ICT-alan työehtosopimus ylemmille toimihenkilöille

PALTA RY

YTN RY

ALLEKIRJOITUSPÓYTÁKIRJA

ICT-ALAN YLEMPIÁ TOIMIHENKILÓITÁ KOSKEVAN TYÓEHTOSOPIMUKSEN UUDIS- TAMINEN

Aika	15.4.2025
Paikka	Sähköpostitse
Läsnä	Palvelualojen työnantajat Palta ry Tuomas Aarto Minna Ääri Kaisa Lakovaara Mikko Saarinen	Ylemmät toimihenkilöt YTN ry Samu Salo Joonas Kopra Maritta Jalo Alexia Thodén

Palvelualojen tyónantajat PALTA ry:n seká Ylemmát toimihenkilót YTN ry:n válillá saavutet- tiin 10.4.2025 ICT-alan ylempiá toimihenkilóitá koskevan tyóehtosopimuksen uudista- miseksi neuvottelutulos, joka hyváksyttiin 15.4.2025 mennessá liittojen hallinnoissa niitá si- tovaksi tyóehtosopimukseksi.

1 Sopimuskausi

Uusi sopimuskausi alkaa 15.4.2025 ja pááttyy 31.12.2027. Sopimus jatkuu 31.12.2027 jálkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistáán kahta kuukautta ennen sopimuskauden pááttymistá. Uudesta tyóehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman tyóehtosopimuksen mááráykset voimassa niin kauan, kunnes uusi tyóehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat pááttyneet.

Osapuolet tarkastelevat vuoden 2026 lokakuun aikana tavoitteiden toteutumista seká arvioitavissa olevia talouden ja tyóllisyyden nákymiá toimialalla. Arvioinnin perusteella kummallakin osapuolella on mahdollisuus irtisanoa tyóehtosopimus pááttymáán 31.12.2026. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava viimeistáán 30.11.2026 toiselle sopijaosapuolelle.

2 Palkkaratkaisu

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai tyópaikan tilanne ja olosuhteet. Hyvissá ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamista tyónantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan taloustilanteesta sekä sen ennakoitavissa olevasta kehityksestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea pal- kanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

1.Paikallinen palkkaratkaisu

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan tilanne ja olosuhteet. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan taloustilanteesta sekä sen ennakoitavissa olevasta kehityksestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, ylempien toimihenkilöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita, sopimus tehdään kirjallisesti

•vuonna 2025 31.5.2025 mennessä;

•vuonna 2026 31.1.2026 mennessä; ja

•vuonna 2027 31.1.2027 mennessä.

2.Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Vuosi2025

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkantarkistus koostuu kaikille maksettavasta korotuksesta sekä yrityskohtaisesta erästä.

Kaikille maksettava korotus

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 2,0 % suuruisella kaikille ylemmille toimihenkilöille jaettavalla korotuksella viimeistään 1.6.2025tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Yritys- tai työpaikkakohtainen erä

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ylempien toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,5 % laskettuna ylempien toimihenkilöiden helmikuun 2025 kuukausipalkoista luontoisetuineen. Työnantaja päättää yritys- ja työpaikkakohtaisen erän jaosta.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.

Ylempien toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

1.1.2025alkaen yrityksessä mahdollisesti toteutetut palkantarkistukset voidaan ottaa huomioon työehtosopimuksen mukaisissa palkantarkistuksissa. Jos yritykseen on palkattu uusi ylempi toimihenkilö 1.3.2025 tai sen jälkeen, hänen alkupalkkansa on voitu sopia sisältävän työehtosopimuksen mukaisen korotuksen.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun tai työnantajan toteuttaman palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä ylempien toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä (ylempien toimihenkilöiden palkkasumma ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen).

Vuosi 2026

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkantarkistus koostuu kaikille maksettavasta korotuksesta sekä yrityskohtaisesta erästä.

Kaikille maksettava korotus

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,5 % suuruisella kaikille ylemmille toimihenkilöille jaettavalla korotuksella viimeistään 1.4.2026tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Yritys- tai työpaikkakohtainen erä

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, 1.4.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ylempien toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 1,4 % laskettuna ylempien toimihenkilöiden tammikuun 2026 kuukausipalkoista luontoisetuineen. Työnantaja päättää yritys- ja työpaikkakohtaisen erän jaosta.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.

Ylempien toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun tai työnantajan toteuttaman palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä ylempien toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä (ylempien toimihenkilöiden palkkasumma ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen).

Vuosi 2027, jos sopimusta ei ole irtisanottu

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkantarkistus koostuu kaikille maksettavasta korotuksesta sekä yrityskohtaisesta erästä.

Kaikille maksettava korotus

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,5 % suuruisella kaikille ylemmille toimihenkilöille jaettavalla korotuksella viimeistään 1.4.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Yritys- tai työpaikkakohtainen erä

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, 1.4.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ylempien toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,9 % laskettuna ylempien toimihenkilöiden tammikuun 2027 kuukausipalkoista luontoisetuineen. Työnantaja päättää yritys- ja työpaikkakohtaisen erän jaosta.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.

Ylempien toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun tai työnantajan toteuttaman palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä ylempien toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä (ylempien toimihenkilöiden palkkasumma ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen). 

3 Työehtosopimuksen muutokset

3.1 21§ Paikallinen sopiminen

Muutetaan 21 §:n 1 kohta kuulumaan seuraavasti:

Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen on mahdollista niin, että osapuolia ovat:

a)työnantaja ja ylempi toimihenkilö;

b)työnantaja ja luottamusmies; tai

c)jos luottamusmiestä ei ole valittu tai luottamusmies on estynyt, työnantaja ja työsopimuslain 2 luvun 7 a §:ssä tarkoitettu edustaja tai työnantaja ja ylemmät toimihenkilöt heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Ylemmillä toimihenkilöillä tarkoitetaan niiden ylempien toimihenkilöiden enemmistöä, joita sopimus koskee.

Soveltamisohje:

Luottamusmiehen katsotaan olevan edellä tarkoitetulla tavalla estynyt, jos hänen tai hänen ilmoitettuna sijaisenaan toimivan varaluottamusmiehen poissaolosta tai henkilöstön edustajan tehtävistä johtuvasta aikataulusta johtuen paikallista sopimusta ei voida tehdä kohtuullisessa ajassa. Kohtuullisen ajan arvioinnissa on otettava huomioon asian luonne ja kiireellisyys. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen vuosilomaa, lomarahavapaata, liukuvan työajan saldovapaata ja työaikapankkivapaata ei pidetä tässä tarkoitettuna estymisenä.

Yllä kohdissa b) ja c) tarkoitettujen osapuolten välillä tehty sopimus sitoo ylempiä toimihenkilöitä.

Jos työnantaja noudattaa työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella, noudatetaan lisäksi työsopimuslain 2 luvun 7 a §:ssä todettua.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toisin sovita. Mikäli sopimuksen tehneelle henkilöstön edustajalle ei ole valittu seuraajaa, sopimuksen voi irtisanoa niiden ylempien toimihenkilöiden enemmistö, joita sopimus koskee. Ylemmän toimihenkilön niin halutessa, hänellä on oikeus käyttää avustajana samassa yrityksessä työsuhteessa olevaa henkilöä.

