Työturvallisuusmääräysten mukaisten suojainen käytön

İ)Työvälineiden ja -koneiden päivittäiset puhdistukset ja pie-nimuotoiset huoltotyöt

J)Tavaran vastaanotto ja siirto telineille. Tavaroiden vastaanoton tulee tapahtua työkohteen läheisyydessä. Pienten määrien siirtäminen kuuluu urakkaan. (Pienellä määrällä tarkoitetaan niitä tarvikkeita, jotka kannetaan esim. palatessa ruoka ja kahvi tauoilta ja kuluvat käsitöinä töitä tehtäessä.)

K)Osittain käsittely on enintään 1/3 käsiteltävästä pinta-alasta 

Hinnoittelemattomat työt:

-Telineiden, nostimien ym. kasaamiset, käyttöönottotarkastuk- set

-Työtasokorkeudeltaan yli 2 m korkeiden siirrettävien telineiden siirto esim. parvekelinjasta toiselle/talon toiselle seinustalle

-Piha-aitojen, roskakatosten ym. pienten erillisten rakennelmien maalauskäsittelyt

-Vanhojen maalien poistot (tulkinta: mikä ei esim. teräshar- jauksella irtoa)

-Muu kuin perushintojen kohdassa F mainittu siivous

Selitetekstit työn sisältöön:

-pohjamaalaus: maalaus, joka tehdään ennen käsittelemättömälle pinnalle

-välimaalaus: maalauskerta, joka tehdään vanhalle maalatulle pinnalle tai tehdyn pohjamaalauksen päälle.

-sileä / hienorapattu / tasoitettu pinta: tarkoitetaan betonipintaa, hierrettyä pintaa tai rapattua pintaa

-roiskerapattu / slammattu pinta: kiviainesta sisältävä karkea tai harjattu rappauspinta

-painepesu: maalattavaksi tulevan alustan pesu yleensä lämpimällä vedellä. Tarkoituksena on puhdistaa pinta epäpuhtauksista.

UR - alustan kastelu pesurilla: Maalausta ennen tehtävä, maalausten välissä tehtävä tai lopuksi tehtävä maalausalustan kastelu / kostutus (ei siis pesu)

Perushintataulukko

1.	Seinäpintojen maalauskäsittelyt	2025	2026	2027
1.1.a	Alustan teräsharjaus osittain tai kaavinta osittain €/m²	0,64	0,66	0,68
1.2.b	Painepesu €/m²	0,43	0,44	0,46
1.3.c	Ikkunoiden suojaus nitojalla €/m²	0,88	0,90	0,92
1.4.d	Ikkunoiden suojaus reunat teipaten	1,04	1,07	1,10
1.5.e	Ikkuna- tai vesipeltien suojaus teipaten €/jm	0,89	0,92	0,94
1.6.f	Osittain maalaukset (paikkauskohdat, irronneiden maalikohtien maalaukset) €/m2	0,42	0,43	0,44

1.2.	Puualustan maalaus (ponttialustat / paneelialustat)	2025	2026	2027
1.2.a	Pohjamaalaus akrylaatti- ym. vast. vesiohenteisilla maaleilla €/m²	1,59	1,63	1,67
1.2.b	Väli- tai valmiiksi maalaus akrylaatti- ym. vast. vesi- ohenteisilla maaleilla €/m²	1,52	1,57	1,61
1.2.c	Pohjamaalaus (käsittelemätön pinta) kuultavalla puunsuojalla €/m²	1,02	1,05	1,07
1.2.d	Väli- tai valmiiksi maalaus (käsittelemätön pinta) kuultavalla puunsuojalla €/m²	1,02	1,05	1,07
1.2.f	Käsittely värittömällä puunsuojalla €/m²	0,76	0,78	0,80
–	Lisähinta kohtiin 1.2 a liuoutinohenteisten alkydi- ja ym. vast. maalien käytöstä €/m²	0,19	0,20	0,20
–	Lisähinta kohtiin 1.2.a-b pysty- lomalaudoituksien maalauksesta €/m²	0,38	0,39	0,40
–	Lisähinta kohtiin 1.2.a-b räystäs- alusien maalaus €/m²	0,38	0,39	0,40
1.3.	Kiviainespintojen maalaus (harjalla tai telalla)
1.3.a	Pohjusteaine käsittely sileä- tai hienorapattupinta €/m²	0,44	0,46	0,47
1.3.b	Pohjusteaine käsittely roiskerapattupinta €/m²	0,51	0,52	0,54

1.3.c	Pohjamaalaus sileä- tai hienorapattupinta silikoni- emulsio-, silikaatti ym. vastaavilla tuotteilla €/m²	1,27	1,31	1,34
1.3.d	Välimaalaus / valmiiksi- maalaus sileä- tai hieno- rapattupinta silikoniemulsio-, silikaatti ym. vastaavilla tuotteilla €/m²	1,14	1,18	1,20
1.3.e	Pohjamaalaus roiske- rapattupinta silikoniemulsio-, silikaatti ym. vastaavilla tuotteilla €/m²	1,46	1,50	1,54
1.3.f	Välimaalaus / valmiiksi maalaus roiskerapattu pinta silikoniemulsio-, silikaatti ym. vastaavilla tuotteilla €/m²	1,40	1,44	1,47
1.3.g	Kiviainesalustan kastelu pesurilla €/m²	0,23	0,24	0,24
–	Lisähinta kohtiin 1.3 c-f kalkkisementti-, sementti- tai 2-komponenttimaaleilla tehtynä €/m²	0,19	0,20	0,20
1.4.	Kalkkimaalaustyöt	2025	2026	2027
1.4.a	Kalkkimaidon levitys €/m²	0,44	0,46	0,47
1.4.b	Kalkkimaalausalustan kastelu pesurilla €/m²	0,23	0,24	0,24
1.4.c	Kalkkimaalaus sileä- tai hienorapattupinta €/m²	1,52	1,57	1,61
1.4.d	Kalkkimaalaus roiske- rapattupinta €/m²	1,78	1,83	1,87

2. Peltikattojen maalauskäsittelyt (harja tai sivellin, katolta tehtynä)

-Hinnat konesaumatuissa peltikatoissa, joiden kaltevuus maksimissaan 30 °

-Lumieste- ym. kaiteiden, kattotikkaiden eikä räystäsrakennelmien maalaus ei sisälly hintoihin

-Vanhan irtonaisen maalin poisto ei sisälly hintoihin (painepesussa lähtevä kuuluu hintaan).

		2025	2026	2027
2.1.a	Pesuaineen levitys, harjaus ja painepesu €/m²	1,02	1,05	1,07
2.2.b	Pohjamaalaus osittain €/m²	0,42	0,43	0,44
2.3.c	Pohjamaalaus €/m²	1,59	1,63	1,67
2.4.d	Välimaalaus / valmiiksi- maalaus €/m²	1,46	1,50	1,54
–	Lisähinta kohtiin 2.2.–2.4. kaksi- komponenttituotteilla tehtynä €/m²	0,13	0,13	0,13

Kohtiin 2.3 ja 2.4 lisähinta 20 %, kun työmaalla tehtävien kattojen koko yhteensä on alle 250 m²

3. Ikkunan maalauskäsittelyt

– Työ sisältää ikkunan ja karmin ulkoisen osan käsittelyn

– Ikkunasta mitataan jokaisen maalattavan pokan ulkoreunan juoksumetri

		2025	2026	2027
3.1.a	Kaavinta tai teräsharjaus osittain €/jm	0,44	0,46	0,47
3.2.b	Ikkunan vesipellin kaavinta/teräsharjaus €/jm	0,89	0,92	0,94
3.3.c	Ikkunan vesipellin maalaus osittain €/jm	0,44	0,46	0,47
3.4.d	Ikkunan vesipellin maalaus €/jm	1,40	1,44	1,47
3.5.e	Käsittely kuultavalla puunsuojalla €/jm	1,14	1,18	1,20
3.6.f	Osittain maalaus akrylaatti-, alkydi- ja vastaavilla maaleilla €/jm	0,55	0,56	0,58
3.7.g	Maalaus akrylaatti-, alkydi- ja vastaavilla maaleilla €/jm	1,47	1,52	1,55
3.8.h	Ikkunan poikkikulkevan listan tai riman puunsuojaus/maalaus €/jm	0,64	0,65	0,67

4. Lattioiden maalauskäsittelyt

Lattioiden maalaus:

– Hinta koskee enintään 100 m2 yhtenäisen lattiapinnan käsittelyä

– Lattioiden maalaus telattavilla 2-komponenttisilla maaleilla, perushintoja korotetaan 15 %

		2025	2026	2027
4.1	Pohjamaalaus €/m²	0,78	0,81	0,82
4.2	Välimaalaus €/m²	0,78	0,81	0,82
4.3	Valmiiksi maalaus €/m²	0,78	0,81	0,82
4.4	Hiutaleiden/karhennuksen levitys tuoreeseen maaliin €/m²	0,26	0,27	0,27

LATTIANPÄÄLLYSTYSALAN URAKKAHINNOITTELU

Lattianpäällystysalan urakkahinnoittelua ja kaikkia tämän pääotsikon alla olevia säännöksiä sovelletaan lattianpäällystysalalla toimivissa yrityksissä työskenteleviin työntekijöihin.

