ASFALTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS

2025-2027

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1§ Soveltamisala

Tämä työehtosopimus koskee asfaltti- ja tiemerkintäalan töitä ja sitä sovelletaan INFRA ry:n jäsenten ja niiden työntekijöiden työsuhteisiin lukuun ottamatta jäsenten teettämiä infra-alan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä.

2§ Sopimuksen sitovuus, noudattamisvelvollisuus ja työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo INFRA ry:tä ja Rakennusliitto ry:tä ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvollisia noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

INFRA ry ja Rakennusliitto ry ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan, että niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

INFRA ry ja Rakennusliitto ry eivät vastaa sellaisista rikkomuksista tätä sopimusta vastaan, joita ne järjestöinä eivät ole aiheuttaneet.

3§ Työnjohto-oikeus, järjestäytyminen ja työsuhdeturva

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työtä.

Työnantajilla ja työntekijöillä on yhdistymisvapaus.

Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Asfalttialalla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät sopimuksen irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta asfalttialalla mukaisesti (liitesopimus 1).

4§ Paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan INFRA ry:hyn kuuluvissa yrityksissä paikallisesti sopia toisin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän tai työryhmän taikka työnantajan ja luottamushenkilön kesken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustaa luottamushenkilön sijasta työsuojeluvaltuutettu.

Jos sopimisen kohteena on työntekijöitä yleisesti koskeva asia, paikallinen sopimus on tehtävä luottamushenkilön kanssa. Jos luottamushenkilö ei sovi kaikkia edustamiaan työntekijöitä koskevaa asiaa, paikallinen sopimus voidaan tehdä myös työntekijän tai työntekijöiden kanssa.

Luottamushenkilön ja työnantajan välillä tehty paikallinen sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamushenkilön edustamia työntekijöitä.

Paikallinen sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.

Paikallinen sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole toisin sovittu. Työntekijöitä yleisesti koskevan paikallisen sopimuksen voi irtisanoa sopimuksen tekemiseen oikeutettu luottamushenkilö taikka tämän edustamien työntekijöiden enemmistö.

Työntekijöitä yleisesti koskeva sopimus on tehtävä aina kirjallisena. Työnantajan ja työntekijän tai työryhmän välinen sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.

Kirjallinen paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.

5§ Luottamushenkilöt ja liittojen edustajat

Luottamushenkilöä koskevat säännökset määräytyvät tämän työehtosopimuksen liitteenä olevasta allekirjoittaneiden liittojen hyväksymästä sopimuksesta työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta asfalttialan yrityksissä (liite- sopimus 3).

INFRA ry:n ja Rakennusliitto ry:n edustajilla on oikeus tämän työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikalla sovittuaan käynnistä työmaan johdon kanssa.

INFRA ry ja Rakennusliitto ry pyrkivät edistämään neuvottelu suhteita ja sopimustoimintaa liittojen välillä ja työpaikoilla sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on erimielisyyttä tämän työehtosopimuksen soveltamisesta, työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sovintoon neuvottelemalla.

Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, työnantaja tai työntekijä voi siirtää sen allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Työpaikalla on laadittava asiasta muistio, josta ilmenee erimielisyyden kohde ja osapuolten kanta asiaan, elleivät INFRA ry ja Rakennusliitto ry pidä sitä tarpeettomana. Molemmat osapuolet allekirjoittavat muistion, joka on annettava osapuolille.

Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin laissa on säädetty.

Rakennusliitto ry:llä on oikeus ajaa kannetta sopimuksen rikkomisesta työntekijän puolesta ilman erillistä valtuutusta.

7§ Liitesopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan lisäksi seuraavia liitesopimuksia:

1.Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta asfalttialalla

2.Koulutussopimus

3.Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta asfalttialan yrityksissä

4.Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perimisestä

5.Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus

Työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2025 ja on voimassa 29.2.2028 asti.

II TYÖAIKA

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja. Työaikamääräykset koskevat kaikkia palkkausmuotoj a.

9§ Säännöllinen työaika

2.Kuljetus-, vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmitystyö voidaan järjestää työaikalain 7 §:n mukaiseksi jaksotyöksi.

10§ Vuorotyö

1.Työ voidaan järjestää vuorotyöksi.

2.Kolmivuorotyö voidaan järjestää myös siten, että säännöllinen työaika enintään viiden viikon jakson kestäessä on keskimäärin enintään 40 tuntia. Vuorotyötä varten laaditaan etukäteen tukijärjestelmä, joka osoittaa, milloin työvuoro säännönmukaisesti alkaa ja päättyy sekä työvuoroon kuuluvat vapaapäivät.

3.Kaksivuorotyössä työ alkaa pääsääntöisesti klo 06.00 ja päättyy viimeistään klo 24.00. Lyhyehkön ajan kestävissä töissä työ voidaan järjestää kahteen vuoroon ylläsanotuista ajoista poiketen.

4.Vuorotyössä maksetaan iltavuorossa 1,67 euron suuruinen iltavuorolisä tunnille.

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,71 euroa tunnille.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,76 euroa tunnille.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,80 euroa tunnille.

5.Työstä, jota tehdään klo 21.00-05.00, maksetaan yötyölisänä 5,41 euroa tunnille.

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 5,55 euroa tunnille.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 5,71 euroa tunnille.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 5,84 euroa tunnille.

Mikäli vuorotyö on järjestetty siten, että työtä tehdään klo 21-05 välisenä aikana, klo 21 jälkeen maksetaan yötyölisää. Iltavuorolisää ja yötyölisää ei makseta päällekkäin.

11§ Yötyö

1.Työstä, jota tehdään klo 21.00-05.00, maksetaan yötyölisänä 5,41 euroa tunnille.

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 5,55 euroa tunnille.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 5,71 euroa tunnille.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 5,84 euroa tunnille.

2.Yötyölisää korotetaan 5,68 euroon

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 5,82 euroon

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 5,99 euroon

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 6,13 euroon

kun työntekijä on työskennellyt yötyössä vähintään neljä viikkoa yhdenjaksoisesti.

Yötyölisää korotetaan 5,96 euroon

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 6,11 euroon

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 6,29 euroon

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 6,44 euroon

kun työntekijä on työskennellyt yötyössä vähintään kahdeksan viik-koa yhdenjaksoisesti.

Yötyölisää korotetaan 6,24 euroon

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 6,40 euroon

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 6,58 euroon

kun työntekijä on työskennellyt yötyössä vähintään kaksitoista viikkoa yhdenjaksoisesti.

3.Yötyöviikolla tarkoitetaan viikkoa, jossa on vähintään kolme yötyövuoroa.

Yötyövuorolla tarkoitetaan työvuoroa, josta vähintään kolme tuntia sijoittuu kello 23:n ja 6:n väliseen aikaan.

Yhdenjaksoisuus katkeaa, mikäli työntekijä on vähintään kaksi viikkoa poissa yötyöstä.

12§ Työajan sijoittaminen

1.Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa kello 00.

2.Työaika alkaa yksivuorotyössä kello 07.00.

13§ Siirretty työaika

1.Mikäli aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön taikka muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, tai milloin siitä paikallisesti sovitaan, voidaan säännöllinen työaika järjestää työehtosopimuksen mukaisista työajan alkamisajoista poikkeavasti (siirretty työaika).

Siirretystä työajasta voidaan sopia paikallisesti. Kun siirretystä työajasta sovitaan paikallisesti, työvuoroluetteloa ei tarvitse laatia. Mikäli siirretty työaika toteutetaan muutoin kuin paikallisesti sopimalla, tulee ennen työajan siirtämistä laatia työvuoroluettelo enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi työntekijöille vähintään kolme päivää ennen sen käyttöön ottamista

2.Mikäli siirretystä työajasta ei ole sovittu paikallisesti tai laadittu työvuoroluetteloa, työntekijällä on oikeus korvaukseen siirretystä työajasta.

Siirretystä työajasta maksetaan klo 16.00-21.00 välisenä aikana tehdystä työstä korvauksena 1,67 euroa.

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,71 euroa tunnille.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,76 euroa tunnille.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,80 euroa tunnille.

Klo 21.00-05.00 korvaus on 5,41 euroa tunnille

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 5,55 euroa tunnille.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 5,71 euroa tunnille.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 5,84 euroa tunnille.

3.Kun on sovittu muusta kuin 40 tunnin säännöllisestä työajasta, maksetaan 1,67 euron suuruinen lisä säännöllisen työajan tunneille, jotka tehdään klo 16.00-21.00. Lisää maksetaan, jos työntekijän työvuoroja ei ilmoiteta työvuoroluettelolla vähintään kolmea päivää etukäteen tai paikallisesti kirjallisesti sovitulla tavalla. Lisää ja siirretyn työajan korvausta ei makseta päällekkäin.

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,71 euroa tunnille.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,76 euroa tunnille.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,80 euroa tunnille.

1.Ruokailutauon pituudesta ja sijoituksesta voidaan sopia paikallisesti. Ellei muuta sovita, ruokailutauko kestää tunnin ja se on sijoitettava työvuoron puoliväliin. Ruokailutauko voi olla eri työntekijöillä eri aikaan.

Tulkintaohje:

Jos työntekijä saa ruokatauon aikana poistua esteettömästi työpaikalta, tauko on palkatonta aikaa, jota ei lueta työaikaan. Muutoin tauko on annettava työaikana.

2.Kahdeksantuntisen työvuoron sekä ensimmäisellä että toisella puoliskolla on 15 minuutin virkistystauko. Jatkettaessa tämän jälkeen työpäivää pidetään kahdeksan tunnin jälkeen ja työn jatkues-sa kahden tunnin välein 15 minuuttia kestävä virkistystauko. Nämä virkistystauot luetaan työaikaan. Paikallisesti voidaan sopia myös muunlainen menettely.

3.Vuorokausilevon tulee olla vähintään 11 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

4.Mikäli työntekijää on tarvittu tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana eikä hänen säännöllistä työaikaansa ole vastaavasti lyhennetty seuraavan kalenteriviikon aikana, maksetaan työntekijälle tilapäiseen työhön käytetyltä ajalta hänen varsinaisen palkkansa suuruinen erillinen korvaus. Viikkolepokorvaus lasketaan kolmen edellisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan keskituntituntiansiosta.

1.Ylityötä on se työ, jota työnantajan aloitteesta tehdään säännöllisen työajan lisäksi. Vuorokautisesta yli- ja hätätyöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

2.Työvuorokauden lasketaan alkavan kello 00, kuitenkin siten, että työvuoron jatkuessa keskeytyksettä yli vuorokauden vaihteen katsotaan kaikkien työtuntien kuuluvan siihen työvuorokauteen, jolloin työskentely alkoi.

3.Työaikalain 18 §:n mukainen työajan enimmäistyöajan tarkastelujakso on 12 kuukautta. Moottoriajoneuvon kuljettajien enimmäistyöajan tarkastelujakso on 6 kuukautta.

5.Muussa kuin keskeytymättömässä 3-vuorotyössä maksetaan pää- siäislauantaina tehdystä työstä, vaikka se ei olekaan ylityötä, enintään kahdeksalla tunnilla 50 prosentilla korotettu palkka. Jos työ samalla on ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus.

7.11 §:n mukaista yötyölisää ei koroteta ylityössä.

16§ Hälytysluontoinen työ

Mikäli työntekijä työstä kotiin saavuttuaan kutsutaan hälytysluontoiseen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle varsinaisen palkan lisäksi ns. hälytysrahana kolmen tunnin palkka ammattitaitolisineen. Palkan suuruus määräytyy tuotannon taulukkopalkan mukaisesti.

Tämä määräys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työtä eikä työajan siirtoa.

Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa.

Hälytystapauksissa työssä käymisestä maksetaan päivittäisten matkakustannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan muuten siihen oikeus.

Jos hälytystyön suoritus kestää alle tunnin, maksetaan siitä tunnin palkka.

Hälytysluontoiseen työhön ei lueta asfaltinvalmistuksessa käytettävien raaka- ja tarveaineiden vastaanottoa.

17§ Työajan lyhennys

1.Soveltamisala

Näitä määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

2.Työajan lyhennyksen määrä

Työajan lyhennysvapaata kertyy yksi päivä 18 tehtyä työpäivää kohti. Lyhennysvapaan määrä on enintään 12 päivää vuodessa.

3.Työajan lyhennysvapaan antaminen

Työajan lyhennysvapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä työnantajan määräämänä aikana. Lyhennysvapaata ei voi määrätä pidettäväksi lomautuksen tai vuosiloman aikana.

Kausiluontoisissa töissä ennen 30.9. ansaittuja lyhennysvapaita ei voi määrätä pidettäväksi työkauden päätyttyä, jollei paikallisesti ole muuta sovittu.

a)Kausiluontoiset työt

Työntekijälle annetaan 15.6.-30.9. vähintään seitsemän päivän pituinen vapaajakso (sisältää viisi lyhennysvapaapäivää), jos työntekijä ei pidä lomakaudella vuosilomaa. Loput seitsemän lyhennysvapaapäivää annetaan 1.10.-30.4. työnantajan määräämällä tavalla yksittäisinä päivinä tai useamman päivän jaksoissa. Lyhennysvapaa annetaan kuitenkin siten, että vähintään kaksi lyhennysvapaapäivää annetaan 1.10.-31.12. ja vähintään kaksi lyhennysvapaapäivää 1.1.-30.4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhennysvapaan antamisesta edellä olevasta poikkeavasti. Sopimus on tällöin tehtävä kirjallisesti.

b)Muut työt

Jos työntekijä pitää vuosilomansa lomakauden aikana vuosilomalain määräysten mukaisesti, lyhennysvapaa (12 lyhennysvapaapäivää) annetaan 1.10.-30.4. työnantajan määräämällä tavalla yksittäisinä vapaapäivinä tai useamman päivän jaksoissa kuitenkin niin, että työntekijälle annetaan vähintään seitsemän päivän pituinen vapaajakso (viisi lyhennysvapaapäivää). Loput seitsemän lyhennysvapaapäivää annetaan siten, että vähintään kaksi vapaapäivää 1.10.-31.12. ja vähintään kaksi 1.1.-30.4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kolmen lyhennysvapaapäivän pitämisestä muulloinkin kuin 1.10.-30.4.

4.Ilmoittaminen ja siirto

Työnantaja ilmoittaa lyhennysvapaapäivien ajankohdan vähintään kaksi viikkoa ennen lyhennysvapaan alkamista.

Mikäli työnantajan ilmoitettua lyhennysvapaan ajankohdan käy ilmi, että työnantajasta riippumattomista syistä lyhennysvapaan antaminen ilmoitettuna ajankohtana siirtäisi suunniteltua työn valmistumista, voi työnantaja siirtää lyhennysvapaata ilmoittamalla siitä viimeistään kaksi päivää ennen sen alkamista. Lyhennysvapaan alkamista voi siirtää enintään kahdella viikolla. 15.6.-30.9. pidettävän lyhennysvapaan siirrosta voidaan sopia paikallisesti.

Lyhennysvapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.

5.Ansionmenetyksen korvaaminen

Ansionmenetyksen korvauksena maksetaan työntekijälle työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyökorotus mukaan lukien 5,0 prosentin suuruinen työajan lyhennyskorvaus työsuhteen kestosta riippumatta.

Työajan lyhennyskorvaus maksetaan työntekijälle vuosineljännek- sittäin vuosineljänneksen vaihtumista seuraavan tilikauden palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti sovita lyhyemmästä maksujak- sosta. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy kesken vuosineljänneksen, maksetaan hänelle em. lyhennyskorvaus lopputilin yhteydessä.

Työajan lyhennyskorvauksesta maksetaan työehtosopimuksen 35 §:n mukainen lomaraha.

6.Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa

Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan lyhennyskorvausta kuten työajanlyhennysjärjestelmään kuuluvillekin.

Mikäli alle 40 ja yli 24 tunnin säännöllistä työaikaa noudattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy noudattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestelmän piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoitettu palkanosan maksaminen päättyy.

Mikäli työntekijä tosiasiallisesti työskentelee keskimäärin 24 työtuntia viikossa, hänelle maksetaan lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa, vaikka työntekijän työsopimuksessa olisi sovittu 24 tunnin alittavasta minimityöajasta. Erillinen palkanosa maksetaan niiltä kahden viikon palkkajaksoilta, joissa 48 tuntia ylittyy. Tämä tulkinta koskee kausiluonteista työtä.

Työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta, ensimmäiseltä joulupäivältä sekä tapaninpäivältä arkipyhäkorvauksena aikapalkan taulukkopalkan mukainen tuntipalkka ilman henkilökohtaista palkanosaa ja ilman ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisää hänen säännöllisiltä työtunneiltaan, mikäli arkipyhä olisi muutoin ollut työntekijän työpäivä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kuusi viikkoa ennen arkipyhää. Tämä edellytys täyttyy, jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa peräkkäisinä työkausina vähintään kuusi viikkoa.

Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Arkipyhäkorvaus maksetaan, vaikka työntekijä olisi poissa työstä arkipyhää edeltäneenä ja/tai seuraavana työpäivänä, jos poissaolo perustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkallisiin poissaoloihin tai työnantajan lupaan. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissaolo perustuu lomautukseen.

Työntekijä ei menetä arkipyhäkorvausta, mikäli ennen, tai jälkeen arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän myöhästyminen aiheutuu työntekijästä riippumattomasta ennalta odottamattomasta esteestä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman tai palkallisen sairausloman ajalle sijoittuvilta arkipyhiltä.

Mikäli työntekijä on työssä tässä tarkoitettuna arkipyhänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöstäkin eikä arkipyhäkorvausta suoriteta.

Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä annetun lain mukaan. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palkkaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

19 § Palkkausmuodot

Asfalttialan työehtosopimuksen mukaiset palkkausmuodot ovat

—aikapalkka (20 §),

—tuotantopalkkiopalkka (21 §) ja

—urakkapalkka (22 §).

Koneasemanhoitaja, koneasematyöntekijä, huolto- ja korjaustöitä tekevät sekä muut erikoistöitä tekevät työntekijät ovat aikapalkkajär- jestelmässä, mikäli paikallisesti ei sovita muuta.