Lisätään 21 §:n 3 kohtaan pöytäkirjamerkintä kuulumaan seuraavasti:

Työehtosopimuksen yleissitovuuden perusteella tehty paikallinen sopimus ei ole tämän työehtosopimuksen osa.

4 Allekirjoituspöytäkirjaan tulevat kirjaukset

4.1 Selviytymislauseke

Mikäli yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka saattaisivat johtaa työvoiman vähentämiseen, muuttuneiden olosuhteiden pohjalta voidaan sopia pääluottamusmiehen kanssa paikallisesti työehtosopimuksen määräyksistä poikkeamisesta. Ennen neuvotteluiden aloittamista yrityksen tulee toimittaa pääluottamusmiehelle selvitys yhtiön sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta sekä yhtiön toteuttamista talouden tervehdyttämistoimista.

Sopimus tehdään enintään vuoden määräajaksi ja se voidaan tarvittaessa uudistaa, jos sopimuksen tekemiseen johtaneet olosuhteet ovat edelleen voimassa.

4.2 Palvelusvuosilisä

Ylemmälle toimihenkilölle, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti 12 vuotta, maksetaan erillisenä lisänä 115,42 euroa 1.6.2025 lukien ja 118,77 euroa 1.4.2026 lukien. Lisän suuruus on 121,62 euroa 1.4.2027 lukien, jos työehtosopimusta ei ole tätä ennen irtisanottu.

Korvaukset 1.6.2025 alkaen:

Ylempiä toimihenkilöitä	€/kk
edellisessä vuoden vaihteessa
5 - 9	87
10 - 24	136
25 - 50	177

51 - 100	255
101 - 200	300
201 - 400	354
401 - 600	402
601 -	466

Korvaukset 1.4.2026 alkaen:

Ylempiä toimihenkilöitä	€/kk
edellisessä vuoden vaihteessa
5 - 9	90
10 - 24	140
25 - 50	182
51 - 100	262
101 - 200	309
201 - 400	364
401 - 600	414
601 -	480

Korvaukset 1.4.2027 alkaen, jos työehtosopimusta ei tätä ennen ole irtisanottu:

Ylempiä toimihenkilöitä	€/kk
edellisessä vuoden vaihteessa
5 - 9	92
10 - 24	143
25 - 50	186
51 - 100	268
101 - 200	316
201 - 400	373
401 - 600	424
601 -	492

4.4 Jatkuvan neuvottelun periaate

Sopimusosapuolet voivat tarkastella sopimuskauden aikana sopimuksen toimivuutta työaikamääräykset mukaan lukien jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti ja voivat tehdä tarvittaessa siihen yhdessä sovittuja muutoksia sopimuksen toimivuuden edistämiseksi.

5. Työryhmäkirjaus

Sopimuskauden aikana toteutetaan työehtosopimusosapuolten välinen työryhmä, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisääminen ICT-alalla. Työryhmä selvittää sopimuskauden aikana toimintakyvyn, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden nykytilaa alalla ja pyrkii löytämään keinoja näiden kehittämiseksi.

Helsingissä, 15. päivänä huhtikuuta 2025

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Tuomas Aarto*********************Minna Ääri

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Samu Salo*********************Joonas Kopra

ICT-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS YLEMMILLE TOIMIHENKILÖILLE

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1§ Työehtosopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin ylempiin toimihenkilöihin, jotka työskentelevät ICT-alalla (tieto-, tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alat sekä call- ja contactcenterit). Sopimuksen määräyksiä sovelletaan myös näiden tai vastaavien alojen palveluita ja infrastruktuuria rakentavien ja ylläpitävien tai niihin verrattavaa toimintaa harjoittavien jäsenyritysten ylempiin toimihenkilöihin.

Ylemmän toimihenkilön tehtävässä edellytetään korkeakoulu- tai ammatillisen korkea-asteen koulutuksen tasoista tiedollista ja taidollista valmiutta.

Ylempien toimihenkilöiden tehtävät poikkeavat luonteeltaan ICT-alan muiden toimihenkilöiden työehtosopimuksen tarkoittamista tehtävistä. Kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtäville on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Käytännössä yrityksessä ylemmän toimihenkilön tehtävä on yritysjohtoa avustava, keskijohtoon kuuluva esimiestehtävä tai erikoistietoja ja -taitoja edellyttävä asiantuntijatehtävä. Koulutuksen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puutuminen ei kuitenkaan sinänsä ratkaise, kuuluuko henkilö ylempien toimihenkilöiden piiriin tai ei.

Tätä sopimusta ei sovelleta henkilöön, joka kuuluu yrityksen tai sen toimipaikan johtoon tai joka tehtäviensä tai muutoin asemansa perusteella on katsottava olevan yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamistehtävissä tai siihen rinnastettavassa itsenäisessä tehtävässä.

2§ Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 15.4.2025-31.12.2027 ja sen jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

1.Työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työsuhde työlainsäädännön mukaisesti sekä määrätä työn johtamisesta. Työsopimus tehdään kirjallisesti ennen työn alkamista.

Työhön otettaessa työnantaja ilmoittaa ylemmälle toimihenkilölle luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun nimet ja yhteystiedot sekä tiedottaa muista tarpeellisista työsuhteeseen liittyvistä asioista ja selvittää matkustamiseen, matkakustannusten korvaamiseen ja työaikakorvauksiin liittyvät asiat.

2.Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos siitä sovitaan. Jos asiasta ei sovita, työnantaja voi toteuttaa muutoksen, mikäli sille on irtisanomisperuste. Tällöin on noudatettava irtisanomisaikoja.

Ylempi toimihenkilö voidaan ylemmän toimihenkilöasemansa säilyttäen siirtää toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, työnantajalla on kuitenkin oltava irtisanomisperuste ja noudatettava irtisanomisaikaa.

3.Jos pidemmästä irtisanomisajasta ei ole sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1.14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden,

2.kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta,

3.kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta,

4.neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta ja

5.kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jos pidemmästä irtisanomisajasta ei ole sovittu, ylemmän toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava 14 päivän ja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä yli 5 vuotta, kuukauden pituista irtisanomisaikaa.

4.Yrityksessä takaisinottovelvollisuuden piirissä olevat irtisanotut ylemmät toimihenkilöt tai työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevat määräykset eivät rajoita työsopimuksen tekemistä alle 18-vuotiaiden tai harjoittelijoiden kanssa.

5.Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta ylemmän toimihenkilön takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisanomis- tai päättämistilanteessa erillisenä kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet ylemmän toimihenkilön uudelleen työllistymisen edistämiseksi. Yrityksissä, joissa on pääluottamusmies, takaisinottoa koskevan sopimusmahdollisuuden käyttöönotosta on sovittava paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

6.Lomauttaminen

Lomauttamisen perusteet

Lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 - 3 momentin mukaiset.

Lomautusilmoitusaika on vâhintâân 7 pâivââ. Lomautuksen ennakkoselvityksen antamisvelvollisuutta ei ole.

Paikallinen sopiminen

Lomauttamisesta ja sen perusteista voidaan sopia toisin työehtosopimuksen 20 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella. Paikallisesti sovitaan menettelytavat lomautuksen siirtâmis- ja keskeyttâmistapauksissa.