Urakkatöiden yleismääräykset

1)Urakkatyön aikana tehdyistä tuntitöistä on pidettävä luetteloa ja tehdyt tunnit on viikoittain tarkistettava ja hyväksyttävä.

2)Työnantaja toimittaa tarvittavat työvälineet (lukuun ottamatta työntekijän omia työvälineitä) ja tarveaineet korjaustöissä työpaikalle ja uudisrakennuksissa kerroksiin sekä huolehtii, että ne ovat ilman eri käsittelyä työkunnossa (kuten esim. liimat sopivassa lämpötilassa ilman lämmitystä).

3)Jos työntekijä joutuu siirtelemään irtaimistoa, huonekaluja ym. esineitä urakkatyönsä yhteydessä, on hänelle tästä työstä maksettava tuntipalkan mukainen palkka. Jos tällaisen siirron suorittavat toiset henkilöt ja urakkatyöntekijä joutuu sitä odottamaan, on myöskin odotusajalta maksettava tuntipalkan mukaan. Irtaimistoon kuuluvat myös sähköhellat, jääkaapit ym. vastaavat.

4)Milloin urakan yhteydessä joudutaan suorittamaan työtä, jota ei voida hinnoitella, maksetaan siitä 30 %:lla korotettu tuntipalkka.

5)Asuttavissa ja käytössä olevissa tiloissa työskenneltäessä li-sätään urakkahintoihin 20 % korotus. Ei koske tyhjennettyjä huonetiloja. Korotus koskee ainoastaan niitä töitä, jotka suoranaisesti vaikeutuvat esteen takia.

6)Laivatöissä maksetaan 30 % lisäys perushintoihin kaikissa töissä.

7)Työmäärällä tarkoitetaan työmäärää yhtä työntekijää kohti. Työmääriä yhteen laskettaessa otetaan kaikki päällysmate- riaalit samanarvoisena huomioon.

Pölynhallinta

Työturvallisuus edellyttää töiden tekemistä mahdollisimman pölyttömissä olosuhteissa. Jos urakkatyötä tekevällä työntekijällä ei ole käytössään pölyttömään työskentelyyn soveltuvia työkaluja ja rakennusaineita joudutaan työstämään varsinaisen työalueen ulkopuolella, kuten kellarissa, pihalla tms., tästä urakkatyölle aiheutuvasta lisähaitasta, jota ei ole huomioitu hinnoittelussa, maksetaan paikallisesti sovittava korvaus.

MATTOTÖIDEN URAKKAHINNOITTELU

Mattotöiden työkokonaisuus

Alkutila:

Aloituspalaveri on pidetty ja työkohteen vastaanoton, materiaalien ja suunnitelmien tarkastukset on tehty. Asentaja on varmistanut, että pintojen yhtenäisyys, suoruus ja tasaisuus sekä kaadot kosteissa tiloissa vastaavat asiakirjojen vaatimuksia. Tarvikkeet, vesi ja sähkö ovat saatavilla kerroksessa tai työkohteen välittömässä läheisyydessä.

Työsisältö:

Työ sisältää työselityksessä ja urakkahinnoittelussa hinnoitellut työt. Hintoihin kuuluvat aineiden sekoittamiset käyttökuntoon, työvälineiden päivittäiset puhdistamiset ja työstä syntyneiden asennusjätteiden (maton palaset, tyhjät pakkaukset jne.) siivous kerroksessa tai työkohteen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan jäteastiaan/keräyspisteeseen.

Lopputila:

Työselityksessä tehdyt työt ovat valmiita. Työntekijä ja työnjohto ovat tarkastaneet työt. Mahdolliset puutteet ja virheet on korjattu.

Mattotöiden lisämääräykset

1)Erikoistyöstä, kuten esim. kuvion leikkaamisesta on sovittava korotus etukäteen tai viimeistään urakan alkaessa. Kuvioidusta matosta jouduttaessa sitä kuvioon sovittamaan, maksetaan 20 % korotus perushintaan. Sama lisä maksetaan myös asennettaessa mattoja tai laattoja kulmittain tai seinälinjasta poiketen vinottain. 

2)Kapeiden alle 2,0 metrin käytävien lattianpäällystyksissä maksetaan lisähintaa 0,84 €/m2 (0,86 v. 2026 ja 0,88 v. 2027) kohdissa 3,4 ja 11.

3)Lattia- tai seinäpäällystettä asennettaessa maksetaan jokaisesta erillisestä päällystettävästä alasta vähintään 1 m2 hinta.

4)2-komponenttisella reaktioliimalla liimattaessa hintoja korotetaan mattotöissä 10 %:lla ja laattatöissä 20 %:lla.

5)Pientalokorotukseen oikeuttavat talotyypit ovat:

-omakotitalot

-paritalot

-rivitalot

-luhtitalojen 3-alinta kerrosta

1. Erikoistyöt ja erinäiset lisätyöt

101	Jos lattianpäällysteaine joudutaan taivuttamaan ylös tai alas niin, että se muodostaa jalkalistan tai vastaavan, maksetaan siitä taivutuksen ollessa enintään 30 cm, reuna puhtaak si tehtynä, riippumatta käytettävästä liimasta:		1,75 €/jm
		v. 2026	1,80
		v. 2027	1,85
102	Lisäksi maksetaan kulmista taivutuksen ollessa enintään 30 cm hitsattuna, nauhalla, lämmitettävällä tai itsekovettuvalla tahnalla		1,21 €/kpl
		v. 2026	1,24
		v. 2027	1,27
103	Päällystettävistä luukuista ja maton alas taivutuksesta lattiakaivoissa sekä WC-pytyn poistoputkesta ennen pytyn asennusta, lattiakaivojen, pilarien, mattosyvennysten, ym. puhtaaksileikkaus maksetaan		1,45 €/kpl
		v. 2026	1,49
		v. 2027	1,53

104	Jos lattian päällysteaine joudutaan yhtenä kappaleena vetämään ovi- tai muun päällys- tysainetta kapeamman aukon lävitse, makse- taan jokaiselta läpivedolta, kun läpivedettä- vän vuodan kokonaispituus on yli 5 jm.		5,49 €/kpl
		v. 2026	5,65
		v. 2027	5,79
105 a)	Kaikesta puhtaaksileikkauksesta neula-, huopa-, kumi-, muovi- ja linoleumimattojen asennuksessa maksetaan		0,48 €/jm
		v. 2026	0,49
		v. 2027	0,50
105 b)	Kaikesta puhtaaksileikkauksesta muovi- kumi- ja tekstiililaattojen asennuksessa maksetaan		0,68 €/jm
		v. 2026	0,69
		v. 2027	0,70
106	Koristeraita levytöissä työpaikalla leikattuna perushinnan lisäksi		1,37 €/jm
		v. 2026	1,41
		v. 2027	1,44
107	Tehdasvalmisteiset kumi-, muovi- ym. koristeraidat		0,32 €/jm
		v. 2026	0,33
		v. 2027	0,34
	Sama työpaikalla leikattuna		0,66 €/jm
		v. 2026	0,68
		v. 2027	0,70
108	Maksetaan kaikista putkista, tukiraudoista ym. samankaltaisista haitoista, jotka edellyt- tävät ylimääräistä leikkausta:		0,29 €/kpl
		v. 2026	0,30
		v. 2027	0,31

109	Huonetiloissa, joihin ei asenneta kynnyksiä, maksetaan mattojen ja laattojen sovittami- sesta oviaukkoon			1,51 €/kpl
			v. 2026		1,56
			v. 2027		1,60
110	Muovi- ja linoleumimattojen ja laattojen saumojen sekä reunojen hitsaus nauhaa tai lämmitettävää tahnaa käyttäen. Nauhahitsauksiin sisältyvät seuraavat työvaiheet: puskusaumaus tiiviiksi, tarvittaessa läpileikaten, hitsausuran leikkaus, sauman hitsaus ja ylimääräisen hitsausnauhan poisto. Monikulmaiset laatat eri sopimuksen mukaan. Kivisiä tai kitka-aineksia sisältävien mattojen hitsaustöissä korotetaan perushintoja 20 %.
				yli 200 jm	alle 200 jm
	a)	huonetilat käsiuraajalla		0,89 €/jm	1,09 €/jm
			v. 2026	0,91	1,12
			v. 2027	0,93	1,15
	b)	huonetilat sähköuraajalla		0,81 €/jm	0,95 €/jm
			v. 2026	0,83	0,97
			v. 2027	0,85	1,00
	c)	nestehitsaus		0,55 €/jm
			v. 2026	0,56
			v. 2027	0,58
	d)	linoleumi, kumimatot ym. sähköuraajalla		1,11 €/jm	1,35 €/jm
			v. 2026	1,14	1,39
			v. 2027	1,17	1,42
	e)	hitsaussauman ehostus		0,55 €/jm
			v. 2026	0,56
			v. 2027	0,58

	f)	oviaukon hitsaus		1,34 €/kpl
			v. 2026	1,38
			v. 2027	1,41
	g)	kalvopäällysteiset matot		0,95 €/jm	1,21 €/jm
			v. 2026	0,97	1,25
			v. 2027	1,00	1,27
111	Valmiin lattian suojaus paperilla/suojakalvolla reunat teipaten			0,34 €/m²
			v. 2026		0,35
			v. 2027		0,36
112	Keittiön ja vastaavien allas- kaappien matotus 3 sivua ylösnostolla ja läpivientien sekä nurkkien kittaus			13,97 €/kpl
			v. 2026		14,38
			v. 2027		14,72
	Jos työn sisältö on eri, sovitaan hinta paikallisesti.
113	Sähköä johtavalla liimalla tehtäessä (sisältää kupa- roinnin) nostetaan asennushintaa 12 %.
114	Mattojen kiinnitys teipillä/tarroilla sovitaan hinta työmaakohtaisesti huomioiden kiinnitystapa.