Koneasemilla tulee olla seuraava miehitys: koneasemanhoitaja, koneasematyöntekijä ja tarvittaessa kuitutyöntekijä sekä asfalttityön- tekijä. Mikäli koneaseman miehitys poikkeaa työehtosopimuksen määräyksistä, sovitaan paikallisesti erillinen korvaus mahdollisesta lisätyöstä (esimerkiksi kuormaus tai yksintyöskentely).

Remixer-, uraremixer- tai muissa vastaavissa töissä, joissa massan menekki on pieni, maksetaan aikapalkkajärjestelmän mukaista palkkaa lisättynä henkilökohtaisella palkanosalla. Edellä mainituiden töiden hinnoittelu voidaan sopia myös paikallisesti siten, että palkkaus on vähintään työntekijän aikapalkkajärjestelmän mukaisen palkan suuruinen lisättynä henkilökohtaisella palkanosalla. Paikallinen sopiminen on tehtävä kirjallisesti.

Levitysryhmän koon määrittää työnantaja ottaen huomioon työn luonne, koneistus ym. seikat. Jos levitysryhmään tuodaan erillinen, ulkopuolinen työntekijä tai ryhmä, ei näitä lasketa mukaan levitysryhmään. Kyseiselle työntekijälle tai ryhmälle lasketaan tällöin oma palkka.

20§ Aikapalkkajärjestelmä

Aikapalkkajärjestelmässä työntekijän palkka muodostuu kolmesta osatekijästä, jotka ovat:

1.Taulukkopalkka

2.Henkilökohtainen palkanosa (pisteytyksen perusteella)

3.Ammattitutkintolisä tai erikoisammattitutkintolisä

Taulukkopalkan palkkaryhmät ovat I-V Työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään alla olevan taulukon mukaisesti ammattinimikkeen perusteella. Nimikkeissä on otettu huomioon nykyisin asfalttitöissä käytössä olevat nimikkeet.

Työntekijöiden sijoittuminen palkkaryhmiin I-V ja niitä vastaavat taulukkopalkat

Palkkaryhmä	Työntekijän nimike	1.9.2025 €/tunti	1.6.2026 €/tunti	1.6.2027 €/tunti
I	Kesätyöntekijät, siivooja, liikenteenohjaaja, saattoautonkuljettaja, asfalttityöntekijä ilman työkokemusta	12,32	12,68	12,98
II	Lapiotyöntekijä, asfalttityöntekijä (avustava), laborantti, varastotyöntekijä, kuitutyöntekijä, liikenteenjärjestelijä / huoltoautonkuljettaja (sisältää autonkuljettajan), liima- / ruisku- koneen kuljettaja	16,62	17,10	17,51
III	Kuumennuskoneen hoitaja (kuumennuskoneen kuljettaja), kuorma-autonkuljettaja, konease- matyöntekijä (vaakaaja), jyrsimenkuljettaja, valuasfalttityöntekijä, kolatyöntekijä, koneen- kuljettaja (esim. stabilointi), jyränkuljettaja, pohjatyöntekijä, urheilupaikkarakentaja (pe- rusosaaja), laborantti (laborantin pätevyyden omaava henkilö, koulutettu), lapiotyöntekijä (monitaitoinen), liima- / ruiskukoneen kuljettaja (monitaitoinen), liikenteenjärjestelijä / huolto- auton kuljettaja (kokonaisvastuu liikennejär­jestelyistä)	17,61	18,12	18,56
IV	Koneasemanhoitaja, levittimen kuljettaja, koneasentaja (korjaaja), levittimen operaattori, tiehöylänkuljettaja, pohja- työntekijä, urheilupaik- karakentaja (huippuosaaja), kuumennuskoneen hoitaja (itsenäiseen työskentelyyn pystyvä)	18,57	19,11	19,57
V	Työryhmän vastaava työntekijä, muu IV- ryhmään kuuluva nimike	19,56	20,12	20,61

Mikäli työntekijä on työskennellyt liikenteenohjaajana tai saattoautonkuljettajana vähintään kuusi kuukautta saman työnantajan palveluksessa tai yhteensä 12 kk liikenteenohjaajan tai saattoautonkuljettajan tehtävissä, hänen taulukkopalkkansa on 12,98 €/tunti

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,30 €/ tunti.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,69 €/ tunti.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 14,02 €/ tunti.

2.Henkilökohtainen palkanosa (0-25 pistettä)

Työntekijän henkilökohtainen palkanosa perustuu pisteytykseen siten, että pisteet vastaavat prosenttia taulukkopalkan päälle. Esimerkiksi työntekijän henkilökohtaisen palkanosan suuruuden ollessa 10 pistettä, tarkoittaa tämä sitä, että taulukkopalkan päälle lisätään 10 prosenttia henkilökohtaista palkanosaa.

Henkilökohtainen palkanosa arvioidaan seuraavien viiden eri tekijän osalta:

1. Ammattitaito

2. Henkilökohtainen ominaisuus

3. Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus

4. Työryhmän vastaava työntekijä / raportointi

5. Huolto- ja korjaustehtävät

Kussakin kohdassa työntekijälle annetaan pisteet asteikolla 0–5. Pisteytys voidaan tehdä 0,5 pisteen tarkkuudella. Huomaa, että osatekijän 3 (Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus) arvioidaan pääsääntöisesti ryhmäkohtaisesti. Muissa kohdissa arviointi tehdään kunkin työntekijän osalta erikseen.

1.Ammattitaito

Ammattitaitoon sisältyy moniosaaminen ja alalla olo.

Pisteytys	Perusteet
0	Työntekijällä ei ole aikaisempaa kokemusta asfalttialan töistä.
1-2	Työntekijä hallitsee oman työtehtävänsä työt.
2-3	Työntekijällä on sellaiset tiedot ja taidot, että hän hallitsee jonkin asfalttialan työtehtävän työt hyvin tai suoriutuu useammasta muusta työryhmänsä työtehtävästä.
3-4	Työntekijä kykenee suorittamaan itsenäisesti ja monipuolisesti useam­man asfalttialan työtehtävään liittyvät työt ammattitaidolla.
4-5	Työntekijä kykenee suorittamaan erityisiä ammatti-, suunnittelu- ja sovel­tamistaitoa vaativia töitä, joihin sisältyy muiden työntekijöiden ohjausta ja laadun tarkkailua.

2.Henkilökohtainen ominaisuus

Pisteytys	Perusteet
0-2,5	Säännöllinen / Aloitteellinen
0-2,5	Työn laatu (henkilökohtainen) / Tiimityöskentely (yhteistyökyky)

3.Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus

Raskaalla työllä tarkoitetaan sellaisia työtehtäviä, jotka oleellisesti poikkeavat fyysisen raskautensa takia normaalista asfalttityöntekijän työtehtävistä. Tämä kohta arvioidaan pääsääntöisesti ryhmäkohtaisesti.

Työn ja työkohteiden fyysisyyden arvioinnissa otetaan huomioon mm. kaivojen määrä.

Pisteytys	Perusteet
0-5	Työn fyysiseen vaativuuteen vaikuttavat mm. käsityön osuus, kaivojen määrä, kohteiden sijainti ja vaativuus.

4.Työryhmän vastaava työntekijä / raportointi

Pisteytys	Perusteet
0	Työntekijällä ei ole raportointi- eikä työryhmän vastaavan työntekijän velvoitteita.
1-2	Työntekijä raportoi työstä.
2-3	Työntekijä opastaa ja ohjaa oman alansa työntekijöitä ja raportoi.
3-4	Työntekijä organisoi ja vetää työryhmänsä työskentelyä sekä raportoi.
4-5	Työntekijä vastaa raportoinnista. Työntekijä kykenee suorittamaan erityisiä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa vaativia sekä vastuullisia töitä.

5.Huolto- ja korjaustehtävät

Pisteytys	Perusteet
0	Työntekijä ei suorita huolto- ja korjaustöitä.
1-2	Työntekijä suorittaa päivittäiset tarkistukset huolto-ohjeen mukaisesti ja tekee tarvittavat huoltotehtävät.
2-3	Työntekijä suorittaa huolto- ja korjaustöihin liittyvät perustehtävät.
3-4	Työntekijä suorittaa itsenäisesti ja monipuolisesti vaativat huolto- ja korjaustyöt tai suorittaa myös ns. talvikorjauksia.
4-5	Työntekijä suorittaa itsenäisesti ja monipuolisesti erityisen vaativia huolto- ja korjaustöitä.

3.Ammattitutkinto- tai erikoisammattitutkintolisä

Ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisä

Ammattitutkintolisä ja erikoisammattitutkintolisä maksetaan erillisenä lisänä aikapalkassa taulukkopalkan ja henkilökohtaisen palkan- osan päälle niille henkilöille, jotka ovat suorittaneet hyväksyttävästi maarakennusalan ammattitutkintoon liittyvän asfalttiosion tai asfalttialan erikoisammattitutkinnon (tutkintolisä maksetaan ainoastaan yhdestä tutkinnosta).

Ammattitutkintolisä 0,37 €/tunti

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,38 €/ tunti.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,39 €/ tunti.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,40 €/ tunti.

Erikoisammattitutkintolisä 0,82 €/tunti

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,84 €/ tunti.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,86 €/ tunti.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,89 €/ tunti.

Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutuvan henkilön suositellaan keskustelevan työnantajan edustajan kanssa ennen koulutuksen aloittamista tutkinnon aiheuttamien kustannusten korvauksista.

4.Aikapalkkajärjestelmän erityismääräykset

Jokaiselle työntekijälle määritetään työsuhteen alussa henkilökohtainen palkanosa. Uuden työntekijän palkkaryhmä ja henkilökohtainen palkanosa tulee tarkistaa ensimmäisen kerran viimeistään kahden palkkajakson jälkeen.

Mikäli aikapalkkajärjestelmässä ei ole tehty henkilökohtaisen palkanosan määritystä, määräytyy henkilön palkka tämän työehtosopimuksen tuotantopalkkiojärjestelmän alle 50 tonnin töiden kiinteän taulukkopalkan mukaisesti.

Työntekijän pyytäessä työnantajan tulee esittää henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen. Mikäli työntekijä ei ole tyytyväinen henkilökohtaisen palkanosansa muodostumiseen, työntekijän niin halutessa luottamushenkilö avustaa työntekijää neuvottelussa henkilökohtaisen palkanosan määrittelemiseksi.

Työntekijän henkilökohtainen pisteytys arvioidaan uudestaan työkauden päätyttyä työsuhteen jatkuessa ja/tai toimenkuvan muuttuessa.

Työntekijän henkilökohtainen pisteytys arvioidaan ennen työkauden alkua tai toimenkuvan muuttuessa. Ennen työkauden alkua tarkoittaa viimeistään työkauden ensimmäisen palkkaj akson päättyessä.

Mikäli työntekijän työsuorituksessa tapahtuu muutoksia huonompaan suuntaan, työnantaja antaa kirjallisena työntekijälle ilmoituksen työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien ja niihin liittyvien pisteiden muutoksista. Asiasta annetaan samanaikaisesti luottamushenkilölle tieto. Mikäli työntekijän työsuorituksessa ei tapahdu muutoksia kahden palkkajakson sisällä, voidaan henkilökohtaista palkanosaa alentaa. Myös tästä annetaan tieto luottamushenkilölle.

Paikallisesti voidaan lisäksi sopia työkohtaisesta lisästä tehtävän hankaluuden sitä edellyttäessä (esimerkiksi sisäparkkihallit, sisävarastot, tunnelit yms. hankalat työkohteet).

Mikäli levitystyötä ei voida tehdä aikapalkalla, työnantaja pyrkii järjestämään muuta työtä. Mikäli keskeytys johtaa sääolosuhteiden vuoksi odotusajan tunteihin, työntekijälle maksetaan ko. tunneilta aikapalkkajärjestelmän mukaista taulukkopalkkaa sekä mahdollista ammattitutkintolisää tai erikoisammattitutkintolisää.

1.Yleiset määräykset

Tuotantopalkkiojärjestelmän tarkoituksena on antaa työntekijälle hänen työsuoritukseensa ja työn vaativuuteen suhteutettu oikeudenmukainen ansio huomioon ottaen erilaatuiset työt ja tuotantotekniset tekijät.

Näitä määräyksiä sovelletaan, kun levitystyötä tehdään tuotantopalkkiotyönä.

Tuotantopalkkiotyötä ovat päällystystyön valmiiksi saattamiseen kuuluvat tarpeelliset työt ja työvaiheet.

Tuotantopalkkiota maksetaan tuotantopalkkiotyöstä levitysryhmälle, joka levittää ja tiivistää asfalttimassan valmiiksi päällysteeksi.

Levitysryhmän koon määrittää työnantaja ottaen huomioon työn luonne, koneistus ym. seikat. Jos levitysryhmään tuodaan erillisen, ulkopuolinen työntekijä tai ryhmä, ei näitä lasketa mukaan levitysryhmään. Kyseiselle työntekijälle tai ryhmälle lasketaan tällöin oma palkka.

Levitysryhmälle on annettava viikoittain kirjallinen tuotantopalkkiolaskelma.

Tuotantopalkkiota maksetaan kaikille sellaisen työvuoron tunneille, jonka aikana on tehty tuotantopalkkiotyötä. Tuotantopalkkiotyönä ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi:

—koneaseman pystytystä, purkamista ja siirtoa

—koneaseman tai levityskaluston korjaamista ja huoltoa

—pohjien tekemistä

—liikennemerkkien pystytystä

—liikenneohjausaitojen siirtoa

—valuasfaltointia

—urheilukenttäpäällysteiden tekemistä

—jyrsintää

—stabilointia.

Tuotantopalkkiotyöhön osallistuvalle huoltoautonkuljettajalle maksetaan huoltoauton ajon ajalta huolto- ja ajotunneista tuotantopalkkiotaulukon kokonaistuntipalkan mukaista palkkaa.

Mikäli työntekijä tekee tuotantopalkkiotyön ulkopuolella työkohteita valmistelevia tai päättäviä raportointi- ym. tehtäviä, työhön käytetystä ajasta maksetaan tuotannon kokonaistuntipalkkaa.

Työkohde

Työkohteella tarkoitetaan päällystettävien alueiden, katujen tai teiden muodostamaa kokonaisuutta.

Teitä ja moottorikatuja päällystettäessä muodostavat sellaiset päällystettävät pysäkki- ja risteysalueet, joita ei päällystetä samanaikaisesti ajoradan kanssa, omat työkohteensa. Tämä koskee myös paikoittaisia tasauksia.

Työkohteen koolla tarkoitetaan teoreettista massamäärää laskettuna lopullisesta pinta-alasta.

Tuotannon keskeytyspalkka

Mikäli työtä ei voi tehdä tuotantopalkkiotyönä, työnantaja pyrkii järjestämään muuta työtä. Mikäli keskeytys johtaa sääolosuhteiden vuoksi odotusajan tunteihin, työntekijälle maksetaan tuotantopalkkiojärjestelmän mukaista taulukkopalkkaa.

Kohteen keskeytys

Jos työ työntekijästä riippumatta keskeytetään ja levitysryhmä siirtyy työskentelemään uuteen kohteeseen, päällystetty työkohde mitataan kulloinkin levitetyn yhtäjaksoisen massamäärän mukaan. Kuiten-kaan pienehköt paikkaus- ja käsitöiden tekemiset eivät aiheuta työkohteen mittaukseen keskeytymistä. Kohteen keskeytyessä ja työn jatkuessa muuna kuin tuotantopalkkiotyönä, työntekijälle makse-taan tuotannon kokonaistuntipalkkaa.

Paikallinen sopiminen

Tuotantopalkkiopalkkauksesta voidaan paikallisesti sopia toisin. Paikallisesti sovitun tuotantopalkkiopalkkauksen (tuotantopalkkiotaulukko + tuotanto/viikko tuntia kohden) tulee olla kokonaisuus huomioon ottaen vähintään kunkin työntekijän osalta tämän työehtosopimuksen tuotantopalkkiojärjestelmän mukaisen alle 50 tonnin töitä koskevan kiinteän taulukkopalkan ao. ammattinimikkeen/palk- karyhmän mukainen. Paikallisesti sopiminen on tehtävä kirjallisesti.

Mikäli tilaajan toimesta tilattu massan menekki on alle 70 kg/m² työssä, joka ei ole remixer-, uraremixer- tai muuta vastaavaa työtä, tuotantopalkkiosta on aina sovittava erikseen.

Käsilevitys

Mikäli tuotantopalkkiotyötä tehdään käsilevityksenä (koko työkoh-de ilman levityskoneita), tulee tuotantopalkkiopalkkauksen (tuotantopalkkiotaulukko + tuotanto/viikko tuntia kohden) olla kokonaisuus huomioon ottaen vähintään kunkin työntekijän osalta tämän työehtosopimuksen tuotantopalkkiojärjestelmän mukaisen alle 50 tonnin töitä koskevan kiinteän taulukkopalkan ao. ammattinimikkeen/palkkaryhmän mukainen.

2.Tuotantopalkkion muodostuminen

Tuotantopalkkiotyössä työntekijän palkka muodostuu seuraavista osatekijästä:

1. Tuotantopalkkion taulukkopalkasta

2.Tuotantomäärään perustuvasta tuotantopalkkiosta

3.Tuotantopalkkion lisäksi maksettavasta urakkapalkasta

4.Ammattitutkinto- tai erikoisammattitutkintolisästä

Alle 50 tonnin kohteissa maksetaan edellä mainittujen kohtien 1 ja 2 sijasta kiinteää taulukkopalkkaa.

Mikäli tuotantopalkkiotyössä oleva työntekijä tekee muuta kuin tuo- tantopalkkiotyötä, työntekijälle maksetaan tuotantopalkkiojärjestelmän mukaisen taulukon kokonaistuntipalkkaa.

Työntekijän tuotantopalkkio tuotantopalkkiotyössä ei voi olla viikon laskentajaksolla alle 5,66 €/ tunti.

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien alle 5,80 €/ tunti.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien alle 5,97 €/ tunti.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien alle 6,11 €/ tunti.

1.Tuotannon taulukkopalkka

Taulukkopalkkojen tehtäväperusteet ovat yhdenmukaiset palkkaus- muodosta riippumatta. Tehtäväperusteet määräytyvät aikapalkkajärjestelmän taulukon mukaan.

Työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään ammattinimikkeen perusteella.

Tuotantopalkkiojärjestelmän taulukkopalkat ovat seuraavat:

Palkkaryhmä	1.9.2025 €/tunti	1.6.2026 €/tunti	1.6.2027 €/tunti
I	9,52	9,80	10,03
II	12,76	13,13	13,45
III	13,49	13,88	14,21
IV	14,23	14,64	14,99
V	14,97	15,40	15,77

Tuotantopalkkiojärjestelmän kiinteät taulukkopalkat alle 50 tonnin töissä ovat seuraavat:

Palkkaryhmä	1.9.2025 €/tunti	1.6.2026 €/tunti	1.6.2027 €/tunti
I	15,41	15,85	16,23
II	18,71	19,25	19,71
III	19,48	20,04	20,52
IV	20,22	20,81	21,31
V	20,97	21,58	22,10

2.Tuotantomäärään perustuva tuotantopalkkio

Tuotantopalkkion laskemisen perustana on työkohteen koko.

Toistensa läheisyydessä ja toisiinsa liittyvissä alle 50 tonnin kohteissa maksetaan kiinteää taulukkopalkkaa. Paikallisesti voidaan sopia myös toisin ennen työn suorittamista ottaen huomioon päällystettävien alueiden kokonaisuus.

Teitä ja moottorikatuja päällystettäessä muodostavat sellaiset päällystettävät pysäkki- ja risteysalueet, joita ei päällystetä samanaikaisesti ajoradan kanssa, omat työkohteensa. Tämä koskee myös pai- koittaisia tasauksia. Näihin noudatetaan kadut, pihat ja vastaavat taulukkoa. Myös päällystettäessä ajoradan ulkopuolisia pientareita, joiden leveys on alle 2,5 metriä, noudatetaan kadut, pihat ja vastaavat taulukkoa.

Työryhmäkohtainen tuotantopalkkio jaetaan työntekijöiden kesken tasan tehtyjen työtuntien suhteessa. Tuotantopalkkiolaskelmaan otetaan huomioon vain tuotannon määrään (euroa/tonni) perustuva tuotantopalkkio.

Työssä oppijat ja harjoittelijat eivät ole tuotantopalkkiolaskelmassa mukana laskettaessa tuotantopalkkiota viikon tarkastelujaksossa.

Tuotantopalkkiotyössä palkkaryhmässä I olevan uuden työntekijän (muun kuin työssä oppijan ja harjoittelijan) palkkaryhmä tulee tarkistaa ensimmäisen kerran viimeistään kahden palkkajakson jälkeen.

Tuotantopalkkioon maksetaan 10 prosentin korotus niille tuotantopalkkiotunneille, kun koneliuostustyötä tekevä henkilö kuuluu tuotantopalkkioryhmään ja joutuu levitystyön kestäessä liuostamaan.

Levitettäessä kumibitumista SMA päällystettä maksetaan 10 prosentin korotus tuotantopalkkioon.

Massanlevityksen yhteydessä tasausmassaan tai asfalttilaattaan asennettavista verkoista maksetaan 1,06 euron

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,09 euron

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,12 euron

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,14 euron

suuruinen haittalisä tehdyille tunneille kaikille kyseisellä työmaalla tuotantopalkkioon oikeutetuille työntekijöille tuotantopalkkion lisäksi.

PAB-V ja PAB-O töissä maksetaan tuotantopalkkiotaulukon mukaisesti alennettuna 20 prosentilla levitystyötä tekevälle levitysryhmälle, jossa on enintään kuusi tuotantopalkkiotyötä tekevää työntekijää. Mikäli levitysryhmä on tätä suurempi, alennusta ei tehdä. Alennusta ei tehdä valmistettaessa näitä massoja suodattimella varustetulta kuuma-asemalta.

PAB-B töissä maksetaan tuotantopalkkiotaulukon mukaisesti alennettuna 10 prosentilla levitystyötä tekevälle levitysryhmälle, jossa on enintään kuusi tuotantopalkkiotyötä tekevää työntekijää. Mikäli le- vitysryhmä on tätä suurempi, alennusta ei tehdä. Alennusta ei tehdä valmistettaessa massaa suodattimella varustetulta kuuma-asemalta.

Työkohteen koon mukaan määräytyvä kerroin lasketaan seuraavalla kaavalla:

TUOTANTOMÄÄRIIN PERUSTUVA PALKKIO 2025

1.9.2025tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

KADUT, PIHAT JA VASTAAVAT:

Työkohteen koko: 50-1000 tonnia

Kerroin = 18,269*(Kohteen koko^(-0-497)), euroa/tonni

Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.

Työkohteen koko: yli 1000 tonnia

Kerroin = 0,618 euroa/tonni

Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).

TIET, MOOTTORIKADUT, LENTOKENTÄT JA VASTAAVAT:

Työkohteen koko: 50-1000 tonnia

Kerroin = 36,954*(Kohteen koko(-0>6614)), euroa/tonni

Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.

Työkohteen koko: yli 1000 tonnia

Kerroin = 0,394 euroa/tonni

Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).

TUOTANTOMÄÄRIIN PERUSTUVA PALKKIO 2026

1.6.2026tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

KADUT, PIHAT JA VASTAAVAT:

Työkohteen koko: 50-1000 tonnia

Kerroin = 18,799*(Kohteen koko^(-0,497)), euroa/tonni Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.

Työkohteen koko: yli 1000 tonnia

Kerroin = 0,636 euroa/tonni

Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).

TIET, MOOTTORIKADUT, LENTOKENTÄT JA VASTAAVAT:

Työkohteen koko: 50-1000 tonnia

Kerroin = 38,026*(Kohteen koko(-0-6614)), euroa/tonni

Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.

Työkohteen koko: yli 1000 tonnia

Kerroin = 0,405 euroa/tonni

Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).

TUOTANTOMÄÄRIIN PERUSTUVA PALKKIO 2027

1.6.2027tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

KADUT, PIHAT JA VASTAAVAT:

Työkohteen koko: 50-1000 tonnia

Kerroin = 19,250*(Kohteen koko^(-0-497)), euroa/tonni

Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.

Työkohteen koko: yli 1000 tonnia

Kerroin = 0,651 euroa/tonni

Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).

TIET, MOOTTORIKADUT, LENTOKENTÄT JA VASTAAVAT:

Työkohteen koko: 50-1000 tonnia

Kerroin = 38,939*(Kohteen koko(-0-6614)), euroa/tonni

Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.

Työkohteen koko: yli 1000 tonnia

Kerroin = 0,415 euroa/tonni

Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).

3.Tuotantopalkkiotyön kokonaistuntipalkka

Tuotantopalkkiota maksetaan levitysryhmälle. Kun levitysryhmä tekee muuta kuin päällysteen levitystyötä, maksetaan työryhmän jäsenille tuotannon kokonaistuntipalkkaa.

Tuotantopalkkiojärjestelmän kokonaistuntipalkat ovat seuraavat:

Palkkaryhmä	1.9.2025 €/tunti	1.6.2026 €/tunti	1.6.2027 €/tunt
I	14,90	15,34	15,70
II	18,12	18,65	19,10
III	18,87	19,42	19,88
IV	19,58	20,15	20,63
V	20,32	20,90	21,41

4.Ammattitutkinto- tai erikoisammattitutkintolisä

Ammattitutkintolisä ja erikoisammattitutkintolisä maksetaan erillisenä lisänä tuotannon taulukkopalkkojen taulukkopalkka, kiinteä taulukkopalkka ja kokonaistuntipalkka päälle niille henkilöille, jotka ovat suorittaneet hyväksyttävästi maarakennusalan ammattitutkintoon liittyvän asfalttiosion tai asfalttialan erikoisammattitutkinnon (tutkintolisä maksetaan ainoastaan yhdestä tutkinnosta).

Ammattitutkintolisä 0,37 €/tunti

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,38 €/ tunti.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,39 €/ tunti.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,40 €/ tunti.

Erikoisammattitutkintolisä 0,82 €/tunti

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,84 €/ tunti.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,86 €/ tunti.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,89 €/ tunti.

Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutuvan henkilön suositellaan keskustelevan työnantajan edustajan kanssa ennen koulutuksen aloittamista tutkinnon aiheuttamien kustannusten korvauksista.

3.Tuotantopalkkion lisäksi maksettavat urakkapalkat

Ns. kelluvan kaivon nostosta massanlaskun yhteydessä oikeaan korkeuteen maksetaan lisähintana 7,11 euroa/kaivo/työryhmä

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 7,29 euroa/kaivo/työryhmä.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 7,50 euroa/kaivo/työryhmä.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 7,68 euroa/kaivo/työryhmä.

Kiinteän kaivon korotus metallisella tai muusta materiaalista valmistetulla lisäkehyksellä korvataan kuten kelluva kaivo. Korvaus maksetaan kerran korotettua kaivoa kohden, ei kehysten lukumäärän mukaan.

Lautarännin ja 5 cm kolmiolistan teosta maksetaan kokonaishintana 0,17 euroa/m + tuotantopalkkio

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,17 euroa/m + tuotantopalkkio.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,18 euroa/m + tuotantopalkkio.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,18 euroa/m + tuotantopalkkio.

Koururännin, 5 cm isomman kolmiolistan ja ns. makkaran teosta sisältäen sabluunan käytön maksetaan 0,50 euroa/m + tuotantopalkkio

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,51 euroa/m + tuotantopalkkio.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,53 euroa/m + tuotantopalkkio.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,54 euroa/m + tuotantopalkkio.

Urakkapalkoista voidaan sopia myös paikallisesti erikseen.

4. Tuotantopalkkiotaulukot

Kadut, pihat ja vastaavat

Kohteen koon (tonnia) mukaiset yksikköhinnat (euroa/tonni) 1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Kohteen koko on esitetty taulukossa 10 tonnin välein. Tuotantopalkkiolaskelmassa kohteen koko ilmoitetaan tonnin tarkkuudella. Yksikköhinta ilmoitetaan kolmen desimaalin tarkkuudella.

Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)
50	2,614	310	1,056	570	0,780	830	0,647
60	2,388	320	1,039	580	0,773	840	0,643
70	2,212	330	1,023	590	0,767	850	0,639
80	2,070	340	1,008	600	0,760	860	0,636
90	1,952	350	0,994	610	0,754	870	0,632
100	1,852	360	0,980	620	0,748	880	0,629
110	1,767	370	0,967	630	0,742	890	0,625
120	1,692	380	0,954	640	0,736	900	0,622
130	1,626	390	0,942	650	0,731	910	0,618
140	1,567	400	0,930	660	0,725	920	0,615
150	1,514	410	0,919	670	0,720	930	0,611
160	1,466	420	0,908	680	0,714	940	0,609
170	1,423	430	0,897	690	0,709	950	0,605
180	1,383	440	0,887	700	0,704	960	0,602
190	1,346	450	0,877	710	0,699	970	0,599
200	1,313	460	0,868	720	0,694	980	0,596
210	1,281	470	0,858	730	0,690	990	0,593
220	1,252	480	0,849	740	0,685	1000	0,590
230	1,224	490	0,841	750	0,680	Yli 1000	0,618
240	1,199	500	0,832	760	0,676
250	1,175	510	0,824	770	0,672
260	1,152	520	0,816	780	0,667
270	1,131	530	0,809	790	0,663
280	1,110	540	0,801	800	0,659
290	1,091	550	0,759	810	0,655
300	1,073	560	0,787	820	0,651

Tiet, moottorikadut, lentokentät ja vastaavat

Kohteen koon (tonnia) mukaiset yksikköhinnat (euroa/tonni) 1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Kohteen koko on esitetty taulukossa 10 tonnin välein.

Tuotantopalkkiolaskelmassa kohteen koko ilmoitetaan tonnin tarkkuudella. Yksikköhinta ilmoitetaan kolmen desimaalin tarkkuudella.

Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö hinta (€/tn)
50	2,779	310	0,832	570	0,556	830	0,433
60	2,464	320	0,814	580	0,549	840	0,430
70	2,225	330	0,798	590	0,543	850	0,427
80	2,037	340	0,782	600	0,537	860	0,423
90	1,884	350	0,767	610	0,531	870	0,420
100	1,757	360	0,753	620	0,526	880	0,417
110	1,650	370	0,740	630	0,520	890	0,414
120	1,558	380	0,727	640	0,515	900	0,411
130	1,477	390	0,714	650	0,510	910	0,408
140	1,407	400	0,703	660	0,504	920	0,405
150	1,344	410	0,691	670	0,499	930	0,402
160	1,288	420	0,680	680	0,495	940	0,399
170	1,237	430	0,670	690	0,490	950	0,396
180	1,191	440	0,660	700	0,485	960	0,394
190	1,149	450	0,650	710	0,481	970	0,391
200	1,111	460	0,640	720	0,476	980	0,388
210	1,076	470	0,631	730	0,472	990	0,386
220	1,043	480	0,623	740	0,468	1000	0,383
230	1,013	490	0,514	750	0,464	Yli 1000	0,394
240	0,985	500	0,606	760	0,460
250	0,959	510	0,598	770	0,456
260	0,934	520	0,591	780	0,452
270	0,911	530	0,583	790	0,448
280	0,889	540	0,576	800	0,444
290	0,869	550	0,569	810	0,441
300	0,850	560	0,562	820	0,437

Kadut, pihat ja vastaavat

Kohteen koon (tonnia) mukaiset yksikköhinnat (euroa/tonni) 1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Kohteen koko on esitetty taulukossa 10 tonnin välein. Tuotantopalkkiolaskelmassa kohteen koko ilmoitetaan tonnin tarkkuudella. Yksikköhinta ilmoitetaan kolmen desimaalin tarkkuudella.

Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)
50	2,690	310	1,086	570	0,803	830	0,666
60	2,457	320	1,069	580	0,796	840	0,662
70	2,276	330	1,053	590	0,789	850	0,658
80	2,130	340	1,038	600	0,782	860	0,654
90	2,009	350	1,023	610	0,776	870	0,650
100	1,906	360	1,008	620	0,770	880	0,647
110	1,818	370	0,995	630	0,764	890	0,643
120	1,741	380	0,982	640	0,758	900	0,640
130	1,673	390	0,969	650	0,752	910	0,636
140	1,613	400	0,957	660	0,746	920	0,633
150	1,558	410	0,945	670	0,741	930	0,629
160	1,509	420	0,934	680	0,735	940	0,626
170	1,464	430	0,923	690	0,730	950	0,623
180	1,423	440	0,913	700	0,725	960	0,619
190	1,385	450	0,903	710	0,720	970	0,616
200	1,351	460	0,893	720	0,715	980	0,613
210	1,318	470	0,883	730	0,710	990	0,610
220	1,288	480	0,874	740	0,705	1000	0,607
230	1,260	490	0,865	750	0,700	Yli 1000	0,636
240	1,234	500	0,857	760	0,696
250	1,209	510	0,848	770	0,691
260	1,185	520	0,840	780	0,687
270	1,163	530	0,832	790	0,682
280	1,143	540	0,824	800	0,678
290	1,123	550	0,817	810	0,674
300	1,104	560	0,810	820	0,670

Tiet, moottorikadut, lentokentät ja vastaavat

Kohteen koon (tonnia) mukaiset yksikköhinnat (euroa/tonni) 1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Kohteen koko on esitetty taulukossa 10 tonnin välein. Tuotantopalkkiolaskelmassa kohteen koko ilmoitetaan tonnin tarkkuudella. Yksikköhinta ilmoitetaan kolmen desimaalin tarkkuudella.

Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)
50	2,860	310	0,856	570	0,572	830	0,446
60	2,535	320	0,838	580	0,565	840	0,443
70	2,289	330	0,821	590	0,559	850	0,439
80	2,096	340	0,805	600	0,553	860	0,436
90	1,939	350	0,790	610	0,547	870	0,432
100	1,808	360	0,775	620	0,541	880	0,429
110	1,698	370	0,761	630	0,535	890	0,426
120	1,603	380	0,748	640	0,530	900	0,423
130	1,520	390	0,735	650	0,524	910	0,420
140	1,448	400	0,723	660	0,519	920	0,417
150	1,383	410	0,711	670	0,514	930	0,414
160	1,325	420	0,700	680	0,509	940	0,411
170	1,273	430	0,689	690	0,504	950	0,408
180	1,226	440	0,679	700	0,499	960	0,405
190	1,183	450	0,669	710	0,495	970	0,402
200	1,143	460	0,659	720	0,490	980	0,400
210	1,107	470	0,650	730	0,486	990	0,397
220	1,074	480	0,641	740	0,481	1000	0,394
230	1,042	490	0,632	750	0,477	Yli 1000	0,405
240	1,013	500	0,624	760	0,473
250	0,986	510	0,616	770	0,469
260	0,961	520	0,608	780	0,465
270	0,938	530	0,600	790	0,461
280	0,915	540	0,593	800	0,457
290	0,894	550	0,586	810	0,453
300	0,874	560	0,579	820	0,450

Kadut, pihat ja vastaavat

Kohteen koon (tonnia) mukaiset yksikköhinnat (euroa/tonni) 1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Kohteen koko on esitetty taulukossa 10 tonnin välein. Tuotantopalkkiolaskelmassa kohteen koko ilmoitetaan tonnin tarkkuudella. Yksikköhinta ilmoitetaan kolmen desimaalin tarkkuudella.

Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)
50	2,754	310	1,112	570	0,822	830	0,682
60	2,516	320	1,095	580	0,815	840	0,678
70	2,330	330	1,078	590	0,808	850	0,674
80	2,181	340	1,062	600	0,801	860	0,670
90	2,057	350	1,047	610	0,795	870	0,666
100	1,952	360	1,033	620	0,788	880	0,662
110	1,861	370	1,019	630	0,782	890	0,659
120	1,783	380	1,005	640	0,776	900	0,655
130	1,713	390	0,992	650	0,770	910	0,651
140	1,651	400	0,980	660	0,764	920	0,648
150	1,596	410	0,968	670	0,758	930	0,644
160	1,545	420	0,956	680	0,753	940	0,641
170	1,499	430	0,945	690	0,747	950	0,638
180	1,457	440	0,935	700	0,742	960	0,634
190	1,419	450	0,924	710	0,737	970	0,631
200	1,383	460	0,914	720	0,732	980	0,628
210	1,350	470	0,904	730	0,727	990	0,625
220	1,319	480	0,895	740	0,722	1000	0,621
230	1,290	490	0,886	750	0,717	Yli 1000	0,651
240	1,263	500	0,877	760	0,712
250	1,238	510	0,868	770	0,798
260	1,214	520	0,860	780	0,703
270	1,191	530	0,852	790	0,699
280	1,170	540	0,844	800	0,694
290	1,150	550	0,837	810	0,690
300	1,131	560	0,829	820	0,686

Tiet, moottorikadut, lentokentät ja vastaavat

Kohteen koon (tonnia) mukaiset yksikköhinnat (euroa/tonni) 1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Kohteen koko on esitetty taulukossa 10 tonnin välein. Tuotantopalkkiolaskelmassa kohteen koko ilmoitetaan tonnin tarkkuudella. Yksikköhinta ilmoitetaan kolmen desimaalin tarkkuudella.

Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)	Kohteen koko (tonnia)	Yksikkö- hinta (€/tn)
50	2,929	310	0,876	570	0,586	830	0,457
60	2,596	320	0,858	580	0,579	840	0,453
70	2,344	330	0,841	590	0,572	850	0,450
80	2,146	340	0,824	600	0,566	860	0,446
90	1,985	350	0,809	610	0,560	870	0,443
100	1,852	360	0,794	620	0,554	880	0,439
110	1,739	370	0,779	630	0,548	890	0,436
120	1,641	380	0,766	640	0,542	900	0,433
130	1,557	390	0,753	650	0,537	910	0,430
140	1,482	400	0,740	660	0,532	920	0,427
150	1,416	410	0,728	670	0,526	930	0,424
160	1,357	420	0,717	680	0,521	940	0,421
170	1,304	430	0,706	690	0,516	950	0,418
180	1,255	440	0,695	700	0,511	960	0,415
190	1,211	450	0,685	710	0,506	970	0,412
200	1,171	460	0,675	720	0,502	980	0,409
210	1,134	470	0,665	730	0,497	990	0,407
220	1,099	480	0,656	740	0,493	1000	0,404
230	1,067	490	0,647	750	0,488	Yli 1000	0,415
240	1,038	500	0,639	760	0,484
250	1,010	510	0,630	770	0,480
260	0,984	520	0,622	780	0,476
270	0,960	530	0,615	790	0,472
280	0,937	540	0,607	800	0,468
290	0,916	550	0,600	810	0,464
300	0,895	560	0,593	820	0,460

22§ Urakkapalkat päällystystöissä

Mikäli työsuoritus ei perustu aikapalkkaan tai tuotantopalkkioon, voidaan työ sopia myös tehtäväksi urakkapalkalla. Urakkapalkan on oltava vähintään tuotanto- tai aikapalkkiojärjestelmän palkkaryhmän mukainen taulukkopalkka lisättynä joko takuutuotannolla tai henkilökohtaisella palkanosalla palkkausjärjestelmästä riippuen.

1.Tuotantopalkkatyön ulkopuolella tehtävät urakat

Kaivojen nostoissa ja laskuissa maksetaan 48,31 euroa/kpl.

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 49,52 euroa/kpl

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 50,95 euroa/kpl

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 52,18 euroa/kpl

mikäli työhön kuuluu piikkaus sekä muuraus ja betonin valu silloin, kun työnantaja järjestää kompressorin kaivonnostajien käyttöön.

Kaivon nostosta tai laskusta, kun työhön sisältyy koneellinen piik- kaus ja jätteiden poisto, maksetaan 29,74 euroa/kaivo.

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 30,48 euroa/kaivo.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 31,37 euroa/kaivo.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 32,12 euroa/kaivo.

Käsin suoritetusta liuostuksesta maksetaan urakkahintana 0,12 eu-roa/m².

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,12 euroa/m2

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,13 euroa/m2

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,13 euroa/m2

Urakkapalkoista voidaan sopia myös paikallisesti erikseen.

2.Urakkatyömääräykset

Muista urakkatöistä kuin tuotantopalkkauksen suorista urakoista on sovittava erikseen.

23§ Tiemerkitsijöiden palkkaus

1.Työpalkat

Tiemerkitsijöiden palkkausmuodot ovat asfalttialan työehtosopimuksen mukainen aikapalkka ja vaihtoehtona tälle paikallisesti sovittava urakkapalkka tiemerkintätöissä.

2.Aikapalkkajärjestelmä

Aikapalkkajärjestelmässä työntekijän palkka muodostuu neljästä osatekijästä, jotka ovat:

1.Taulukkopalkka

2.Henkilökohtainen palkanosa (pisteytyksen perusteella)

3.Ammattitutkintolisä tai erikoisammattitutkintolisä

4.Ylläpitolisä

1.Taulukkopalkka

Taulukkopalkan palkkaryhmät ovat I-V. Työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään alla olevan taulukon mukaisesti ammattinimikkeen perusteella.

Palkkaryhmä	Työntekijän nimike	1.5.2025 €/tunti	1.6.2026 €/tunti	1.6.2027 €/tunti
I	Kesätyöntekijä, työntekijä ilman työkokemusta	12,32	12,68	12,98
II	Käsimerkintätöiden avustaja	16,62	17,10	17,51
III	Turva-auton kuljettaja, huoltoauton kuljettaja, ajoratajyrsintäkoneen kuljettaja, käsimerkintäryhmän vastaava	17,61	18,12	18,56
IV	Tiemerkintäkoneen kuljettaja (vastaava), etumerkitsijä	18,57	19,11	19,57
V	Kokenut etumerkitsijä, muu IV-ryhmään kuuluva nimike	19,56	20,12	20,61

2.Henkilökohtainen palkanosa (0-25 pistettä)

Työntekijän henkilökohtainen palkanosa perustuu pisteytykseen siten, että pisteet vastaavat prosenttia taulukkopalkan päälle.

Esimerkiksi työntekijän henkilökohtaisen palkanosan suuruuden ollessa 10 pistettä, tarkoittaa tämä sitä, että taulukkopalkan päälle lisätään 10 prosenttia henkilökohtaista palkanosaa.

Henkilökohtainen palkanosa arvioidaan seuraavien viiden eri tekijän osalta:

1.Ammattitaito

2.Henkilökohtainen ominaisuus

3.Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus

4.Työryhmän vastaava työntekijä / raportointi

5.Huolto- ja korjaustehtävät

Kussakin kohdassa työntekijälle annetaan pisteet asteikolla 0-5. Pis-teytys voidaan tehdä 0,5 pisteen tarkkuudella. Huomaa, että osatekijän 3 (Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus) arvioidaan pääsääntöisesti ryhmäkohtaisesti. Muissa kohdissa arviointi tehdään kunkin työntekijän osalta erikseen.

3.Ammattitutkinto- tai erikoisammattitutkintolisä

Ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisä

Ammattitutkintolisä ja erikoisammattitutkintolisä maksetaan erillisenä lisänä aikapalkassa taulukkopalkan ja henkilökohtaisen palkanosan päälle niille henkilöille, jotka ovat suorittaneet hyväksyttävästi maarakennusalan ammattitutkintoon liittyvän asfalttiosion tai as- falttialan erikoisammattitutkinnon (tutkintolisä maksetaan ainoastaan yhdestä tutkinnosta).

Ammattitutkintolisä 0,37 €/tunti

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,38 €/ tunti.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,39 €/ tunti.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,40 €/ tunti.

Erikoisammattitutkintolisä 0,82 €/tunti

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,84 €/ tunti.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,86 €/ tunti.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,89 €/ tunti.

Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutuvan henkilön suositellaan keskustelevan työnantajan edustajan kanssa ennen koulutuksen aloittamista tutkinnon aiheuttamien kustannusten korvauksista.

4.Ylläpitolisä

Aikapalkkajärjestelmässä maksetaan nimikekohtaisen taulukkopalkan, henkilökohtaisen palkanosan ja mahdollisen ammattitutkintolisän lisäksi ylläpitolisää.

Ylläpitolisä määräytyy työntekijän työtehtävän perusteella. Ylläpitolisää maksetaan työryhmän vastaavalle (A), muulle työntekijälle (B) ja työryhmän avustajalle (C).

Ylläpitolisän suuruus on ryhmässä (A) 6,43 €/tunti, ryhmässä (B) 2,63 €/tunti ja ryhmässä (C) 1,16 €/tunti.

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ryhmässä (A) 6,59 €/tunti, ryhmässä (B) 2,70 €/tunti ja ryhmässä (C) 1,19 €/tunti.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ryhmässä (A) 6,78 €/tunti, ryhmässä (B) 2,77 €/tunti ja ryhmässä (C) 1,22 €/tunti.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ryhmässä (A) 6,94 €/tunti, ryhmässä (B) 2,84 €/tunti ja ryhmässä (C) 1,25 €/tunti.

Ylläpitolisästä voidaan sopia paikallisesti toisin, mutta ylläpitolisän pitää olla vähintään edellä mainitun suuruinen.

3.Aikapalkan keskeytyspalkka

Milloin tiemerkintätyötä ei voida tehdä aikapalkalla, työnantaja pyrkii järjestämään muuta työtä.

Tästä työstä työntekijälle maksetaan ko. tunneilta aikapalkkajärjestelmän mukaista taulukkopalkkaa, henkilökohtaista palkanosaa sekä mahdollista ammattitutkintolisää tai erikoisammattitutkintolisää.

Mikäli lumi- tai vesisade estää työnteon, työntekijälle maksetaan

sääesteen ajalta 12,81 €/ tunti.

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,13 €/ tunti

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,51 €/ tunti

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,84 €/ tunti

4.Urakkapalkka tiemerkintätöissä

Mikäli työsuoritus ei perustu aikapalkkaan, voidaan työ sopia myös tehtäväksi kokonaisurakkapalkalla. Urakkapalkan on oltava vähintään aikapalkkajärjestelmän palkkaryhmän mukainen taulukkopalkka lisättynä henkilökohtaisella palkanosalla, ammatti- tai erikoisammattitutkintolisällä.

24§ Palkanmaksu

1.Työpalkka maksetaan joka toinen perjantai tai, jos silloin on pyhä, edellisenä arkipäivänä.

Paikallisesti voidaan sopia, että varsinainen palkanmaksu tapahtuu kerran kuukaudessa. Tällöin työntekijällä on oikeus pyynnöstä saada palkkapäivien puolivälissä ennakkopalkka säännöllistä työaikaa vastaavilta työtunneilta.

2.Työryhmälle on annettava viikoittain kirjallinen tuotantopalkkiolaskelma.

3.Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle pankkitilille Suomessa toimivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

4.Työnantajan antaessa lopputilin on palkka maksettava heti työsuhteen päätyttyä paitsi tehtäessä urakkatyötä tai työtä, josta maksetaan tuotantopalkkiota, jolloin palkka on maksettava mittauksen jälkeisen päivän kuluessa.

5.Paikallisesti voidaan sopia, että lopputili maksetaan viimeistään työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäi- vänä.

25§ Siirto toiseen työhön

Jos työntekijä työn vähyyden tai sen loppumisen takia siirretään omalla suostumuksellaan tekemään muuta kuin omaa ammattityötään, voidaan siirron jälkeisen palkanmaksukauden alusta sopia palkka sen työn mukaan, jota hän suorittaa.

26§ Alaikäiset työntekijät, opiskelijat ja työpaikkaohjaaja

Alle 18-vuotiaille työntekijöille voidaan asianomaisen työntekijän ja työnantajan sekä luottamushenkilön kesken sopia palkasta toisin kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty.

Työssä oppijoiden ja oppisopimusoppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työpaikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkaukseensa.

IV MATKUSTAMINEN JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET

27§ Matkustamista koskevia määräyksiä

Matkustamiseen liittyvien kustannusten korvaamisesta voidaan sopia paikallisesti. Mikäli muuta ei sovita, matkustamiseen liittyvät kustannukset korvataan 28 ja 29 §:ien mukaisesti.

Vesiteitse tapahtuvista matkoista on sovittava aina erikseen.

Matkustamiseen liittyvät korvaukset maksetaan jokaisen palkanmaksun yhteydessä työnantajan edellyttämän selvityksen perusteella.

Työnantajan ja työntekijän on sovittava kirjallisesti ulkomailla työskentelyn ajalta maksettavista kustannusten korvauksista ennen ulkomaan työkomennuksen alkamista. Ulkomaan työskentelyn aikana työntekijälle maksetaan kustannusten korvaukset kokonaisuus huomioon ottaen vähintään kotimaan kustannusten korvausten tasoisina.

28§ Yöpymistä edellyttävät matkat

Majoitus

Jos työntekijä matkustaa työhön kotipaikkakuntansa ulkopuolelle siten, ettei hän voi saapua yöksi kotiinsa, työnantaja järjestää työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen majoituksen.

Majoitus on pääsääntöisesti järjestettävä siten, että työntekijällä on oma huone yöpymistä varten.

Pääsäännöstä voidaan poiketa, mikäli oman huoneen järjestäminen on olosuhteista johtuen mahdotonta tai oman huoneen järjestäminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia. Asia on todettava yhteisesti luottamushenkilön tai majoittuvien työntekijöiden kanssa ennen majoituksen alkamista. Yötyössä kohtuuttomiin kustannuksiin voidaan vedota vain poikkeustilanteissa.

Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä työntekijälle majoitusta, työntekijälle maksetaan yömatkarahaa 16 euroa. Yömatkaraha maksetaan päivärahan lisäksi.

Päiväraha

Työntekijän yöpyessä työmatkalla, maksetaan matkavuorokaudelta päivärahaa 53 euroa. Päiväraha maksetaan myös matkustuspäiviltä, mutta ensimmäiseltä matkustuspäivältä vain, jos matka alkaa ennen kello 12.00 päivällä.

Matkakustannukset

Matkoista, jotka tehdään työnantajan pyynnöstä, korvataan tarpeelliset matkakustannukset työkohteeseen julkisella kulkuneuvolla.

Komennuksen kestäessä matkakustannukset korvataan työntekijän kotipaikkakunnalle ja takaisin julkisella kulkuneuvolla:

a)neljän viikon välein. Neljän viikon laskennan lähtökohtana pidetään juhannusviikonloppua, josta korvattavien viikonloppumatkojen ajankohdat lasketaan vuosittain. Työsuhteen kestolla ei ole vaikutusta työntekijän oikeuteen saada korvausta viikonloppumatkoista.

b)pääsiäisenä, juhannuksena ja jouluna-

c)työntekijän sairastuessa työskentelypaikkakunnalla

d)työntekijän vuosiloman aikana.

Matka-ajan palkka

Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan 12,81 €/ tunti.

- 1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,13 €/ tunti.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,51 €/ tunti.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,84 €/ tunti.

Palkkaryhmässä I työntekijän matka-ajan palkan suuruus määräytyy kuitenkin taulukkopalkan ja henkilökohtaisen palkanosan perusteella niin, ettei se ylitä 12,81 €/ tunti.

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,13 €/ tunti.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,51 €/ tunti.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,84 €/ tunti.

Jos työntekijälle on järjestetty makuupaikka, matka-ajan palkkaa ei makseta kello 20.00-07.00 väliseltä ajalta.

Matkakustannukset

Päivittäiset työmatkat korvataan sovitusta 0-pisteestä lukien 4 km:n etäisyyden ulkopuolelta työkohteeseen menon ja paluun osalta julkisen kulkuneuvon mukaan. Matkan pituutta vastaava korvaus maksetaan kaikille työntekijöille riippumatta heidän asuinpaikastaan.

Matka-ajan palkka

Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan 4 km:n etäisyyden ulkopuolella 12,81 €/ tunti.

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,13 €/ tunti.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,51 €/ tunti.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,84 €/ tunti.

Palkkaryhmässä I työntekijän matka-ajan palkan suuruus määräytyy kuitenkin taulukkopalkan ja henkilökohtaisen palkanosan perusteella niin, ettei se ylitä 12,81 €/ tunti.

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,13 €/ tunti.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,51 €/ tunti.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 13,84 €/ tunti.

Jyrä- ja valuasfaltin siirtyvät työmaat

Jyrä- ja valuasfaltin siirtyvillä työmailla katsotaan koneasema 0-pisteeksi ja se on työhönottopaikka. Työhönottopaikkakunnan koneasema jää laskennan lähtökohdaksi. Työntekijän matka ja matkaajan korvaus maksetaan yli 5 km:n matkalta kuten yllä kohdassa matkakustannukset on määritelty.

Työskentely varsinaisella työpaikalla

Edellä mainittuja matkaajan korvauksia ei makseta silloin, kun työntekijä työskentelee kiinteällä koneasemalla, varastolla tai korjaamolla.

30§ Sairausajan palkka

1.Määritelmät

Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi.

Sairausajan palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka maksetaan sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden ajalta.

2.Sairausajan palkan maksuajanjakso

Työsuhteen yhdenjaksoinen kestoaika ennen työkyvyttömyyden alkua	Ajanjakson pituus
alle 2 viikkoa	-
vähintään 2 viikkoa mutta alle 3 vuotta	28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta	35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta	42 päivää
10 vuotta tai kauemmin	56 päivää

Kausiluonteisessa työssä yhdenjaksoinen työsuhteen kestoaika määräytyy siten, että työntekijän perättäiset työsuhteet saman työnantajan palveluksessa lasketaan yhteen.

Jos on sovittu muusta kuin 40 tunnin säännöllisestä työajasta, maksetaan sairausajan palkka sovittujen työvuorojen mukaisesti, kuitenkin vähintään kolmen edellisen palkanmaksukauden työvuorojen keskituntiansiolla päiväkohtaisen tuntimäärän keskiarvon mukaan.

3.Odotuspäivä

Työntekijälle, joka on kausiluontoisissa töissä ollut viimeisen kolmen vuoden aikana perättäisinä työkausina saman työnantajan palveluksessa yli kahden kuukauden työsuhteet yhteenlaskettuna vähintään kuusi kuukautta, maksetaan sairausajan palkkaa ensimmäisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle siitä, että edellä mainitut ehdot täyttyvät.