Yhteistoimintaneuvottelut

Työnantajan harkitessa yhden tai useamman toimihenkilön lomauttamista enintâân 90 pâivâksi, lasketaan yhteistoimintalain (1333/2021) 23 §:n mukainen neuvotteluaika alkavaksi siitâ pâivâstâ, jona yhteistoimintalain 19 §:n mukainen kirjallinen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa.

4 §Palkkaus

1.Ylemmân toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtâvân vaativuus, koulutus ja ammattipâtevyys.

Palkkapolitiikka

2.Yrityksessâ mââritetâân henkilöstöön sovellettava palkkapolitiikka. Liitot suosittavat, ettâ palkkojen porrastukseen työn vaativuuden mukaan ja työsuorituksen palkitsemiseen sekâ yrityksen tehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseen tâhtââvâ palkkapolitiikka perustetaan seuraaville periaatteille kokonaan tai osittain.

Palkkapolitiikka:

-Tukee yrityksen liikeidean toteutumista sekâ tehokkuuden, kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittâmistâ;

-Ottaa huomioon yksilön työtehtâvien vaativuuden ja vastuun sekâ palkitsee hânen osaamisestaan ja työtuloksestaan sekâ kannustaa ammatilliseen kehittymiseen;

-On selkeâ, pitkâjânteinen ja johdonmukainen, mutta joustavasti muutettavissa yrityksen toimintaedellytysten tai liikeidean sitâ vaatiessa.

Palkkapolitiikan onnistumisen edellytyksenâ on, ettâ sen periaatteista keskustellaan esimiehen ja ylemmân toimihenkilön vâlillâ. Esimiehen ja ylemmân toimihenkilön tulee myös keskustella työtehtâvien toteutumisesta ja támán vaikutuksesta palkkaan. Jos yrityksessá on yhdessá ylempien toimihenkilóiden edustajan kanssa sovittu palkkapolitiikassa noudatettavista periaatteista, voidaan tássá tapauksessa sopia myós palkankorotuksista liittotasolla sovitusta poikkeavasti.

Tuntipalkan laskeminen

3.Tyóaika- ym. korvauksia laskettaessa káytetáán kuukausipalkan (rahapalkka seká mahdolliset luontoisedut ja provisiopalkkiot) jakajana lukua 158 silloin kuin sáánnóllinen tyóaika on 37,5 tuntia viikossa ja lukua 160 silloin kun sáánnóllinen tyóaika on 40 tuntia viikossa. Sáánnóllisen tyóajan ollessa jokin muu, káytetáán jakajana sáánnólliseen tyóhón keskimáárin kuukaudessa káytettyá tyótuntien lukumááráá.

Osa-ajan palkka

4.Osa-ajan palkka palkattomista poissaoloista tai vajaasta kuukaudesta lasketaan kuukauden sáánnóllisten tyótuntien suhteessa. Laskettaessa osaajan palkkaa, saadaan tunnilta tai páiváltá maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaisen kuukauden sáánnóllisten tyótuntien tai tyópáivien lukumáárállá. Poissaolo voidaan myós korvata vastaavalla máárállá tyótunteja. Kuukausipalkan kásite sisáltáá rahapalkan seká mahdolliset luontoisedut (verotusarvo) ja provisiopalkkiot.

Kuukausi- ja viikkotyóaika

2025	tyópáiviá/kk	tyóaika 37,5 t/vko	tyóaika 40 t/vko
tammikuu	21	157,5	168
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	21	157,5	168
huhtikuu	20	150	160
toukokuu	20	150	160
kesákuu	20	150	160
heinákuu	23	172,5	184
elokuu	21	157,5	168
syyskuu	22	165	176
lokakuu	23	172,5	184
marraskuu	20	150	160
joulukuu	20	150	160

2026	tyópáiviá/kk	tyóaika 37,5 t/vko	tyóaika 40 t/vko
tammikuu	20	150	160
helmikuu	20	150	160

maaliskuu	22	165	176
huhtikuu	20	150	160
toukokuu	19	142,5	152
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	23	172,5	184
elokuu	21	157,5	168
syyskuu	22	165	176
lokakuu	22	165	176
marraskuu	21	157,5	168
joulukuu	21	157,5	168

2027	työpäiviä/kk	työaika 37,5 t/vko	työaika 40 t/vko
tammikuu	19	142,5	152
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	21	157,5	168
huhtikuu	22	165	176
toukokuu	20	150	160
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	22	165	176
elokuu	22	165	176
syyskuu	22	165	176
lokakuu	21	157,5	168
marraskuu	22	165	176
joulukuu	21	157,5	168

Taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymys ei ole keskeytymättömästä kolmivuoro, jakso- tai näihin rinnastettavasta työstä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

Tulos- ja voittopalkkiot

5.Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tulospalkkioilla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuottavuus-, ja kehitystavoitteiden saavuttaminen ja voittopalkkiolla, joka olennaisilta osiltaan tai kokonaan perustuu taloudelliseen tulokseen kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.

Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Käteisen voittopalkkion ja voitonjakoerän osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia Eläketurvakeskuksen ohjeita.

Tulos- ja voittopalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa toimihenkilön vuosilomapalkkaa ja vuosilomakorvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai tyoehtosopimuksen mukaan mááráytyviá muita palkkoja, lisia ja korvauk- sia. Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta tyoehtosopimuksen palkankorotusmááráyksiá.

5 §Sáánnollinen tyoaika

1.Yritysten tuottavuus ja menestys seká mahdollisuus tarjota tyotá edellyttávát sitá, ettá tyoaikajárjestelyt ovat tarkoituksenmukaisia. Sovittaessa paikallisesti tyoaikajárjestelyistá tulee kiinnittáá huomiota mm. tyon kausiluonteisuuteen, tyoajan sijoittamiseen tyovuorokauden ja -viikon aikana, tyovuorojen pituuteen seká keskimááráisen tyoajan tasoittumisjaksoihin.

2.Sáánnollinen tyoaika páivá- ja kaksivuorotyossá on enintáán 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa, ellei ylemmán toimihenkilon kanssa sovita, ettá se on enintáán 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa tai ellei ylemmán toimihenkilon kanssa ole sovittu muusta sáánnollisestá tyoajasta.

Paikallinen sopiminen

3.Paikallisesti sopien voidaan sáánnollinen tyoaika járjestáá siten, ettá vuorokautinen sáánnollinen tyoaika voi olla enintáán 12 tuntia. Tyoajan on tálloin enintáán 52 viikon tasoittumisjaksolla tasoituttava toimihenkilon sáánnolliseen tyoaikaan.

Jos tyosuhde pááttyy kesken tasoittumisjakson, maksetaan tai váhennetáán palkasta normaalin sáánnollisen tyoajan ylittávát tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan.

4.Sopimus, jolla on aikoinaan sovittu siirtymisestá 40 tunnin tyoviikkoon, on irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Paikallisesti voidaan sopia siirtymisestá 40 tunnin tyoviikosta 37,5 tunnin tyoviikkoon tai páinvastoin.