2. Tasoitustyöt

Elementti- ym. lattioissa esiintyvien suurempien epätasaisuuksien oikomisesta sovitaan erikseen. Minkäänlainen siivous ja tasoitettujen pintojen hionta eivät sisälly yksikköhintoihin. Osittain tasoitusta on, kun tasoitettavasta lattiasta, tasoitetaan vähintään 5 % ja enintään 30 %, ovella tai vastaavalla erikseen rajoitetusta huonetilasta. Hinnat eivät sisällä kaatojen tekoa.

			yli 200 m² €/m²	alle 200 m² sekä pientalot €/m²
201	Tasoitus kerran yli		0,71	0,73
		v. 2026	0,74	0,75
		v. 2027	0,75	0,77
201.b	Tasoitus kerran yli, vähintään 3 mm		1,07	1,09
		v. 2026	1,10	1,12
		v. 2027	1,13	1,15
201.c	Tasoitus kerran yli, vähintään 5 mm		1,43	1,45
		v. 2026	1,47	1,50
		v. 2027	1,51	1,53
202	Tasoitus kerran yli porrastasossa		1,01	1,06
		v. 2026	1,04	1,09
		v. 2027	1,07	1,11
202.b	Tasoitus kerran yli, vähintään 3 mm		1,52	1,58
		v. 2026	1,57	1,63
		v. 2027	1,60	1,67
202.c	Tasoitus kerran yli, vähintään 5 mm		2,03	2,11
		v. 2026	2,09	2,17
		v. 2027	2,14	2,23

203	Tasoitus kerran yli kylpy- huoneessa ja wc:ssä (ei sisällä kaatojen tekoa)		1,01	1,06
		v. 2026	1,04	1,09
		v. 2027	1,07	1,11
204	Liimaus eristeeksi tasoitteen alle ja väliin		0,39	0,40
		v. 2026	0,40	0,42
		v. 2027	0,41	0,43
Oman tasoituksen hiominen ja imurointi tai lakaisu. Työ käsittää vain oman tasoitustyön hiomisen ja siitä aiheutuvan pölyn imuroinnin tai lakaisun.
			yli 200 m² €/m²	alle 200 m² sekä pientalot €/m²
207	Hionta		0,39	0,50
		v. 2026	0,40	0,51
		v. 2027	0,41	0,52
208	Imurointi tai lakaisu		0,32	0,37
		v. 2026	0,33	0,38
		v. 2027	0,34	0,39
209	Porrastasojen ja kosteiden tilo- jen oman tasoituksen hionta		0,59	0,59
		v. 2026	0,61	0,61
		v. 2027	0,62	0,62
210	Porrastasojen ja kosteiden tilojen imurointi tai lakaisu		0,45	0,45
		v. 2026	0,46	0,46
		v. 2027	0,48	0,48

3. Linoleumtyöt

Linoleumin ja vaahtomuovipohjaisen linoleumin kiinnitys liimattuna ja jyrättynä kokonaan alustaan:

			yli 200 m² €/m²	alle 200 m² €/m²	Pientalot yli 200 m² €/m²
301	Linoleumin paksuus alle 4 mm		1,93	2,53	2,42
		v. 2026	1,99	2,60	2,49
		v. 2027	2,04	2,66	2,55
302	Korkmentin tai vastaava kiinnitys liimaten alustaan		0,90	1,27	1,13
		v. 2026	0,93	1,30	1,16
		v. 2027	0,95	1,33	1,19

3.a Milloin mattoa saumattaessa määrätään leikkaamaan molemmat reunat, maksetaan korotusta 6 %.

4. Muovi-, kumi- ja vastaavien mattojen kiinnitys

Kiinnitys liimattuna suoraan alustaan yksipuolisella liimalla

Maton paksuus			yli 200 m² €/m²	alle 200 m² €/m²	Pientalot yli 200 m² enintään €/m²
402	Muovimatot 4,0 mm		1,69	2,34	2,00
		v. 2026	1,74	2,41	2,06
		v. 2027	1,78	2,47	2,10
403	Kivisiä tai metallisia kitka-aineksia sisältävät matot, joiden leikkaa- minen ja käsitteleminen normaalia vaikeampaa, maton paksuus enintään 3,0 mm		1,91	2,67	2,29
		v. 2026	1,96	2,75	2,35
		v. 2027	2,01	2,82	2,41
404	Kumimatot enintään 4 mm		1,94	2,74	2,34
		v. 2026	2,00	2,82	2,40
		v. 2027	2,05	2,89	2,46
4.a	Jyräyksen hinta makse- taan jos se vaaditaan asennusohjeissa tai työn- antajan toimesta		0,19 €/m²
		v. 2026	0,19
		v. 2027	0,20

5. Huopa-, korkki-, lasikuitu- ja vaahtomuovipohjaiset muovimatot

Hinnat sisältävät saumat nestehitsattuna sekä kynnyksettömän oviaukon nestehitsauksen ja irtosovituksena asennettaessa teippaukset ja ”remppakynnyksen” asennukset. Matonpaksuus enintään 3 mm.

			yli 200 m² €/m²	alle 200 m² €/m²	Pientalot yli 200 m² €/m²
501	Liimattuna		1,62	2,11	1,95
		v. 2026	1,67	2,17	2,01
		v. 2027	1,71	2,22	2,06
502	Irtosovituksena		1,48	1,90	1,78
		v. 2026	1,52	1,96	1,83
		v. 2027	1,56	2,01	1,87

6. Muovi-, kumi- ja korkkilaattojen kiinnitys

Hinta tarkoittaa neliön mallisia laattoja. Eri kokoisista ja pienikokoisista laatoista, joiden yksittäinen pinta-ala on alle 0,09 m2 maksetaan 10 % korotus. Liimattuna ja jyrättynä suoraan betoni- ja vastaavaan alustaan:

			yli 200 m² €/m²	alle 200 m² €/m²	Pientalot yli 200 m² €/m²
601	Muovilaatta (30 x 30 cm)		1,76	2,47	2,14
		v. 2026	1,81	2,54	2,20
		v. 2027	1,85	2,60	2,26
602	Korkkilaatta		1,92	2,68	2,35
		v. 2026	1,97	2,76	2,42
		v. 2027	2,02	2,83	2,48
603	Muovi- tai korkkilaatta (50 x 50 cm)		1,71	2,47	2,09
		v. 2026	1,76	2,54	2,15
		v. 2027	1,81	2,60	2,20
604	Vinyylilaatta (leveys vähintään 90 mm)		1,97	2,87	2,41
		v. 2026	2,03	2,96	2,48
		v. 2027	2,08	3,03	2,54
605	Kumilaatat		1,89	2,71	2,30
		v. 2026	1,94	2,79	2,37
		v. 2027	1,99	2,86	2,43
606	Kumilaatat yli 5-15 mm		2,14	3,09	3,02
		v. 2026	2,21	3,17	3,10
		v. 2027	2,26	3,25	3,18

6.a Mikäli kahden tai useamman värisestä laatasta ladotaan kuvio, korotetaan hintoja 15 %. (Ei koske shakkikuviota.)

7.Vesitiiviyttä vaativat märkätilat

Matto mitataan matonpintaa pitkin ylösnoston yläreunasta ylös- noston yläreunaan. Ylösnoston kulmiin aiheuttamia leikkauksia ei vähennetä pinta-alasta. M2-hinnat sisältävät urakkahinnoitte- lussa määrätyt erikois- ja erinäiset lisätyöt, ei kuitenkaan lattiassa olevien syvennysten tai korokkeiden aiheuttamaa haittaa.

701	Asuntojen sauna-, kylpyhuone-, WC- ja muut vastaavan kokoiset tilat		7,92 €/m²
		v. 2026	8,15
		v. 2027	8,34
701.a	Tehtäessä kivi- tai metallisia kitka- aineita sisältävällä matolla		9,50 €/m²
		v. 2026	9,77
		v. 2027	10,01
702	Ilmastointikonehuoneet, laboratoriot ja muut vastaavan kokoiset tilat		4,59 €/m²
		v. 2026	4,72
		v. 2027	4,84
702.a	Tehtäessä kivi- tai metallisia kitka- aineita sisältävällä matolla		5,51 €/m²
		v. 2026	5,67
		v. 2027	5,81
7.d	Mikäli maton reuna joudutaan ujuttamaan valmiiksi paneloidun seinän alle, maksetaan		0,38 €/jm
		v. 2026	0,39
		v. 2027	0,40

8. Muovimattojen seinille kiinnittäminen

Vesikalusteettomissa KH ja WC tiloissa, yksipuolisella liimalla ja nestesaumauksella, matoituskorkeus enintään 280 cm. M² hinnat sisältävät muut paitsi alla mainitut haitat ja lisät.