Jos kyseessä on työtapaturma tai työkyvyttömyyden kesto ylittää sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan (työkyvyttömyyden alkamispäivä ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää) sairausajan palkkaa maksetaan ensimmäisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

4.Sairausajan palkan määrä

Sairausajan palkka lasketaan työntekijän kolmen edellisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan keskituntiansion perusteella.

Työkyvyttömyyden alkaessa kesken työvuoron maksetaan palkka työvuoron loppuun. Palkka lasketaan tällöin edellisen kappaleen mukaisesti.

5.Työkyvyttömyyden todentaminen

Työnantajan hyväksymä todistus

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin antamalla tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelta.

Omailmoitusmenettely

Yrityksissä on flunssatyyppisissä enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa sovittava omailmoitusmenettelystä. Sopia ei voi, että aina vaaditaan lääkärintodistus. Sopimuksen on syytä olla kirjallisessa muodossa.

Mikäli omailmoitusmenettelystä ei ole sovittu, työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Tässä tapauksessa omailmoitukseen noudatetaan seuraavia sääntöjä:

-Työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan omalle esihenkilölleen välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua. Ellei ilmoitusta ole tehty ennen työvuoron alkua, poissaolon ajalta ei makseta sairausajan palkkaa.

-Työnantaja voi perustellusta syystä, mm. silloin kun työntekijällä on useita toistuvia sairauspoissaoloja, vaatia työkyvyttömyyden osoitukseksi lääkärintodistusta.

-Omailmoitusmenettelyä ei sovelleta vuosiloman aikana.

Osapuolet suosittelevat, että sovittaessa omailmoitusmenettelystä, paikalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat alle 10-vuotiaan lapsen tilapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvityk-sen. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lää-kärintodistusta, työnantajalla on oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Työntekijän tulee käyttää ensisijaisesti yrityksen työterveyspalveluita.

Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanottoajan kohtuuttoman pitkä odotus.

7.Sairauspoissaolosta ilmoittaminen

Työntekijän tulee ilmoittaa työkyvyttömyydestään lähimmälle esihenkilölleen tai muulle työnantajan määräämälle henkilölle ennen työvuoron alkua, mikäli se on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista. Työnantajan tulee ohjeistaa työntekijöille sairauspoissaoloista ilmoittamisen menettelytavat.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä työjärjestelyjen vuoksi.

Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa työnantajalle viipymättä sairastumisestaan, sairausajan palkanmaksuvelvollisuus alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jona ilmoitus on tehty.

8.Sairausajan palkan maksamatta jättäminen

Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut työkyvyttömyyden tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheutunutta työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.

9.Työkyvyttömyyden uusiutuminen

Mikäli työkyvyttömyys uusiutuu samasta syystä enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta työntekijälle on viimeksi maksettu sairauspäivärahaa tai sairausajan palkkaa, uusiutunut työkyvyttömyys muodostaa yhden kokonaisuuden aikaisemman tai aikaisempien työkyvyttömyysajanjaksojen kanssa. Sairausajan palkkaa maksetaan, kunnes sairausajan palkan maksuajanjakso on täyttynyt. Ajanjakson ei työkyvyttömyyden uusiutuessa samasta syystä tarvitse olla yhdenjaksoinen. Sairausajan palkka maksetaan ensimmäiseltä täydeltä työ- kyvyttömyyspäivältä, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.

Mikäli työkyvyttömyys uusiutuu samasta syystä yli 30 päivän kuluessa, menetellään sairausajan palkan maksamisen suhteen kuin kyseessä olisi uusi sairaus. Tällöin sairausajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy edellä mainituissa 2. ja 3. kohdissa määritellyllä tavalla.

Määrittely sen suhteen, onko kyseessä työkyvyttömyys samasta vai eri syystä, tapahtuu työkyvyttömyyden ajalta maksettavan sairaustai muuta päivärahaa maksavan tahon päätöksen perusteella.

10.Sairauspäiväraha tai muu korvaus

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen sairauspäivärahan tai muun korvauksen, johon työntekijä on oikeutettu, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Mikäli työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella, tämä vähennetään maksettavasta sairausajan palkasta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvausta sairausajan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

11.Työkyvyn ylläpito, sairauspoissaolojen hallinta ja sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikea soveltaminen

Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettelytavoista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä. Tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Erityistä huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseen.

Työnantajan ja luottamushenkilön tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä sairausajan palkkaa ja sairauspoissaoloja koskevien määräysten oikeassa soveltamisessa. Liitot suosittelevat, että yrityksessä seurataan sairauspoissaolojen kehitystä ja etsitään keinoja niiden ennaltaehkäisemiksi ja vähentämiseksi.

1.Lakisääteiset terveystarkastukset

Lakisääteinen terveystarkastus on työaikaa, josta maksetaan palkkaa keskituntiansion perusteella.

Mikäli työntekijä käy lakisääteisessä terveystarkastuksessa työkauden ulkopuolella, maksetaan tarkastukseen käytetyltä ajalta palkkaa vastaava korvaus työkauden ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Palkkaa vastaava korvaus lasketaan keskituntiansion perusteella.

Ansionmenetys korvataan sekä terveystarkastuksen ajalta että matka-ajalta työntekijän menettämien säännöllisten työtuntien mukaisesti. Lisäksi korvataan välttämättömät matkakustannukset. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Ansionmenetys korvataan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti ja päiväraha matkakustannusten korvausta koskevien määräysten mukaisesti.

Korvattavia terveystarkastuksia ovat:

a)Valtioneuvoston asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenki-löiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) määritellyissä ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavat terveystarkastukset

b)nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) määritellyt tutkimukset

c)säteilylaissa (592/1991) tarkoitetut tutkimukset

d)terveydensuojelulain (763/94) edellyttämät tutkimukset, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Työntekijän tulee toimittaa lakisääteisistä tarkastuksista tehty työkykyisyysarvio viipymättä työnantajalle. Määräaikaistarkastuksen tarkoituksena on selvittää työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Sen sisältö ja laajuus perustuvat terveydenhuollon asiantuntijan arvioon tarvittavista toimenpiteistä työn todellisiin riskeihin ja altisteisiin pohjautuen. Harkittaessa määräaikaistar-kastuksen laajuutta huomioon tulee ottaa työntekijän työtehtävien aiheuttamat erityisvaatimukset ja henkilökohtainen terveydentila. Määräaikaistarkastus rakennusalalla edellyttää sitä, että työntekijä käy vastaanotolla.

2.Lääkärissäkäynnit

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen seuraavien lääkärissäkäyntien osalta.

a)Uusi tai uusiutuva työkyvyttömyys

Ansionmenetys korvataan, kun

—työntekij ä käy lääkärissä työkyvyttömyyden toteamiseksi,

—lääkärin tutkimustoimenpiteestä seuraa enintään vuorokauden kestävä työkyvyttömyys tai

—työntekijä työkyvyttömyysoireiden vuoksi otetaan sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan työkyvyttömyysajan palkkaa koskevia määräyksiä.

b)Aikaisemmin todettu työkyvyttömyys Ansionmenetys korvataan

—kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on kyseisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi,

—sairauden olennaisesti pahentuessa, jos työntekijän on sen vuoksi ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen,

—hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen kyseisen erikoisalan lääkä-rin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen, esimerkiksi silmälasien, hankkimiseksi tai

—muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

—Syöpäsairauden edellyttämän lääkärin määräämän hoitotoimenpiteen takia, vaikka siitä ei seuraisikaan työkyvyttömyyttä.

c)Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Ansionmenetys korvataan korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

d)Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Ansionmenetys korvataan sairausvakuutuslain mukaisen raskausrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

e)Syöpäseulonnat

Ansionmenetys korvataan rintasyövän, kohdun kaulaosan syövän ja eturauhassyövän seulonnan ajalta.

f ) Äkillinen hammassairaus

Ansionmenetys korvataan hoitotoimenpiteen ajalta, jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Ansionmenetys korvataan vain, mikäli työntekijä ei voi saada hoitoa työajan ulkopuolelta. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

Ansionmenetys korvataan edellä lueteltujen lääkärissäkäyntien ajalta, mikäli kysymyksessä on sairastuminen tai tapaturma, jonka takia on välttämätöntä päästä nopeasti lääkäriin.

Äkillisiä uusia tai uusiutuvia sairauksia tai tapaturmia lukuun ottamatta edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanotto- aikaa työajan ulkopuolella. Lääkärissäkäynti on järjestettävä työajan tarpeetonta menestystä välttäen.

Ansionmenetys korvataan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän on esitettävä lääkärissäkäynnistä työn-antajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalk- kiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnan-tajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, korvausta ansionmenetyksestä ei suoriteta lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten mukaisesti. Korvausta ei suoriteta myöskään 29 §:n 3. kohdan mukaisena odotuspäivänä suoritetun lääkärissäkäynnin ajalta.

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen äidille tai isälle taikka samassa taloudessa asuvalle lapsen vanhemman puolisolle ansionmenetys lapsen hoidon järjestämiseksi välttämättömän, lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta. Lapsella tarkoitetaan paitsi omaa lasta, myös puolison lasta sekä perheeseen sijoitettua tai perheen huollossa olevaa lasta. Puolisolla tarkoitetaan myös avopuolisoa.

Ansionmenetys maksetaan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Poissaolosta on annettava työnantajan hyväksymä selvitys. Hyväksyttävällä selvityksellä tarkoitetaan sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukaista selvitystä.

Ansionmenetyksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kahden viikon ajan. Ansionmenetys maksetaan myös yksinhuoltajalle sekä siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sairasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asumisen taikka siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys. Saman sairauden johdosta ansionmenetys maksetaan vain toiselle vanhemmista.

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston asetuksella säädettyä lääketieteellisin perustein vaikeaksi arvioitavaa sairautta tai vammaa, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10. luvun 2 §:ssä (1224/2004) tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Lapsella tarkoitetaan paitsi omaa lasta, myös puolison lasta sekä perheeseen sijoitettua tai perheen huollossa olevaa lasta.

Edellytyksenä maksamiselle on, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen lapsen syntymää. Mikäli lapsi syntyy ennen laskettua aikaa, lapsen vanhempi ei menetä oikeuttaan edellä mainittuihin palkkaetuuksiin, mikäli kuusi kuukautta olisi täyttynyt laskettuun aikaan mennessä. Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa peräkkäisinä työkausina, määritetään työsuhteen pituus laskemalla peräkkäisten työkausien työsuhteiden kestoajat yhteen.

Mikäli työntekijä on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä vastaavan pituinen palkallinen vanhempainvapaaseen rinnastettava vapaa. Tämä ei koske perheen sisäistä adoptiota.

Työnantajan on otettava työntekijöilleen ryhmähenkivakuutus sellaisena kuin sen kulloinkin keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sopineet. Vakuutuksen perusteella vakuutuksen antanut yhtiö maksaa vakuutetun työntekijän kuoltua työmarkkinajärjestöjen kulloinkin sopiman vakuutussumman. Lisätietoja www.trhv.fi.

1.Työntekijän oikeus vuosilomaan ja vuosiloman pituus sekä vuosiloman antaminen määräytyvät vuosilomalain mukaan.

Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa peräkkäisinä työkausina, lasketaan vuosilomaa sekä lomarahaa laskettaessa peräkkäisten työkausien työsuhteiden kestoajat yhteen.

2.Alle kuusi kuukautta saman työnantajan palveluksessa olleen työntekijän lomarahan määrä on 14 prosenttia työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien.

Vähintään kuusi kuukautta saman työnantajan palveluksessa olleen työntekijän lomarahan määrä on 18,5 prosenttia työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien 6 kuukauden täyttymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta.

Lomarahaa kertyy myös sairaus- ja tapaturma-ajalta maksetusta palkasta, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden.

3.Työntekijällä, joka työsuhteensa aikana on ollut työssä vähemmän kuin 14 päivää, ei kuitenkaan ole oikeutta lomarahaan, jos hän itse päättää työsuhteensa, vaikka hänelle olisi edelleen työtä tarjolla tai hänen työsuhteensa puretaan työsopimuslain työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteella.

4.Lisävapaapäivien palkka

Mikäli työntekijälle on kertynyt vuosilomalain 7 a §:n mukaisia vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta, lisäva- paapäivän palkka määräytyy siten, että työehtosopimuksen 28 §:n 4. kohdan mukainen keskituntiansio kerrotaan kahdeksalla tunnilla ja 21,5 päivällä ja saatu tulo jaetaan luvulla 25 (KTA x 8 h x 21,5 pv / 25 = yhden lisävapaapäivän palkka).

5.Työntekijälle kertyy vuosilomaa erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta vuosilomalain mukaisesti. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta kertyneestä lomasta maksetaan lomaraha siten, että työntekijä saa lomarahana 12 kertaa kolmen edellisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan mukaisen keskituntiansion jokaista kertynyttä lomapäivää kohti. Jos täydessä lomanmääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perhevapaapäiviä, työntekijälle maksetaan perhevapaan perusteella kertyneestä lomarahasta suhteellinen osuus.

Esimerkki. Työntekijä, jolle kertyy perhevapaan ajalta 2,5 lomapäivää kuukaudessa. Kuukauden ajalta kertyvä lomaraha:

2,5 lomapäivää *12 * KTA

Esimerkki. Työntekijä, jolle kertyy perhevapaan ajalta 2 lomapäivää kuukaudessa. Kuukauden aikana on 21 työpäivää, joista työntekijä on ollut perhevapaalla viisi päivää. Kuukauden ajalta kertyvä lomaraha:

2 lomapäivää *12 * KTA * 5/21 (23,8 %).

1.Työnantajan on varustettava jokaiselle vakinaiselle työpaikalle tai sen läheisyyteen työntekijän ruokailua ja vaatteiden sekä työkalujen säilytystä varten tarkoitustaan vastaavat suojat, jotka tulee varustaa vedenpitävillä katoilla, lukollisilla ovilla ja seinillä. Suojat on työnantajan kustannuksella pidettävä puhtaina ja vartioituina, mikäli työmaille on vartiointi järjestetty, sekä kylmänä ja kosteana vuodenaikana vähintään 15 °C lämpöisinä. Edellä mainittujen suojien tulee olla myös jokaisen työpaikan levityskohteessa tai sen läheisyydessä, jos siinä työskennellään vähintään kahtena työpäivänä.

2.Työnantajan tulee järjestää jokaisella työpaikalla juomaveden saantia varten vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.

3.Työnantajan on pidettävä vakinaisella työpaikalla tarpeelliset pesulaitteet. Työntekijälle on varattava 5 min. pesuaikaa ennen työajan päättymistä. Työnantaja järjestää pesuaineet peseytymistä varten.

4.Työnantaja vakuuttaa työntekijäin vaatteet ja työkalut vakinaisella työpaikalla.

5.Työnantajan työkalut ja tarvikkeet on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja.

6.Työnantaja järjestää ensiapuvälineet jokaiselle työpaikalle.

7.Työnantaja antaa työntekijän käyttöön:

a)Työtehtäviin soveltuvat haalarit tai takin ja housut taikka muut tarvittavat suojavarusteet sekä turvajalkineet. Suojavaatteita ja turvajalkineita annetaan vähintään yhdet ja tarvittaessa useammat vuodessa, ellei olosuhteista tai käyttötarpeesta johtuen muu menettely ole perusteltua (esimerkiksi suojavaatetuksen poikkeavan voimakas tai vähäinen kuluminen).

Työnantaja vastaa suojavaatteiden ja suojavälineiden puhtaanapidosta, huollosta ja mahdollisista tarkastuksista. Toteutustapa sovitaan paikallisesti. Suojavaatteilla tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksen 427/2021 mukaisia kehon suojaukseen tarkoitettuja vaatteita ja muita vastaavia varusteita.

b)Kylmissä olosuhteissa työskenneltäessä työnantaja antaa läm- pösuojatut haalarit tai takin ja housut niitä tarvitseville työntekijöille. Työnantajan harkinnassa on, minkälaiset suojavaatteet ja turvajalkineet hän katsoo tarkoituksenmukaisimmiksi ja kuinka niiden jako käytännössä suoritetaan. Suojavaatteet ja turvajalkineet ovat työnantajan omaisuutta. Saadessaan uudet suojavaatteet tai turvajalkineet työntekijän on palautettava entiset työnantajalle. Samoin työsuhteen päättyessä työntekijän on palautettava hallussaan olevat suojavaatteet ja turvajalkineet.

c)Meluisissa töissä työntekijän käyttöön kuulosuojaimet.

d)Yhden sadetakin ja -housut, mikäli työntekijän on työskenneltävä sateessa ilman katosta tai muuta suojaa. Työntekijä palauttaa em. sadevarusteet työsuhteen päättyessä.

e)Yhdet käsineet kerran kahdessa viikossa emulsioruiskutustyötä suorittaville sekä tuotantopalkkiotyössä työskenteleville, niitä tarvitseville työntekijöille.

f)Amiinia käsiteltäessä amiinin käsittelyyn osallistuville työntekijöille työntekijöiden käyttöön tarvittavat suojavälineet, joiden viennistä säilytyspaikkaan vastaa työntekijä.

g)Optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).

37§ Muita korvauksia

1.Työntekijällä, joka on ollut työsuhteessa vähintään kolme kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

2.Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

3.Reservinharjoitusten ajalta maksetaan työntekijälle palkkaa siten, että hän saa valtion maksaman reservipalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka reserviläisinä on kutsuttu väestönsuojelukoulutukseen.

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa tai avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä avo-/aviopuolison vanhempia. Rekisteröity parisuhde rinnastuu avioliittoon.

5.Mikäli työntekijän silmälasit todisteellisesti rikkoutuvat korjaus- kelvottomiksi tai muutoin vahingoittuvat hänen työssään, työnantaja korvaa rikkoutuneet silmälasit tai vastaa niiden korjauskustannuksista. Edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Mikäli työntekijä ei ole käyttänyt ko. työn mahdollisesti edellyttämiä suojavälineitä, silmälaseja ei korvata.

KOKEILULUONTOISET TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

Työnantaja ja työntekijä voivat INFRA ry:n jäsenyrityksessä paikallisesti sopia toimivansa työehtosopimuksen määräyksistä poiketen jäljempänä olevien työaikamääräysten mukaisesti.