Liukuva tyoaika

5.Jos yrityksessá sovelletaan liukuvaa tyoaikaa, sáánnollistá tyoaikaa lyhentává ja pidentává liukuma-aika voi olla enintáán neljá tuntia ja enimmáiskertymá enintáán +/- 40 tuntia. Seurantajakson pituus on 12 kuukautta. Paikallisesti sopien voidaan tyoaikalain ja tyoehtosopimuksen tarkoittamista liukuvan tyoajan rajoista, enimmáiskertymástá ja seurantajakson pituudesta poiketa allekirjoittaneen tyonantajaliiton jásenyrityksissá.

Joustavien tyoaikajárjestelmien mukaisia vapaita ja jáljempáná 6-kohdassa tarkoitettuja tyoajan lyhennysvapaita tai paikallisesti sovittuja vapaa-ajanjaksoja annetaan tyotilanteen niin salliessa ja ylemmán toimihenkilon niin halutessa useamman tyovuoron jaksoissa.

Poytakirjamerkinta: Osapuolet toteavat, etta myos ylemmalla toimihenkilólla on velvollisuus seurata tyoajan kertymista. Mikali tyoajan enimmäiskertymä uhkaa ylittyä, osapuolet suosittelevat, että työantaja ja ylempi toimihenkilö keskustelevat työaikakertymästä. Keskustelussa voidaan käydä läpi ylemmän toimihenkilön työtilanne ja työaikakertymä sekä se, miten jatkossa varmistutaan, että liukuvan työajan kertymät pysyvät enimmäis- ja vähimmäiskertymien rajoissa.

6.Joustotyöajan tasoittumisjakso on 26 viikkoa

Työviikko ja -vuorokausi

7.Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi vaihtuu kello 00.00, ellei paikallisesti muuta sovita.

Työajan lyhentäminen

8.Toimihenkilön työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, tai keskimäärin edellinen. Työajanlyhennysvapaan määrä on 100 tuntia kalenterivuodessa. Vapaan määrää vähentävät lain tai työehtosopimuksen määräykset ylittävät vapaapäivät.

Työajan lyhennystä kertyy sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona työskennelleelle toimihenkilölle on kertynyt vähintään 17 työssäolopäivää. Työssäolon veroiseksi luetaan päivät, joilta työnantaja maksaa palkkaa tai ansionmenetyksenkorvausta. Lisäksi työssäoloon rinnastetaan arkipyhät sekä aika, jolloin toimihenkilö osallistuu työehtosopimusneuvotteluihin tai työehtosopimuksessa sovittujen työryhmien kokouksiin. Edellä kuvatulta kalenterikuukaudelta kertyy sitä vastaava osuus vuosittaisesta työajan lyhennyksestä.

Jos muuta ei sovita, vapaa annetaan kahden viikon ilmoitusaikaa noudat- taen työnantajan määräämänä ajankohtana kokonaisina työvuoroina (1¬12,5) viimeistään seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata on tällöin antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.

Vapaa voidaan paikallisesti sopien antaa myös muuna aikana tai vaihtaa rahakorvaukseen.

Mikäli toimihenkilö vapaapäivän ilmoittamisen jälkeen estyy sen pitämisestä sellaisen työkyvyttömyyden perusteella, josta työnantaja on velvollinen maksamaan ansionmenetyksen, siirtyy vapaa myöhemmin pidettäväksi.

Työsuhteen päättyessä maksettava kertynyt pitämätön vapaa lasketaan päättymiskuukauden osaajan palkan mukaan. Korvaus maksetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.

Työajan enimmäismäärä

9.Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.

Tyóaikamááráyksistá poikkeaminen

10.Paikallisesti sopien

Paikallisesti sopien voidaan poiketa tyoehtosopimuksen 5, 7 ja 12 §:stá ja tyosopimuksen mááráyksistá tyoaikaa koskien. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava ehdottomia tyoaikalain koskevia sáánnoksiá. Sopimus tehdáán luottamusmiehen tai niiden ylempien toimihenkiloiden kanssa, joita asia koskee.

Járjestelyá suunniteltaessa tulee keskustella járjestelyn tarpeesta, hyödystá yritykselle ja osapuolten tyoaikatarpeista seká sopia toteutustavasta ja korvauksesta. Jos paikallisesti sovitaan tyoajan sijoittamisesta arkipyhálle, ei arkipyhán ajalta makseta tyoaikalain mukaista sunnuntaityokorotusta, ellei toisin sovita. Paikallisesti sovittavan járjestelyn tarkoituksena on edistáá tyoaikaratkaisuja, joilla tuetaan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyá seká ylempien toimihenkiloiden yksilollisten tyoaikatarpeiden huomioon ottamista.

11.Tyónantajan osoituksella

Tyonantaja voi tyoehtosopimuksen ja tyosopimuksen estámáttá ja niissá sovitun lisáksi osoittaa kullekin ylemmálle toimihenkilolle kalenterivuoden aikana sáánnollistá tyoaikaa enintáán 16 tuntia. Tyotá osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttámissá tilanteissa. Tyoaikaa ei voi osoittaa arkipyhápáiville eiká arkipyháviikon lauantaille. Lisátyltá sáánnolliseltá tyoajalta maksetaan kuukausipalkan lisáksi peruspalkka. Ylemmállá toimihenkilollá on asiallisista ja painavista henkilokohtaisista syistá mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltáytyá támán kappaleen mukaisista tyoaikamuutoksista.

6 §Viikon vapaapäivät

Viikkoa kohti annetaan kaksi vapaapäivää, jotka pääsääntöisesti ovat lauantai ja sunnuntai. Jos yrityksen toiminta jatkuu myös viikonloppuna, vapaapäivät annetaan siten, että niitä tulee keskimäärin kaksi viikkoa kohden.

7 §Arkipyhäviikkojen työaika

Arkipäiviksi sattuvat arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto lyhentävät työviikon säännöllistä työaikaa vastaavasti.

Mikäli mainittuina vapaapäivinä joudutaan työskentelemään, vapaapäivän menettäminen korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai muulla sovittavalla tavalla.

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika vuosina 2025-2027

Vuosi 2025

1. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
2. viikko	loppiaisviikko	4 pv
16. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
17. viikko	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
22. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
52. viikko	joulua edeltävä viikko	2 pv

Vuosi 2026

1. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
2. viikko	loppiaisviikko	4 pv
14. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
15. viikko	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
20. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
52. viikko	joulua edeltävä viikko	3 pv
53. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv

Vuosi 2027

1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
12. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
13. viikko	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv

18. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenáisyyspáiváviikko	4 pv
51. viikko	joulua edeltává viikko	4 pv

8§ Tyovuoroluettelo

Tyópaikalla on oltava tyovuoroluettelo, mikáli se on tyóaikajárjestelyjen kannalta tarpeen. Mikáli tyovuoroluettelo tehdáán, tulee siitá ilmetá tyóvuorojen alkamis- ja pááttymisaika, viikoittaiset vapaapáivát seká páivittáisen lepoajan (ruokailutauon) pituus ja ajankohta. Tyovuoroluettelo on laadittava niin pitkálle ajalle kuin mahdollista.

Paikallisesti voidaan sopia toisin támán pykálán ja tyóaikalain 35 §:n tyóvuoroluetteloa koskevista mááráyksistá.