			€/m²
801	Laminoidut ja yksiaineiset		5,33
		v. 2026	5,49
		v. 2027	5,62
802	Laminoidut ja yksiaineiset nauhahitsauk- sella		5,65
		v. 2026	5,82
		v. 2027	5,96
805	Seinän matoitustyössä erillisenä työnä suoritettava, alustasta johtuva alusliimaus		0,47
		v. 2026	0,48
		v. 2027	0,49
806	Käytävien (muovi- tai kumi) törmäyssuo- jamaton kiinnitys Hinta sisältää hitsauksen, mutta ei reunojen kittausta		4,72
		v. 2026	4,86
		v. 2027	4,97
	Haittakorvaukset:
8.a	Korotukset hintoihin 801 ja 802 kannatin- rautojen ymp. leikkaus		1,32 €/kpl
		v. 2026	1,36
		v. 2027	1,39
8.b	Korotukset hintoihin 803 ja 804 * Vesikalusteiden paikoillaan ollessa korotetaan   hintoja 10 %. * Kuvion sovituksesta korotetaan hintoja 15 %:lla.

9. Porrastasot ja askelmat

Porrastasoissa askeliin päättyvältä reunalta hinnoitellaan askelman pituinen ja levyinen osa porrastason askeleiden mukaisesti. Vastaava neliömäärä vähennetään tasosta. Vesi- ja kulmalistoihin tehtävää puhtaaksileikkausta ei huomioida porrastasoissa.

Askelman, päällisen, kulman ja rinnan työt:

901	Tasoitus		1,40 €/jm
		v. 2026	1,44
		v. 2027	1,48
902	Kumi tai muovilaatan kiinnitys		7,90 €/jm
		v. 2026	8,13
		v. 2027	8,32
903	Muovi-, kumi- tai linoleumi-maton kiinnitys		7,27 €/jm
		v. 2026	7,48
		v. 2027	7,66
904	Neulehuopa- tai kokolattiamatto kiinnitys		5,21 €/jm
		v. 2026	5,36
		v. 2027	5,49
905	Kuminen askelpäällystys		2,29 €/jm
		v. 2026	2,36
		v. 2027	2,41
906	Muovi- tai linoleumi-askelpäällys		2,53 €/jm
		v. 2026	2,60
		v. 2027	2,66
907	Muovilaatta askelpäällys		2,80 €/jm
		v. 2026	2,88
		v. 2027	2,95
908	Muovimaton kiinnitys porrastasoon		4,26 €/m²
		v. 2026	4,38
		v. 2027	4,49
908b	Linoleummaton kiinnitys porrastasoon		4,46 €/m²
		v. 2026	4,59
		v. 2027	4,70

910	Muovilaattojen kiinnitys porrastasoon		4,39 €/m²
		v. 2026	4,51
		v. 2027	4,62
911	Askelrinta, kumi, muovi tai linoleumi		2,40 €/jm
		v. 2026	2,47
		v. 2027	2,53
912	Askelrinta, muovi- tai kumilaatasta		2,80 €/jm
		v. 2026	2,88
		v. 2027	2,95
913	Tehdasvalm. yhdistetty askelpäällys ja kulmalista		3,62 €/jm
		v. 2026	3,72
		v. 2027	3,81
914	Tehdasvalm. askelrinta		2,07 €/jm
		v. 2026	2,13
		v. 2027	2,18
915	Askelten jalkalista, tehdasvalm. kuminen tai muovinen		2,98 €/jm
		v. 2026	3,07
		v. 2027	3,14
	Sama työpaikalla leikattuna		3,11 €/jm
		v. 2026	3,20
		v. 2027	3,27
916	Askelten jalkalistan jiirin leikkauksesta		0,84 €/kpl
		v. 2026	0,86
		v. 2027	0,88
917	Askeleen päässä oleva vesilista		1,20 €/kpl
		v. 2026	1,23
		v. 2027	1,26
918	Putkista, tukiraudoista ja kaidekiinnikkeistä		0,40 €/kpl
		v. 2026	0,41
		v. 2027	0,42
9.a	Kierreportaissa kohtien 901–907 yksikköhintoja korotetaan 10 %:lla.

9.b Kivi- ja kitka-aineksia sisältävien mattojen asennuksessa (porrastasojen, askeltasojen ja askelrintojen) ja hitsaustöissä korotetaan perushintoja 20 %.

10. Käsijohde, jalkalista- ym. listatyöt

Hinnat eivät koske tarrakiinnitystä

1001	Askeleen muovinen tai kuminen kulmalista		3,04 €/jm
		v. 2026	3,13
		v. 2027	3,21
1002	Muovinen tai vastaava vesilista		2,47 €/jm
		v. 2026	2,54
		v. 2027	2,60
1003	Kulmalistan, vesilistan ja käsijohteen jiirin leikkaus		1,18 €/kpl
		v. 2026	1,22
		v. 2027	1,25
1004	Kulmalistan ja vesilistan jiirin hitsaus		0,81 €/kpl
		v. 2026	0,84
		v. 2027	0,86
1005	Muovisen käsijohdelistan kiinnitys		1,27 €/jm
		v. 2026	1,31
		v. 2027	1,34
1006	Käsijohdelistan jiirin ja pään hitsaus ja hionta		1,49 €/kpl
		v. 2026	1,53
		v. 2027	1,57
1007	Kulmasuojalistan kiinnitys		2,10 €/jm
		v. 2026	2,16
		v. 2027	2,21
1008	Jalkalista vakiomalli alle 80 mm muovi tai kumi		1,25 €/jm
		v. 2026	1,28
		v. 2027	1,31

1008b	Jalkalista vakiomalli 81–100 mm muovi tai kumi		1,42 €/jm
		v. 2026	1,46
		v. 2027	1,50
1008c	Jalkalista vakiomalli 101–150 mm muovi tai kumi		2,13 €/jm
		v. 2026	2,19
		v. 2027	2,24
1009	Muovisen tai kumisen liukuesteen (uraan) asennus		1,45 €/jm
		v. 2026	1,50
		v. 2027	1,53
1010	Muovisen tai kumisen kynnyksen sovitus ja kiinnitys alle 160 mm		3,96 €/kpl
		v. 2026	4,07
		v. 2027	4,17
1011	Mattolistan kiinnitys (ei jalopuu)		0,44 €/jm
		v. 2026	0,45
		v. 2027	0,46
1012	Hitsattava jalkalista, muovi		4,90 €/jm
		v. 2026	5,04
		v. 2027	5,16
1013	Hitsattava jalkalista, kumi		5,27 €/jm
		v. 2026	5,42
		v. 2027	5,55

Haittakorvaukset:

10.a Jalkalistojen kiinnityksestä portaiden kerros- ja lepotasoihin maksetaan 20 %:n korotus.

11. Nukkamatot ja tekstiililattiapäällysteet

Kutomalla tai tuftaamalla tehdyt ja muut tekstiilimatot (kuten nylonlattiahuovat ja vastaavat) Liimaten tai irtosovituksena teipaten:

Matonleveys			yli 200 m² €/m²	alle 200 m² €/m²	Pientalot yli 200 m² €/m²
1101	30–130 cm		1,63	2,22	2,03
		v. 2026	1,67	2,29	2,09
		v. 2027	1,71	2,34	2,14
1102	Yli 131 cm		1,58	2,18	1,97
		v. 2026	1,62	2,24	2,02
		v. 2027	1,66	2,30	2,07
1104	Tekstiililaatta (50 x 50 cm ja suuremmat) kiin- nitys liimaamalla.				1,76 €/m²
		v. 2026			1,81
		v. 2027			1,85
1104a	Tekstiililaatta (50 x 50 cm ja suuremmat) kiin- nitys kulmateipillä				1,93 €/m²
		v. 2026			1,99
		v. 2027			2,04
1104b	Tekstiililaatta halliti- loissa ja yhtenäisissä lattioissa (yli 200 m²)				1,56 €/m²
		v. 2026			1,61
		v. 2027			1,65

11.b	Sauman leikkaus jos molemmat reunat jou- dutaan leikkaamaan erikseen, lisämaksu (ei koske neulahuopamattoja)		0,18 €/jm
		v. 2026	0,18
		v. 2027	0,19
	Pöytäkirjamerkintä: Kokolattiamattojen ja neulahuopamattojen sovituksesta makse- taan silloinkin, kun teippausta ei tarvitse suorittaa.		0,95 €/m²
		v. 2026	0,98
		v. 2027	1,00

PARKETTITÖIDEN URAKKAHINNOITTELU

Parkettitöiden lisämääräykset:

1)Pohjaliiman, nopeasti kuivuvan lakan, puhdistetulle betoni-pinnalle levitetyn tasoitteen tai muun nopeasti kuivuvan aineen kuivumisaika kuuluu urakka-aikaan. Mikäli työkohde on niin pieni, että työntekijä kuitenkin erikseen joutuu odottamaan tasoitteen tai pohjustusliuoksen kuivumista, on hänen ilmoitettava tästä välittömästi työnantajalle. Jollei työnantaja ole osoittanut tai osoita muuta työtä, maksetaan kuivumisen odotuksesta tuntipalkan mukaan.

2)Määriteltäessä työkohteen työmäärää lasketaan yhteen pääl-lystettävät pinta-alat.

3)Jos yhtenäinen tehtäväpinta-ala on yli 200 m2, alentavat hin-noittelussa olevat yli 200 m2 perushinnat 10 % tämän pinnan osalta.

4)Jos kuitenkin yhtenäisen yli 200 m2 suuruisen pinta-alan katkaisee liukuoven kiskot tai joku vastaava este, voidaan sellaisen haitan korvaamisesta sopia erikseen.