1.Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2.Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan 1 kohdan määräysten estämättä järjestää myös siten, että se tasoittuu 5 viikon aikana keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voi tällöin olla enintään 50 tuntia ja päivittäinen säännöllinen työaika enintään 10 tuntia.

3.Työtuntijärjestelmä laaditaan enintään viisiviikkoisjaksolle etukäteen. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä työn alkamis- ja lopettamisaika, ruokailu- ja lepotauot sekä vapaapäivät.

4.Kun paikallisesti sovitaan tässä määritellystä työaikakokeilusta, tulee samalla määritellä ne tilanteet, milloin työtuntijärjestelmän muuttaminen on mahdollista. Samalla tulee sopia pelisäännöt, joita työtuntijärjestelmän muutostilanteissa noudatetaan. Kun asia on käsitelty osapuolten kesken, voidaan menetellä 5. kohdan mukaisesti työtuntijärjestelmän muutostarpeiden tullessa ajankohtaiseksi.

5.Työtuntijärjestelmän muutoksista perustellusta syystä (esim. tilaajan vaatimus) ilmoitetaan työntekijälle mahdollisimman ajoissa, kuitenkin viimeistään muutosta edeltävänä työpäivänä.

Osapuolet voivat sopia työtuntijärjestelmän muuttamisesta.

6.Milloin on paikallisesti sovittu järjestettäväksi tämän kokeilun mukaisesti työaika, määräytyvät vapaapäivät työtuntijärjestelmän mukaisesti. Tällöin on työtuntijärjestelmää laadittaessa pidettävä tavoitteena, että työntekijälle järjestetään sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Mikäli mahdollista sen tulisi olla lauantai.

7.Ylityötä on se työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä kunakin työviikkona säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. Työviikon kahdeksalta (8) ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan viidelläkymmenellä (50) ja seuraavilta tunneilta sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.

Jos ajanjakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijä ei ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan, montako tuntia työntekijä kunakin tekemänään työpäivänä on tehnyt työtä yli työtuntijärjestelmän mukaisen työajan. Työtuntijärjestelmässä määrätyn työajan ylittäviltä ylityötunneilta suoritetaan ylityökorvausta edellä määritellyn mukaisesti.

Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka työaikalain 18 §:n mukaisesti.

8.Jos tasoitusvapaa annetaan samanaikaisesti kaikille yrityksen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mahdollisesta muusta poissaolon syystä.

9.Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti työehtosopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava erillinen korvaus.

10.Työajanlyhennysvapaan kertymistä laskettaessa tehdyiksi työpäiviksi luetaan tasoitusjaksoon sisältyvien työssäolopäivien lisäksi ns. tasoituspäivät.

11.Työ voidaan järjestää myös kahteen vuoroon.

12.Muutoin sopimiseen, samoin kuin sen nojalla työnantajan ja työntekijöiden välillä sovittuihin työaikajärjestelyihin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta.

13.Yksittäisen työntekijän jättäytyessä perustellusta syystä, jollaisia ovat mm. lastenhoitoon liittyvät syyt, kokeilun ulkopuolelle, noudatetaan häneen työehtosopimuksen mukaisia työaikamääräyksiä. Työntekijää ei saa tällöin lomauttaa tai irtisanoa sillä perusteella, että tämä kieltäytyi siirtymästä työaikakokeiluun. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta rajoittaa työnantajan lain ja RISS:n mukaista lomautus- ja irtisanomisoikeutta.

14.Liitot selvittävät keskenään välittömästi työaikajouston väitetyt väärinkäytökset.

ASFALTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 9.5.2025

Paikka Helsinki

Läsnä:

INFRA ry / Rakennusliitto ry

Paavo Syrjö / Kimmo Palonen

Juha Arvola / Jyrki Ojanen

Tiina Olin / Lauri Haikola

Nina Raitanen / Anna Lauri

1 Sopimuskausi

Työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2025 ja on voimassa 29.2.2028 asti.

Työehtosopimukset voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2027 kahden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2026 toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle.

2 Palkankorotukset

Palkankorotukset 2025

Palkkoja korotetaan 1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,5 % suuruisella yleiskorotuksella. Taulukkopalkkoja ja suorituspalkkoja korotetaan 2,5 %. Rahamääräisiä lisiä ja henkilöstön edustajien erilliskorvauksia korotetaan 2,5 %.

Palkankorotukset 2026

Palkkoja korotetaan 1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,9 % suuruisella yleiskorotuksella. Taulukkopalkkoja ja suorituspalkkoja korotetaan 2,9 %. Rahamääräisiä lisiä ja henkilöstön edustajien erilliskorvauksia koro-tetaan 2,9 %.

Palkankorotukset 2027

Vuonna 2027 palkkoja korotetaan 1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,4 % suuruisella yleiskorotuksella.

Taulukkopalkkoja ja suorituspalkkoja korotetaan 2,4 %. Rahamääräisiä lisiä ja henkilöstön edustajien erilliskorvauksia korotetaan 2,4 %.

Tes:n euromäärät

	1.9.2025	1.6.2026	1.6.1027
Aikapalkka
I	12,32	12,68	12,98
II	16,62	17,10	17,51
III	17,61	18,12	18,56
IV	18,57	19,11	19,57
V	19,56	20,12	20,61
Yölisä	5,55	5,71	5,84
4 vkoa	5,82	5,99	6,13
8 vkoa	6,11	6,29	6,44
12 vkoa	6,40	6,58	6,74
Iltavuorolisä	1,71	1,76	1,80

Tuotanto
I	9,52	9,80	10,03
II	12,76	13,13	13,45
III	13,49	13,88	14,21
IV	14,23	14,64	14,99
V	14,97	15,40	15,77
Alle 50 tn
I	15,41	15,85	16,23
II	18,71	19,25	19,71
III	19,48	20,04	20,52
IV	20,22	20,81	21,31
V	20,97	21,58	22,10
Tuotannon kokonais
I	14,90	15,34	15,70
II	18,12	18,65	19,10
III	18,87	19,42	19,88
IV	19,58	20,15	20,63
V	20,32	20,90	21,41
Ammattitutkintolisä	0,38	0,39	0,40
Erikoisammattitutkintolisä	0,84	0,86	0,89
Takuutuotanto	5,80	5,97	6,11
Verkot	1,09	1,12	1,14
Kaivot	49,52	50,95	52,18
Kaivot, konepiikkaus	30,48	31,37	32,12
Liikenteenohjaaja	13,30	13,69	14,02
Kelluva kaivo	7,29	7,50	7,68
Lautaränni ja kolmiolista	0,17	0,18	0,18
Koururänni ym.	0,51	0,53	0,54
Liuostus	0,12	0,13	0,13
Matkatunnit	13,13	13,51	13,84

Tiemerkitsijöiden ylläpitolisä
A	6,59	6,78	6,94
B	2,70	2,77	2,84
C	1,19	1,22	1,25
Sääeste	13,13	13,51	13,84
Luottamushenkilö	37,99	39,09	40,03
	47,49	48,87	50,04
	71,20	73,26	75,02
Työsuojeluvaltuutettu	37,99	39,09	40,03

TUOTANTOMÄÄRÄÄN PERUSTUVA PALKKIO 2025

KADUT, PIHAT JA VASTAAVAT:

Työkohteen koko: 50-1000 tonnia

Kerroin = 18,269*(Kohteen koko^(-0-497)), euroa/tonni

Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.

Työkohteen koko: yli 1000 tonnia

Kerroin = 0,618 euroa/tonni

Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).

TIET, MOOTTORIKADUT, LENTOKENTÄT JA VASTAAVAT:

Työkohteen koko: 50-1000 tonnia

Kerroin = 36,954*(Kohteen koko^(-0-6614)), euroa/tonni

Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.

Työkohteen koko: yli 1000 tonnia

Kerroin = 0,394 euroa/tonni

Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).

TUOTANTOMÄÄRÄÄN PERUSTUVA PALKKIO 2026

KADUT, PIHAT JA VASTAAVAT:

Työkohteen koko: 50-1000 tonnia

Kerroin = 18,799*(Kohteen koko^(-0,497)), euroa/tonni

Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.

Työkohteen koko: yli 1000 tonnia Kerroin = 0,636 euroa/tonni

Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).

TIET, MOOTTORIKADUT, LENTOKENTÄT JA VASTAAVAT:

Työkohteen koko: 50-1000 tonnia

Kerroin = 38,026*(Kohteen koko^(-0,6614)), euroa/tonni Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.

Työkohteen koko: yli 1000 tonnia

Kerroin = 0,405 euroa/tonni

Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).

TUOTANTOMÄÄRÄÄN PERUSTUVA PALKKIO 2027

KADUT, PIHAT JA VASTAAVAT:

Työkohteen koko: 50-1000 tonnia

Kerroin = 19,250*(Kohteen koko^(-0,497)), euroa/tonni Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.

Työkohteen koko: yli 1000 tonnia

Kerroin = 0,651 euroa/tonni

Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).

TIET, MOOTTORIKADUT, LENTOKENTÄT JA VASTAAVAT:

Työkohteen koko: 50-1000 tonnia

Kerroin = 38,939*(Kohteen koko^(-0,6614)), euroa/tonni Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.

Työkohteen koko: yli 1000 tonnia

Kerroin = 0,415 euroa/tonni

Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu kerroin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).

3. Tekstimuutokset

1.13 § Siirretty työaika

Uusi 3. kohta:

3. Kun on sovittu muusta kuin 40 tunnin säännöllisestä työajasta, maksetaan 1,67 euron suuruinen lisä säännöllisen työajan tunneille, jotka tehdään klo 16.00-21.00. Lisää maksetaan, jos työntekijän työvuoroja ei ilmoiteta työvuoroluettelolla vähintään kolmea päivää etukäteen tai paikallisesti kirjallisesti sovitulla tavalla. Lisää ja siirretyn työajan korvausta ei makseta päällekkäin.

2.20 § Aikapalkkajärjestelmä

Lisätään I palkkaryhmään saattoautonkuljettaja.

Lisätään: Mikäli työntekijä on työskennellyt liikenteenohjaajana tai saattoautonkuljettajana vähintään kuusi kuukautta saman työnantajan palveluksessa tai yhteensä 12 kk liikenteenohjaajan tai saattoautonkuljettajan tehtävissä.

3.28 § Yöpymistä edellyttävät matkat

Lisätään Majoitus-kohtaan:

Pääsäännöstä voidaan poiketa, mikäli oman huoneen järjestäminen on olosuhteista johtuen mahdotonta tai oman huoneen järjestäminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia. Asia on todettava yhteisesti luottamushenkilön tai majoittuvien työntekijöiden kanssa ennen majoituksen alkamista. Yötyössä kohtuuttomiin kustannuksiin voidaan vedota vain poikkeustilanteissa.

4.30 § Sairausajan palkka

Lisätään 2. kohtaan:

Jos on sovittu muusta kuin 40 tunnin säännöllisestä työajasta, maksetaan sairausajan palkka sovittujen työvuorojen mukaisesti, kuitenkin vähintään kolmen edellisen palkanmaksukauden työvuorojen keskituntiansiolla päiväkohtaisen tuntimäärän keskiarvon mukaan.

5.31 § Lääkärintarkastusten korvaaminen

2. Lääkärissäkäynnit

Muutetaan seuraavasti:

d)Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Ansionmenetys korvataan sairausvakuutuslain mukaisen raskausrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

e)Rintasyöpäseulonnat, kohdun kaulaosan syövän seulonnat ja eturauhassyöpäseulonnat.

6.33 § Äitiys- ja isyysvapaa

Muutetaan pykälä seuraavasti:

33 § Raskaus- ja vanhempainvapaa

Synnyttävälle vanhemmalle maksetaan raskaus- ja vanhempainva- paan ajalta 56 ja ei-synnyttävälle vanhemmalle vanhempainvapaan ajalta 16 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä laskettava työntekijän palkan ja raskaus- ja vanhempainpäivärahan erotus. Raskaus- ja vanhempainpäivärahalla tarkoitetaan sairausvakuutuslain mukaista raskaus- ja vanhempainpäivärahaa tai siihen verrattavaa muun lain tai sopimuksen perusteella tulevaa korvausta. Mikäli työntekijä pitää vanhempainvapaata jaksoissa, tulee jokaista kuutta vanhempainvapaapäivää kohden sisältyä yksi arkilauantai.

Edellytyksenä maksamiselle on, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen lapsen syntymää. Mikäli lapsi syntyy ennen laskettua aikaa, lapsen vanhempi ei menetä oikeuttaan edellä mainittuihin palkkaetuuksiin, mikäli kuusi kuukautta olisi täyttynyt laskettuun aikaan mennessä. Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa peräkkäisinä työkausina, määritetään työsuhteen pituus laskemalla peräkkäisten työkausien työsuhteiden kestoajat yhteen.

Mikäli työntekijä on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä vastaavan pituinen palkallinen vanhempainvapaaseen rinnastettava vapaa. Tämä ei koske perheen sisäistä adoptiota.

Allekirjoituspöytäkirjaan:

Määräys tulee voimaan 15.5.2025 tai tämän jälkeen syntyvien tai adoptoitavien lasten vanhempien perhevapaisiin.

7.Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta asfalttialan yrityksissä

14 § Oikeus tietojensaantiin

Muutetaan seuraavasti:

1. Pääluottamushenkilölle on annettava neljännesvuosittain tietoonsa yrityksen työntekijöiden nimet ja palkkaryhmät sekä työsuhteitten alkamisajat.

8.Uusien työntekijöiden perehdytyksen yhteydessä työntekijöille on annettava henkilöstön edustajien yhteystiedot (puhelinnumero, sähköposti). YT-lain mukaisessa vuoropuhelussa tulee lisäksi käsitellä se, miten henkilöstön edustajien ja heidän edustamiensa työntekijöiden välinen yhteydenpito käytännössä varmistetaan.

Mikäli työntekijä on työsopimuksen tekemisen yhteydessä tai muutoin antanut työnantajalle kirjallisesti nimenomaisen suostumuksensa yhteystietojensa luovuttamiseen henkilöstön edustajalle tai edustajille, tulee työnantajan antaa ko. tiedot asianomaiselle henkilöstön edustajalle tai edustajille.

8.Suositus aUekirjoituspöytäkirjaan

Kun ei työskennellä kiinteällä työpaikalla, työnantaja toimittaa työntekijöiden käyttöön lisäksi pullotettua mineraalivettä. Menettelytavoista sovitaan yrityskohtaisesti. Epäselvyydet tuodaan esihenkilön ja tarvittaessa luottamushenkilön tietoon.

9.Jatkuvan neuvottelun periaate

Jatkuvalla neuvottelulla pyritään edistämään luottamuksellisia välejä liitto- ja yritystasolla. Osapuolet tapaavat sopimuskauden aikana ja perustavat työryhmän, joka yhdessä seuraa sosiaaliturvamuutosten aiheuttamia vaikutuksia alalla ja pyrkii edistämään toimenpiteitä, jotka parantavat alan houkuttelevuutta ja henkilöstön pysyvyyttä. Työryhmä kartoittaa erilaisia työaikajoustoja.

Osapuolet selvittävät sopimuskauden aikana myös palkkausjärjestelmää koskevat muutostarpeet.

10.Koulutussopimus

4 § Korvaukset

Korjataan keskusjärjestöt-sanan tilalle Rakennusliitto ry ja Raken-nusteollisuus RT ry.

11.Nimikkeet

Muutetaan nimikkeet osapuolten sopimalla tavalla:

Vanha nimike luottamusmies liiton asiamies koneasemamies kuitumies lapiomies asfalttityöntekijä (apumies) liimamies/ruiskukoneen kuljettaja koneasemamies (vaakaaja) jyrsinmies kolamies koneasentaja (korjausmies) perämies etumies käsimerkintätöiden apumies työryhmän apumies esimies työsuojeluasiamies luottamusmiehen varamies

Uusi nimike luottamushenkilö liiton edustaja koneasem atyöntekij ä kuitutyöntekijä lapiotyöntekijä asfalttityöntekijä (avustava) liima-/ ruiskukoneen kuljettaja koneasematyöntekijä (vaakaaja) jyrsimenkuljettaja kolatyöntekijä koneasentaja (korjaaja) levittimen operaattori työryhmän vastaava työntekijä käsimerkintätöiden avustaja työryhmän avustaja esihenkilö työsuojeluedustaja luottamushenkilönvarahenkilö

4. Vanhat määräykset

Edellisen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjasta säilytetään seuraavat määräykset:

Tutustu työelämään ja tienaa -suositukset

Osapuolet hyväksyvät noudatettavaksi viimeistä keskusjärjestöjen allekirjoittamaa Tutustu työelämään ja tienaa -suositusta.

Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoittelupaikkoja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa tes-kauden ajan.

Liittojen yhteinen kannanotto kevytyrittäjyydestä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu kahdessa muodossa: alihankintatyönä ja työvoiman vuokrauksena. Työmarkkinoille on leviämässä kevytyrittäjyyden konsepti. Kyse on työsuhteessa tehtävän työn ja aidon yrittäjätoiminnan väliin luodusta järjestelystä, jossa mm. tapaturma-, työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut siirtyvät kevytyrittäjän itsensä hoidettavaksi. Kevytyrittäjyydestä aiheutuu lisäksi kustannuksia laskutus- ja maksupalveluista ja yrittäjävoiton mahdollisuus on usein epärealistinen.

Tilaajayrityksen kannalta kevytyrittäjyyteen liittyy ongelmia mm. sosiaalivakuutusmaksujen suorittamisen, tapaturmavakuuttamisen sekä työehtojen toteutumisen näkökulmasta.

INFRA ry ja Rakennusliitto ry katsovat, että toimittaessa yhteisellä työmaalla vastuusuhteiden selkeys on ensiarvoisen tärkeää. Kevytyrittäjyys on ristiriidassa alan yritysten yhteiskunnallisen vastuun ja sosiaalisesti kestävän työelämän tavoitteiden kanssa. Tilaajien ase-massa toimivien yritysten on syytä varmistua siitä, että ulkopuolisen työvoiman käyttö tapahtuu työehtosopimuksen ja tämän suosituksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että alihankkijan ja vuokratyövoimayrityk- sen henkilöstön asema on järjestetty työsuhteiseksi.