9§ Páivittáinen lepoaika

Jos vuorokautinen tyóaika on kuutta tuntia pidempi, on páivittáisen lepoajan (ruokailutauon) pituus váhintáán puoli tuntia, tai ylemmálle toimihenkilólle annetaan tilaisuus aterioida tyón aikana. Jos tyóaika ylittáá vuorokaudessa 10 tuntia, ylemmállá toimihenkilóllá on halutessaan oikeus pitáá enintáán puoli tuntia kestává lepoaika kahdeksan tunnin tyóskentelyn jálkeen. Virkistystauot sisáltyvát tyóaikaan.

10§ Vuorokausilepo

Vuorokausilevon pituus mááráytyy tyóaikalain mukaan. Tyóaikalaissa mainituista lepoajoista voidaan paikallisesti sopia toisin allekirjoittaneen tyónantajaliiton jásenyrityksissá.

11§ Viikkolepo ja viikkolepokorvaus

1.Viikkolepoon noudatetaan tyóaikalain mááráyksiá.

2.Ylemmálle toimihenkilólle, jota tilapáisesti tarvitaan viikkolevon aikana tyóhón, korvataan viikkolevon aikana tyóhón káytetty aika lyhentámállá hánen sáánnóllistá tyóaikaansa viikkolevon aikana tehtyyn tyóhón káytetyllá ajalla viimeistáán kolmen seuraavan kalenterikuukauden kuluessa tyón tekemisestá, jollei toisin sovita. Ylemmán toimihenkilón suostumuksella voidaan viikkolepokorvaus antaa myós siten, ettá hánelle maksetaan tehdyiltá tyótunneilta yksinkertaisen tuntipalkan suuruista korvausta.

3.Viikkolevon katsotaan toteutuvan myós silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemán páiván jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemán páiván puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

4.Edellá mainituista mááráyksistá voidaan sopia paikallisesti toisin ainoastaan allekirjoittaneen tyónantajaliiton jásenyrityksissá.

12 § Työaikakorvaukset

1.Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia työaikakorvauksista jäljempänä määriteNyNä tavoilla. Milloin ylemmän toimihenkilön kanssa on sovittu, että kyseiset korvaukset otetaan huomioon palkan muodostuksessa, tulee ylemmän toimihenkilön kanssa tarvittaessa selvittää, kuinka em. korvaukset on huomioitu.

2.Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla em. korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa, antamalla vapaata em. lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden määrään perustuvaa erillistä kiinteätä korvausta. Kiinteän korvauksen mitoitus tarkistetaan ylemmän toimihenkilön kanssa tehtävämuutosten yhteydessä. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia, että em. työaikakorvaukset otetaan huomioon palkan muodostuksessa.

13§ Varallaolo, hälytysluontoinen työ, puhelinohjeet ja kotoa tapahtuva viankorjaustoiminta

Varallaolo

1.Sidotusta varallaolosta maksetaan 50 prosentin korvaus. Tämä edellyttää, että varallaolijan on oltava valmiina asunnossaan tai sen välittömässä läheisyydessä. Varallaolokorvaus maksetaan vähintään neljältä tunnilta.

Vapaamuotoisesta varallaolosta maksetaan 30 prosentin korvaus tuntipalkasta laskien. Tämä edellyttää, että varallaolija saa paikallisesti sovitulla alueella vapaasti valita olinpaikkansa ja hänet tulee tavoittaa kohtuullisessa ajassa ja hänen tulee hälytyksen saatuaan olla mahdollisesti mukana olevine tarpeellisine työvälineineen osoitetussa tai ennalta sovitussa kohteessa viimeistään 40 minuutin kuluessa.

Paikallisesti voidaan em. asioista sopia toisin.

Hälytysluontoinen työ

2.Jos ylempi toimihenkilö kutsutaan hälytyskutsun perusteella hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikaltaan, hänelle maksetaan hälytysrahana kahden tunnin palkka. Jos hälytyskutsu annetaan klo 21.00 - 06.00, maksetaan hälytysrahana kolmen tunnin palkka.

Varsinaiselta työajalta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka enintään seuraavan työvuoron alkuun saakka, mihin sisältyy mahdollinen ylityökorvaus.

Puhelinohjeet ja kotoa tapahtuva viankorjaustoiminta

3.Vapaa-aikana kotoa puhelimitse tapahtuvasta viankorjaustoim innan tarkoituksenmukaisesta ohjauksesta tai muiden erityisten toimintaohjeiden antamisesta taikka kotoa tapahtuvasta viankorjaustoiminnasta maksetaan vähintään yhden tunnin palkka. Jos viankorjaus ei onnistu etähallinnan avulla ja työntekijä joutuu lähtemään työhön, maksetaan hänelle hälytysluonteisen työn korvaukset. Ohjaukseen ja viankorjaustoimintaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Korvausta ei suoriteta päällekkäin varallaolokorvauksen kanssa.

4.Varallaolosta, hälytysluontoisesta työstä ja puhelinohjeista voidaan sopia myös paikallisesti tai tehdä ko. tilanteissa maksettavista korvauksista ja menettelytavoista paikallinen kokonaisratkaisu.

5.Matkustusaika rinnastetaan varallaolossa ja hälytysluontoisessa työssä työaikaan, ellei paikallisesti muuta sovita.

14§ Etätyö

Etätyötä koskevat periaatteet käsitellään yrityksessä pääluottamusmiehen kanssa.

15 § Matkustaminen

1.Ylempi toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmatkat. Matkat tehdään työnantajan määräämällä tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii. Työmatkan alkamis- ja päättymispaikkana käytetään joko ylemmän toimihenkilön varsinaista työpaikkaa tai asuntoa, riippuen siitä kummasta matka tehdään.

2.Matkustamisessa noudatetaan verohallituksen kulloinkin voimassa olevia verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten euro- ja tuntimääriä päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, ateriakorvauksen, yömatkarahan sekä kilometrikorvauksen osalta. Hotellikorvausten enimmäismäärien osalta noudatetaan valtion matkustussäännön määrittelemiä enimmäismääriä.

Mikäli matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan majoittumiskustannukset korkeintaan Valtion matkustussäännön määrittelemien hotellikorvausten enimmäismäärien mukaisesti.

Enimmäismäärät eivät koske tapauksia, joissa työantajan määräyksestä yövytään kalliimmassa hotellissa.

3.Päivärahojen maksaminen edellyttää, että työntekopaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin päässä joko ylemmän toimihenkilön varsinaisesta työpaikasta tai hänen asunnostaan, riippuen siitä kummasta matka tehdään. Työntekopaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä ylemmän toimihenkilön toimipaikasta että asunnosta. Matkan alkamis- ja päättymispaikka selvitetään ylemmälle toimihenkilölle ennen matkalle lähtöä.

4.Ateriakorvausta maksetaan verohallituksen páátóksen mukaisesti. Ateriakorvausta ei makseta, milloin ylemmállá toimihenkilóNá on mahdollisuus tyónantajan járjestámáán ns. verotusarvon mukaiseen ateriaetuun.