5)Jos työmäärä yksittäisessä erillisessä työkohteessa on alle 30 m2, korotetaan hinnoittelussa olevia alle 200 m2 koskevia perushintoja. Mikäli työ on 10 m2 tai sen alle, on korotus 60 % ja mikäli työ on yli 10 m2, mutta alle 30 m2 maksetaan korotus seuraavan taulukon mukaan.

Työmäärä	Korotus	Työmäärä	Korotus
10 m²	60 %	21 m²	18 %
11 m²	55 %	22 m²	16 %
12 m²	50 %	23 m²	14 %
13 m²	45 %	24 m²	12 %
14 m²	40 %	25 m²	10 %
15 m²	35 %	26 m²	8 %
16 m²	32 %	27 m²	6 %
17 m²	29 %	28 m²	4 %
18 m²	26 %	29 m²	2 %
19 m²	23 %	30 m² tai yli	0 %
20 m²	20 %

6)Työkohteella tarkoitetaan uudisrakennustöissä kerros- ja rivitaloyhtiöitä tai saman rakennuttajan teettämää omakoti- taloryhmää, jossa työ voidaan suorittaa yhtäjaksoisesti. Työkohteella tarkoitetaan korjaustöissä asuntoyhtiötä tai yksittäistä liike- tai vastaavaa rakennustyökohdetta, jossa työ voidaan suorittaa yhtäjaksoisesti.

7)Mikäli kuitenkin yli 200 m2:n työkohteessa työmäärä yhtä työntekijää kohden jää alle 100 m2:n sovelletaan alle 200 m2:n hintoja.

8)Lattiassa olevista luukuista (mm. atk-luukut) ja pilareista sovitaan lisähinta paikallisesti.

Pölynhallinta

Työturvallisuus edellyttää töiden tekemistä mahdollisimman pölyttömissä olosuhteissa. Jos urakkatyötä tekevällä työntekijällä ei ole käytössään pölyttömään työskentelyyn soveltuvia työkaluja ja rakennusaineita joudutaan työstämään varsinaisen työalueen ulkopuolella, kuten kellarissa, pihalla tms., tästä urakkatyölle aiheutuvasta lisähaitasta, jota ei ole huomioitu hinnoittelussa, maksetaan paikallisesti sovittava korvaus.

Parkettitöiden urakkahinnoittelu

1. Parketin kiinnitykset

		yli 200 m² €/m²	alle 200 m² €/m²
1.1.	Pohjaliiman valmistus ja levi- tys tai primerin levitys	0,43

		v. 2026	0,44
		v. 2027	0,45
1.2.	Mosaiikkiparketin kiinnitys parkettiverkolla tai reikä- paperilla		2,94	3,32
		v. 2026	3,03	3,42
		v. 2027	3,10	3,50
1.2.a	Ohutsauvaparketin kiinnitys parkettiverkolla tai reikä- paperilla		3,67	4,16
		v. 2026	3,77	4,28
		v. 2027	3,86	4,38
1.3.	Mosaiikkiparketin kiinnitys kulmittain tai vinottain		5,14	5,63
		v. 2026	5,29	5,79
		v. 2027	5,42	5,93
1.3.a	Ohutsauvaparketin kiinnitys kulmittain tai vinottain		6,38	7,04
		v. 2026	6,57	7,24
		v. 2027	6,73	7,42
1.3.b	Mosaiikkiparketin kiinnitys englantilaiskuviolla		4,41	4,86
		v. 2026	4,54	5,01
		v. 2027	4,65	5,13
1.3.c	Ohutsauvaparketin kiinnitys englantilaiskuviolla		4,86	5,32
		v. 2026	5,01	5,48
		v. 2027	5,13	5,61
1.4.	Mosaiikkiparketin kiinnitys, valmis suomumalli		6,36	6,85
		v. 2026	6,54	7,05
		v. 2027	6,70	7,22

1.4.a	Ohutsauvaparketin kiinnitys, valmis suomumalli		7,45	8,18
		v. 2026	7,66	8,42
		v. 2027	7,85	8,62
1.4.b	Ohutsauvaparketin kiinnitys yksinkappalein		8,72	10,46
		v. 2026	8,98	10,77
		v. 2027	9,19	11,02
1.5	Paperin poisto		0,72
		v. 2026	0,74
		v. 2026	0,76
1.6	Sauvaparketin kiinnitys puu- tai puulevyalustalle, sauvankoko 340 x 68 mm tai suurempi		13,09	13,35
		v. 2026	13,47	13,74
		v. 2027	13,79	14,07
1.6.b	Sauvaparketin kiinnitys konenaulaimilla		10,33	10,59
		v. 2026	10,63	10,89
		v. 2027	10,88	11,16
	Lisähinnat kohtaan 1.6.
	Sauvakoko pienempi kuin 340 x 68 mm		2,76
		v. 2026	2,84
		v. 2027	2,91
	Sauvakoko pienempi kuin 340 x 68 (alle 50 m² kohteet)		3,58
		v. 2026	3,69
		v. 2027	3,77
	Sauvat ilman naulanreikiä		0,59
		v. 2026	0,61

		v. 2027	0,62
Suomumalli			1,62
		v. 2026	1,66
		v. 2027	1,70
Ruutumalli seinän linjassa			0,39
		v. 2026	0,40
		v. 2027	0,41
Ruutumalli vinottain tai kul- mittain			1,49
		v. 2026	1,54
		v. 2027	1,57
1.7.	Lamelliparketin kiinnitys
	1) Uivat lattiat		3,91	4,27
		v. 2026	4,03	4,39
		v. 2027	4,12	4,50
	2) Alas koolaukselle, puu- tai puulevylattiaan kiinnitys		4,16	4,37
		v. 2026	4,28	4,50
		v. 2027	4,38	4,61
	3) Kauttaaltaan alustaan liimaamalla		7,40	8,17
		v. 2026	7,61	8,40
		v. 2027	7,80	8,60
	4) Kiinnitys lukkopontilla tai laminaatilla		3,57	3,92
		v. 2026	3,68	4,03
		v. 2027	3,77	4,13

1.7.a	Kuten 1.7., mutta vinottain tai kulmittain asennettuna lisä- hinta		2,05
		v. 2026	2,11
		v. 2027	2,16
1.7.b	Kuten 1.7., mutta lisähinta 12 % kun laudan leveys alle 140 mm.
1.7.c	kalanruoto lautaparketti		7,57
		v. 2026	7,79
		v. 2027	7,97
	jos kohteessa ei ole muuta asennettavaa parkettia (esim. yksityisasunnot) hinta on		8,73
		v. 2026	8,99
		v. 2027	9,20
1.8.	Lisähinta hollantilais- ja ruutumallisen lamelliparketin kiinnitys		0,59
		v. 2026	0,61
		v. 2027	0,62
	Karmin loveamisesta lisähinta kohtiin 1.2., 1.3., 1.4., 1.6., 1.7 ja 1.8. oviaukkoa kohti/karmi		2,00
		v. 2026	2,06
		v. 2027	2,11
1.9.a	2-kerrosparketin kiinnitys sauvakoko alle 90 x 900 mm		8,69	9,45
		v. 2026	8,95	9,73
		v. 2027	9,16	9,96

1.9.b	2-kerrosparketin liimaus suuremmat sauvakoot		8,28	8,90
		v. 2026	8,52	9,16
		v. 2027	8,72	9,38
1.11	Valmiin sauvaparketin kiinni- tys alustaan liimattuna		10,14	11,27
		v. 2026	10,44	11,60
		v. 2027	10,69	11,88
1.12.	Lisähinta 2-komponentti poly- uretaaniliiman käytöstä		0,41
		v. 2026	0,43
		v. 2027	0,44
1.13	Monitoimiparketin kiinnitys, paksuus enintään 25 mm		3,92
		v. 2026	4,04
		v. 2027	4,13
1.14	Lattialankun kiinnitys alustaan liimaamalla, naulaamalla tai ruuvaamalla		11,26
		v. 2026	11,58
		v. 2027	11,86
1.15	Valmiin lattialankun kiinnitys alustaan liimaamalla, naulaa- malla tai ruuvaamalla		11,26
		v. 2026	11,58
		v. 2027	11,86

Kiinnitys painoilla: Hinta sisältää painojen siirrot samassa kerroksessa, kun riittävä määrä painoja on toimitettu työkohteen välittömään läheisyyteen. Painojen siirto kerroksesta toiseen tai eri portaaseen ei kuulu hintaan.