Työntekijöiden tietojen luovuttaminen työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten

Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnantajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksessä, sovitulla toimialueella tai työpaikalla työsuhteessa olevista työntekijöistä sekä heidän yhteystietonsa (puhelinnumero, sähköposti). Vaihtoehtoisesti työnantaja voi luovuttaa tiedot suoraan sähköiseen vaalijärjestelmään.

Kun työnantaja luovuttaa työntekijöiden yhteystiedot, henkilötietojen vastaanottaja sitoutuu tietosuoja-asetuksen ja Suomen lainsäädännön noudattamiseen annettujen tietojen käytön ja säilyttämisen osalta sekä siihen, että em. tietoja käytetään vain siihen tarkoituk-seen, mitä varten ne on luovutettu, eli työntekijöiden edustajien va-lintaa varten.

Jokainen työntekijä saa kieltää tietojensa luovuttamisen. Mikäli työntekijä kieltäytyy tietojensa luovuttamisesta sähköistä vaalia varten, hänellä katsotaan työntekijöiden edustajista ja yhteistoiminnasta infra-alan yrityksissä tehdyn sopimuksen mukaisesti olleen kuitenkin tosiasiallinen mahdollisuus osallistua henkilöstön edustajien vaaliin, eikä vaalia tästä syystä voida moittia.

Käytännöstä poikkeavat työajat

Alalla toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työtunnit.

Pöytäkirjamerkintä

Tällä määräyksellä on tarkoitus turvata työntekijän mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin eikä se koske eläkeläisiä, opiskelijoita ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan satunnaisia työpäiviä tekeviä. Määräystä ei myöskään sovelleta tilanteissa, joissa päivittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tien hoito) tai muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työajan siirtäminen on mahdollista sitä koskevien määräysten mukaisesti. Tätä määräystä sovelletaan myös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa työsopimuslain tarkemmin määrittelemällä tavalla.

Kehityskeskustelu vuosittain

Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskustelut kerran vuodessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisällöstä. (kehityskeskustelut ovat esihenkilön ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännöllisin välein käytäviä keskusteluja).

INFRA ry:n ja Rakennusliito ry:n yhteinen suositus

INFRA ry ja Rakennusliitto ry suosittelevat, että työnantaja hankkii suojakypärän kuulosuojaimiin mikrofonin.

Sähköinen kulunvalvonta ja palkanmaksu urakointialoilla

Päätoteuttaja on velvollinen pitämään yhteisellä rakennustyömaalla (työmaa) työskentelevistä henkilöistä kirjallista luetteloa ja ilmoittamaan kuukausittain työntekijöiden tiedot verohallinnolle. Kulunvalvonta- ja seurantatietojen käytöstä työntekijöiden palkanmaksuun ovat Rakennusteollisuus ja Rakennusliitto sopineet seuraavaa:

Järjestelmän käyttöönoton ja sen mahdollistamien työaikajoustojen käyttöönoton kannalta osapuolet suosittelevat, että päätoteuttajat luovuttaisivat hallinnassaan olevat aliurakoitsijoiden ja sivu-urakoitsijoiden työntekijöiden kulunvalvontatiedot / työajan seurantatiedot aliurakoitsijoille ja sivu-urakoitsijoille näiden työntekijöitä koskien.

a)Työnantaja voi yhteistoimintalakia noudattaen järjestää työajan seurannan käyttämällä kulunvalvontaan tai kulunseurantaan sovel-tuvia laitteita/teknisiä ratkaisuja. Mikäli yrityksen ei kokonsa puolesta tarvitse noudattaa YT-lakia, on käyttöönotosta keskusteltava luottamushenkilön tai tämän puuttuessa kaikkien työntekijöiden kanssa. Työntekijän omaa puhelinta ei ole mahdollista käyttää ilman työntekijän suostumusta. Käytöstä aiheutuvista kuluista vastaa työnantaja.

b)Rakennusteollisuus RT:n jäsenyhdistyksiin järjestäytyneissä yri-tyksissä voidaan kulunvalvonnasta ja kulunseurannasta saatavia tulo- ja lähtöaikoja käyttää palkanmaksun perusteena. Järjestelmää käyttöön otettaessa on keskusteltava luottamushenkilön tai tämän puuttuessa kaikkien työntekijöiden kanssa ja yksilöitävä menettelytavat vikatilanteessa, käytännöt työajan ylitysten ja alitusten osalta sekä menettelyistä suorituspalkkauksessa. Kaikille kulunvalvonnan ja kulunseurannan piirissä oleville työntekijöille on järjestettävä tietojensa tarkistamiseen yksinkertainen ja viivytyksetön keino.

c)Kulunseurantatietoja ei saa käyttää epäasiallisiin tarkoituksiin, eikä seurantaa saa käyttää työntekijän työsuorituksen eikä henkilön jatkuvaan seurantaan. Laitteisiin ja koneisiin yhdistetty jatkuva kulunseuranta on kuitenkin mahdollista.

d)Järjestelmän käyttöönotossa ja käytössä noudatetaan EU:n tietosuoja-asetusta sekä tietosuojavaltuutetun ohjeita koskien yksityisyyden suojaa työelämässä.

Terveystarkastukset

Kvartsipölylle altistumisen johdosta ASA-rekisteriin merkittyjen henkilöiden osalta säännöllisten määräaikaisten terveystarkastusten välit määrittelee työterveyshuollon ammattihenkilö. Määräaikaistarkastus on toistettava 1-3 vuoden välein, ellei erityisestä syystä työterveyslääkäri muuta edellytä.

Yli 55-vuotiaille palkaton vapaa

55 vuotta täyttäneillä työntekijöillä on oikeus ylimääräiseen viiden arkipäivän mittaiseen palkattomaan vapaaseen. Vapaan ajankoh-dasta sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä. Työnantaja päättää vapaan ajankohdasta kuultuaan työntekijää. Vapaa on työssäoloajan veroista aikaa.

Työpaikkaohjaajat

Aikaisempi suositus koulutukseen osallistumisesta pidetään voimassa.

Vuokratyövoima

Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavat työehtosopimukseen perustuvat vähimmäisehdot määräytyvät työsopimuslain 2 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti. Käyttäjäyritysten tulee vastata siitä, että vuokratyöntekijän työolot työmailla ovat tasa-arvoiset yrityksen omien työntekijöiden kanssa. Työmaaperehdytys, työmaan turvallisuuskäytäntöjen ohjeistus ja valvonta, työnjohdon opastus sekä sosiaalitilojen käyttö ja saatavuus on järjestettävä tasapuolisesti työmaan kaikille työntekijöille.

LIITESOPIMUKSET

1.SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA ASFALTTIALALLA

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että asfalttialalla työskentele-vien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimus-lain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. Sopimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.

Sopimuksen 2 §:n 2., 3. ja 4. kohdissa, 3 §:n 2. kohdassa, 5 §:n 2. kohdassa, 6 §:n 2. kohdassa ja 8 §:ssä on sovittu määräyksistä, jotka koskevat vain kausiluontoisessa työssä olevia työntekijöitä. Kau-siluontoisessa työssä olevalla työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka aloittaa vuosittaisen työskentelynsä asfalttialan yrityksen palveluksessa keväällä päällystyskauden alkaessa ja lopettaa sen päällystyskauden päätyttyä.

Koeajan pituus on toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään 3 kuukautta. Kuutta kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.

Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Koeajasta ei voida sopia, jos työntekijä tulee 5 vuoden kuluessa työnantajan palvelukseen vastaaviin tehtäviin, joita hän on aiemmin tehnyt.

2§ Lomauttaminen

1.Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen. Työnantajan tai tämän edustajan tulee keskusteluin selvittää ennakoitavissa oleva työkauden kesto, kun lomautuksen alku perustuu työkauden päättymiseen.

2.Kausiluontoisessa työssä ei lomautusilmoitusaikaa ole silloin, kun lomautuksen alku johtuu työkauden päättymisestä.

3.Kausiluontoisessa työssä kesken päällystyskautta tapahtuvien lomautusten osalta tulee työnantajan ilmoittaa lomautuksesta mahdollisimman ajoissa, kuitenkin viimeistään kahta päivää ennen lomautuksen alkua, jos lomautus kestää enintään kaksi viikkoa.

4.Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä.

5.Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.

6.Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan solmia yritystä tai sen osaa koskevia lomautussopimuksia. Tällaisella sopimuksella voidaan poiketa työnantajan aloitteesta tapahtuvissa lomautuksissa työsopimuslain ja tämän sopimuksen lomautusta koskevista määräyksistä.

3 § Irtisanominen

1.Työntekijän irtisanoutumisaika on 5 päivää.

2.Irtisanoessaan kausiluontoisen työntekijän työnantajan on noudatettava vähintään seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	2 viikkoa
yli 5 mutta enintään 15 vuotta	4 viikkoa
yli 15 vuotta	10 viikkoa

3.Irtisanoessaan muun kuin kausiluontoisen työntekijän työnantajan on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään 2 vuotta	2 viikkoa
yli 2 mutta enintään 4 vuotta	4 viikkoa
yli 4 mutta enintään 8 vuotta	8 viikkoa
yli 8 mutta enintään 12 vuotta	12 viikkoa
yli 12 vuotta	16 viikkoa

4.Työsopimus voidaan irtisanoa päättymään tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen. Tällöin irtisanomisilmoitus on annettava siten, että irtisanomisesta työsuhteen päättymiseen kuluu vähintään irtisanomisaika. Työsuhteen päättymisestä tulee tällöin ilmoittaa viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä päivänä.

5. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan sopia irtisanomisilmoituksen peruutuksesta taikka irtisanomisen toimeenpanon siirtämisestä.

4 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

1.Kun kyseessä on alalla tavanomainen työvoimatarpeen vaihtelu, tuotannollisin ja taloudellisin perustein toimeenpantavat lomautukset tai irtisanomiset eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin.

Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle toimenpiteen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edustavalle luottamushenkilölle.

2.Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 luvun 3 §:ää sovelletaan sen sijaan yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan päätökseen, jolla on henkilöstövaikutuksia pääsääntöisesti useassa työkohteessa.

5§ Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana

1.Työnantajan velvollisuus tarjota työtä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalle työntekijälle (myös lomautetulle) rajoittuu työkohteisiin, joissa työntekijä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka tekemiseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työkokemuksensa ja -kykynsä huomioon ottaen, asfalttialan luonteeseen ja yrityksen kokoon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnantaja kykenee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.

2.Kausiluontoisessa työssä siirtyvillä koneasemilla ja niiden piiriin kuuluvissa levitysryhmissä työskentelevien työntekijöiden osalta kohdassa 1 mainittu työntarjoamisvelvollisuus koskee ko. konease malta tai korvaavalta koneasemalta tehtävää työtä.

6§ Takaisinottaminen

1.Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan laista poiketen työnteon lopettamisesta. Tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työntekijät, joiden vakituinen asunto sijaitsee 5 §:n mukaisella etäisyydellä tarjolla olevasta työkohteesta.

2.Kausiluontoisessa työssä takaisinottovelvollisuuden piirissä ovat työntekijät, jotka ovat TE-toimistossa työnhakijoina sillä työssäkäyntialueella, jolla 5 §:n 2. kohdassa tarkoitettu koneasema tai korvaava koneasema sijaitsee.

7§ Seuraamukset virheellisestä menettelystä

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamusta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkorvausta, korvausta tai hyvitystä.

8§ Vuosiloman pitäminen kausiluontoisessa työssä

1.Kausiluontoisessa työssä työntekijällä on oikeus halutessaan sopia työnantajansa kanssa työkauden aikana ansaitsemansa vuosiloman pitämisestä ennen lomautuksen alkua. Tällöin vuosilomapalkka maksetaan viimeistään loman alkamista seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

2.Ilmoitus vuosiloman pitämisestä on tehtävä työnantajalle riittävän ajoissa ennen töiden päättymistä.

9 § Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2025 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

1§ Ammatillinen koulutus

Kun työnantaja antaa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettää työntekijän tämän ammattiin liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia.

Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei suoriteta korvausta.

2§ Yhteinen koulutus

Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi työpaikan yhteis-toimintaa edistävää ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeellista koulutusta. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. 

Keskusjärjestöt ja niiden jäsenliitot, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet sekä työnantaja ja työntekijäpuoli järjestävät työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta.

Yhteisen koulutuksen järjestäminen on yleensä tarkoituksenmukaisinta järjestää työpaikkakohtaisesti.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus 1 §:n mukaisesti.

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen joko yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamushenkilön kesken. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Liitot seuraavat koulutustarjonnan toteutumista.

3§ Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyem-män ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta. Osapuolet suosittelevat, että kursseille osallistumisesta tehdään vuosittain yhdessä suunnitelma.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Mikäli kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä mikäli on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Kursseille osallistumisesta ei saa aiheutua tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamushenkilölle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin sovitaan muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei ole estettä.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilai-suuteen, osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä on sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

4§ Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliittojen koulutuslaitoksissa tai muussa Rakennusliitto ry:n organisoimassa koulutustapahtumassa, jonka koulutustyöryhmä tai Rakennusliitto ry ja Rakennusteollisuus RT ovat hyväksyneet, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamushenkilölle, yrityskohtaisen luottamushenkilön varahenkilölle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluedustajalle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansiomenetyksestä, edellä mainituille luottamushenkilöille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi Rakennusliitto ry:n ja Rakennusteollisuus RT ry:n välillä sovittu ateriakorvaus. 

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

5§ Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6§ Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2025 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

3.SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA ASFALTTIALAN YRITYKSISSÄ

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin, joilla turvataan osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien eri-mielisyys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi allekirjoittaneet liitot ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä asfalttialan yrityksissä. Sopimuksella määritellään luottamushenkilötoimintaa, työsuojeluyhteistoimintaa sekä yhteistoimintalaissa säädettyä työnantajan ja työntekijän välistä yhteistoimintaa sikäli, kun kyse ei ole eri henkilöstöryhmien välisestä yhteistyöstä.

Työturvallisuuslain 52 §:n mukaisesti pääurakoitsija, tai ellei työ- maalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa, rakennuttaja tai muu rakennushanketta ohjaava tai valvova taho (päätoteuttaja) on velvollinen huolehtimaan työsuojeluyhteistoi- minnasta yhteisellä rakennustyömaalla.

Siltä osin kuin tällä sopimuksella ei muuta ole sovittu noudatetaan työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä, työsuojelun valvontalakia sekä lakia muutoksenhausta työsuojeluasioissa. 

1§ Soveltamisala

Tätä sopimusta noudatetaan allekirjoittaneiden liittojen kesken tehtyyn asfalttialan työehtosopimukseen sidottujen työnantajien yrityksissä ja työkohteissa.

Sopimuksessa on sovittu työntekijöiden edustajista ja yhteistoiminnasta. Yhteistoiminnan järjestämisen osalta kyseessä on työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 §:ssä tarkoitettu sopimus.

2§ Työnantajan edustajat

Työnantajan edustajia tämän sopimuksen tarkoittamassa yhteistyössä ovat työnjohto ja työsuojelupäälliköt.

3§ Työntekijöiden edustajat

1.Yrityskohtainen järjestelmä on ensisijainen tapa hoitaa työntekijöiden edustus. Työntekijät voivat valita keskuudestaan yrityksen pääluottamushenkilön ja yrityksen työsuojeluvaltuutetun.

2.Yrityksessä, jonka toiminta on jaettu alueyksiköihin tai joka toimii muuten laajalla maantieteellisellä alueella, voidaan paikallisesti sopia valittavaksi pääluottamushenkilön ja yrityskohtaisen työsuojeluvaltuutetun lisäksi tai sijasta myös alueellinen pääluottamushenkilö ja työsuojeluvaltuutettu.

3.Yrityksen pääluottamushenkilönä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä alueellisena pääluottamushenkilönä ja alueellisena työsuojeluvaltuutettuna voi toimia sama henkilö.

4.Työpaikalle, jossa työskentelee yli 10 työntekijää toimihenkilöt mukaan luettuna tai jossa työskentelee yhtä aikaa kahden tai useamman työnantajan työntekijöitä, on aina valittava työsuojeluvaltuutettu. 

Tämän sopimuksen mukaisella työpaikalla tarkoitetaan ensisijaisesti yritystä. Mikäli yritys toimii laajalla maantieteellisellä alueella tai jos se muuten on työsuojelun kannalta tarkoituksenmukaista, työpaikaksi katsotaan rajoitetumpikin alue kuten yrityksen piirikonttori, alueyksikkö tai jokin muu alueellinen toimipaikka tai pitempikestoinen työkohde, jossa säännönmukaisesti työskentelee vähintään viisi työntekijää.

Monitoimialayrityksessä edellä tarkoitettu määräytyy siten, että tässä sopimuksessa tarkoitetun yhden alan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toiminnoista erillään olevan kokonaisuuden, ellei paikallisesti toisin sovita.

5.Kaikille työntekijöiden edustajille valitaan myös varahenkilöt. Työsuojeluvaltuutetulle on valittava kaksi varahenkilöä.

4§ Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset

1.Pääluottamushenkilöksi yritykseen tai sovitulle alueelle voidaan valita toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa tai kausiluonteisuudesta johtuen määräaikaisessa työsuhteessa ja työssä oleva henkilö, joka on Rakennusliitto ry:n jäsen ja perehtynyt edustamansa alan ja yrityksen olosuhteisiin.

2.Työsuojeluvaltuutetuksi yritykseen voidaan valita yrityksessä työssä oleva henkilö ja työsuojeluvaltuutetuksi sovitulle alueelle toimintaalueella työssä oleva henkilö. Työpaikan työsuojeluvaltuutetuksi voidaan valita työpaikalla työssä oleva henkilö.

5§ Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto

1.Yrityksen pääluottamushenkilön ja työsuojeluvaltuutetun toimialueena on koko yritys ja toimikausi on kaksi vuotta. 

2.Alueellisen pääluottamushenkilön ja alueellisen työsuojeluvaltuutetun toimialueena on sopimuksen mukainen alue ja toimikausi on kaksi vuotta.

3.Työpaikan työsuojeluvaltuutetun toimialueena on ao. työpaikka ja toimikausi kestää enintään kaksi vuotta.