5.Milloin ylemmán toimihenkilón kanssa ei ole sovittu, ettá sáánnóllisen tyóajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen liittyy ylemmán toimihenkilón normaaleihin tyótehtáviin ja otetaan huomioon palkan muodostuksessa, matkustamisen korvaamisesta sovitaan tarvittaessa paikallisesti.

6.Edellá mainittujen páivárahojen ja ateriakorvauksen maksamisen asemesta voidaan sopia kiinteástá kuukausipalkan yhteydessá maksettavasta erillisestá korvauksesta.

7.Laivaseminaareista seká kokous- ja koulutusristeilyistá ei suoriteta páivárahoja, ellei náin ole erikseen sovittu.

8.Komennustóitá koskevista páivárahoista voidaan paikallisesti sopia toisin ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja muut tyónantajan suorittamat járjestelyt.

9.Paikallisesti voidaan támán pykálán mááráyksistá sopia toisin.

Poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi

1.Ylemmälle toimihenkilölle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti:

yhdenjaksoisen työsuhteen kesto sairastumishetkellä	palkallisen jakson pituus
- alle kuukausi	viikko
- vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikkoa
- 1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikkoa
- 5 vuotta tai kauemmin	3 kuukautta

Mikäli ylempään toimihenkilöön noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä tai oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen on alkanut ennen 1.6.2023, noudatetaan työsuhteessa 31.5.2023 voimassa olleita työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan määräyksiä.

Jos työntekijään noudatetaan 1.8.2022 jälkeisiä sairausvakuutuslain säännöksiä, vähennetään mahdolliset 31.5.2023 voimassa olleen työehtosopimuksen mukaiset jo pidetyt palkalliset äitiys-, isyys- ja adoptiovapaat 1.6.2023 voimaan tulleen työehtosopimuksen perhevapaamääräysten mukaisista palkallisista vapaista.

19§ Lääkäri ntarkastu kset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1.Ylemmän toimihenkilön palkkaa ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa.

Työnantaja korvaa välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tarkastuksiin tai jälkitarkastuksiin määrätyNe ylemmälle toimihenkilölle sekä maksaa myös päivärahan 19 §:n mukaisesti, jos tarkastukset tehdään muulla paikkakunnalla.

Muut lääkärintarkastukset

2.Ylemmän toimihenkilön palkkaa ei vähennetä sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on äkillinen, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella.

Palkkaa ei vähennetä myöskään, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja kysymys on:

-erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi,

-työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suorittamasta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi,

-korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta,

-sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömästä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista,

-hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärintodistuksella.

Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia myös paikallisesti yrityskohtaisten tarpeiden mukaisesti.

20§ Lyhyt tilapäinen loma

1.Ylemmän toimihenkilön alle 10-vuotiaan oman lapsen tai muun samassa taloudessa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa, annetaan lapsen kanssa samassa taloudessa asuvalle vanhemmalle lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätöntä tilapäistä palkallista vapaata enintään neljä työpäivää. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Vapaan antaminen palkallisena edellyttää, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kyseessä on yksinhuoltaja, ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin ylemmän toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan.

Ylemmän toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa (yleensä 1-2 päivää) ei vähennetä ylemmän toimihenkilön palkasta.

Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria. Lyhyen tilapäisen loman pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matkaaikaan.

2.Kunnallisessa luottamustehtävässä toimivan ylemmän toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetään siten, että hän yhdessä julkisyhteisöltä saamansa ansionmenetyskorvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa.

3.Ylemmän toimihenkilön palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntatilaisuuteen tai kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen.

4.Ylemmälle toimihenkilölle maksetaan reservin kertausharjoituksen ajalta niin suuri osa palkasta, että hän saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

5.Osallisliiton ja sen keskusjärjestön päättäviin elimiin kuuluville ylemmille toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin järjestöjen päättävien elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

6.Ylemmälle toimihenkilölle annetaan vapaata työpäiväksi sattuvaksi 50- ja 60-vuotispäiväksi palkkaa vähentämättä.

21§ Paikallinen sopiminen

1.Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen on mahdollista niin, että osapuolia ovat:

a)työnantaja ja ylempi toimihenkilö;

b)työnantaja ja luottamusmies; tai

c)jos luottamusmiestä ei ole valittu tai luottamusmies on estynyt, työnantaja ja työsopimuslain 2 luvun 7 a §:ssä tarkoitettu edustaja tai työnantaja ja ylemmät toimihenkilöt heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Ylemmillä toimihenkilöillä tarkoitetaan niiden ylempien toimihenkilöiden enemmistöä, joita sopimus koskee.

Soveltamisohje:

Luottamusmiehen katsotaan olevan edellä tarkoitetulla tavalla estynyt, jos hänen tai hänen ilmoitettuna sijaisenaan toimivan varaluottamusmiehen poissaolosta tai henkilöstön edustajan tehtävistä johtuvasta aikataulusta johtuen paikallista sopimusta ei voida tehdä kohtuullisessa ajassa. Kohtuullisen ajan arvioinnissa on otettava huomioon asian luonne ja kiireellisyys. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen vuosilomaa, lomarahavapaata, liukuvan työajan saldovapaata ja työaikapankkivapaata ei pidetä tässä tarkoitettuna estymisenä.

Yllä kohdissa b) ja c) tarkoitettujen osapuolten välillä tehty sopimus sitoo ylempiä toimihenkilöitä.

Jos työnantaja noudattaa työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella, noudatetaan lisäksi työsopimuslain 2 luvun 7 a §:ssä todettua.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toisin sovita. Mikäli sopimuksen tehneelle henkilöstön edustajalle ei ole valittu seuraajaa, sopimuksen voi irtisanoa niiden ylempien toimihenkilöiden enemmistö, joita sopimus koskee. Ylemmän toimihenkilön niin halutessa, hänellä on oikeus käyttää avustajana samassa yrityksessä työsuhteessa olevaa henkilöä.

2.Sopimus solmitaan kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Yli kaksi viikkoa voimassa oleva sopimus on aina tehtävä kirjallisesti.

3.Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimuksen yleissitovuuden perusteella tehty paikallinen sopimus ei ole tämän työehtosopimuksen osa.

22§ Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi

Työsuhteeseen liittyvät kysymykset käsitellään ensisijaisesti ylemmän toimihenkilön ja hänen esimiehensä välillä. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, asia voidaan siirtää luottamusmiehen ja työnantajan edustajan käsiteltäväksi. Ellei asiaa saada ratkaistua yritystasolla tai mikäli syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisesta, tulkinnasta tai rikkomisesta, asia voidaan siirtää osallisliittojen ratkaistavaksi. Neuvotteluista laaditaan muistio, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyden kohteena oleva asia sekä osapuolten kannat perusteluineen. Jos liittojen neuvottelut eivät johda tulokseen, työehtosopimuksen tulkintaa koskeva asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi tai osapuolet voivat sopia erimielisyyden jättämisestä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

Erimielisyysneuvottelut on käynnistettävä kahden viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sitä pyytää. Ellei toisin ole sovittu, on paikalliset neuvottelut saatettava päätökseen kahden kuukauden kuluessa.

23§ Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia ylempiä toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten, kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

24§ Jäsenmaksujen periminen

Työnantaja pidättää, mikäli ylempi toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, ylemmän toimihenkilön palkasta palkanmaksukausittain YTN:n jäsenliittojen jäsenten jäsenmaksut ja tilittää ne ko. ammattiliiton ilmoittamalle pankkitilille.