1.16.	Lisähinnat seinänvierustoista, jos jalkalistoja ei asenneta:
1.16.a	Lauta/lankku		1,19 €/jm
		v. 2026	1,23
		v. 2027	1,26
1.16.b	Sauvaparketti		1,79 €/jm
		v. 2026	1,84
		v. 2027	1,89
1.18.	Liikuntasaumalistan asennus liikuntasaumaan (työ sisältää listan upotuksen vaneriin/ puualustaan alustaan)		4,49 €/jm
		v. 2026	4,62
		v. 2027	4,74
1.19.	Valmiin lattian suojaus paperilla/suojakalvolla reunat teipaten		0,34 €/m²
		v. 2026	0,35
		v. 2027	0,36
1.20.	Vinyylilankun asennus integroidulla äänieristeellä		3,34 €/m²
		v. 2026	3,44
		v. 2027	3,52
1.21.	Vinyylilankun asennus		3,57 €/m²
		v. 2026	3,67
		v. 2027	3,76

2.Alustatyöt

			yli 200 m² €/m²	alle 200 m² €/m²
2.1.	Lastu, rima tai vanerilevyn kiinnitys puualustaan liimalla tai naulaamalla		1,98	2,31
		v. 2026	2,04	2,38
		v. 2027	2,09	2,43
2.3.	Lastu, rima tai vanerilevyn kiinnitys betonialustaan liimalla ja proppaamalla		4,44	4,92
		v. 2026	4,57	5,06
		v. 2027	4,68	5,18
2.4	Lastu-, rima- tai vanerilevyn kiinnitys puu- tai puulevyalus- taan liimaamalla tai koneelli- sella ruuvinvääntimellä		3,16	3,72
		v. 2026	3,25	3,83
		v. 2027	3,33	3,92
2.5	Lastu-, rima- tai vanerilevyn kiinnitys betonialustaan holkki- tai lyöntiankkurilla		4,01	4,59
		v. 2026	4,13	4,72
		v. 2027	4,23	4,83
2.6	Lastu-, rima- tai vanerilevyn kiinnitys betonialustaan kaasukäyttöisellä tai vastaa- vasti toimivalla naulaimella		3,29	3,87
		v. 2026	3,39	3,98
		v. 2027	3,47	4,08
2.6.a	Lisähinta kohtiin 2.1–2.6 levyt vinottain tai kulmittain		0,95
		v. 2026	0,98
		v. 2027	1,00

2.6.b	Lisähinta kohtiin 2.1–2.6, kun levyn paksuus yli 15 mm		0,69
		v. 2026	0,71
		v. 2027	0,73
2.7.	Ääneneristyskorkin kiinnitys		1,05	1,26
		v. 2026	1,08	1,30
		v. 2027	1,11	1,33
2.8	Tasoitus kerran yli		0,71	0,75
		v. 2026	0,74	0,78
		v. 2027	0,75	0,79
2.9.a	Hionta		0,39	0,52
		v. 2026	0,40	0,53
		v. 2027	0,41	0,54
2.9.b	Imurointi tai lakaisu		0,32	0,39
		v. 2026	0,33	0,40
		v. 2027	0,34	0,41

Suurempien epätasaisuuksien oikaisusta sovitaan erikseen.

3. Listoitustyöt

			yli 200 m² €/jm	alle 200 m² €/jm
3.1.	Valmiiksi pintakäsiteltyjen jalkalistojen kiinnitys ruu- veilla puu-, puulevy- tai vastaavaan seinään Massiivisesta jalopuusta tehdyt listat		1,75	1,88
		v. 2026	1,80	1,94
		v. 2027	1,85	1,99

	Muusta puusta tai kuidusta tehdyt listat		1,64	1,77
		v. 2026	1,69	1,82
		v. 2027	1,73	1,86
3.2.	Edellä sanotut listoitukset tehtynä kivi- tai vastaavaan seinään Lisähinta proppauksesta tehdasvalmisteisin tulpin		0,31
		v. 2026	0,32
		v. 2027	0,33
	Lisähinta proppauksesta puu- tulpin, fix-massalla tai vastaa- valla		0,46
		v. 2026	0,47
		v. 2027	0,48
3.3.	Valmiiksi pintakäsiteltyjen jalkalistojen kiinnitys naulauksella puuseinään Massiivisesta jalopuuta tehdyt listat		1,39	1,56
		v. 2026	1,43	1,60
		v. 2027	1,47	1,64
	Muusta puusta tai kuidusta tehdyt listat		1,29	1,46
		v. 2026	1,33	1,50
		v. 2027	1,36	1,54
3.4.	Edellä sanotut listoitukset tehtynä kivi- tai vastaavaan seinään Massiivisesta jalopuusta tehdyt listat		1,75	1,88
		v. 2026	1,80	1,94
		v. 2027	1,85	1,99

	Muusta puusta tai kuidusta tehdyt listat		1,64	1,77
		v. 2026	1,69	1,82
		v. 2027	1,73	1,86
3.5.	Jalopuisten valmiiksi lakattu- jen mattolistojen kiinnitys		0,66	0,74
		v. 2026	0,67	0,76
		v. 2027	0,69	0,78
3.6	Pääty- ja saumalistojen kiinnitys
	a) liimaamalla tai teippaamalla		1,00
		v. 2026	1,03
		v. 2027	1,05
	b) ruuveilla puulattiaan		0,72
		v. 2026	0,74
		v. 2027	0,76
	c) ruuveilla ja proppaamalla betonilattiaan		2,41
		v. 2026	2,48
		v. 2027	2,54

5. Hionta ja lakkaustyöt

			yli 200 m² €/m²
5.1.	Vanhan puulattian oikaisu- hionta/kutterointi kauttaaltaan uuden lattian alustaksi		1,84
		v. 2026	1,89
		v. 2027	1,94

5.5.	Uuden puulattian hionta, kit- taus ja lakkaus valmistajan ohjeen mukaan yli 300 m² yhtenäisissä huonetiloissa (mm. hallitilat, juhla- ja liikuntasalit)		3,74
		v. 2026	3,85
		v. 2027	3,94
			yli 200 m² €/m²	alle 200 m² €/m²
5.7.	Uuden tai vanhan parketti- lattian hionta, kittaus ja lakkaus valmistajan ohjeen mukaan		6,07	6,65
		v. 2026	6,25	6,84
		v. 2027	6,40	7,01
5.7.b	Uuden tai vanhan parkettilat- tian hionta, kittaus ja lakkaus valmistajan ohjeen mukaan (alle 50 m² kohteet)		7,65
		v. 2026	7,87
		v. 2027	8,06
5.9.	Lisähinta kohtiin 5.7. ja 5.8. Brinell-kovuuden ollessa 4,0 tai enemmän		0,67
		v. 2026	0,69
		v. 2027	0,71
5.11.	Vanhan lakatun puulattian hionta, kittaus ja lakkaus valmistajan ohjeen mukaan		6,39	6,79
		v. 2026	6,58	6,98
		v. 2027	6,74	7,15

5.11.b	Uuden tai vanhan parketti- lattian hionta, kittaus ja lakkaus valmistajan ohjeen mukaan (alle 50 m² kohteet)		7,80
		v. 2026	8,03
		v. 2027	8,22
5.11.c	Vanhan maalatun puulattian hionta, kittaus ja lakkaus valmistajan ohjeen mukaan		8,20	8,56
		v. 2026	8,44	8,81
		v. 2027	8,64	9,02
5.11.d	Välihionta työnantajan määräyksestä		0,51
		v. 2026	0,52
		v. 2027	0,54
5.12.	Parketin lakkaus asennustyön yhteydessä		0,56
		v. 2026	0,57
		v. 2027	0,59
5.13.	Käsihionta ja lakkaus kertaalleen		0,79	0,87
		v. 2026	0,81	0,89
		v. 2027	0,83	0,92
5.14.	Kuumavahaus kerran		0,49	0,54
		v. 2026	0,51	0,56
		v. 2027	0,52	0,57
5.15.	Happolakkalisä lakkauksiin		0,46
		v. 2026	0,47
		v. 2027	0,48
5.16.	Öljyvahan, öljyn tai vastaavan levitys ja kiillotus		1,37	1,60
		v. 2026	1,41	1,64
		v. 2027	1,44	1,68

5.17.	Pesu öljykäsittelyn yhteydessä		1,29	1,44
		v. 2026	1,33	1,49
		v. 2027	1,36	1,52
5.18.	Lattian värjäyskäsittely puu/ parkettipinnalle ennen pinta- käsittelyä		1,37	1,59
		v. 2026	1,41	1,63
		v. 2027	1,44	1,67

Hinta tarkoittaa yhtä värjäyskertaa, jos värjäys tehdään ennen varsinaista pintakäsittelyä. Mikäli pintakäsittelyaine sisältää värin, lisähintaa ei makseta.

Edellä lueteltuihin töihin sisältyvät lisäksi Pakkausten avaus, liimojen ja lakkojen sekoitus, vanhan poistetun materiaalin sekä työ- ja pakkausjätteiden vieminen ulos tai niille osoitettuun paikkaan, työjälkien siistiminen, alustan tarkistus työtuloksen laadunvarmistamiseksi, jäännöserien pois- siirto, karmien loveus ja vuorilistojen katkaisu, tiivissovitukset ja suorasahaukset, normaali työn mittaus. Mikäli tasojen alustojen se osa, jota ei pystytä koneella hiomaan, ylittää huoneistoa kohden 0,3 m2, on ylittävän osan käsihionnasta sovittava erikseen.

LAATTATYÖT

Laattatöiden lisämääräykset

1)Omakotitaloissa ja alle 80 m2 kokonaisurakoissa perushintoja nostetaan 20 %.

2)Erikoiset kuviot, kaarevat pinnat tai muut poikkeavat työt tehdään eri sopimuksella.

3)Perushinnat sisältävät laatoitukset valmiille pohjille aputöi- neen täysin valmiiksi loppusiivouskuntoon. Mikäli saumaus ja pesu suoritetaan erillisenä työnä vähennetään perushinnasta saumauksen ja pesun hinta.

4)Pikalaastien ja pikasauma-aineiden käytöstä sovitaan hinta paikallisesti.