4.Mikäli tehtävään valitun henkilön työsuhde päättyy tai hän luopuu tehtävästään kesken toimikauden, varalla oleva henkilö hoitaa hänen tehtäviään toimikauden jäljellä olevan ajan. Muissa tapauksissa varalla oleva henkilö hoitaa estyneen työntekijöiden edustajan tehtäviä vain esteen ajan.

Työnantajalle on tehtävä ilmoitus siitä, että varalla oleva henkilö ryhtyy hoitamaan työntekijöiden edustajan tehtäviä.

6§ Työntekijöiden edustajien valinta

1.Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnantajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksessä, sovitulla toimialueella tai työpaikalla työsuhteessa olevista työntekijöistä sekä heidän yhteystietonsa (puhelinnumero, sähköposti). Vaihtoehtoisesti työnantaja voi luovuttaa tiedot suoraan sähköiseen vaalijärjestelmään.

2.Työntekijöiden on saatava käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimittamiseen. Vaalista ei saa aiheutua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toiminnalle.

3.Vaali on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen, toimialueen tai työpaikan työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.

4.Vaalien ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovittava ennakolta työnantajan kanssa ja niistä on ilmoitettava kaikille työntekijöille toimitettavalla tiedonannolla vähintään 7 päivää ennen ehdokasasettelun alkamista. 

5.Ehdokkaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki valittavan luottamushenkilön toimialueeseen kuuluvat työntekijät ja ehdokasasettelulle on varattava aikaa 7 päivää. Ehdokasasettelun määräajan päättymisen ja vaalitoimituksen alkamisen välille tulee jäädä vähintään 7 päivää.

6.Yrityksen, alueen tai työpaikan työntekijät voivat halutessaan järjestää edustajan vaalin myös edellä mainittuja määräaikoja noudattamatta.

7.Vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, jonka tulee työpaikan työsuojeluvaltuutetun vaalin kyseessä ollessa ilmoittaa vaalin tulos edelleen työturvallisuuskeskukselle.

7§ Työntekijöiden edustajan tehtävät

Pääluottamushenkilö

-toimii yrityksen työntekijöiden edustajana henkilöstöpolitiikkaan ja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä tiedonvälittäjänä yrityksen ja edustamiensa työntekijöiden välillä

-edustaa työntekijöitä työehtosopimukseen perustuvassa paikallisessa sopimisessa

-valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista sekä työrauhaa

-on Rakennusliitto ry:n edustaja suhteessa työnantajaan neuvottelujärjestelmän mukaisesti ja pitää yhteyttä liiton ammattiosastoihin ja alueorganisaatioon

Alueellinen pääluottamushenkilö

-suorittaa edellä tarkoitettuja pääluottamushenkilölle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella 

Yrityksen työsuojeluvaltuutettu

-edustaa työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa koko yritystä koskevien asioiden osalta ja toimii tiedonvälittäjänä työsuojeluun liittyvissä asioissa

-tutustuu yrityksen työkohteiden työsuojeluun liittyviin suunnitelmiin

-seuraa yrityksen työterveyshuoltoa

-on yhteyshenkilö mahdollisten työpaikkojen työsuojeluvaltuutettujen välillä

-hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työsuojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä sikäli kun ne eivät kuulu mahdollisen alueellisen tai työpaikan työsuojeluvaltuutetun toimenkuvaan

Alueellinen työsuojeluvaltuutettu

-suorittaa edellä tarkoitettuja yrityksen työsuojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella

Työpaikan työsuojeluvaltuutettu

-hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työpaikan työsuojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä

8§ Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaus

1.Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamushenkilölle järjestetään tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstään. Vapautusta annettaessa on huomioitava, että luottamushenkilöllä on riittävästi aikaa hoitaa luottamushenkilötehtävää. Vapautuksen määrästä sovitaan paikallisesti. Mikäli paikallisesti ei ole muuta sovittu, vapautusta annetaan 24 tuntia neljän viikon jaksona.

2.Mikäli pääluottamushenkilö on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa pääluottamushenkilön tehtävät sinä aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa pääluottamushenkilölle vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.

3.Mikäli olosuhteet eivät anna aihetta muuhun, työsuojeluvaltuutetun vapautus tehtävien hoitamista varten lasketaan siten, että työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä kerrotaan luvulla 0,291 (TOL). Näin saatu luku ilmoittaa työstä vapautuksen tuntimäärän neljän viikon jaksona. Myönnettävän vapautuksen pituus määräytyy kunkin vuoden kesäkuun 1. päivän työntekijämäärän mukaan.

4.Työnantaja korvaa sen ansion, jonka työntekijöiden edustaja menettää työaikana tehtäviensä hoitamisen takia.

5.Jos työntekijöiden edustaja suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan käytetyltä ajalta ylityökorvaus, mikäli muusta lisäkorvauksesta ei ole sovittu.

6.Korvattavalla ansiolla tarkoitetaan työntekijän edustajan omaa keskituntiansiota ilman yli- tai sunnuntaityökorotusta.

9§ Työntekijöiden edustajan erilliskorvaus

1.Yrityskohtaiselle pääluottamushenkilölle maksetaan erilliskorvausta hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:

Edustettavien työntekijöiden määrä	Euroa / kahden viikon tilijakso
10–50 työntekijää	37,06
51–100 työntekijää	46,33
yli 100 työntekijää	69,46

– 1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

Edustettavien työntekijöiden määrä	Euroa / kahden viikon tilijakso
10–50 työntekijää	37,99
51–100 työntekijää	47,49
yli 100 työntekijää	71,20

– 1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

Edustettavien työntekijöiden määrä	Euroa / kahden viikon tilijakso
10–50 työntekijää	39,09
51–100 työntekijää	48,87
yli 100 työntekijää	73,26

– 1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

Edustettavien työntekijöiden määrä	Euroa / kahden viikon tilijakso
10–50 työntekijää	40,03
51–100 työntekijää	50,04
yli 100 työntekijää	75,02

Korvauksen suuruus määräytyy kunkin vuoden kesäkuun 1. päivän työntekijämäärän mukaan.

Työsuojeluvaltuutetulle tai alueelliselle pääluottamushenkilölle maksetaan erilliskorvausta hänen edustamiensa työntekijöiden luku-määrän mukaan seuraavasti:

Edustettavien työntekijöiden määrä	Euroa / kahden viikon tilijakso
11 työntekijää tai enemmän	37,06

-1.9.2025 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien korvaus on 37,99 euroa.

-1.6.2026 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien korvaus on 39,09 euroa.

-1.6.2027 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien korvaus on 40,03 euroa.

Korvauksen suuruus määräytyy kunkin vuoden kesäkuun 1. päivän työntekijämäärän mukaan.

Silloin kun pääluottamushenkilön tai alueellisen pääluottamushen- kilön varalla oleva henkilö esim. luottamushenkilön vuosiloman tai sairauden aikana hoitaa pääluottamustehtäviä vähintään kahden viikon aikana, maksetaan erilliskorvaus hänelle.

Mikäli yrityksessä ei ole toimintaa lomautuksen, vuosiloman tai näi-hin verrattavien muiden syiden vuoksi, ei erilliskorvausta makseta.

Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajantehtäviä, hän on oikeutettu vain yhteen erilliskorvaukseen.

2.Pääluottamushenkilönä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli edustajaksi valituksi tullessaan eikä häntä edustajatehtävän takia saa erottaa työstä. 

Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnan-taja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Edellä mainittujen työntekijöiden edustajien ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tai sen alueyksikössä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Silloin kun pääluottamushenkilön tai alueellisen pääluottamushenkilön varalla oleva henkilö esim. luottamushenkilön vuosiloman tai sairauden aikana hoitaa pääluottamustehtäviä vähintään kahden viikon aikana, maksetaan erilliskorvaus hänelle.

Mikäli yrityksessä ei ole toimintaa lomautuksen, vuosiloman tai näi-hin verrattavien muiden syiden vuoksi, ei erilliskorvausta makseta.

Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajantehtäviä, hän on oikeu-tettu vain yhteen erilliskorvaukseen.

10§ Toimitilat ja tarvikkeet

Tarvittavien toimistotarvikkeiden käsitteen piiriin kuuluu yrityksessä ja työmaalla yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys, sähköposti.

Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja työmaan koko, pääluottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

11§ Käynnit työkohteissa

1.Pääluottamushenkilöllä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käydä toimialueensa työkohteissa, milloin se tehtävien suorittamiseksi on tarpeellista. Työmaakäynnistä on sovittava etukäteen esihenkilön kanssa ja siitä on ilmoitettava asianomaisen työmaan johdolle. 

2.Työnantaja korvaa työntekijöiden edustajalle sovittua matkustustapaa käyttäen syntyneet matkakustannukset ja maksaa matkapäiviltä säännöllisen työajan palkan.

12§ Oikeus osallistua koulutukseen

Työntekijöiden edustajille varataan sopimusosapuolten välisten koulutussopimusten mukaisesti tilaisuus osallistua koulutukseen, joka lisää heidän pätevyyttään edustajatehtävän hoitamisessa.

13§ Työsuhdeturva

1.Pääluottamushenkilö ja työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain siinä tapauksessa, että heille ei voida tarjota ammattitaitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella.

2.Muilla kuin taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä ei pääluotta- mushenkilöä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa muuten kuin työsopimuslain mukaisilla edellytyksillä.

3.Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamushenkilöä ja varatyösuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanottaessa määräytyy irtisanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen määräysten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan, onko heille mahdollisuutta tarjota työtä työssäkäyntialueella. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Tähän menettelyä koskevaan määräykseen noudatetaan asfalttialan irtisanomis- ja lomauttamissopimuksen 7 §:n määräyksiä.

4.Pääluottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

5.Jos pääluottamushenkilön, alueellisen pääluottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on päätetty tämän sopimuksenvastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin työpaikassa säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, on työsuojeluvaltuutetun kohdalla edellä tar-koitettu korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

6.Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan pääluottamushenkilön ja työsuojeluvaltuutetun varahenkilöön sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

7.Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös 5 §:n mukaisesti asetettuihin ehdokkaisiin (ehdokassuoja). Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

8.Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava yrityksen tai alueen pääluottamushenkilönä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään myös kuusi kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen. Ilmoitus irtisanomisesta tai lomauttamisesta voidaan kuitenkin antaa kuuden kuukauden määräajan kuluessa niin, että ilmoituksen tarkoittama toimenpide astuu voimaan jälkisuojan päättymisen jälkeen.

9.Työsuojeluvaltuutettu voidaan kausiluontoisessa työssä lomauttaa kauden päättyessä taloudellisista ja tuotannollisista syistä, kun hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä työpaikalla tai hänen työllistämisensä edellyttäisi vielä muualla työskentelevän työntekijän lomauttamista tai irtisanomista kesken jo aloitetun urakan.

Työsuojeluvaltuutetulla on etuoikeus työhön, joten hänet kutsutaan töihin seuraavan kauden alkaessa ensimmäisten joukossa. 

10.Ehdokassuoja ja jälkisuoja eivät estä työnantajaa lomauttamasta tai irtisanomasta kausiluontoisessa työssä työskentelevää työntekijää työkauden päättyessä tuotannollisella ja taloudellisella syyllä. Ehdokassuoja ja jälkisuoja eivät estä myöskään määräaikaisen työsuhteen päättymistä kauden päättyessä.

14§ Oikeus tietojensaantiin

1.Pääluottamushenkilölle on annettava neljännesvuosittain tietoon yrityksen työntekijöiden nimet ja palkkaryhmät sekä työsuhteitten alkamisajat. Tiedot tulee saada myös mies- ja naispuolisten työntekijöiden ansiotasosta, sen koostumuksesta ja kehityksestä siten, että selvitys annetaan työntekijöiden keskituntiansiosta aikatyössä, kes-kituntiansiosta urakkatyössä ja keskituntiansiosta tehdyltä työajalta.

Yrityksissä, joihin on sovittu alueellinen pääluottamushenkilöjärjestelmä, pyritään em. tiedot antamaan myös alueellisesti työntekijöitä edustavalle pääluottamushenkilölle.

2.Pääluottamushenkilöllä on oikeus saada RISS:n (Sopimus irtisa-nomisesta ja lomauttamisesta asfalttialalla), UTS:n (Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus) ja AYM:n (Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä) perusteella näissä sopimuksessa tarkoitettuja tietoja ja selvityksiä. Lisäksi pääluottamushenkilöllä on oikeus saada tieto toimialueensa työkohteista.

Pääluottamushenkilölle, luottamushenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle tulee antaa tiedot toimialueellaan käytetystä työvoimasta aliurakoinnin ja vuokratyövoiman osalta kirjallisesti. Tietojen tulee olla käytettävissä töiden alkaessa.

3.Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tehtävänsä hoitoa varten tarpeelliset tiedot. 

4.Työntekijän työsuhteeseen liittyvän epäselvyyden ja erimielisyyden selvittämiseksi on pääluottamushenkilölle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5.Pääluottamushenkilöllä, alueellisella pääluottamushenkilöllä sekä työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta. Tietojen tulee olla kirjallisesti saatavilla, mikäli mahdollista ennen aliurakoitsijan töiden aloittamista.

6.Pääluottamushenkilöllä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tutustua työaikakirjanpitoon siten, kun työaikalaissa on säädetty.

7.Työnantaja hankkii pääluottamushenkilön ja työsuojeluvaltuutetun käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja työsuojelumääräykset.

8.Uusien työntekijöiden perehdytyksen yhteydessä työntekijöille on annettava henkilöstön edustajien yhteystiedot (puhelinnumero, sähköposti). YT-lain mukaisessa vuoropuhelussa tulee lisäksi käsitellä se, miten henkilöstön edustajien ja heidän edustamiensa työntekijöi-den välinen yhteydenpito käytännössä varmistetaan.

Mikäli työntekijä on työsopimuksen tekemisen yhteydessä tai muutoin antanut työnantajalle kirjallisesti nimenomaisen suostumuksensa yhteystietojensa luovuttamiseen henkilöstön edustajalle tai edustajille, tulee työnantajan antaa ko. tiedot asianomaiselle henkilöstön edustajalle tai edustajille. 

15§ Työntekijöiden edustajan vastuu

1.Työntekijöiden edustaja on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa kuin muut työntekijät. Hänellä on velvollisuus henkilökohtaisesti noudattaa yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä ja muita järjestysmääräyksiä.

2.Työntekijän edustaja vastaa siitä, että työnantajan hänelle antamia tietoja käytetään ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on annettu.

16§ Neuvottelujärjestys

Yrityksessä syntyneet erimielisyydet pyritään ratkaisemaan yrityk-sessä. Mikäli tässä ei onnistuta, kiistanalainen asia siirretään liittojen välisiin neuvotteluihin.

17§ Sopijapuolten vastuu

Työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat omalta ja edustamiensa jäsenten osalta noudattamaan työehtosopimusosapuolten välillä sekä tämän sopimuksen perusteella tehtyjä sopimuksia, noudattamaan työehtosopimuksen mukaista työrauhaa sekä selvittämään erimielisyydet neuvottelujärjestelmän mukaisesti.

18§ Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2025 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. 

4.SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERINNÄSTÄ

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet ammattiyhdistysjäsenmaksun perimisestä seuraavaa:

1§ Jäsenmaksun periminen

Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Rakennusliitto ry:n jäsenmaksut palkkakausittain tai kuukausittain. Paikallisesti voidaan sopia, että jäsenmaksu peritään etupainotteisesti neljännesvuosittain, puolivuosittain tai koko vuoden jäsenmaksu kerralla.

Jäsenmaksun perinnässä käytetään rakennusliiton jäsenmaksujen perintäsopimusta.

Työnantaja ei peri jäsenmaksua, mikäli palkkakaudella ei ole lain-kaan palkanmaksuvelvollisuutta. Työntekijä on viime kädessä itse vastuussa, että vuotuista jäsenmaksua kertyy vaadittu määrä.

Perinnän loppumisesta tulee ilmoittaa Rakennusliitolle.

2§ Jäsenmaksun tilitys ja selvitys

Jäsenmaksun tilitys toteutetaan yrityksen palkkahallinnolle parhaaksi soveltuvalla tavalla palkkakausittain tai kuukausittain. Tilitys on mahdollista toteuttaa myös etupainotteisesti neljännesvuosittain, puolivuosittain tai vuosittain.

Tilitys suoritetaan Rakennusliiton jäsenmaksutilille. Työnantaja toimittaa jäsenkohtaisen selvityksen Rakennusliitolle perimistään jäsenmaksuista. Selvitys toimitetaan kuukausittain tai neljännesvuosittain.

Jos perinnästä on paikallisesti sovittu muuta, toimitetaan selvitys mahdollisimman pian perinnän jälkeen.

3§ Jäsenmaksun määrä

Rakennusliitto ry ilmoittaa INFRA ry:lle vuosittain kuukautta ennen perintävuoden alkua jäsenmaksun suuruuden.

4§ Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2025 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

5.ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVA SOPIMUS

1§ Yleistä

Asfalttialalla käytetään ulkopuolista työvoimaa aliurakointina tai alihankintana ja työvoiman vuokrauksena.

Aliurakoinnissa ulkopuolinen yrittäjä tekee itsenäisesti pääurakkaan kuuluvaa työtä. Alihankinta perustuu kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä.

Työvoiman vuokrauksessa vuokratut työntekijät työskentelevät tilaajan työnjohdon ja valvonnan alaisena.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin on otettava ehto, jossa aliurakoitsija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alalla sovellettavaa työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

2§ Alihankinta

Jos alihankinnan vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä on tosiasiallisesti työsopimus.

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus ei ole tämän sopimuksen mukaista, jos vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä yrityksen omien työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisina pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamushenkilölle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavat työehtosopimukseen perustuvat vähimmäisehdot määräytyvät työsopimuslain 2 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti. Käyttäjäyritysten tulee vastata siitä, että vuokratyöntekijän työolot työmailla ovat tasa-arvoiset yrityksen omien työntekijöiden kanssa. Työmaaperehdytys, työmaan turvallisuuskäytäntöjen ohjeistus ja valvonta, työnjohdon opastus sekä sosiaalitilojen käyttö ja saatavuus on järjestettävä tasapuolisesti työmaan kaikille työntekijöille.

4§ Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2025 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.