25§ Työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja ylempiä toimihenkilöitä, jotka ovat tai ovat olleet sopimuksen voimassaoloaikana näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai ylemmät toimihenkilöt ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä työnantaja- ja ylemmälle toimihenkilöliitolle vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

26§ Yhteistoimintalain 2 luvun mukainen vuoropuhelu

Paikallisesti voidaan sopia toisin yhteistoimintalain (1333/2021) 2 luvussa tarkoitetun vuoropuhelun käytännön toteuttamistavoista ja sisällöstä.

Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Tuomas Aarto***************Minna Ääri

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Samu Salo***************Joonas Kopra

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEISSOPIMUS/ICT-ALA

I.YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1.Organisaatio- yms. muutokset

Yrityksen toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

2.Ilmoitukset

Valituista pääluottamusmiehistä, luottamusmiehistä ja työsuojeluvaltuutetuista sekä varam iesten toimimisesta sijaisena on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, joka puolestaan ilmoittaa kirjallisesti, ketkä käyvät neuvotteluja luottamusmiesten kanssa.

3.Varamiehet

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan pääluottamusmiehen, luottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun varamies toimii työnantajalle tehdyn kirjallisen ilmoituksen mukaisesti sijaisena.

II.LUOTTAMUSMIEHIÄ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1.Luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan yrityksen palveluksessa olevien tähän työehtosopimukseen sidottujen allekirjoittajajärjestöön järjestäytyneiden ylempien toimihenkilöiden valitsemaa pääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

Luottamusmiehen tehtävänä on toimia työntekijöiden ja heidän järjestöjensä edustajana työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä yleensäkin työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi hänen tulee edistää yrityksen ja henkilöstön välistä neuvottelu- ja yhteistoimintaa sekä kehittää paikallisen sopimisen valmiuksia.

2.Luottamusmiesten valitseminen

Edellä tarkoitetuilla yrityksen palveluksessa olevilla työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöön kuuluvilla ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan yritykseen pääluottamusmies ja hänelle varamies.

Muiden luottamusmiesten valinnasta sovitaan paikallisesti. Luottamusmiehistä sovittaessa on heidän toimialueensa oltava tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestyksen mukaista asioiden käsittelyä.

Henkilöstöryhmät voivat sopia, että yritykseen valitaan yhteinen luottamusmies.

Vaalikelpoinen on yrityksessä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva järjestäytynyt ylempi toimihenkilö.

Vaali voidaan järjestää yrityksessä siten, ettei menettely aiheuta haittaa työnteolle ja että kaikille ylemmille toimihenkilöille varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua vaaliin. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

3.Työsuojeluvaltuutetun valitseminen

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valitseminen määräytyy lain mukaan. Työsuojeluvaltuutetun toimialueesta voidaan sopia.

4.Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema

Pääluottamusmies, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitavatko he luottamustehtäviänsä oman työnsä ohella vai onko heille annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Em. luottamushenkilöt ovat velvollisia noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

5.Matkakustannukset

Jos pääluottamusmies, luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, jonka toimialue sitä edellyttää, työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä matkustavat luottamustehtäviinsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin liittyviä tehtäviä varten työpaikkansa ulkopuolelle, maksetaan heille matkakustannukset yrityksessä kulloinkin noudatettavan matkakustannusten korvausten mukaan.

6.Vapautus työstä

Tehtäviensä hoitamista varten järjestetään pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien ylempien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

7.Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen ja osoittaa tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia viestintä- ja toimistovälineitä. Lisäksi pääluottamusmiehelle annetaan alalle tavanomaisena luotoisetuna oleva puhelinetu ja internetyhteys ja sähköposti. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

8.Korvaus luottamusmiestehtävien ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta

Oman toimensa ohella toimivalle pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus määräytyy hänen edustamiensa ylempien toimihenkilöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Korvaukset 1.2.2024 alkaen:

Ylempiä toimihenkilöitä	€/kk
edellisessä vuoden vaihteessa
5 - 9	85
10 - 24	133
25 - 50	173
51 - 100	249
101 - 200	293
201 - 400	345
401 - 600	392
601 -	455

Korvaukset 1.6.2025 alkaen:

Ylempiä toimihenkilöitä	€/kk
edellisessä vuoden vaihteessa
5 - 9	87
10 - 24	136
25 - 50	177
51 - 100	255
101 - 200	300
201 - 400	354
401 - 600	402
601 -	466

Korvaukset 1.4.2026 alkaen:

Ylempiä toimihenkilöitä	€/kk
edellisessä vuoden vaihteessa
5 - 9	90
10 - 24	140
25 - 50	182
51 - 100	262
101 - 200	309
201 - 400	364
401 - 600	414
601 -	480

Korvaukset 1.4.2027 alkaen, jos työehtosopimusta ei tätä ennen ole irtisa- nottu:

Ylempiä toimihenkilöitä	€/kk
edellisessä vuoden vaihteessa
5 - 9	92
10 - 24	143
25 - 50	186
51 - 100	268
101 - 200	316
201 - 400	373
401 - 600	424
601 -	492

Pääluottamusmies, luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle, milloin korvaus maksetaan hänen varamiehelleen.

Konsernin pääluottamusmiehelle ja neuvottelevalle pääluottamusmiehelle maksetaan korvaukset heidän edustamiensa henkilömäärän mukaan.

9.Palkka- ja siirtosuoja

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamustehtävän hoitamisen vuoksi. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

Pääluottamusmiestä, luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua, joka edustaa useampaa kuin viittä ylempää toimihenkilöä, ei tule ilman omaa suostumustaan siirtää sellaiseen matka- tai vuorotyöhön, joka olennaisesti vaikeuttaa luottamustehtävän hoitamista.

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen ansionkehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä. Asia selvitetään työnantajan ja pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kesken vähintään kerran toimikaudessa.

10.Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö hänen paluunsa entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen mukaista koulutusta.

11.Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa sitä luovutettaessa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen tarkoittamaan jälkisuojaan toimikautensa loppuun asti, kuitenkin vähintään 6 kuukautta.

Pääluottamusmies ja luottamusmies siirtyvät liikkeen luovutuksen yhteydessä vain, jos kaikki hänen edustamansa henkilöt siirtyvät tai siirrosta sovitaan ao. luottamusmiehen kanssa tai hänelle ei voida tarjota luovuttavasta yrityksestä hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

12.Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei yrityksen toimintaa hänen edustamiensa ylempien toimihenkilöiden osalta keskeytetä kokonaan. Mikäli hänen kanssaan yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

13.Yksilösuoja

Pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Jos pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja hän riitauttaa purkamisen, työnantajan on maksettava muiden mahdollisten korvausten lisäksi yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei muutoinkaan ole luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen ylemmän toimihenkilön luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

14.Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen ja luottamusmiesehdokkaaseen, jonka järjestö tai ylemmät toimihenkilöt ovat asettaneet ja jonka asettamisesta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pááluottamusmiehen tai tyósuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja pááttyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

15.Jalkisuoja

Tyósuhdeturvaa koskevia mááráyksiá on sovellettava myós pááluottamusmiehená, luottamusmiehená tai tyósuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilóón kuusi kuukautta hánen kyseisen tehtávánsá pááttymisen jálkeen.