5)Normaalia kovemmissa laatoissa maksetaan 15 % lisä johtuen laattojen vaikeutuneesta työstämisestä. Lisää ei makseta, jos yritys antaa työntekijän käyttöön erikoistyökalut, joilla leikkaus ja läpimenon teko laattaan on ajallisesti verrattavissa normaaliin seinälaattaan, eikä työsuoritukselle siten aiheudu laatan kovuudesta johtuvaa haittaa. Normaalia vaikeammin työstettävän laatan 15 % lisä maksetaan aina, jos kovuudesta johtuen laatta joudutaan leikkaamaan vesi- leikkurilla.

6)Alimmaisen seinälaattarivin teko erillisenä työnä ei kuulu urakkaan. Erillisestä työstä on kyse, mikäli seinän alimmaista laattariviä ei voi tehdä normaalin laatoitustyön yhteydessä, johtuen esim. lattian kosteudesta tai mattoasen- nusten myöhemmästä ajankohdasta tai muusta vastaavasta työntekijästä ja työtavoista johtumattomista syistä.

Laatoitustyön työkokonaisuus

Alkutila

Alusta on valmis laatoitustyölle. Aloituspalaveri on pidetty ja työkohteen vastaanoton, materiaalien ja suunnitelmien tarkastukset on tehty. Pintojen yhtenäisyys, suoruus ja tasaisuus vastaa asiakirjojen vaatimuksia. Asentaja on varmistanut ja hyväksynyt lattian kaltevuuden, pintojen tasaisuuden sekä vesieris- tyksen yhtenäisyyden. Tarvikkeet, vesi ja sähkö ovat saatavilla kerroksessa tai työkohteen välittömässä läheisyydessä.

Työsisältö

Työ sisältää laatoituksen, saumauksen ja pinnan pesun sekä jätteiden siivouksen (esim. mukana olevaan astiaan). Laatoitus s isältää laastinvalmistuksen, laattojen tarvittavat leikkaukset, tarvittavien reikien teon ja smyygien laatoitukset sekä jätteiden siivouksen kerroksessa tai työkohteen välittömässä läheisyydessä olevaan astiaan.

Lopputila

Laatoitus ja samaustyö on valmis ja pinnat puhdistettu. Työntekijä ja työnjohtaja ovat tarkistaneet työn. Puutteet ja virheet on korjattu.

Mittausmääräykset

Kaikki laatoitettavat pinnat mitataan, eikä aukkoja mitata umpeen.

1. Lattian laatoitus: Perushinnat: 4-kulmaiset laatat
1.1.	Koko 10 x 10 verkossa		12,48 €/m²
		v. 2026	12,84
		v. 2027	13,15
1.2.	Koko 10 x 10 ja vastaavat irtolaattoina		20,01 €/m²
		v. 2026	20,59
		v. 2027	21,09

1.3.	Koko 15 x 15, 10 x 20, 10 x 30 ja vastaavat		12,54 €/m²
		v. 2026	12,90
		v. 2027	13,21
1.4.	Koko 15 x 20, 20 x 20, 25 x 25 ja vastaavat tiloissa, jotka kooltaan max 50 m²		10,94 €/m²
		v. 2026	11,26
		v. 2027	11,53
1.5.	tiloissa, jotka kooltaan yli 50 m²		10,21 €/m²
		v. 2026	10,50
		v. 2027	10,75
1.6.	Koko 30 x 30......60 x 60 tiloissa, jotka kooltaan max 10 m²		11,84 €/m²
		v. 2026	12,18
		v. 2027	12,48
1.7.	tiloissa, jotka kooltaan max 50 m²		9,47 €/m²
		v. 2026	9,75
		v. 2027	9,98
1.8.	tiloissa, jotka kooltaan max 200 m²		9,10 €/m²
		v. 2026	9,37
		v. 2027	9,59
1.9.	tiloissa, jotka kooltaan yli 200 m²		7,81 €/m²
		v. 2026	8,04
		v. 2027	8,23
1.10.	käytävälaatoitus asuinrakennuksissa		11,84 €/m²
		v. 2026	12,18
		v. 2027	12,48
	isommat laatat sovitaan erikseen
1.11.	Pienet mosaiikkilaatat (enintään 30 mm x 30 mm)		20,72 €/m²
		v. 2026	21,32
		v. 2027	21,83

1.12.	Mosaiikkilaatat (50 x 50 mm ja 70 x 70 mm)		15,98 €/m²
		v. 2026	16,44
		v. 2027	16,84
	Liikuntasaumojen aukaisusta jälkityönä sovitaan erikseen
Lisähinnat:
1.a	Asennus seinälinjasta poiketen, perushintaan lisätään 15 %
1.b	Asennus vinoon seinälinjaan, perushintaan lisätään 15 % seinän vierustalle yksi m²/jm
1.c	Alle 4 m² lattiasta maksetaan 5 % korotus perushintaan, myös huonetilat ilman kyn- nystä
1.d	Raita tai Shakkiruutu		0,57 €/m²/jm
		v. 2026	0,59
		v. 2027	0,60
1.e	Lattiakaivon neliökannen leikkaus ja asennus		1,03 €/kpl
		v. 2026	1,06
		v. 2027	1,08
	Pyöreän lattiakaivon leikkaus ja asennus ovat hinnoittelematonta työtä ja siitä sovi- taan paikallisesti
Erillishinnat:
1.f	Saumaus ja pesu erillisenä työnä		2,85 €/m²
		v. 2026	2,93
		v. 2027	3,00
1.g	Jalkalistan teko ensimmäinen kerros		2,85 €/jm
		v. 2026	2,93
		v. 2027	3,00

1.h	seuraavat kerrokset (max. korkeus 300 mm)		1,71 €/jm
		v. 2026	1,76
		v. 2027	1,80
1.i	Jalkalistan teko kosteisiin tiloihin ensimmäinen kerros		4,28 €/jm
		v. 2026	4,41
		v. 2027	4,51
1.j	seuraavat kerrokset (max. korkeus 300 mm)		1,71 €/jm
		v. 2026	1,76
		v. 2027	1,80
1.k	Holkkalista (1 laattakerros)		4,85 €/jm
		v. 2026	4,99
		v. 2027	5,11
1.l	Silikonin veto		0,99 €/jm
		v. 2026	1,02
		v. 2027	1,05
Tilaajan tai työnantajan vaatiessa laattojen kiinnitystä tasauskii- loilla, korotetaan perushintoja 15 %. Hinta sisältää kiilojen asennuksen ja poiston.
2. Seinän laatoitus: Perushinnat: 4-kulmaiset laatat
2.1.	Koko 10 x 10 verkossa		12,48 €/m²
		v. 2026	12,84
		v. 2027	13,15
2.2.	Koko 10 x 10 tai vastaavat irtolaattoina		20,01 €/m²
		v. 2026	20,59
		v. 2027	21,09
2.3.	Koko 15 x 15, 10 x 20, 10 x 30		12,56 €/m²
		v. 2026	12,92
		v. 2027	13,23

2.4.	Koko 20 x 20, 20 x 30, 20 x 40 tai vastaavat		11,46 €/m²
		v. 2026	11,79
		v. 2027	12,08
2.5.	Seinälaatoitus 30 x 60 ja suuremmat laatat		12,05 €/m²
		v. 2026	12,40
		v. 2027	12,70
	Seinien laatoitus normaalia vaikeammin työstettävillä laatoilla, perushintaan lisä- tään 15 %
2.6.	Pienet mosaiikkilaatat (enintään 30 mm x 30 mm)		20,72 €/m²
		v. 2026	21,32
		v. 2027	21,83
2.7.	Mosaiikkilaatat (50 x 50 mm ja 70 x 70 mm)		15,98 €/m²
		v. 2026	16,44
		v. 2027	16,84
2.8.	Läpimenojen tekoja kuuluu seinälaatoi- tukseen 7 kpl / kylpyhuone- / wc-tila. Jos läpimenoja on em. kylpyhuone- / wc-tilas- sa enemmän maksetaan tämän ylittävästä läpimenosta		1,18 €/kpl
		v. 2026	1,22
		v. 2027	1,25
Lisähinnat:
2.a	Jos boordissa/tehosteraidassa on eri saumaväri kuin muussa laatoituksessa, korotus 10 %
2.b	Raita tai Shakkiruutu		0,57 €/m²/jm
		v. 2026	0,59
		v. 2027	0,60

2.c	Keittiöiden työtasojen ja muiden erillisten altaitten taustojen perushintaan lisätään		4,89 €/m²
		v. 2026	5,03
		v. 2027	5,15
2.d	Ikkunoiden ja ovien smyygit		2,72 €/jm
		v. 2026	2,80
		v. 2027	2,87
2.e	Huonekorkeuden 2,7 metrin ylittävältä osalta perushintoja korotetaan 10 %
Erillishinnat:
2.f	Seinien ylitasoitukset, ei oikaisu (1–3 mm kerta)		3,25 €/m²
		v. 2026	3,34
		v. 2027	3,42
2.g	Saumaus ja pesu erillisenä työnä		2,85 €/m²
		v. 2026	2,93
		v. 2027	3,00
2.h	Seinälinjan mukainen boordi		1,95 €/jm
		v. 2026	2,01
		v. 2027	2,06
2.i	Muovi- tai metallilistan asennus		1,43 €/jm
		v. 2026	1,47
		v. 2027	1,51
2.j	Metallilistan jiiriin leikkaus		1,14 €/kpl
		v. 2026	1,17
		v. 2027	1,20
	Teräs-/rosterilistan jiiriin leikkaus		1,57 €/kpl
		v. 2026	1,61
		v. 2027	1,65
2.k	Silikonin veto		0,99 €/jm
		v. 2026	1,02
		v. 2027	1,05

Tilaajan tai työnantajan vaatiessa kaksoiskiinnitystä, sovitaan lisähinta paikallisesti.

Teräväkulmaisten laattojen asennuksessa sovitaan lisähinta paikallisesti.

VEDEN- JA KOSTEUSERISTYKSET

Vedeneristyksen työkokonaisuus

Alkutila

Alusta on valmis vedeneristystyölle. Aloituspalaveri on pidetty ja työkohteen vastaanoton, materiaalien ja suunnitelmien tarkastukset on tehty. Pintojen suoruus ja tasaisuus vastaa asiakirjojen vaatimuksia. Asentaja on varmistanut ja hyväksynyt lattian kaltevuuden sekä pintojen tasaisuuden. Tarvikkeet, vesi ja sähkö ovat saatavilla kerroksessa tai työkohteen välittömässä läheisyydessä.

Työsisältö

Työ sisältää tarvittavan pohjustuksen, vedeneristyksen 2 kertaan, vahvistusnauhan ja vahvistuskappaleiden asennuksen sekä jätteiden siivouksen kerroksessa tai työkohteen välittömässä läheisyydessä olevaan astiaan.

Lopputila

Vedeneristystyö on valmis. Sunnitelmien mukaiset kokeet on tehty ja näytepalat otettu sekä paikattu. Työntekijä ja työnjohtaja ovat tarkistaneet työn. Puutteet ja virheet on korjattu.

Mittausmääräykset

Kaikki eristettävät pinnat mitataan, eikä aukkoja mitata umpeen.

Perushinnat:

3.1.	Kosteussulun tai primerin laitto (kerta)		0,57 €/m²
		v. 2026	0,58
		v. 2027	0,59

3.2.	Kosteussulun tai primerin laitto (kerta), lattiat yli 50 m²		0,42 €/m²
		v. 2026	0,43
		v. 2027	0,44
3.3.	Kosteussulun laitto (2 kertaa)		1,13 €/m²
		v. 2026	1,16
		v. 2027	1,18
3.4.	Kulmanauhan laitto (max. 20 cm)		1,43 €/jm
		v. 2026	1,45
		v. 2027	1,48
3.5.	Kankaan laitto		1,70 €/m²
		v. 2026	1,74
		v. 2027	1,77
3.6.	Vedeneristeen laitto (2 kertaa)		2,12 €/m²
		v. 2026	2,17
		v. 2027	2,21
3.7.	Vedeneristeen laitto (2 kertaa), lattiat yli 50 m²		1,41 €/m²
		v. 2026	1,44
		v. 2027	1,47
3.8.	2-komponentti vedeneristeen laitto (2 kertaa)		2,61 €/m²
		v. 2026	2,66
		v. 2027	2,71
3.9.	Läpiviennin teko valmistajan ohjeen mukaan		1,43 €/kpl
		v. 2026	1,45
		v. 2027	1,48
3.10.	Lattiakaivon läpivientikappaleen asennus		1,50 €/kpl
		v. 2026	1,53
		v. 2027	1,56

LATTIANPINNOITUS

Lattianpinnoituksen lisämääräykset:

A)Hinnoittelemattomat työt

Hinnoittelemattomista töistä voidaan sopia hinta yritys- tai työ- maakohtaisesti tai ne voidaan tehdä aikapalkkatyönä.

Hinnoittelemattomia töitä ovat mm. parveke- ja luhtikäytävät sekä putkihaitat.

B)Työmäärä

Työmäärällä tarkoitetaan työmaalla olevia lattianpinnoituksia yhteensä. Alle 0,5 m2 aukkoja ei vähennetä.

Pinnoitustyön työkokonaisuus:

Alkutila

Alusta on valmis pinnoitustyölle. Aloituspalaveri on pidetty ja työkohteen vastaanoton, materiaalien ja suunnitelmien tarkastukset on tehty. Pintojen yhtenäisyys, suoruus ja tasaisuus vastaavat asiakirjojen vaatimuksia ja asentaja on hyväksynyt ne. Tarvikkeet ja sähkö ovat saatavilla kerroksessa tai työkohteen välittömässä läheisyydessä.

Työsisältö

Työ sisältää tarvittavat pohjatyöt, pinnoitukset, jalkalistojen teon työmääräyksen mukaisesti. Hintoihin kuuluvat aineiden sekoittamiset käyttökuntoon, työvälineiden päivittäisen puhdistuksen ja työstä syntyneiden jätteiden (hiomapaperit, tyhjät pakkaukset jne.) siivouksen kerroksessa tai työkohteen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan jätelavaan/keräyspisteeseen. 

Lopputila

Pinnoitukset ovat valmiita ja työntekijä ja työnjohto ovat tarkastaneet työt. Mahdolliset puutteet ja virheet on korjattu.

1. Pohjatyöt			kokonaismäärä työmaalla
			Alle 50 m² €/m²	Alle 200 m² €/m²	Yli 200 m² €/m²
1.1	Hionta (sementti- tasoitteet)		0,52	0,52	0,52
		v. 2026	0,54	0,54	0,54
		v. 2026	0,55	0,55	0,55
1.2	Timanttihionta		0,69	0,50	0,38
		v. 2026	0,71	0,52	0,39
		v. 2027	0,73	0,53	0,40
1.3	Imurointi		0,39	0,39	0,32
		v. 2026	0,40	0,40	0,33
		v. 2027	0,41	0,41	0,34
1.4	Jyrsintä + reunojen hi- onta + imurointi		1,13	0,93	0,87
		v. 2026	1,17	0,96	0,90
		v. 2027	1,20	0,98	0,92
1.5	Ristiin jyrsintä + reuno- jen hionta + imurointi		1,65	1,25	1,18
		v. 2026	1,70	1,29	1,22
		v. 2027	1,74	1,32	1,25
1.6	Sinkopuhallus + reuno- jen hionta + imurointi		1,05	0,90	0,84
		v. 2026	1,08	0,92	0,86
		v. 2027	1,11	0,94	0,88
1.7	Primerointi		0,41	0,41	0,39
		v. 2026	0,43	0,43	0,40
		v. 2027	0,44	0,44	0,41

Ylimääräinen ns. imeytysprimerointi, sovitaan hinta paikallisesti
1.8	Tasoitus (sementti- pohjaiset tasoitteet)		0,76	0,76	0,71
		v. 2026	0,78	0,78	0,73
		v. 2027	0,80	0,80	0,75
1.9	Tasoitus 0,5–1,0 mm ohuella massalla		0,84	0,78	0,74
		v. 2026	0,86	0,80	0,76
		v. 2027	0,88	0,82
1.10	Tasoitus 2,0 mm massalla		1,43	1,31	1,13
		v. 2026	1,47	1,35	1,17
		v. 2027	1,51	1,38	1,20
1.11	Kutistussaumojen ym. 3-5 mm avaus ja massaus		2,03 €/jm	2,03 €/jm	2,03 €/jm
		v. 2026	2,09	2,09	2,09
		v. 2027	2,14	2,14	2,14
2. Pinnoitustyöt
			Alle 50 m² €/m²	Alle 200 m² €/m²	Yli 200 m² €/m²
2.1	Akryylipinnoite (hierto 3-5 mm) (sisältää pohjustuksen 1 kertaan, pinnan ja lakkauk- seen 1 kertaan)		5,01	4,18	3,70
		v. 2026	5,16	4,30	3,81
		v. 2027	5,28	4,40	3,90

2.2	Epoksipinnoite (hierto 3-5 mm) (sisältää pohjustuksen 1 kertaan, pinnan ja lakkauk- seen 2 kertaan)		5,65	4,81	4,33
		v. 2026	5,81	4,95	4,46
		v. 2027	5,95	5,07	4,57
2.3	Itsestään tasoittuvat epoksi-, uretaani- ja ak- ryylipinnoitteet (sisältää primeroinnin 1 kertaan)		2,65	2,65	2,65
		v. 2026	2,73	2,73	2,73
		v. 2027	2,79	2,79	2,79
2.4	Hiutaleiden/karhennuk- sen levitys tuoreeseen pintaan		0,18	0,18	0,18
		v. 2026	0,18	0,18	0,18
		v. 2027	0,19	0,19	0,19
2.5	Lisälakkaus		0,27	0,27	0,27
		v. 2026	0,28	0,28	0,28
		v. 2027	0,29	0,29	0,29
3. Jalkalistat		korkeus mm
3.1	Suora jalkalista massasta (pri- merointi, massaus, lakkaus)	alle 100		3,10 €/jm
			v. 2026	3,19
			v. 2027	3,27
		101-150		3,94 €/jm
			v. 2026	4,05
			v. 2027	4,15
		Korkeammat +0,23 €/jm/50 mm
		v. 2026		+0,23
		v. 2027		+0,24

3.2	Kulmapyöristetty jalkalista massasta	alle 100		3,52 €/jm
			v. 2026	3,62
			v. 2027	3,71
		101-150		4,66 €/jm
			v. 2026	4,79
			v. 2027	4,91
		Korkeammat +0,23 €/jm/50 mm
		v. 2026		+0,23
		v. 2027		+0,24