17.Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Támán sopimuksen mukaisesti pááluottamusmiehen tai luottamusmiehen tehtáviin kuuluvissa erimielisyystapauksissa annetaan hánelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittámiseksi tarpeelliset tiedot.

Pááluottamusmiehellá ja luottamusmiehellá on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa ylempien toimihenkilóiden suku- ja etunimistá, tyósuhteen alkamisajasta seká osastosta tai sitá vastaavasta. Pyydettáessá on pááluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle annettava tieto uusista ylemmistá toimihenkilóistá. Páá- ja luottamusmiehelle annetaan tiedot pyydettáessá kirjallisessa muodossa.

Yrityksen pááluottamusmiehelle annetaan hánen toimialueensa ylempien toimihenkilóiden sáánnóllisen tyóajan keskiarvokuukausipalkkatiedot palkkaryhmittáin. mikáli mahdollista, ja sukupuolittain. Tiedot annetaan lokakuun palkoista. Pááluottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimááráisiá kuukausiansiotietoja viittá henkilóá pienemmistá ryhmistá.

Pááluottamusmiehellá ja luottamusmiehellá on oikeus perehtyá toimialueensa tyóntekijóiden osalta hátá- ja ylityóstá seká niistá maksetusta korotetusta palkasta tyóaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.

Pááluottamusmiehen ja luottamusmiehen on pidettává tehtáviensá hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

Ulkopuolisen tyóvoiman káyttó:

Tyónantaja tiedottaa yrityksen ylempien toimihenkilóiden tehtáviin osallistuvasta ulkopuolisesta tyóvoimasta etukáteen pááluottamusmiehelle.

Poikkeuksen voi olla lyhytkestoinen ulkopuolisen tyóvoiman káyttó, josta voidaan ilmoittaa myós jálkikáteen.

Ulkopuolisen tyóvoiman káyttó tulee pyrkiá járjestámáán siten, ettei yrityksen vakinaista tyóvoimaa jouduta váhentámáán tai lomauttamaan.

18.Kokousten järjestäminen

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa työnantajan osoittamassa paikassa kokouksia työajan ulkopuolella työpaikan työsuhdeasioista paikallisesti sovittavilla ehdoilla ja edellytyksillä.

19.Henkilöstön keskinäinen tiedottaminen

Henkilöstöryhmällä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla.

IV.VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

Liite, ei työehtosopimuksen osa

Liitot kannustavat yrityksiä ottamaan käyttöön nykyaikaisia, tuottavuutta edistäviä työaikajärjestelmiä. Tässä tarkoituksessa PALTA ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry ovat yhteistyössä laatineet tämän etätyötä koskevan ohjeistuksen, jota yritykset voivat halutessaan käyttää.

ETÄTYÖSSÄ HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

1.Etätyön määritelmä

Osapuolet suosittelevat, että paikalliset osapuolet kävisivät vuoropuhelua etätyökäytännöistä ja niiden kehittämisestä. Keskustelussa voidaan käydä läpi myös työaikajärjestelyihin, työsuojelunäkökohtiin ja etätyön vakuutusturvaan liittyviä asioita.

Etätyö on tapa organisoida ja tehdä työtä. Sen keskeisiä tunnusmerkkejä on, että työ, jota voitaisiin tehdä työnantajan tiloissa, tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella ja että tässä työssä tai sen organisoinnissa käytetään apuna tietotekniikkaa. Etätyötä tehdään työsuhteessa.

Etätyötä on esimerkiksi:

*koko- tai osa-aikaisesti kotona tai muissa kuin työnantajan tiloissa (esim. ylemmän toimihenkilön työ- tai koulutusmatkalla) tietokoneen avulla tehtävä työ

*työskentely ns. tietotuvissa (paikka, jossa useiden yritysten työntekijät työskentelevät samanaikaisesti työnantajan tilojen ulkopuolella tietotekniikkaa apuna käyttäen).

2.Etätyön vapaaehtoinen luonne

Etätyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja esimiehen hyväksyntään. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia etätyön tekemisestä keskenään milloin tahansa työsuhteen aikana. Yrityksessä voidaan myös ottaa käyttöön kaikkia koskevat etätyöpelisäännöt (tietoturva, työvälineet, matkustaminen, työsuojelu yms.), jolloin esimiehen ja työntekijän välillä sovittavaksi jää pääsääntöisesti vain etätyönä tehtävä työ, sen ajankohta ja kesto.

Erityisesti silloin, kun etätyötä tehdään säännöllisesti, on hyvä sopia, millaista ilmoitusaikaa noudattaen etätyöstä voidaan luopua.

3.Työsuhteen ehdot etätyössä

Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja yrityksessä noudatettavien pelisääntöjen puitteissa.

Etätyössä työskentelylle on syytä asettaa selkeät tavoitteet ja aikataulut. Työmäärä ja tavoitteet ovat samat kuin vastaavien työnantajan tiloissa työskentelevien ylempien toimihenkilöiden. Etätyötä käyttöönotettaessa on syytä keskus- tella myös siitä, miten asianomaisen työpanos määritellään ja miten sitä seurataan.

4.Tietoturva

Tietoturvaa koskevat säännökset ovat lähtökohtaisesti samat, joita sovelletaan työnantajan tiloissa työskenteleviin. Etätyön tietoturvaan liittyvien asioiden varmistamiseksi noudatetaan yrityksen tietoturvallisuudesta annettuja ohjeita ja tietoturvapolitiikkaa. Luottamuksellisten ja sisäisten tietojen käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota ja varmistettava, etteivät tiedot joudu ulkopuolisten käsiin.

5.Työvälineet

Työnantaja hankkii työvälineet ja vastaa niiden asentamisesta ja huollosta. Etätyöntekijältä puolestaan edellytetään huolellisuutta työvälineiden käytössä, ja hänen on muun muassa ilmoitettava havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista työnantajalle.

Etätyöjärjestelyihin mm. työhuoneeseen, tietoliikenteeseen ja omien työvälineiden käytön mahdolliseen korvaamiseen liittyvät verotuskäytännöt on syytä tarkistaa verottajalta etukäteen.

6.Työsuojelu

Työsuojelua koskevat määräykset soveltuvat pääsääntöisesti myös etätyöhön.

Työsuojelutoimissa tulee ottaa huomioon etätyön erityispiirteet ja etätyöntekijälle on syytä tiedottaa etätyöhön liittyvistä menettelytavoista työterveys- ja työturvallisuusasioissa.

Etätyöstä sovittaessa on syytä kiinnittää huomiota mm. siihen:

*Mitkä ovat etätyön erityiset haitat ja vaarat terveydelle ja turvallisuudelle ja miten niitä voidaan poistaa tai vähentää

*miten työnantaja voi tarvittaessa tarkastaa työolosuhteet ja työvälineet

*etätyöntekijän velvollisuuteen ilmoittaa työympäristössä esiintyvistä ongelmista.

Vakuutusturvan kattavuus on syytä selvittää ennen etätyöhön siirtymistä.